Poimintoja YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöön liittyvistä ohjelmista ja tutkimuksista



Samankaltaiset tiedostot
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala Eero Isomaa,MTK Johtokunta

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

ja tilussijoitus osio

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Maaseudun kehittämisohjelma

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kiviranta Mirja(MMM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Anna-Liisa Kiiskinen, KT kehittämispäällikkö Keski-Suomen Ely-keskus Lokakuu 2011

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Maaseudun kehittämisohjelma

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Ympäristötuen valmistelun tilanne

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Lähiruoka ja Aitoja makuja osio

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Lähiruokaa totta kai! Näe hyvä lähelläsi seminaari Joensuu

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kiviranta Mirja(MMM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari Turku

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Istuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Esittelijä: Czesław Adam Siekierski A8-0018/2019

Maataloustukijärjestelmät. Toni Uusimäki 2016 Lähteet: ja Hakupäivä 23.3.

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

NURMISEMINAARI Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3454/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 32/14. Valtuutussäännökset:

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

CAP tilannekatsaus

Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maaseudun kehittämisohjelma

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Varainhoito-osasto Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

YmpäristöAgro I ja II

Uusi ohjelmakausi

Lähis-opas julkisille keittiöille

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

LIITE YmpäristöAgro II LIITE 6. YmpäristöAgro II

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

ELINTARVIKETURVALLISUUS

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Lähiruoka on mahdollisuus - hallituksen lähiruokaohjelma

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

EU:n strategia ja maaseutuohjelman arviointi

Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,

Transkriptio:

LIITE 1 Poimintoja YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöön liittyvistä ohjelmista ja tutkimuksista Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat Tiedottamishanke 2011-2014 ProAgria Oulu / Maa- ja kotitalousnaiset Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 / 14

Sisällysluettelo 1. Otteita Suomen hallitusohjelman neuvottelutuloksesta 17.6.2011... 3 Maa- ja metsätalouden merkitys... 3 Ruokapolitiikka... 3 Maatalous... 4 Riista-, poro- ja kalatalous... 5 Eettisen tuotannon edistäminen... 5 Otteita hallitusohjelman ympäristöpolitiikasta liittyen maatalouteen:... 6 Luonnon monimuotoisuus... 7 2. Otteita komission tiedonannosta "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet?"... 7 3. PTT ja MTT kaaviota 2010; Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2020... 9 4. Otteita maatalouden ympäristöseminaarin luennoista 7.10.2011... 10 5. Otteita Suomen maabrändivaltuuskunnan raportista... 10 6. Otteita Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista, Suomen kanta MMM E kirje 03.11.2011 2011-0963... 11 Muut liitteet... 14 Sivu 2 / 14

Poimintoja YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöön liittyvistä ohjelmista ja tutkimuksista 1. Otteita Suomen hallitusohjelman neuvottelutuloksesta 17.6.2011 YmpäristöAgro II tavoitteena on tiedottaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, EU komission ja Suomen valtion mukaisista yhtenevistä tavoitteista Suomen hallitusohjelmasta seuraavat poimitut kohdat ovat suuntaviivoina tiedottamiselle: Maa- ja metsätalouden merkitys Väestön kasvu, elintason nousu, ruokakriisit ja ilmastonmuutos vaikuttavat merkittävästi maailman elintarvikemarkkinoihin. Ruoan ja uusiutuvien raaka-aineiden kysynnän kasvu avaa maa- ja metsätalouden ja maaseudun elinkeinoille uusi mahdollisuuksia. Hallituksen maaseutupolitiikan tavoitteena on maataloustuotannon ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen, rakenneongelmien lievittäminen, asukkaiden toimeentulon, palveluiden ja yhdyskuntien toimivuuden parantaminen sekä maaseudun kilpailukyvyn, hyvän ympäristön ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Luonnonvarastrategialla ohjataan luonnonvarojen (mukaan lukien uusiutuvien) kestävää käyttöä. Ruokapolitiikka YmpäristöAgro II hankkeen luomu ja lähiruokaosioiden taustaa ja tiedottamisen tavoitteita Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja Sivu 3 / 14

vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia parannetaan lainsäädännön keinoin. Varmistetaan elintarvikevalvonnan ohjauksen toimivuus ja toimijoiden yhdenvertaisuus. Selvitetään elintarvikevalvonnan kokoaminen valtion viranomaiselle, esimerkiksi Eviralle. Selvitetään mahdollisuudet Suomen kasvisperäisen valkuaisen omavaraisuuden nostamiseksi sekä rehuksi että ihmisravinnoksi. Ruokaturvallisuus on jatkossakin Suomen kansainvälinen vahvuus. Kuluttajille turvataan oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Elintarvikkeiden jäljitettävyys parantaa kuluttajien luottamusta. Elintarvikeketjun toimivuuden ja luotettavuuden parantamiseksi lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Hyvin toimivassa elintarvikeketjussa kuluttajan tekemät valinnat ohjaavat kauppaa, teollisuutta, ravitsemuspalvelujen tarjoajia ja maataloutta toimimaan asiakaslähtöisesti. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja toimenpiteiden pohjaksi tehdään selvitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä mukaan lukien alkuperä, tuotantotapa, tuoreus, koostumus, vierasaineet, lisäaineet ja harhaanjohtavat nimimerkinnät sekä geenimuunneltujen ainesten käyttö. Maatalous YmpäristöAgro hankkeen ympäristötukiosion taustaa ja tiedottamisen tavoitteita Hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi. Suomi edellyttää Eurooppaneuvoston aikaisempien päätelmienkin mukaisesti, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen erityisolosuhteet ja tuetaan EU-linjausta, jossa maataloustuotannon edellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja luonnonolosuhteiltaan vaikeat alueet. Edistetään kansallista mahdollisuutta varmistaa Suomen maatalouden erityistarpeiden mukaisesti maataloustuotannon monipuolisuus ja keskeisten tuotteiden tuotannolla kansallinen huoltovarmuus. EU:n maatalouspolitiikan tulee edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarveharkintaan perustuva kohdentaminen arvioidaan, kun päätökset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ovat tiedossa. Hallitus pitää tärkeänä, että EU-jäsenmailla on oikeus julistaa alueensa vapaaksi GMO-viljelystä. Maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Tukiperusteet tehdään läpinäkyväksi. Sivu 4 / 14

Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Maatalouden ympäristötukea kohdennetaan alueellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. (lisäys YmpäristöAgro II -> Alueelliset näkökulmat : Pohjois-Pohjanmaan alueellisten näkökulmien esille tuominen) Ympäristötuen ehdot muutetaan entistä vastikkeellisemmiksi (lisäys YmpäristöAgro II -> Alueelliset ja tilatason näkökulmat : Tilatason ja Pohjois-Pohjanmaan alueellisten näkökulmien esille tuominen) ja enemmän ympäristö- ja vesistönsuojeluun kannustavaksi. Nuorten ja tilojaan kehittävien lisämaan hankintaa edistetään. Tilusjärjestelyiden vauhdittamisella tuetaan maatalouden kannattavuutta. (lisäys YmpäristöAgro II -> Yhdistetään tilusjärjestelyjen edistämiseen tiedottamalla myös ympäristötoimenpiteille tilavarauksien edistämistä tiedottamalla, esim. kosteikkoalueet, kuivatusjärjestelyt, uomien muotoilut, niin että tukee vesienhoito ohjelmaa. Huomioidaan yleissuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet.) Tukijärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja viljelijän hallinnollista kuormittamista vähentää. (lisäys YmpäristöAgro II -> tiedon välittämistä kentältä tukijärjestelmien laatijoille, alueelliset näkökulmat sekä tiedottaminen viljelijöille jo suunnitteluvaiheessa, tilanne katsaukset. Yhteistyö MTK:n hankkeen kanssa) Kannustetaan perinnebiotooppien, alkuperäislajien ja -rotujen hoitoon. Riista-, poro- ja kalatalous -Otteita liittyen Y-Agro II Ympäristötukiosion luonnon monimuotoisuus tiedottamiseen: maatalousalueilla esiintyvät riistalajit ja vesiensuojelu Riistalajit säilytetään elinvoimaisina varmistaen, että riistalajien aiheuttamat, muun muassa hirvivahin-got säilyvät hyväksyttävällä tasolla. Suomi tukee EU:n kalastuspolitiikkaa, jolla turvataan uhanalaiset kalalajit ja kestävät kalakannat ammattikalastuksen toimintaedellytykset huomioiden. Eettisen tuotannon edistäminen Eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi. Eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan eläinten hyvinvoinnin tilan parantamiseksi ja asiaa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi. Sivu 5 / 14

