kaupunkilehti 7/2014 20.9.2014 www.sykkeessa.fi Jaakko Ikonen eduskuntavaaliehdokkaaksi >>3 Kestävää kehitystä Soisalo-opistossa >>12 Veteraaneja >>4 Terveyttä >>8 Taidetta >>10 Talousmajakka.fi yrittäjä, ota luotettava jäsen tiimiisi! Yhteydenotot Elisa Mattus, 044 971 2657.
2 7/2014 20.9.2014 kaupunkilehti Miten on tästä eteenpäin? O lemme painineet talousalueellamme muutoksen kanssa. Duunarille ei ole enää perusduunia niin kuin aiempina, hyvinä aikoina. Kutsun tätä uudistumisprosessiksi, en ongelmaksi. Ongelmana näen sen sijaan paikallisen suhtautumismallin tähän uudistumisprosessiin. Keskuudessamme elää porukka, jota kutsun jatkossa tappajatiimiksi, hyvän hengen tappajatiimiksi. Suuri joukko eri alojen asiantuntijoita maailmassa ovat samaa mieltä seuraavasta väitteestä: Luovuus on uudistumisen edellytys. Meidän on opittava ensinäkin arvostamaan erilaisuutta tavalla, jossa korostuu toisen ihmisen kunnioitus. On annettava ihmiselle mahdollisuus, ja se on vain mahdollista olosuhteissa, joissa ei tarvitse pelätä virheitä. Olen tehnyt Varkaudessa ja sen lähikunnissa erilaisia hankkeita vuodesta 2008 lähtien. Voin todeta omasta kokemuksestani, että tappajatiimi vaanii lähestulkoon kaikkialla, mihin olen pyrkinyt järjestämään jotain uutta. Julkisuus on ollut tappaa minut. En antanut kuitenkaan pelolle valtaa. Matkan varrella olen kuitenkin menettänyt monta ystävää. Käymme sotaa henkisellä tasolla. Saako ihminen yrittää ilman manaajia ympärillään? Onnistuneessa uudistumisprosessissa virheet toimivat polttoaineena. Niitä tehdään, mutta ei toisteta. Annamme toisillemme tilan elää vapaudessa, jossa vastinparina toimii vastuu. Tappajatiimin saapuessa paikalle ihmiset alkavat tuntea ympärillään epäilyksen kalvavan ilmapiirin. Saamme kuulla pääsääntöisesti hokemat: Meillä on aina tehty näin. Mitä minä sanoin. Tappajatiimin ei tarvitse kehittää uusia ajatuksia, heidän latteudensa on todettu käytännössä tehokkaiksi. Myönteinen erilaisuus on keino luoda uutta. Se tuo parhaillaan uutta koko yhteisölle. Jos tappajatiimiläinen tätä pohtisi itsensä kanssa, siis menisi itseensä, voisi suuri myönnytys olla: Voinhan minä tuota sietää. Valitettavasti kyse ei kuitenkaan voi olla sietämisestä, vaan paremminkin siedätyksestä. Meidän on pysyttävä keskenämme vuorovaikutukseen toistemme kanssa, vaikka emme jakaisikaan toistemme arvoja. Jos tämä toteutuu, niin seurauksena on jalostuminen. Yhteisö voi siis keskuudestaan jalostaa innovatiivista toimintaa, kun annamme toisillemme tilaa ja tukea yrittää. Uskon, että talousalueellamme on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä jatkossa ja luoda hyvinvointia laajemminkin. On tullut aika ottaa jälleen hanskat käteen ja alkaa tehdä yhdessä töitä. Tapa on kuitenkin uusi ja vaatii jokaiselta nöyryyttä. Ei ole enää herroja ja narreja. On ihmisiä, jotka voivat osoittaa omalla inhimillisellä toiminnallaan, että me olemme edelleen samassa veneessä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kaikki voivat nähdä sen suunnan ja kohteen, jota kohti kuljemme. Se siintää jo horisontissa. Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Henry s Grill House panostaa laatuun Henry s Grill House toimii laajennetuissa tiloissa. Kuva kertoo, millainen voi olla nykypäivän grillin ruokailutila. Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Kaura-ahon Kioski muodostui vuosien mittaan käsitteeksi Varkaudessa. Nyt kesästä lähtien ovat puhaltaneet uudet tuulet kiinteistössä palvelee asiakkaitaan Henry s Grill House, yrittäjänään Jaana Pitkänen. Työuransa aikana hän on myös aiemmin toiminut grilliyrittäjänä. Tuli pohjatietous grillistä ja laitteista. Olisi ollut monta mutkaa matkassa, jos ei ymmärtäisi laitteiden päälle ei äkkinäinen voi ryhtyä grilliyrittäjäksi. Olen tottunut tekemään pitkää päivää ja myös toisen palveluksessa laittanut itseni likoon työnantajalle. Heräsi ajatus miksi en voisi tehdä itselleni. Työtä en ole koskaan pelännyt, hän tunnustaa. Jäppiläntien ja Kaura-ahontien kulmauksessa sijaitseva yritys on käynyt läpi uudistuksia. Remonttia on tehty keittiössä ja tiloja laajennettu n. 100 neliöön asti. Myös terassia on laajennettu ja anniskeluoikeudet on saatu. Kesä oli vilkas. Uusia asiakkaita on tullut ympäri kaupunkia ja muualtakin. Leppävirraltakin tulivat varta vasten kesällä suklaapehmikselle, joka oli ehdoton hitti. Ja peliporukoiden kävijämäärät ovat mahtavia Toto näkyy ja hevosmiehiä käy. Jaana Pitkänen kertoo, että hän haluaa panostaa ruokaan. Burgereissa ja annoksissa käytetään 120 gramman kokolihapihvejä ja kebabit ovat korkealihapitoisia. Minulle ruoka on tärkeä. On oltava ylpeä valmistamastaan annoksesta tarjoillessaan sen pöytään. Kun on laadukkaat tuotteet, niin saa rakennettua lisukkeineen hyvät annokset. Ihmiset arvostavat laatua. Kun joku asiakas tulee parin päivän päästä uudestaan, silloin tietää, että asioita on tehty oikein. Yrittäjä Jaana Pitkänen (kuvassa vas.) ja grillityöntekijä Jaana Korhonen istahtivat hetkeksi työkiireiden keskellä. Peliporukoita käy todella paljon. Sykkeessäkaupunkilehti on nyt myös tilattavissa kotiisi! Neljä seuraavaa numeroa vain 10 euroa. Yhteydenotot 050 341 5339. Kannen kuva: Vesa Moilanen
3 J aakko I konen eduskuntavaaliehdokkaaksi demareiden riveissä Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkautelainen lakimies, OTM Jaakko Ikonen (31 v.), on lähtenyt eduskuntavaaliehdokkaaksi SDP:n Savo-Karjalan piirissä. Kesäkuussa vahvistuneen päätöksen taustalla ovat Ikosen kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan jo kouluajoista lähtien ja sittemmin koulutuksensa ja lakimiehen työnsä kautta. Sosialidemokratiaan hänellä on sukujuuret isoisoisänsä, varkautelaisessa kunnalliselämässä vaikuttaneen Aukusti Moilasen kautta. Palaan juurilleni, ympyrä sulkeutuu alkaakseen uudestaan. Jotenkin koen sydämessäni tiettyä velvollisuutta ja kutsumusta sukujuuriani kohtaan. Jos meillä on tällainen poliittinen ajattelu ollut suvussa, ehkä minun on tutustuttava myös tähän puoleen itsessäni. Lähden tutkimusmatkalle katsotaan, mitä se tuo tullessaan. Nyt tarjoutuu tilaisuus lähteä keskustelemaan aiheista eri sidosryhmien ja viitekehyksien kautta. Olen omalla julkisella kirjoittamisella ja keskustelulla jo tähänkin saakka osallistunut myös paikallispolitiikkaan ja kansalaisaktiivisena henkilönä ilmaissut oman näkemykseni asioihin, sanoo Ikonen, joka tulee järjestämään keskustelutilaisuuksia esimerkiksi kirjastolla. Omassa työssään hän on nähnyt laidasta laitaan yhteiskunnan ongelmatilanteita eri ikäryhmissä. Hän näkeekin tärkeäksi monet asiat, jotka ovat työn kautta tulleet tutuiksi. Ihmisten oikeusturvan kannalta on hyvä osallistua yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun. Tuolloin lisätään tietoisuutta asioiden todellisesta tilasta. Jaakko Ikonen teki valinnan ja sitoutui puolueeseen, koska eduskuntavaaliehdokkuuden hän näkee hankkeena, jossa lähtökohtana on joukkueurheilu. Tehdään yhdessä joukkueena töitä. Tämän päivän yksilöllinen ajattelu pitää kuitenkin sallia. En usko, että sitoutuminen sinällään tarkoittaisi, että minun pitää sisäistää joitakin ajatuksia, jos en jaa niitä omassa arvomaailmassani. Puolueen lähtökohtaiset arvot jaan ja sitä kautta olen sitoutunut. Usko puoluepolitiikkaan on ihmisillä horjunut 2000-luvulla. Ehkä omakin ajatus on kypsynyt ja nyt pystyn näkemään yhteiskunnallisen vaikuttamisen laajemmassa skaalassa. Yhteiskunnallisen keskustelun perässä olen ollut nuoresta saakka. Katse tulevaisuuteen Painavana perusteena ehdokkuudelle Ikosella oli Varkaus ja Keski-Savo talousalueena. Miten meidän kävisi, jos täältä ei kukaan tulevissa eduskuntavaaleissa saavuta kansanedustajan paikkaa? Sitä kautta viestintä suoraan