Rauman kaupunki, Yleiskaavan strateginen osa Palvelurakenneselvitys 1
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 KAUPAN PALVELUT 5 Rauman kaupan nykytilanne 5 Kaupan kehitysnäkymät Raumalla Ostovoiman kehitysennuste 8 9 Päivittäistavaran ostovoima 9 Erikoistavaran ostovoima 10 Kauppapalveluiden mitoitus 11 Raumalla vireillä olevat hankkeet 11 Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet 12 Kauppakeskittymien kehittäminen 13 Market myymälät ja Vanha Rauma 13 Erikoistavarakauppa kasvaa 15 Vanha Rauma ja keskustan palvelutarjonnan kehittäminen ja yleiskaavatyössä huomioitavat seikat. 15 Johtopäätökset ja suositukset 15 JULKISET JA MUUT PALVELUT 17 Sosiaali- ja terveyspalvelut Haasteena väestön väheneminen ja vanhusten määrän kasvu 17 17 Rauman sosiaali- ja terveyspalvelun toimipisteet 2010 20 Yhteenveto keskustelusta Johtavan ylilääkärin Pekka Jaatisen* kanssa 20 Johtopäätökset ja suositukset 21 Koulu- ja päivähoitopalvelut Rauman kaupungin keskustan koulu- ja päivähoitopalvelupisteet 2010 21 22 Rauman kaupungin koulu- ja päivähoitopalvelupisteet 2010 23 Johtopäätökset ja suositukset 23 Matkailu, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Matkailun lukuja 24 24 Rauman seudun matkailuvisio 2015 26 Yöpymiset Rauman seudulla (Suomalaiset + ulkomaalaiset) 27 Ulkomaalaisten yöpymiset Rauman seudulla 28 Yöpymiset Rauman seudulla ja Rauman markkinaosuus Satakunnan yöpymisistä 29 Rauman kaupungin keskustan kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelupisteet 2010 32 Rauman kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelupisteet 2010 33 Johtopäätökset ja suositukset 34 Rauman paikallisliikennepalvelut Yhteenveto paikallisliikennetutkimuksesta (ote) 35 38 Paikallisliikenteen uusi mahdollisuus reaaliaikainen kutsuohjausjärjestelmä 39 Palveluliikenne 40 Johtopäätökset ja suositukset 40 2
Täydentävät palvelut SEULO (Seutulogistiikka) Ruoka, lähituotteet ja palvelut kotiovelle yhdellä kertaa 40 40 Suositukset 40 Rauman kaupunkialueen kaavavaranto palvelujen ja asumisen kannalta 41 KYLÄT JA NIIDEN PALVELUT 42 Kyläkysely 43 Kyläkyselyjen yhteenveto 44 Kodisjoki (ent. kuntakeskus) 45 Kodisjoen kaavavaranto 48 Lappi (ent. kuntakeskus) 49 Lapin kaavavaranto 51 Rauman keskustakylät Anttila-Voiluoto 52 53 Kaaro 53 Kolla-Nihattula-Tarvola 53 Kortela ja Monna 53 Sorkka 54 Tiilivuori 55 Unaja 55 Vermuntila-Kulamaa 55 Johtopäätökset ja suositukset 56 Lähdeluettelo 57 3
Johdanto Rauman kaupunki on vuosisadat ollut Rauman seudulla luonnollinen paikkakunta jossa on tarjolla sekä erilaisia kaupallisia että muita palveluja. Rauman asema alueellisena palvelukeskuksena on viime vuosikymmeninä entisestään vahvistunut. Raumalaisten asiointiaste omassa kunnassa on kaikista Satakuntalaisista kunnista korkein. Peräti 94 % Raumalaisten asiointitarpeista hoituu omassa kunnassa. Asemakaavatyössä on erityisen tärkeää että huomioidaan palvelutarpeet ja niiden muutokset kauas tulevaisuuteen jotta näin voidaan varmistaa ja vahvistaa Rauman asema palvelujen keskuksena entisestään, jopa niin hyvin että Rauman vetovoima asuinpaikkana ja vapaa-ajan kohteena voidaan vahvistaa esim. Poriin nähden myös palvelujen osalta. 4
Kaupan palvelut Rauman kaupan nykytilanne Rauman vetovoima-alue. (TNS Gallup 2006) Lähde: Kauppa Satakunnassa Rauman kotitalouksien asioinnin suuntautumispaikkakunnat (TNS Gallup 2006) Lähde: Kauppa Satakunnassa 5
Päivittäistavaramyynnin vetovoima Satakunnassa vuonna 2007 AC Nielsenin mukaan päivittäistavaramyynnin vetovoima on Raumalla hyvä mutta ei yhtä vahva kuin esim. Porissa. 6
Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus 7