Otteita hallitusohjelman ympäristöpolitiikasta liittyen maatalouteen: Globaalit ympäristöhaasteet, kuten kuudes sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen hillintä asettavat vaatimuksia, joihin Suomen on vastattava. Ympäristöpolitiikan tavoitteena on parantaa ympäristön ja vesistöjen tilaa, pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä varmistaa ilmastotoimien vaikuttavuus ja oikeudenmukaisuus. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen pitää edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. (YmpäristöAgro II huomioi, että Perämeri on osa Itämerta, kts. kuva) KUVA Itämeren valuma-alue. Lähde www.itameriportaali.fi Kehitetään Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa ravinteiden kierrätystä selvittäneen työryhmän työn pohjalta. MMM työryhmämuistio 2011:5 Ravinteiden kierrätys -työryhmän työn taustalla on tarve ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen, kierron säätämiseen siten, että kierrosta vuotaisi olennaisesti nykyistä vähemmän ravinteita ympäristöön. Tämä tarve liittyy vesistökuormituksen vähentämiseen ja vesien hyvän tilan saavuttamiseen seuraavien 10-20 vuoden aikana. Työryhmän työn taustalla vaikutti myös pidemmän aikavälin tavoite erilaisten ravinteita sisältävien sivutuotteiden nykyistä parempaan hyödyntämiseen uudelleen tuotannossa. Tämä pyrkimys on varautumista epäorgaanisten lannoiteravinteiden niukkuuteen ja hinnannousuun. Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/mmm_trm_2011_5.html Maatalouden ympäristötuki uudistetaan siten, että se edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin. Ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille. Tavoitteena on myös uusia menetelmiä ja tutkimustietoa hyödyntäen sekä tarvittaessa viljelyn tarkoituksenmukaisuutta tarkastellen vähentää ratkaisevasti näiden alueiden ravinnepäästöjä. Vesiensuojelun kannalta tehokkaimpien toimenpiteiden nykyistä laajempaa käyttöönottoa edistetään muun muassa TEHO- ja TASO-hankkeiden tulokset huomioon ottaen. Varmistetaan vahvistettujen vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano. Sivu 6 / 14

Luonnon monimuotoisuus Hallitus tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua, harjoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa toimien riittävän rahoituksen, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Suunnataan luonnonsuojelun määrärahoja METSO-ohjelman, biodiversiteettistrategian, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien, soidensuojelun täydennysohjelman ja muiden suojeluohjelmien toteuttamiseksi. Päivitetään Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vastaamaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen mukaisia sekä EU:ssa sovittuja tavoitteita. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelua tehostetaan laatimalla ja toteuttamalla uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelun toimintaohjelmat. 2. Otteita komission tiedonannosta "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet?" YmpäristöAgro II tiedottaa maatalouspolitiikan uudistukseen vuoteen 2020 liittyvistä asioista YmpäristöAgro II:n suuntaviivana tiedotuksessa on komission tiedonanto "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet?" Tiedonannon mukaan maaseudun kehittämisessä ohjaavina teemoina ovat ympäristö, ilmastonmuutos ja innovaatio Taloudelliset haasteet I. Ruokaturva II. Suuret hintavaihtelut III. Talouskriisi Ympäristohaasteet A. Kasvihuonekaasupäästot B. Maaperän köyhtyminen C. Veden ja ilman laatu D. Elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus Sivu 7 / 14