Arkadianmäeltä katkeaisi tänne tämä vaikutti päätökseeni. Ikosen mukaan tällä hetkellä politiikan punainen lanka kulkee vähäosaisten ihmisten ja katoavan keskiluokan asioiden parissa. Koko 2000-luvun tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin koskaan Suomen historiassa. Keskiluokka on katoamassa. On ns. superrikkaat ja sitten tulee köyhälistö. Ikävä kyllä yhä useampi ihminen alkaa löytää itsensä köyhän asemassa, jos ei pystytä jarruttamaan tuloerojen kasvua. Tämä on työn keskiössä oleva joukko. Myös Varkaudessa on aika paljon ihmisiä, joiden asemaa tulisi jatkossa valvoa ja vaalia. Jaakko Ikonen toteaa, että seuraavan kahdeksan kuukauden aikana hänellä on tavoitteena osallistua aidosti yhteiskunnalliseen keskusteluun vähän 1800-luvun filosofisessa, ranskalaisessa hengessä. Valituksi tulevan henkilön toivon olevan yhteistyökykyinen, ja että hän pystyy yli puoluerajojen tekemään yhteistyötä tämän alueen ihmisten eteen. Että kapeakatseinen aika olisi ohi Varkaudessa ja pystyttäisiin katsomaan n. 50.000 ihmisen talousaluetta yhtenä kokonaisuutena. Unohdettaisiin vanhat asiat ja ryhdyttäisiin katsomaan tulevaisuuteen. Eduskuntavaaliehdokas, lakimies Jaakko Ikonen on huolestunut alhaisista äänestysprosenteista viime aikojen vaaleissa. Omalla esimerkillään hän toivoo aktivoivansa kansalaisia yhteiskunnalliseen keskusteluun. nassa, perinteisen sosialidemokratian mukaisesti. Vaalityössään hän haluaa lähteä hakemaan myös uusia äänestäjiä demareille. Toivon, että pystyisin herättämään toivon heissä, jotka ovat jopa menettäneet uskonsa politiikkaa kohtaan. Jotta asioihin voidaan vaikuttaa tätä kautta. Tämä on mielenkiintoinen hanke, johon halusin mukaan. Olen saanut keskustella laaja-alaisesti yhteiskunnan eri aloilta olevien ihmisten kanssa. Olen oppinut näkemään, että puolue on osa sitä keskustelua. Asioihin voidaan vaikuttaa En olisi lähtenyt ehdolle, jos en uskoiikonen näkee sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan alueet mielenkiintoisina. si, että asioihin voidaan vaikuttaa. Olen valeduskuntavaaliehdokkaana hän sanoo toi- mis tekemään kovaa työtä, hän lupaa. Jaakko Ikosen puoliso tekee opintoja Itämivansa omana itsenään, puolustaen tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta yhteiskun- Suomen yliopistossa, ja perheessä on kolme lasta. Ikonen on toinen osakas Lakiasiantoimisto Majakassa, jolla on toimistot Varkaudessa ja Tampereella. Päätyökseen hän hoitaa lakiasioita Itä-Suomessa, mutta myös Tampereella ja Helsingissä. Ollessaan lukiolainen hän perusti v. 2000 salibandyseura Hukka-Pallo ry:n. Tällä hetkellä seurassa on parisataa jäsentä ja yli 100 lisenssipelaajaa. Urheilun kautta tehdään töitä lasten ja nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja halutaan konkreettisesti viedä lapsia ja nuoria eteenpäin, kehittää terveitsetuntoisia lapsia. Seuran kautta ollaan tekemässä yhteistyötä koulujen kanssa. Ja nyt on saatu käynnistettyä myös tyttöjen salibandytoiminta Varkaudessa, hän kertoo. Vuoden Sykähdyttävimmän kesävarkautelaisen tittelin on voittanut hengenpelastaja Hiski Hämäläinen 15 äänellä. Toiseksi tuli kaupunginjohtaja Hannu Tsupari kymmenellä äänellä. Kari Rajamäki ja Tuomo Salmela saivat molemmat kuusi ääntä sijoittuen kolmannelle sijalle. Neljännelle sijalle tuli Helka Haukka viidellä äänellä, viidennelle sijalle tuli neljällä äänellä Hanna-Kaisa Melaranta. Kuudennen sijan jakoivat Jur- gen Kempf, Heli Sutinen, Samuli Laitinen, Marja-Muusa Hämäläinen ja Markku Janhunen saaden kukin kolme ääntä. Seitsemännelle sijalle tulivat Helena Toivakka, Timo Hämäläinen, Timo Eronen ja Mohammed Hamed kahdella äänellä. Leikkimielisen kisan äänestyspaikkoina olivat kesän 2014 Päiviönsaaren torilla järjestettävät iltatoritapahtumat. Kiitämme kilpailuun osallistuneita! Palkinnot kisasta on jaettu heti iltatorien päättymisen jälkeen.