Kaupan kehitysnäkymät Raumalla Päivittäiskaupan merkittävimmät myymälätyypit markkina-osuudella mitattuna ovat hypermarketit ja supermarketit. Ennusteiden mukaan näiden myymälätyyppien merkitys ennustetaan kasvavan. Maaseutualueilla, mutta myös Rauman kaupungin alueella on vaarana että saavutettavuudeltaan ja kannattavuudeltaan heikot päivittäistavaramyymälöiden määrä supistuu entisestään ja että ne korvautuvat nykyaikaisilla ja suuremmilla myymälöillä. (Lähde: Kauppa Satakunnassa) Toteutuneeseen kehitykseen pohjautuva arvio päivittäistavarakaupan merkityksestä tulevaisuudessa Lähde: Ympäristöministeriö 8
Ostovoiman kehitysennuste Santasalo ja Koskela arvioivat ostovoiman kehitysennusteita vuonna 2008. Näissä ennusteissa käytettiin kolme eri tasoa päivittäistavaran ja erikoistavaran ostovoiman ennustamiseksi vuosina 2007 2025 Vähittäiskaupan kulutusluvut euroa/henkilö 2007 sekä vuotuinen kasvuennuste vuodelle 2025 (Santasalo ja Koskela 2008) Päivittäistavaran ostovoima (milj. euroa) vuonna 2007 sekä ostovoiman muutos vuoteen 2025 eri kasvuvaihtoehdoilla tarkasteltuna. (Lähde: Kauppa Satakunnassa, Santasalo ja Koskela 2008) 9
Tämän ennusteen mukaan kasvaisivat Rauman päivittäistavaramarkkinat eri vaihtoehdoilla 10 26 milj. euron välillä, eli maltilliset 0,6 1,4 milj. euroa per vuosi. Tämä vastaa n. 0,45 1,3 % vuosittaista myynninlisäystä. Tosiasiallisesti myydyn päivittäistavaran määrä kiloissa tulee laskemaan väestön vähenemisen tahdissa, mutta inflaatio ja siitä johtuvat hinnankorotukset aikaansaavat kasvua rahassa mitattuna. Erikoistavaran ostovoima (milj. euroa) vuonna 2007 sekä ostovoiman muutos vuoteen 2025 eri kasvuvaihtoehdoilla tarkasteltuna. (Lähde: Kauppa Satakunnassa, Santasalo ja Koskela 2008) Erikoistavaran kysyntä tulee ennusteen mukaan kasvamaan huomattavasti enemmän kuin päivittäistavarakaupan, eri vaihtoehdoilla mitattuna 30-72 milj. euroa vuoteen 2025 mennessä, eli 1,7-4,0 milj. euroa per vuosi. Tämä vastaa 1,3-3,1 vuosittaista nousua. 10
Kauppapalveluiden mitoitus Suunnittelukeskus Oy on arvioinut liiketilan tarpeita seuraavasti aikavälillä 2006 2020. Liiketilatarve-arvio Ostovoimakehitysarvion perusteella voidaan todeta että liiketilatarvearvio melko hyvin vastaa ostovoima arvioita Raumalla vireillä olevat hankkeet Lähde: Kauppa Satakunnassa 11
Vähittäiskaupan sijoittumisen kannalta potentiaaliset alueet Lähde: Kauppa Satakunnassa 12
Kauppakeskittymien kehittäminen Market myymälät ja Vanha Rauma Hong-Kong Lähde: Rauman kaupunki & Tuomas Santasalo Ky. 2007 13
Vanhassa Raumassa on yli 100 kauppaa. Noin 90 % vuosittaisesta ostovoimasta tulee Raumalta. Kesällä tilanne on toinen, turisteista johtuen. Marketit jotka sijaitsevat Vanhan Rauman naapurikorttelissa ovat Vanhan Rauman Citykauppiaiden mielestä vaikuttaneet positiivisesti Vanhan Rauman liiketoimintaan tuoden lisää asiakkaita. Vanhan Rauman erikoisliikkeiden valikoimat täydentävät hyvin markettien päivittäistavaravalikoimaa. Marketit myyvät pääsääntöisesti päivittäistavaroita. Mikäli marketeissa olisi ns. oheismyymälöitä joissa olisi myynnissä erikoistavaraa, tilanne olisi Vanhan Rauman kannalta paljon huonompi, koska nämä kilpailevat suoraan Vanhan Rauman erikoismyymälöiden kanssa. 14
Erikoistavarakauppa kasvaa Kuten yllä on todettu, tulee erikoistavaran kysyntä kasvamaan vielä pitkään Raumalla. Vanhan Rauman erikoisliikkeiden tarjonta ei pysty vastaamaan tähän kehitykseen omalla alueellaan, varsinkin siitä johtuen että Vanhan Rauman laajentumismahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut. On kuitenkin suositeltavaa että erikoiskaupan laajentuminen voisi tapahtua mahdollisimman lähellä vanhan Rauman alueetta, Rauman keskusta-alueella, kanavan molemmin puolin. Keskusta-alueen kehittäminen erikoiskaupan palveluja ja muita palveluja ajatellen muodostaisi tiiviin kaupallisen kolmion joka varmistaisi elävän kaupunkikeskustan, samalla kuin tällainen kehitys varmistaisi Vanhan Rauman kaupallisen elinmahdollisuuden ja