Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa
Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta Kasvaa maailmanlaajuisesti kiihtyvällä tahdilla (vuotuinen kasvu 7-11%, maatalous ja kalastus +/- nollakasvu) Vesiviljelytuotanto maailmassa yht. 90,4 milj.t / 2012 / FAO 89 % Aasiassa 61 % Kiinassa 2 % Norjassa (~4 Bilj. Eur) 0,02 % Suomessa (13,6 milj. kg, 56 M Eur)
Vesiviljely Suomessa (1980-2013) 13,6 M kg ruokakalaa (mäti 0,43 M kg) Arvo 56 M + mäti 7,4M Lisäksi n. 54 M kalanpoikasta, arvo n. 24,5 M (poislukien vastakuoriutuneena myydyt poikaset)
Uusi vesiviljelystrategia Vesiviljely on yksi kestävimmistä keinoista tuottaa eläinproteiinia Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon maalla kasvatettavia eläimiä tehokkaammin Yli puolet ihmisten syömästä kalasta on viljeltyä Viljellyn kalan osuus kulutuksessa lisääntyy nopeasti Strategian tärkein tavoite on, että Manner-Suomessa kasvatetaan 20 miljoonaa kiloa ruokakalaa vuodessa viimeistään vuonna 2022 Määrä olisi 13 miljoonaa kiloa enemmän kuin nykyään. Toteutunut strategia nostaisi vesiviljelyn tuotannon arvon yli 100 miljoonaan euroon
Kalanviljely Suomessa (2013 tilasto) Lähde RKTL Merialue Sisävedet Yhteensä Ruokakalalaitokset 109 62 171 Poikaslaitokset 25 82 107 Luonnonravintolammikkoyritykset - 197 197 Yhteensä 130 341 471 * Terveyslupa 349 yrityksellä, pitopaikkoja n.1000
Kuva: RKTL Sarmijärven KVL
Kuvat Voimalohi Oy:n internetsivuilta http://www.voimalohi.fi/luonno nravintoviljely.htm
Kalalajit Suomessa Suomessa tavattu 100 kalalajia ja kolme nahkiaislajia Suomessa lisääntyviä kalalajeja on laskettu olevan 59 ja kaksi nahkiaislajia Viljelyssä 15-20 kalalajia Eri lajit ovat herkkiä eri taudeille
Kirjolohi Lähes 90 % kotimaisesta ruokakalantuotannosta Laji tuotu P-Amerikasta, viljely Suomessa alkoi tanskalaisella mädillä 1960:lla Emokalastot sisämaassa, poikaset myydään ruokakalalaitoksille tyypillisesti 1v keväällä Täysnaarasparvet Kutu keväällä (tammikuusta alkaen) Teurastus 2v tai 3v Ruokakalankasvatuksesta 2/3 Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla
Jonkin verran mädin ja poikasten tuontia EU:n alueelta, erityisesti Tanskasta Tuotu pari kertaa USA:sta (mätinä) Suomalainen jalostusohjelma JALO & KINGI (Luke). Kirjolohta jalostettu Suomessa 1980:lta alkaen. Istutetaan kalastettavaksi Ei lisäänny luonnonvaraisena siten että pystyisi muodostamaan populaatioita Kuva: RKTL
Siika Toiseksi eniten viljelty ruokakalalaji, alle 10 % Suomessa tuotetusta ruokakalasta Kuuluu lohikalojen heimoon (Salmonidae) Suomessa esiintyy useita siikamuotoja (vaellussiika, planktonsiika, pohjasiika, karisiika, tuppisiika, järvisiika) Viljely ruokakalaksi alkoi Suomessa vasta 2000-luvulla Kutee syksyllä Emokalat sisämaassa, poikaset ruokakalalaitoksille tyypillisesti 1v (tai 2v) Teurastus 2v tai 3v Kuva: RKTL
Poikaset kotimaista alkuperää Siikaa tuodaan paljon ruuaksi Kanadasta Runsaasti istukastuotantoa Lisääntyy luonnonvaraisena Istukaspoikasia kasvatetaan tyypillisesti luonnonravintolammikoissa
Muut ruuaksi kasvatettavat Taimen (alle 1 % Suomessa tuotettavasta ruokakalasta), nieriä, lohi, sampi, nelma. Ruokakalan (ml. valmisteet) tuonnin arvo 366 M Puolet tuonnista tuoretta, norjalaista merilohta (28 M kg, n 140 M, vrt. ruokakalan tuotanto Suomessa 13,6 M kg, 56 M ) Ruokakalan tuontia myös esim. Ruotsista, Tanskasta ja Thaimaasta Kuva: RKTL
Istutuspoikaset Lohi, taimen, siika, harjus, nieriä, kuha, hauki Monien vaelluskalojen nousuvaellus jokiin on estetty vesivoiman rakentamisen myötä. Monia kalakantoja myös kalastetaan enemmän kuin ne ehtivät luontaisesti lisääntyä. Lisäksi kalojen elinympäristöjä on pilattu ihmistoiminnan seurauksena. Tarvitaan istutuksia ylläpitämään ja lisäämään luonnonvaraisia kalakantoja Istutusta myös ns. onkikaloiksi (täysikokoisia kaloja) kalakilpailuihin ja harrastajille (kirjolohi) Tärkeää säilyttää lajien monimuotoisuus ei jalostusta Emokalastot kasvatetaan usein luonnosta pyydetystä materiaalista Voidaan kasvattaa ensimmäisen kesän yli luonnonravintolammikoissa
Vastustettavat vesiviljelyeläinten taudit Suomessa (11) Helposti leviävät taudit EHN, VHS, IHN, ISA Vaaralliset taudit - Valvottavat taudit IPN genoryhmä 5 sisämaassa, SVC, Gyrodactylus salaris Ylä-Lapissa, lohikalojen alfavirukset (SAV), KHV, VHS Ahvenanmaalla, äyriäisten valkopilkkutauti, nilviäisten bonamioosi ja nilviäisten marteilioosi EU:n alueella vastustettavat Lisävakuustaudit Muut vastustettavat
Kalatautien seurantaohjelmat Riskiperusteinen virustautivalvonta (VHS, IHN, ISA, ISA, KHV, SVC) Ahvenanmaan VHS-hävitysohjelma Vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta G salaris näytteenotto Ylä-Lapissa Koulutus vesiviljelylaitosten eläintautivalvonnasta 13.3.2015. Koulutus pidetään Evirassa, virtuaaliyhteys Aveihin jne. Myös näytteenottokoulutus tarvittaessa.