4 Veteraanit viettivät yhteistä kirkkopäivää Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Sotiemme veteraanien seutukunnallista kirkkopäivää vietettiin tämän syksyn osalta Varkaudessa syyskuun neljäntenä ajallisesti tasan 70 vuoden päästä jatkosodan päättymispäivästä. Maamme veteraanijärjestöillä on ollut alusta alkaen merkittävänä osana myös hengellinen työ. Nykyään liittojen yhteistä hengellistä työtä ohjaa Veteraanivastuu ry ja sen alaisena toimikunta, jossa on jäsenenä kaksi kunkin liiton nimeämää jäsentä ja rintamanaisten edustaja. Varoja tämä elin saa kansankirkkomme myöntämistä kolehtivaroista Kansallisen veteraanipäivän lähellä olevana sunnuntaina ja Itsenäisyyspäivänä. Suur-Savossa päätettiin vuonna 2009 luopua suurista, alueellisista kirkkopäivistä. Tuolloin muodostettiin kolme seutukunnallista, jotka vastaavat alueellaan vuosittaisen kirkkopäivän järjestämisestä yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Joroinen, Pieksämäki ja Varkaus muodostavat yhden kokonaisuuden. Päiväjuhlassa pitämässään puheessaan Sotainvalidien Veljesliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja, eversti Hannu Toivonen totesi olevan aivan oikein, että ollaan siirrytty seutukunnallisiin kirkkopäiviin. Kaikki veteraanit, riippumatta siitä, mihin kuuluvat, ovat yhdessä. Ei ole merkitystä, kuuluuko sotainvalideihin, sotaveteraaneihin tai rintamaveteraaneihin kaikki ovat samanlaisia veteraaneja. Puheessaan Toivonen käsitteli omina ajatuksinaan ja johtopäätöksinään muutamaa ajankohtaista kriisiä maailmalla. 1990-luvulle saakka maailma oli joten- Nuoret musiikintaitajat, Caro Kauhanen ja Venla Ojala esiintyivät veteraanien kirkkopäivän juhlassa. Rakuunasoittokunta ja kanttori Tapio Rekola johdattivat juhlaväen Veteraanin iltahuuto-lauluun. kin järjestäytynyt. Vaikka oli kriisejä, maailma oli käsitettävissä. Maailma on nyt muuttunut sellaiseksi, ettei sitä pysty oikein hahmottamaan. Puheenvuorollaan Toivonen ei halunnut masentaa, vaan valaa uskoa. Että jostakin tulee järki ja maailmassa päästään toivottuun tilaan rauhaan. Te, sotien sukupolvi, olette olleet rauhan asialla. Aikanaan ette te sotaa halunneet. Mutta kun isänmaa kutsui, te lähditte ja teitte velvollisuutenne. Siitä teille suuret kiitokset, hän kohdisti sanansa veteraaneille. neille tänään. Herätessään aamulla on mietittävä, jotta pystyykö jatkamaan elämää myös tänä päivänä. Veteraanit tarvitsevat hoitoa kotihoitoa ja laitoshoitoa sekä ystävänpalvelua ja yksinäisyydentorjuntaa, hän muistutti. Päiväjuhlassa kuultiin Kuopion hiippakunnan piispan, Jari Jolkkosen lähettämä tervehdys sotiemme veteraaneille. Varkauden Sotaveteraanit ry:n tervehdyksen esitti puheenjohtaja Matti Jaatinen. Musiikkia juhlaan toivat Rakuunasoittokunta ja Soisalo-opiston opiskelijat Caro Kauhanen Ensi syksynä Jäppilässä (sello) ja Venla Ojala (piano). Varkauden Rintamaveteraanit ry:n puseuraava veteraanien seutukunnallinen heenjohtaja Aaro Monthan käytti veteraa- kirkkopäivä on 2.9.2015 Jäppilän kirkossa. nin puheenvuoron ja muisteli, missä hän oli Tuolloin on samalla sotiemme veteraanin, jatkosodan päättyessä. Se päivä oli todella Jäppilässä syntyneen oopperalaulaja Veikko Rintamaveteraanit ry:n jäänyt mieleen. Tyrväisen muistokonsertti, jonka tulee lau- Varkauden puheenjohtaja Aaro Monthan kysyi, mitä Hän myös pohti, mitä kuuluu veteraa- lamaan oopperalaulaja Jorma Hynninen. kuuluu veteraaneille tänään. Hukka-Pallon 15-vuotisjuhlavuosi kaudella 2014 15 Onnea, Hukka-Pallo! Hyvää juhlavuotta koko seuralle ja sen kannattajille! Tehdään tulevasta kaudesta ikimuistoinen yhdessä! Seura tarjoaa toimintaa tulevalla kaudella aikuisille sekä 1998 2009-syntyneille tytöille ja pojille. Seuran puheenjohtaja Jaakko Ikonen Tyttösalibandy Perhesalibandy Lisätietoa Tyttösäbä on timanttia -hanke etenee! Seuraamme mahtuvat kaiken ikäiset ja kokoiset. Lasten puolella järjestämme toimintaa aina 4-vuotiaista (s. 2009) vanhempiin. F-junnut: Tuomas Reinikainen, 044 293 8319. Seuraa meitä netissä! Hukka-Pallon uudet internet-sivut on avattu osoitteessa hukka-pallo.fi Etsimme sekä E- että Djunioreiden pelaajia. Olemme jo lähellä ole mukana tekemässä historiaa ja liity laumaan! Lisätietoja: hukka-pallo.fi tai mari@hukka-pallo.fi Valmentajakoulutus Ilmoittaudu salibandyvalmentajakoulutukseen syksylle 2014. Ilmoittautumiset Mari Nisonen, 050 410 8114, mari@hukka-pallo.fi (Hukka-Pallo löytyy pienen etsimisen jälkeen myös Facebookista.) Kysy lisää, jos jäit ihmettelemään. Kysy vaikka seuran tiedottajalta Mari Nisoselta, 050 410 8114.