säilymisen Unescon maailmanperintökohteena myös tulevaisuudessa. Monessa kaupungissa kaupan palvelujen siirtyminen pois keskustasta on autioittanut keskustan, tai ainakin vaikeuttanut jäljelle jääneiden kauppojen toiminnan, asiakkaiden siirtyessä Market-kaupan alueille. Vanha Rauma ja keskustan palvelutarjonnan kehittäminen ja yleiskaavatyössä huomioitavat seikat. Johtopäätökset ja suositukset Vanhan Rauman ja keskustan kaupallisen aseman varmistamiseksi tulisi ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: Vanhan Rauman kaupallisen luonteen varmistamiseksi ja nykyisen terveen tasapainon säilyttämiseksi Market-kaupan ja erikoiskaupan välillä, emme suosittele että Raumaan rakennetaan isoa kaikkia palveluja tarjoavaa kauppakeskusta. Vanha Rauma täytyy säilyä elävänä kauppa-alueena eikä saa muuttua museoksi. Vanhan Rauman kauppiaat kaipaavat lisää tilaa. Suosittelemme että inventointiselvityksen pohjalta selvitetään onko voimassa olevien erilaisten suojeluym. säännösten puitteissa mahdollista luoda lisää liiketiloja Vanhaan Raumaan. Suosittelemme Vanhan Rauman naapurikortteleihin esim. Rauman kaupungintaloa ympäröivien keskustakortteleiden toimintojen kehittämistä ja tiivistämistä sekä erikoiskaupan että keskusta-asumisen tarpeita ajatellen. Alue on ainakin joiltain osin vajaa- tai toissijaisessa käytössä, keskeisestä sijainnistaan huolimatta, ja tämä antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa edellä mainitut toimenpiteet. Edellytyksenä keskustan onnistuneelle kehittämiselle on parkkipaikkojen riittävyys keskustan välittömässä läheisyydessä. Parkkipaikkoja olisi syytä rakentaa mahdollisen uuden erikoiskauppakeskuksen yhteyteen maanpinnan alapuolelle. Myös Vanhan Rauman varsinkin kesäisiä tarpeita ajatellen tulisi lisätä 15
parkkipaikkoja Vanhan Rauman läheisyyteen esim. linja-aseman vaiheille ja jopa pohtia onko paikka sopiva linja-auto asemalle. Tarvitaan myös parempia kulkuyhteyksiä Market-alueen parkkipaikoilta (Joissa on 1500 parkkipaikkaa) Vanhaan Raumaan. Kävely-yhteydet voisivat kulkea Karjalankadun/Porintien alta tai yli. Suosittelemme että osana yleiskaavatyötä, erillisselvityksen avulla tarkemmin selvitetään mitä kaupan laajentumista voidaan sallia, jotta Vanhan Rauman liikeelämä ei negatiivisella tavalla häiriintyisi. Olisi lähtökohtaisesti selvitettävä mitkä ovat ne erikoiskaupan ja palveluiden liikeideat jotka täydentävät ja tukevat Vanhan Rauman ja keskustan liike-elämää. Tässä yhteydessä tulee myös selvittää, voidaanko Market-kauppaa ja ns. halpahallikauppaa sallia nykyistä laajemmassa mittakaavassa, ja jos voidaan, millä ehdoilla ja missä. 16
Julkiset ja muut palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 23 jäsenkuntansa noin 226 000 asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla. Kehitysvammaisten erityishuoltoa tarjoavat Antinkartanon kuntoutuskeskus Ulvilassa ja toimipisteet useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluksessa työskentelee noin 3800 henkilöä. Lähde: Satakunnan sairaanhoitopiirin nettisivut Haasteena väestön väheneminen ja vanhusten määrän kasvu (Vrt. myös erillinen väestöselvitys) Seuraavia muutoksia Rauman väestössä on odotettavissa: Lasten ja nuorten määrä (0-24 vuotiaat) tulee laskemaan lievästi koko ennusteajan. Nykyiset keski-ikäiset mukaan luettuna ns. suuret ikäluokat eläköityvät ja siirtyvät siten työelämän ulkopuolelle. Näin ollen tulee 45 64 vuotiaitten lukumäärä vuoteen 2040 mennessä pienentymään n. 3500 hengellä Seniorit, eli 65 74 vuotiaiden joukko tulee ensin kasvamaan ja ennustekauden lopulla asettumaan suurin piirtein nykyiselle tasolleen. Radikaalein muutos tapahtuu vanhusten lukumäärässä. Vanhusten, eli 75+ vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä, eli joukko kasvaa n. 3500 hengellä. vuoteen 2040. Tämä kehitys tulee asettamaan suuret vaatimukset vanhushuollolle, vanhusasumiselle ja sairaanhoidolle. 17
