LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012
VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta
LOW CARBON-skenaariot: kansantuote Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Tuottavuuskasvu avainasemassa Historiallisesti maltillisellakin tuottavuuskasvulla kansantuote yli kaksinkertaistuu 2050 mennessä 160 140 120 100 80 60 40 Commodity taxes Profits and other costs Primary factors Technical change 20 0-20 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049
LOW CARBON-skenaariot: kansantuote Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Employment Population Population under 15 Population 15-64 Population 65-74 Population 75-1000000 0 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049
LOW CARBON-skenaariot Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö CO 2 GDP ENERGY CO2 POP POP GDP ENERGY OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia päästöt on ulkoistettu Tarvitaan aito de-coupling! Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat Tuotantorakenne Suomen rooli maailmantaloudessa? Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raakaainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta Tilaa omalle valinnanvaralle Low Carbon-skenaariot tutkivat eräitä vaihtoehtoja Suomelle
LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä Suomen vahvuus korkeassa osaamisessa ja energiatehokkaassa, raakaainepohjaisessa tuotannossa Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa Ilmastopolitiikka hidastaa talouskasvua lähinnä taloudellisen ohjauksen synnyttämien tehokkuustappioiden vuoksi Vuoden 2050 suomalaiset yli kaksi kertaa rikkaampia kuin 2012 350000 300000 Public services 250000 Private services Transport industries 200000 Retail 150000 Construction industries Energy 100000 Manufacturing industries Heavy industries 50000 Forest industries 0 2010 2030 BASE 2030 TONNI 2030 INNO 2050 BASE 2050 TONNI 2050 INNO Agriculture and forestry
LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä Energiaintensiivisen teollisuuden ja teknologiateollisuuden osuudet vaihtelevat Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa Julkisen sektorin osuus pienenee, jos tuottavuushankkeissa onnistutaan 100.0 90.0 20.8 19.8 20.0 19.9 17.4 17.8 17.7 80.0 70.0 24.4 23.7 23.9 23.9 24.0 24.4 24.5 Public services 60.0 Private services Transport industries 50.0 11.3 10.6 10.5 10.4 10.3 10.1 9.9 Retail Construction industries Energy 40.0 30.0 12.1 5.2 2.3 13.2 13.1 13.1 5.5 5.5 5.5 2.7 2.6 2.7 12.9 12.9 12.8 5.3 5.4 5.3 2.6 2.4 2.3 Manufacturing industries Heavy industries Forest industries Agriculture and forestry 20.0 10.5 12.3 12.2 12.6 14.5 14.0 15.9 10.0 0.0 4.7 5.0 4.9 4.7 5.9 5.9 4.8 4.6 4.2 4.2 4.1 4.1 4.2 4.0 4.1 3.2 3.2 3.2 2.9 2.9 2.8 2010 2030 BASE 2030 TONNI 2030 INNO 2050 BASE 2050 TONNI 2050 INNO
LOW CARBON-skenaariot:työllisyys Suomen aluerakenne erilainen Low Carbon skenaarioissa Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseen aluerakenteeseen Kansantuotteen kaksinkertaistuminen sallii erilaiset aluerakenteet 20 Ahvenanmaa 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa 30.0 20.0 2 VarsinSuomi 3 Satakunta 18 Lappi 17 Kainuu 10.0 0.0-10.0 4 KantaHame 5 Pirkanmaa 2010 2030 BASE 2030 TONNI 16 PohjPohjanm -20.0 6 PaijatHame 2030 INNO 2050 BASE 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2050 TONNI 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 2050 INNO 13 EtelaPohjanm 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 9 EtelaSavo 10 PohjSavo
Kiitos mielenkiinnosta!