Palkintona Marimekon lahjakortti! 5
6 Euroopan kulttuuriympäristöpäivää tempaistiin Varkaudessa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin liittyen yllätysesiintyminen ilahdutti Takakonttikirppiksen väkeä. (Kuva: Tuomas Toratti, Varkauden Museot.) Sähköinen talous- ja kiinteistöhallinta ajantasaistaa seurannan Talous Inno Oy on innovatiivinen tili- ja isännöintitoimisto, joka luottaa täysin sähköiseen taloushallintoon pilvipalveluna, yrittäjä Soili Karjalainen kertoo. Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Tilitoimistojen murrosaika on käynnissä. Sähköisiin palveluihin siirtyminen on välttämätöntä. Pilvipalvelut ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Varkautelaisen tili- ja isännöintitoimiston, Talous Inno Oy:n yrittäjä Soili Karjalainen (KLT, ITS -TEK) kertoo, että internetpohjaisen kokonaisjärjestelmän avulla tilitoimisto työskentelee asiakkaan kanssa samassa järjestelmässä. Asiakkaamme saavat oikean, ajantasaisen ja helppokäyttöisen seuranta- ja raportointimahdollisuuden. Asiakas voi unohtaa mittavat laiteinvestoinnit, ohjelmistopäivitykset ja varmistukset. Asiakas tarvitsee vain kannettavan tai pöytätietokoneen ja nettiyhteyden, hän toteaa. Karjalaisen mukaan täysin sähköisessä järjestelmässä on runsaasti etuja. Kaiken ytimenä on sähköinen lasku, joka on jo käytössä monilla yrityksillä. E-laskujen arkistointi on myös pilvipalvelussa. Sähköinen järjestelmä helpottaa asiakasta. Jos aiemmin on tuonut tilitoimistoon mapillisen aineistoa, nyt ehkä vain muutamia tositteita. Sähköinen järjestelmä ei ole yhtään kalliimpi ratkaisu kuin perinteinen tilitoimistopalvelu, hän jatkaa ja sanoo, että asiakasyrityksen johdon näkökulmasta katsottuna raportit tulevat varsin nopeasti. Myös isännöintipalvelut ovat Talous Innolla samassa sähköisessä järjestelmässä laskut kulkevat sähköisesti. Isännöintipuolella avoimuus on tärkeää. Sekä kirjanpito tositeaineistoineen että asiakirjat arkistoidaan sähköiseen muotoon. Tämä lisää avoimuutta taloyhtiön hallituksen suuntaan ja hallituksella on mahdollisuus samassa järjestelmässä käydä läpi materiaalia. Myös tilintarkastus on mahdollista hoitaa suoraan sähköiseen järjestelmään, sanoo Soili Karjalainen. Olen aina ollut uudistaja ja haluaisin ajan kanssa kasvattaa yritystäni. Tili- ja isännöintitoimisto on toimiala, jossa edetään hallitusti ja asiakkaiden luottamus on ansaittava. Lauantaina 13.9.2014 Soisalo-opiston oppilaat ja henkilökunta, sekä Varkauden museot tempaisivat yllätysesiintymisellä Takakonttikirppiksen myyjien ja asiakkaiden iloksi. Tempaus liittyi 12.9. 14.9. vietettävien Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin. Hetkessä syntyneen ja yhtä nopeasti kadonneen tapahtuman pyrkimyksenä on herättää kaupunkilaisia havainnoimaan ympäristöään ja sitä kautta löytämään merkittävyys omassa kulttuuriperinnössään. Pienimuotoisen tempauksen tavoitteena on näyttää, kuinka pienilläkin asioilla voi olla iloa tuottava vaikutus arkipäivässämme. Laajemmassa mittakaavassa puhutaan rakennusaineista kulttuuri-identiteetille, joka rakentuu kulttuuriperintötiedon ja osallisuuden ympärille. Soisalo-opisto kestävän kehityksen vastikään sertifioituna oppilaitoksena ja Varkauden museot kulttuuriperintöä vaalivana ja siitä kertovaa tietoa tuottavana museona toimivat usealla saralla yhdessä kulttuuriperintökasvatuksen, kestävän kehityksen ja kulttuuriympäristötiedon ja niiden tuottamien elämysten välittäjänä. Tämän vuoden aikana yhteistyössä on toteutettu muun muassa Kalevi Väyrysen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, sekä varkaus-aalto näyttelyn yhteydessä musiikki-improvisaatioharjoituksia Aallon arkkitehtuurin äänimaisemasta. Ikäkuljettajan kannattaa arvioida oma ajotaito Liikenneturvan kouluttaja Keijo Happosella esillä Ikäkuljettajan itsearviointi -kirjanen. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Kulttuuriympäristö muuttuu jatkuvasti. Uutta syntyy, olemassa oleva muuttuu tai katoaa. Kulttuuriympäristö on myös mittava kansallinen omaisuus, jota ei pidä heittää hukkaan. Jokaisella on paitsi oikeus hyvään ympäristöön, myös vastuu sen arvojen vaalimisesta ja hyvästä hoidosta. Vuoden 2014 teema on Näkymätön kulttuuriympäristö. Teema muistuttaa, että kulttuuriympäristöön kuuluvat paitsi suojellut ja arvokkaaksi listatut kohteet myös arjen ympäristöt, joihin ei kenties jokapäiväisten reittien varrella juuri kiinnitä huomiota. Kulttuuriympäristö voi olla myös jotain mikä koetaan rumaksi ja jota ei tahdokaan huomata. Näkymättömänä elementtinä voi olla myös arkeologinen perintö, maisemat eri vuodenaikoina, ympäristöön liittyvät äänet ja tuoksut tai jo historiaan kadonnut, mennyt ympäristö. Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Ikä tuo muutoksia liikenteessä liikkumiseen. Tulee vaivaa ja rajoitetta, mutta nykypäivänä on olemassa apukeinoja. Autoilua voi jatkaa niin pitkään kuin terveys säilyy. Näin viestitteli Autotalo Laakkosella Varkaudessa pidetyssä teemapäivässä Liikenneturvan kouluttaja Keijo Happonen. Liikenneturva on toteuttanut ikäautoilijoille suunnattua kampanjaa, jossa kerrotaan iän karttuessa huomioitavia seikkoja jalankulussa, pyöräilyssä ja autoilussa. Automaattivaihteistot ovat kehittyneet paljon, ja tänä päivänä polttoaineenkulutus on jopa pienempi kuin manuaalivaihteistolla. Liikkumista helpottavat monet turvavarusteet, joita voi hankkia lompakon paksuuden mukaan. Peruutustutka, peruutuskamera, riittävä valoteho ajovaloissa, apukahva ja kääntöalusta helpottamaan autoon menemistä ja sieltä poistumista, turvavyösieppari, Happonen listaa asioita. Ikäkuljettajan autonvalinnassa ehkä vähän korkeampi malli voi helpottaa autoon sisälle menoa ja poistumista. Itsearviointi liikenteessä liikkumisen osalta on arka paikka ainakin meille suomalaisille miehille. Realistisesti tulisi katsoa, että pystyykö ajamaan liikenteessä vaikka jonkun kaverin kanssa ajamaan ja arviomaan omaa ajokuntoaan ja ajotaitoaan. Ja jos joku liikennetilanne tuntuu vaikealta, yhteys autokouluun. Siellä annetaan ajoopetusta ja ajotuntejahan voi ostaa vaikka lahjaksi, hän vinkkaa. Turvallisuushakuista ajoa Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi -kirjanen on apuväline omien ajovalmiuksien ja liikenteessä selviytymisen arvioimiseen. Tuhdissa tietopaketissa käydään läpi esimerkiksi risteysajon sujuminen, kaistanvaihto, sairauksien riskitekijät, näkökyvyn riittävyys, lihas- ja nivelvaivojen haitat. Lisäksi kysytään, että pätkiikö muisti ja onko syytä tutkia ajokykyä tarkemmin. Tilastojen mukaan ikäkuljettajilla onnettomuusriski kasvaa, mutta toisaalta ajokäyttäytyminen on turvallisuushakuisempaa. Kun oma kunto on heikentynyt, tilannetta korjataan ennakoinnilla ja varovaisuudella. Mietitään, jotta lähdetäänkö ajamaan pitkä matka, onko pakko lähteä ajamaan, jos keli on huono. Voi myös pyytää nuoremman henkilön ajamaan tai sitten käyttää julkisia kulkuneuvoja. Suuret ikäluokat kasvavat ja Liikenneturva on mukana messutapahtumissa. Liikenneturvalta saa opastusta, painettua materiaalia, ja tulemme erittäin mielellämme yhteisöjen ja yhdistysten tilaisuuksiin, kouluttaja Keijo Happonen sanoo.