Rauman väestökehitys ja ennuste (Tilastokeskus) 46000 44000 42000 40000 38000 36000 34000 32000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Rauman ikäluokkien muutosennusteet 2008-2040 14000 12000 10000 henkilöitä 8000 6000-14 v 15-24 v 25-44 v 45-64 v 65-74 v 75- v 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Vuosia 18
Lähde: Satakunnan sairaanhoitopiirin toiminta ja taloussuunnitelma 2010-2012 Yllä mainittu kehitysodote on myös huomioitu Satakunnan sairaanhoitopiirin ennusteissa, jossa selvästi näkyy, että vuonna 2020 on 65 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä huomattavasti enemmän kuin vuosina 2004 ja 2005. 19
Rauman sosiaali- ja terveyspalvelun toimipisteet 2010 Yhteenveto keskustelusta Johtavan ylilääkärin Pekka Jaatisen* kanssa Jaatinen näkisi mielellään että seniorit voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään, esim. kotisairaala-konseptin turvin. Kodinomaiset palvelutalot joissa oma huone on myös hyvä ratkaisu. Suunnittelun täytyisi huomioida liikuntarajoitteiset nykyistä paremmin. Sekä fyysisen että henkisen kunnon kannalta olisi tärkeää että mahdollisimman lähellä kaupungin keskustaa olisi riittävän isoja puistoja. Kevyen liikenteen väyliä tarvitaan lisää *Jaatinen on etähoidon uranuurtaja Suomessa Lähde: Pekka Jaatinen, johtava ylilääkäri, Rauman kaupunki 20
Johtopäätökset ja suositukset Vanhusten määrä kasvaa merkittävästi jo lähivuosina. Tähän on syytä varautua myös yleiskaavaa laadittaessa. Kodinomaisten palvelutalojen sekä vanhankotien tarve kasvaa, varsinkin kaupunki-alueella, mutta osin myös isoimmissa kylissä. Mobiilien SEULO (Seutulogistiikka) tyyppisten yhteispalvelujen käyttöönotto mahdollistaa vanhemman väen kotona asumisen pitempään. (Kts. SEULO kohta Täydentävät palvelut) Uudentyyppiset kutsuohjatut bussit mahdollistaisi taloudellisemmat ja tehokkaammat henkilökuljetuspalvelut vanhemmalle väelle ja kylien väelle. (Kts. Julkinen liikenne) Liikuntarajoitteisten tarpeet huomioitava entistä paremmin Kevyen liikenteen reittiverkoston riittävyys ja yhteys puistoihin ja maaseudulle varmistettava Koulu- ja päivähoitopalvelut Rauman koulumaailma on viime vuosina läpikäynyt suuria muutoksia. Lukioita on vähennetty kolmesta yhteen (2005 2007) 5 kyläkoulua (alakoulua) lakkautettu 2006 1 yläkoulu lakkautettu 2007 Vuonna 2011 lakkautetaan Kodiksamin, Kullanperän ja Kauklaisen koulut Rauman Lyseon peruskoulu lakkautetaan 2013 Suurimpana haasteena nähdään, että toisella puolella kaupunkia kouluissa on tilaa ja toisella puolella on paineita rakentaa uusia kouluja. Raumalaiset eivät helpolla suostu pidentämään koulumatkoja. Kasvavia alueita ovat Kaaron alue, Pyynpää (Vesimylly, Paloahde), ja Silikallio. Rokin alue, Lipsasen maat (kaavoittamaton alue, kaupungin pohjoispuolella) voisi olla mielenkiintoinen alue alakoulua ajatellen. Lapin koulu valmistuu 2011. Oppilasmäärältään taantuvia kouluja ovat: Kortelan, Kourujärven ja Kodisjoen koulut. Kauempana tulevaisuudessa (n. 2030) uhanalaisia kouluja ovat Kodisjoen ja Vasaraisen koulut. Haasteena on myös Rauman Lyseon peruskoulu keskellä kaupunkia. Mitä tehdä kiinteistölle v. 2013 jälkeen kun koulu on lakkautettu? Remonttitarve on suuri ja remontin kustannusarvio on 8 milj. euroa. Suosittelemme vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten selvittämistä. Lähde: Vesa Lakaniemi, Kasvatus- ja opetusjohtaja, Rauman kaupunki 21
Rauman kaupungin keskustan koulu- ja päivähoitopalvelupisteet 2010 22
Rauman kaupungin koulu- ja päivähoitopalvelupisteet 2010 Johtopäätökset ja suositukset Kaavoituksen ja muilla keinoilla olisi syytä pyrkiä estämään joidenkin alueiden oppilaskadon, mahdollisesti myös koulukyytijärjestelmillä. Pohjoisessa huolehdittava riittävästä koulukapasiteetista 23