Alueelliset haasteet Maaseutualueiden elinvoima EU:n maatalouden monipuolisuus Ympäristötavoitteena luonnonvarojen kestävä hallinta ja ilmastonmuutostoimet Taataan julkishyödykkeiden tarjonta Edistetään vihreää kasvua innovaation kautta Jatketaan ilmastonmuutokseen liittyviä lievennys- ja mukauttamistoimia Suorat tuet Uudet jakoperusteet Kohdennus Uudelleensuunnittelu: - Suorien tukien vihertäminen - Tuille enimmäismäärä - Pienviljelijätuki - Erityiset luonnonhaitat M Lähde: Komission tiedonanto "Yhteinen maatalouspolitiikka vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö miten hallita tulevat haasteet?"; Sivu 8 / 14

3. PTT ja MTT kaaviota 2010; Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2020 Maatalouden rakenteellinen kehitys ja ympäristö - Alueemme erot ja maatalouden rakenteelliset muutokset on huomioitava hankkeen tiedottamisessa. Sivu 9 / 14

4. Otteita maatalouden ympäristöseminaarin luennoista 7.10.2011 YmpäristöAgro II tiedottaa CAP uudistuksesta, valmistelusta ja siihen liittyvistä vihertämistavoitteista ja ympäristötuen muutoksista Vuonna 2010 annetussa komission tiedonannossa ja 2011 hallitusohjelmassa maatalouspolitiikan strategisissa tavoitteissa painottuvat ympäristöasiat, luomutuotanto, lähiruoka sekä ruokaturvan takaaminen kestävän kehityksen mukaisesti ja kilpailukykyisesti. 2011 on käynnistynyt keskustelu CAPuudistuksesta ja sen vihertämisestä sekä maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistamisesta. 2012 aikana asiaa valmistellaan ja kommentoidaan, päätökset valmistuvat viimeistään keväällä 2013 ja ne toimeenpannaan 2013 aikana että uusi ohjelma ja tukijärjestelmä olisivat käytössä 2014. Tilakoon kasvaminen, maatalouden rakenteelliset muutokset, Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteet sekä hajanainen tilusrakenne tuovat omat haasteensa maatilojen tulevaisuuden suunnitteluun ja tiedon tarpeeseen. 2012 - CAP-uudistusta koskevat keskustelut SCA:ssa ja neuvostossa, EP:n kanta valmistuu. Mahdollinen päätös loppuvuonna 2012. 2013 - Päätös viimeistään keväällä 2013, päätösten toimeenpano ja ohjelmien valmistelu vuoden 2013 aikana. 2014 - Uusi lainsäädäntö astuu voimaan. Uusi ympäristötukijärjestelmä käytössä. Tukihaku. Lähde: Heimo Hanhilahti. Maatalouden ympäristöseminaari, Helsinki 7.10.2010 5. Otteita Suomen maabrändivaltuuskunnan raportista Suomen maabrändivaltuuskunta esitti raportissaan Suomea esimerkkimaaksi siinä, miten hoidamme vesistöjä. Työryhmä esitti myös tavoitteen, että luomuruuan osuus suomalaisesta maataloudesta olisi vähintään puolet vuoteen 2030 mennessä. Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb asetti syyskuussa 2008 Suomen maabrändin kehittämiseksi valtuuskunnan, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Mukana oli 20 yhteiskunnan eri alojen edustajaa. Raportti valmistui 2010. Lähteet: http://www.maabrändi.fi/ http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/11/brandityoryhma_lisaa_luomua_ja_jarvet_juomakelpoisiksi_2169494.html Sivu 10 / 14