Kysy meiltä seuratekstiilit ja syksyn uutuudet! Tiedustelut: 040 849 6665 7
8 Aloita fiksusti aloita monipuolisesti Teksti Ari-Pekka Lindberg/Varkauden Fysiokeskus, kuvat Vesa Moilanen Erikoistuminen kuntoilussa on matka kohti epäonnistumista. Olet yhtä vahva tai kestävä kuin heikoin lenkkisi. Lähes jokaisella meillä on lempilaji. Laji jota olemme harrastaneet läpi elämän, jotain mikä on tuttua ja turvallista. Useimmiten laji liittyy niihin ominaisuuksiin, jotka ovat meille perimän mukana langenneet. Jos olemme saaneet voimaa tai nopeutta astetta enemmän, on lajivalinta liittynyt useimmiten niihin, joissa pärjää noilla ominaisuuksilla. Kun menet joogatunnille, on siellä valtaosa niitä, joilla liikkuvuus on jo erittäin Liikkeen tekniikka näyttelee pääroolia tehtiin hyvä (vaikka toki jooga ei missään nimessä mitä tahansa harjoitusta. ole pelkästään liikkuvuuslaji, vaan paljon monipuolisempi, kun se ohjataan hyvin). No kuka sitä liikkuvuutta tarvitsisi? No ne nopeat ja voimakkaat, joille liikkuvuusharjoittelu on siellä epämukavuusalueella. Jo valmiiksi notkeat puolestaan olisivat vailla enemmän hallintaa ja voimaa, jotta olisivat tasapainoisempia. Jo se kummalla kädellä tai jalalla aloitamme liikkeet, kertoo pyrkimyksestä erikoistumiseen ja pysymiseen mukavuusalueella. Onko erikoistuminen aina pahasta? Yksittäisessä urheilulajissa menestymistä ajatellen ei! Mutta kehon tasapainoista, tervettä ja tasapainoista maksimaalista suorituskykyä ajatellen kyllä! Urheilu ei ole terveellistä, sillä suurin osa lajeista korostaa selvästi jotain ominaisuutta toisen kustan- nuksella luoden hurjan epätasapainon, mikäli valmentaja ei sitä osaa tasapainottaa. Epätasapaino luo heikkoja lenkkejä, joiden vuoksi vammaudutaan. Myös yksittäisen urheilulajin maksimisuoritus voi kärsiä siitä, ettei olla harjoitettu riittävästi muita ominaisuuksia lajiominaisuuksien rinnalla. Entäs urheilu-uran jälkeen? Uralla on luotu huikeat kyvyt esimerkiksi voimassa tai kestävyydessä, mikä on aiheuttanut sen että muut ominaisuudet ovat piiputtaneet perässä, tuloksena ongelmia terveydessä ja hyvinvoinnissa lähes pääsääntöisesti. Kuntoilijoiden liikkumisessa eräs kantavia pääteemoja onkin tasapainoisen kokonaisuuden luonti, jossa pyritään kehittämään kaikkia ominaisuuksia, välttäen heikkojen lenkkien luontia. On selvää, että Lihaskuntoharjoittelussa nostamisen pitäisi olla jokaisen arki on hieman erilainen. Nämä heiluriharjoitteita pienemmässä roolissa, jotta erot asettavat myös liikunnalle ja valmenharjoittelu vastaisi arki-, työ- ja lajiliikkeiden nukselle haasteen kehittää kuntoilija vahtarpeita salin ulkopuolella. vaksi ja kestäväksi hänen omassa arjessaan. Yksin on lähes Siksi tasapainoista, kestävää ja vahvaa kehoa mahdotonta rakennettaessa on painotettava joitakin optimoida omaa tekniikkaa, koska asioita, jotka korostuvat arjessa ja työssä. On oma mielikuva silti muistettava, että ne korostettavat omiliikkeestä on erilainen kuin naisuudet ovat kuitenkin vain osa kokonaitodellinen liike tämä koskee sekä suutta. aloittelijoita että Aloitettaessa liikkuminen ovat laaja näkokeneita kemys ja monipuolisuus avaimia onnistukonkareita me kaikki hyödymme miseen. Toinen yhtä tärkeä seikka on se ammattitaitoisesta kuinka liikut, kuinka käytät kehoasi. Meilvalmentajasta! lä kaikilla on oma tapamme liikkua, omat asentotottumuksemme. Ne ovat meille luontaisia ja tuntuvat helpoilta olla. Mutta ovatko ne meille hyväksi? Tähän vastaa parhaiten kysymys, miksi istuminen kipeyttää selän suurimmalla osalla meistä.