Matkailu, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Rauma on kulttuurikaupunki, jota ilmentävät useat museot, rikas historia ja monet tapahtumat. Rauma on kahden UNESCOn maailmanperintökohteen kaupunki. Vanha Rauma on maailmanperintökohde, jota tullaan ihailemaan eri puolilta maailmaa. Vanhan puutalokaupungin tunnelma on lumoava! Toinen Rauman maailmanperintökohteista, Sammallahden pronssikautinen hautaröykkiöalue, on Suomen ensimmäinen arkeologinen kohde UNESCOn maailmanperintölistalla. Rauma on perimmäiseltä luonteeltaan meri- ja saaristokaupunki - merestä syntynyt. Karunkauniin saaristomeren ja satakuntalaisen kulttuurimaiseman kehystämällä Raumalla on myös uusinta uutta: kautta maailman tunnettuja nykyaikaisia tehtaita ja maineikas telakka. Rauma on myös vireä urheilukaupunki, josta esimerkkinä Rauman Lukko joka on niittänyt kunniaa kotikaupungilleen jääkiekkoareenoilla. Matkailun lukuja Rauman seudulla yöpyi vuonna 2009 yhteensä 107 332 matkailijaa, joka on noin ¼ kaikista Satakunnan yöpymisistä. Kokonaisyöpymismäärä Rauman seudulla oli noin 3,5 % pienempi kuin vuonna 2008. Kun yöpymismäärien laskua vertaa koko Suomen lukuihin Koko maan yöpymiset laskivat 4,6 % Yöpyjistä 80 000 (-2,3 %) eli noin 75 % oli suomalaisia ja loput 25 % eli noin 27 000 (-6,7 %) oli ulkomaalaisia. Ulkomaisten yöpymisten määrä on laskenut Rauman seudulla huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin jossa laskeneet lähes 11 %. Koko Satakunnan ulkomaisista yöpymisistä Rauman seudulla n. 43 %. Eniten ulkomaalaisia yöpyjiä tuli Rauman seudulle: - Saksa 6500 - Ruotsi 3600 - Ranska 3100 - Viro 1300 ja Alankomaat 1100 Hotellien käyttöaste Rauman seudulla vuonna 2009: 45,5 % 24
Keskihinta: 54 euroa / yö Käyttöasteen muutos vuodesta 2008 oli -1,3 % koko maassa: käyttöaste oli 49,2 %, keskihinta oli 86 euroa / yö käyttöasteen muutos vuodesta 2008 oli -4,1 % Lähde: Krista Tupala, Rauman kaupunki Rauman seudun kuntien matkailutoimijat - Raumalla matkailu toimii osana kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusta. - Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus vastaa matkailun lisäksi kaupungin kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisotoimen hoitamisesta sekä musiikkiopiston ja kansalaisopiston antamasta opetuksesta sisältäen kuvataidekoulun. - Matkailupalvelut yksikössä työskentelee vakituisesti kaksi henkilöä, lisäksi kaupungilla on merellisen matkailun päällikkö, joka työskentelee keskusviraston alaisuudessa. Matkailuneuvonnassa on kesätyöntekijöitä sesonkiaikana sekä matkailualan harjoittelijoita ympäri vuoden. - Matkailuneuvonnalla on toimipiste kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksella (Nortamonkatu 5). Kesäkaudella 1.5. 31.8. matkailuneuvonta palvelee Vanhalla Raatihuoneella (Kauppakatu 13). - Rauman kaupunki hoitaa myös Euran, Säkylän ja Köyliön matkailuasioita tehdyn sopimuksen mukaisesti. - Eurajoen kunta hoitaa matkailuasioita itsenäisesti. Yhteistyötä tehdään neuvottelemalla mm. esitteisiin ja markkinointitapahtumiin osallistumisesta erikseen. Eurajoella on kaksi matkailuneuvonnan toimipistettä. Lähde: Krista Tupala, Rauman kaupunki 25
Rauman seudun matkailuvisio 2015 Sammallahdenmäen hautaröykkiö, UNESCOn maailmanperintökohde 26
Yöpymiset Rauman seudulla (Suomalaiset + ulkomaalaiset) Rauma on tyypillinen kesäkohde. Talvinähtävyyksien esilletuomiseen olisi panostettava 27
Ulkomaalaisten yöpymiset Rauman seudulla 28
Yöpymiset Rauman seudulla ja Rauman markkinaosuus Satakunnan yöpymisistä 29
Rauman pyöräilyreitit, esimerkki hyvästä turistikonseptista Lähde: Rauman kaupunki 30
Raumanmeren melontareitit Lähde: Rauman kaupunki 31
Rauman kaupungin keskustan kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelupisteet 2010 32