6. Otteita Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista, Suomen kanta MMM E kirje 03.11.2011 2011-0963 Nämä aiheet ovat osa YmpäristöAgro II tiedottamista Suomen kanta 3.11.2011 löytyy internetistä - 45 sivua - lähde - http://217.71.145.20/tripviewer/show.asp?tunniste=e+87/2011&base=ueasia&palvelin=www.eduskunta.fi&f=word - Eduskunta, asiakirjahaku - Kokous 2.11.2011 YmpäristöAgro II hankkeen sisältöä ovat yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevat komission asetusehdotukset ja tähän myöhemmin täydentyvä lainsäädäntö ja tukipolitiikka Kokous EU-ministerivaliokunta 02.11.2011 Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: EU/2011/1738, EU/2011/1739, EU/2011/1740, EU/2011/1741, EU/2011/1742, EU/2011/1743 EU/2011/1744 Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Maatalous- ja kalastusneuvosto 20.-21.10.2011 (komissio esittelee lakipaketin ja ensimmäinen keskustelu) Maatalouden erityiskomitea 24.10. ja 7.11.2011 (keskustelu vaikutusanalyyseistä) Asiakirjat: Yhteisen maatalouspolitiikan YMP:n uudistuspaketti: - KOM(2011) 625 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista säännöistä (suoria tukia koskeva asetus) - KOM(2011) 626 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) - KOM(2011) 627 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (maaseudun kehittämistä koskeva asetus) Sivu 11 / 14

- KOM(2011) 628 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta - KOM(2011) 629 lopullinen, Ehdotus neuvoston asetukseksi maatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä - KOM(2011) 630 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse siirtymätoimenpiteiden soveltamisesta vuoden 2013 kohdalla - KOM(2011) 631 lopullinen, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta tilatukijärjestelmää ja tukea viininviljelijöille koskevilta osin Vaikutusanalyysit SEC(2011) 1153 ja SEC(2011) 1154 + liitteet 1-18 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 ja 43 artiklat, Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin kanssa, paitsi asetuksessa, joka koskee maatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien, vientitukien ja hintojen vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämistä (KOM(2011) 629 lopullinen), jossa neuvoston yksinomainen päätösvalta YMP:n uudistusehdotuksiin liittyviä asiakirjoja: http://ec.europa.eu/agriculture/cap-post-2013/legal-proposals/index_en.htm Tiivistelmä 12.10.2011: http://europa.eu/rapid/pressreleasesaction.do?reference=memo/11/685&format=html&aged=0&l anguage=fi&guilanguage=en Sivu 12 / 14

Sivu 13 / 14

Muut liitteet Liite 2 Ympäristö ja tuet osion sisältö tarkemmin Liite 3 Luomuosion sisältö tarkemmin Liite 4 Lähiruokaosion sisältö tarkemmin Liite 5 Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osion sisältö tarkemmin (katso myös alla: Tuensiirtosopimus Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto) Liite 6 Hakijaorganisaation ProAgria Oulun/Maa- ja kotitalousnaisten esittely ja taloudellinen tilanne Liite 7 Rinnakkaishankkeet, tahot ja heidän kanssaan pidetyt palaverit Liite 8 Kustannusarviotaulukko Liite 9 Aikataulukaavio Liite 10 Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ympäristölausunto hankkeesta, Y-vastuualue Liite 11 Esimerkkejä tutkimuksista, hankkeista ja työryhmistä, joiden aiheista YmpäristöAgro II välittää tietoa Liite 12 Sopimus hankeyhteistyöstä MTK Pohjois-Suomi (ei tuensiirtoa) Lisäksi toimitettu Ely-keskukseen Hakemuslomake ja indikaattorilomake Kustannusten jakoperusteet Selvitys hakijan arvonlisäverosta Tuensiirtosopimus Pohjois-Pohjanmaan Maanmittaustoimisto Pöytäkirjanote 15.9.2011 ProAgrian hallitus, päätös hankkeen hallinnoinnista Nimenkirjoitusoikeudet Ohjausryhmän jäsenten sitoumukset Sivu 14 / 14