Rauman kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelupisteet 2010 33
Johtopäätökset ja suositukset Raumalla on melko kattavat matkailu- vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut sekä kaupungin puolelta että yksityisten yrittäjien tarjoamia. Suosittelemme kuitenkin seuraavien mahdollisuuksien selvittämistä ja kehittämistä: Rauman merellisyyden parempi esilletuominen satama-alueella myös käytännössä, esim. merinäköalan varmistaminen myös turisteille, satamaravintoloita ja kahviloita, vanhat laivat, uudet saaristolaivareitit, uusi satamatori ym. Tämän pitäisi tapahtua niin että satamatoiminnot eivät häiriinny. Selkämeren Kansallispuiston turistikohteen yhteismarkkinointi Kevytliikennereittien kehittäminen niin, että myös maaseudulla sijaitsevat nykyiset ja potentiaaliset matkailukohteet voidaan turvallisesti saavuttaa. Seitsemän järven reitin esilletuominen Saaristoreitti Nurmes-Aikonmaa-Reksaari luominen (Kevytliikenneväylä) ja markkinointi Sorkan museokylän tuotteistamista mahdollisuuksien mukaan esim. matkailupalveluja luomalla. Rauman kylät reitin luomista ja markkinointi Talvitoimintoja olisi mahdollisuuksien mukaan tarpeen luoda ja markkinoida (Esim. reki- tai kelkkamatkoja Kuuskajaskarille ja Kylmäpihlajaan mikäli laivareitit ja jääolosuhteet sen sallivat) Olkiluodon lauhdevesilämmön hyödyntämismahdollisuuksia olisi syytä tutkia lähemmin. Lämpöä voisi hyödyntää esim. kylpylässä. Rauman seudun matkailuorganisaatioiden yhteiskoordinoinnin varmistaminen mahdollisen erotilanteen jälkeen 34
Rauman paikallisliikennepalvelut Rauman paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana dramaattisesti vähentyneet, melkein viidennekseen siitä mitä olivat vuonna 1990. Tämä on erittäin ongelmallista, koska kaupungin on huolehdittava siitä että kuljetuspalveluja löytyy myös niille asukkaille joilla ei ole mahdollisuus käyttää esim. henkilöautoa, kuten vanhukset, koululaiset, liikuntarajoitteiset, vähävaraiset ym. Lähde: Rauman paikallisliikennetutkimus 2006 35
Lähde: Rauman paikallisliikennetutkimus 2006 Raumalaiset käyttävät erittäin vähän paikallisliikennettä, vain 3 matkaa per asukas ja vuosi. Porissa käyttöfrekvenssi on kymmenkertainen, puhumattakaan Helsingistä jossa se on 130-kertainen Raumaan verrattuna. Suurimmat syyt paikallisliikenteen käyttämättömyyteen on Rauman paikallisliikennetutkimuksen mukaan että vuorot eivät sovi tai että käytössä on oma auto. Positiivisena syynä tähän on varmasti myös se, että Raumalla asuminen ja palvelut sijaitsevat pääosin enintään 3 km päässä toisistaan. Ironista kyllä yli 80 % vastaajista on sitä mieltä että paikallisliikenne on erittäin tärkeä tai melko tärkeä. 36
37
Lähde: Rauman paikallisliikennetutkimus 2006 Yhteenveto paikallisliikennetutkimuksesta (ote) Lähde: Rauman paikallisliikennetutkimus 2006 38
Paikallisliikenteen uusi mahdollisuus reaaliaikainen kutsuohjausjärjestelmä Tekninen kehitys tuo uusia ratkaisumahdollisuuksia myös joukkoliikenteessä. Uusin ratkaisu on järjestelmä missä asiakas tilaa pikkubussin matkapuhelimella haluamaansa osoitteeseen ja järjestelmä välittää tilauksen alueella liikkuville busseille. Busseilla ei ole kiinteää reittiä eikä aikataulua. Järjestelmä tarjoaa asiakkaalle kolme eri bussivaihtoehtoa joista asiakas valitsee itselleen sopivimman, ja tekee tilauksen Järjestelmä välittää tilauksen valitulle bussille. Asiakas saa tilausvahvistuksen, jossa kerrotaan matkan hinta, bussin arvioitu saapumisaika pysäkille ja määränpäähän. Bussi muuttaa reittiään tilauksen mukaan. Lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2010 39
Palveluliikenne Rauman palveluliikenne on tarkoitettu parantamaan ikääntyneiden ja liikuntaesteisten henkilöiden kulkumahdollisuuksia. Raision Turistiauto Oy hoitaa liikennettä matalalattiaisella pikkubussilla, jossa on tilaa pyörätuoleille ja rollaattoreille. Palveluliikenne on kutsuohjattua joukkoliikennettä, jossa asiakas tilaa kuljetuksen hyvissä ajoin, mieluummin jo edellisenä päivänä, jotta kuljetuksia on helpompi yhdistellä. Tarkoitus on, että samasta suunnasta tilatut kuljetukset yhdistellään. Kuljettaja avustaa autoon nousemisessa. Johtopäätökset ja suositukset Suosittelemme Rauman paikallisliikenteen uudelleenarviointia Rauman tarpeisiin mahdollisimman tehokkaan ja taloudellisesti edullisen paikallisliikenne ratkaisun löytämiseksi, esim. reaaliaikaisen kutsuohjausjärjestelmän avulla. Samalla järjestelmällä pystyisi soveltaen huolehtimaan myös palveluliikenteestä. Suosittelemme että samalla arvioidaan linja-autoaseman tarve ja sijainti. Täydentävät palvelut SEULO (Seutulogistiikka) Ruoka, lähituotteet ja palvelut kotiovelle yhdellä kertaa Pääkaupunkiseudulla asuvat saavat käyttöönsä uudenlaisen ostos- ja palveluikkunan, Seulon. Se on kokonaisvaltainen palvelu, joka helpottaa kotitalouksien arkea tuomalla kauppakassien lisäksi lähi- luomu- ja erikoistuottajat sekä esim. kirjaston kirjat ja pesulapalvelut suoraan kotiovelle. Palvelua on testattu ja tutkittu pitkään ja se on toiminut ensimmäisten käyttäjien kanssa jo useamman vuoden. Hyvän vastaanoton saanut palvelu avataan nyt kaikille kotitalouksille pääkaupunkiseudulla. Seulon internetsivujen kautta kotikoneelle ladattavan palveluikkunan käyttäminen on helppoa. Uudenlainen konsepti tuo asiakkaan ulottuville tuotteita ilman välikäsiä myös lähi- ja luomutuottajilta sekä erikoisliikkeiltä päivittäistavarakaupan valikoiman lisäksi. Seulo helpottaa arkea laajemminkin: se tarjoaa helpon ja ekologisen ratkaisun esimerkiksi pesula- ja kirjastokäynteihin. Asiakas voi tilata kaikki tarvitsemansa palvelut yhdellä kertaa, suoraan kotiovelle toimitettuna ja itselleen sopivana ajankohtana. Lähde: Seulo-palvelut Oy:n lehdistötiedote 1.9.2010 Suositukset Suosittelemme mobiilin SEULO palvelun käyttöönoton arviointia, mm. vanhuspalvelussa, kylien palvelutason ylläpitäjänä ja kiireisten lapsiperheiden arjen helpottamiseksi. 40
Rauman kaupunkialueen kaavavaranto palvelujen ja asumisen kannalta Rauman kaupunki-alueella on suhteellisen tiheästä kaupunkirakenteesta huolimatta vielä runsaasti käyttämätöntä (mutta kaavoitettua) tilaa monenlaiselle toiminnalle. 41
Kylät ja niiden palvelut Raumalla on n. 20 kylää. Rauman kaupungin Kodisjoen ja Lapin kuntien liittyessä yhteen sai Rauma vastuun usean maalaiskylän kunnallisista palveluista. Kodisjoen ja Lapin kylät ovat useimmiten menettäjiä asukasmäärän suhteen. Nuoret liikkuvat helpommin keskustoihin kuin vanhempi väestö. Kunnallisten palvelujen ylläpitämishaasteen lisäksi ongelmana monessa kylässä on lopetetut tai lopettamisuhan alla olevat kaupat. Tämä on uhka vanhemmalle väestölle jolla ei ole omaa autoa tai jonka liikkumiskyky muuten on huonontunut. Rauman kylät (ennen kuntaliittymää) sijoittuvat tiiviisti varsinaisen kaupunkialueen ympärille ja sijaitsevat sen verran lähellä Rauman keskustaa että saavat palvelunsa helposti sieltä. 42
Kyläkysely 43
Kyläkyselyjen yhteenveto Lähde: Rauman yleiskaava Strateginen osa. Kyläkysely 44
Kodisjoki (ent. kuntakeskus) Kodisjoki sijaitsee 16 km Rauman keskustasta. Alue on lähes yhtä kylämiljöötä, aitoa, perinteistä, pienipiirteistä maatalous- ja kulttuurimaisemaa. Kodisjoen peruspalvelut ovat koulu, pankki, terveystalo, kirjasto, kauppa ja asiamiesposti. Kodisjoen asukasluku on 530 Kodisjoen ammatissa toimivan väestön kehitys on ollut seuraavanlainen: Alkutuotanto Jalostus Palvelut Yht. 1995 34 % 12 % 54 % 100 % (95 kpl) 2000 21 % 11 % 68 % 100 % (124 kpl) 45
46
47
Kodisjoen kaavavaranto Kodisjoella on suhteellisen hyvä kaavavaranto pientalojen rakentajille. 48
Lappi (ent. kuntakeskus) Lappi sijaitsee Vt 12 kupeessa n. 20 km Rauman keskustasta. Lapissa on suhteellisen kattavat palvelut mutta shoppailu suoritetaan Raumalla. Lapissa elinkeinoelämää ja teollisuutta on enempää kuin muissa kylissä. Lapissa on hyvin tarjolla kaavoitettua tonttimaata niin teollisuudelle, palveluille kuin asutuksellekin. 49
50
Lapin kaavavaranto Lapissa on vielä runsaasti kaavoitettua mutta vielä käyttämätöntä tonttivarantoa sekä asuntorakentamista että toimitilarakentamista varten. 51
Rauman keskustakylät Rauman kylät (ennen kuntaliittymää) sijoittuvat tiiviisti varsinaisen kaupunkialueen ympärille. Asukasmäärät vaihtelevat vähän alle kahdestasadasta yli tuhanteen asukkaaseen. Rauman kylien luonto on hyvinkin vaihtelevaa. Osa kylistä sijaitsee meren rannalla, joissain kylissä taasen merkillepantavaa ovat kauniit peltoaukeat ja pienet järvet. Historiallisia kohteita Rauman kylissä on runsaasti. Unajassa on edelleen nähtävissä Rauman ensimmäinen satamapaikka ja merkittäviä pronssikautisia hautalöytöjä on Vermuntilassa ja Vasaraisilla. Kulttuuri ja urheilu ovat hyvin esillä kylien toiminnassa. Kylien alueilla sijaitsee paljon kauniita luontokohteita. Luonnosta pääsee nauttimaan mm. Unajanlahden lintutornilla, Seitsemän järven retkeilyreitillä tai Rauman Ladun maastoreiteillä. Kylien toiminta on hyvin aktiivista ja talkoohenki on edelleen voimissaan. Palvelut sijaitsevat pääasiassa kaupunkikeskustassa, mutta lyhyiden välimatkojen ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi se ei ole ongelma. Kaikki kyläkeskukset ovat kunnallisen vesijohdon piirissä ja viemärien rakennustyö on menossa. Rauman kylät tarjoavat hyvän toimintaympäristön sekä asumiseen, matkailuun että yrittämiseen. (Lähde: www.raumankylät.fi) 52
Anttila-Voiluoto Anttilan ja Voiluodon kylät sijaitsevat Rauman eteläpuolella Pyhärantaan vievän tien varrella. Voiluodon keskustasta kaupunkiin on matkaa n. 10 km. Naapurikyliä ovat Unaja, Kulamaa ja Pyhärannan Kukola. Palvelut ovat säilyneet vuosien varrella, vaikkakaan niitä ei ole paljoa. Kylässä on kauppa, kunnan rantasauna, matonpesupaikka ja kyläyhdistyksen hallinnassa oleva Kivikari Hanhisissa. Kylällä on paljon rantaviivaa ja kesäasukkaat lisäävät kylän asukasmäärää huomattavasti kesäisin. Kaaro Kaaron kylä sijaitsee Rauman pohjoispuolella. Kylä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kylä on lähes kokonaan asemakaavoitettua aluetta. Kaaron koulun tilantarve on kasvanut uudisrakentamisen vaikutuksesta voimakkaasti ja koulun laajennus valmistui vuonna 2004. Kaaro oli yksi Rauman maalaiskunnan kolmesta suuresta kylästä. Kunnan palveluja Kaarolla on ala-asteen koulun lisäksi liikuntahalli, esikoulu, kaksi perhepäivähoitajaa ja kirjastoauton palvelut. Seurakunnan toimipisteessä toimii päiväkerho, perhekerho ja varhaisnuorten ryhmä. Yksityisiä palveluja tarjoavat kyläkauppa postipalveluineen, yksityinen kotipalveluyrittäjä sekä mm. erilaiset rakennusalan yritykset. Kaarojärven rannalla sijaitsee uimaranta sekä kyläyhdistyksen talkoilla rakentama rantasauna. Kolla-Nihattula-Tarvola Kollan, Nihattulan ja Tarvolan kylät muodostavat yhtenäisen kyläyhteisön Rauman itäpuolella. Kaikkia kolmea kylää yhdistää, kyläyhdistys, nuorisoseura ja metsästysseura. Nihattulan nuorisoseura ja seurantalo Kalliopirtti tarjoaa harrastusmahdollisuuksia kylän asukkaille. Liikuntahallissa nuorten ryhmien lisäksi kyläläisillä on sulkapallo- ja lentopallovuorot. Seurakunnan järjestämänä kokoontuu Raamattupiiri, pyhäkoulu ja perhekerho. Yritystoimintaa kyläyhteisön alueella on runsaasti. Kylässä on mm. yksityinen kotipalvelu ja paljon rakennus- ja kuljetusalan yrityksiä. Kortela ja Monna Kortelan ja Monnan kylät sijaitsevat aivan kaupungin kupeessa; Kortela Rauman eteläpuolella Turun suuntaan mentäessä, Monnan kylä taasen Kodisjoelle vievän tien varressa. Kun 53