Siksi, että luontainen istuma-asento, jonka ympärille koko yhteiskuntamme on rakentunut jopa siinä määrin, että palaverissa seisomaan nousijaa katsotaan kummastellen, ei ole keholle terveellinen. Istuma-asento, johon luonnostaan vaivumme, on useimmiten lysähtänyt, mikä ylikuormittaa esimerkiksi alaselän rakenteet, jotka eivät enää jossain vaiheessa kestä, ja niin kipu alkaa. Suurin osa tuki- ja liikuntaelinongelmistamme on juuri tällaisia, itseaiheutettuja, johtuen niistä asennoista ja liikkeistä, joissa luonnostamme olemme sekä liikumme. Missä on siis ratkaisu ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ongelmista eroon pääsyyn? On muutettava tapaa, jolla liikutaan, asentoja joissa ollaan. Eräs osa-alue, johon olemme Varkauden Fysiokeskuksessa ja toiminnallisessa erikoistuneet, on nimenomaan liikkeen perusta eli Asento- ja liikemallien testaaminen ja arviointi. Niiden testaamiseen perustuu perusharjoitteiden valinta ja valmentaminen testauksen jälkeen. Täten pystytään muuttamaan liikkujan ja kuntoutujan tapaa olla ja liikkua, niin liikunnassa, arjessa kuin työssäkin optimoidaan asento ja liike, tällöin voidaan harjoittelulla ennaltaehkäistä ja kuntouttaa sekä maksimoida suorituskyky samanaikaisesti. Ilman asennon- ja liikkeenhallinnan testaamista ja sen kautta valmentamista ollaan pitkällä tähtäimellä tiellä kohti epäonnistu- mista: vammoja ja ylikuormittumista. Aivan kuten sloganissamme todetaan: Optimoi liike minimoi vammat ja maksimoi suorituskyky! Seuraavassa artikkelissa mennään syvemmälle harjoittelufilosofiassa, siihen kuinka luodaan vahvat optimaaliset liikemallit ja toisaalta siihen kuinka tärkeää on myös harjoitella huonolla tekniikalla. Terveysneuvolaan ilman lähetettä 9 Teksti ja kuva: Irene Laitinen Varkauden Medifysin OMT-fysioterapeutti ja yrityksen toimitusjohtaja Pirjo Nyyssönen kertoo, ettei Terveysneuvola ole uusi juttu. - Eri puolilla Suomea yksityissektorilla Sarjan seuraavat artikkelit: on toimintaa ollut jo useita vuosia ja julkisella sektorillakin on alettu siirtyä osittain 2) Ensisijaisena kaikessa liikunnassa ja käytäntöön, jossa tules-ongelmissa asiakliikkeessä on liikkeen laatu kaan ensikontakti onkin fysioterapeutti. Voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikku On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat vuutta! Se ratkaisee, kuinka liike tehdään. tulla suoraan fysioterapeutille, mutta he ei Neutraaliin ja sieltä pois! vät ehkä tiedä, että fysioterapeutille voi tulla myös ilman lähetettä. Tällainen tilanne 3) Lihaskuntoharjoittelu saattaa tulla esim. jonottaessa julkisella Liikaa nostamista opettaa selviytymään puolella lääkärin aikaa. Ammattitaitoiset salilla, ei sen ulkopuolella fysioterapeutit osaavat päätellä lääkärin tarpeellisuuden tutkittuaan asiakkaan. Joskus 4) Liikkuvuusharjoittelu vaiva voi olla myös sen verran pieni, että Meneekö työ hukkaan venyttelyissä. muutaman kerran käynti fysioterapeutilla käsittelyineen ja ohjeineen riittävät. Tai 5) Kestävyysharjoittelu asiakas kaipaa liikuntaan tai ravitsemuk Sopivasti eri tyyppisiä kestävyysharjoit- seen liittyviä ohjeita. teita, muttei liikaa. Terveysneuvolan ideana on, että asiakas voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Fy6) Ravinto ja stressinhallinta sioterapeutti tutkii ja kartoittaa asiakkaan Ilman lepoa ei ole palautumista eikä tu- ongelmat sekä suunnittelee jatkotoimenpiloksia vain vammoja. teet asiakkaan kanssa. Jatko voi sisältää mm. Olkanivelen liikkuvuuden tutkiminen. manuaalisia hoitoja (ml. hieronta), kotivoimisteluohjeita, eri teippauksia tarvittaessa, kuntosali- ja yleisliikuntaohjeita. Lääkärin kirjoittamasta lähetteestä saa vielä nykyään pienen kelakorvauksen, mutta se on pienentynyt vuosien saatossa, joten sekään ei pitäisi olla esteenä fysioterapiakäynnille ilman lähetettä. Omassa hoitolaitoksessamme on toiminut useamman vuoden ajan MP-Pilates kehonhallintaryhmä. Uutuutena aloittaa tasapainoryhmä, jonka tavoitteena on liikkumisvarmuuden ja arjen sujumisen parantuminen. Ryhmiä ohjaavat koulutetut fysioterapeutit. Lisäksi meillä on kuntosali. Kuntosaliakaan ei pääse käyttämään ilman fysioterapeutin opastusta. Ryhmiin ja kuntosalille voimme suositella ja ohjata asiakkaita tarpeen mukaan. Virtuaaliharjoittelu uutuutena LadyLinella Teksti ja kuva: Vesa Moilanen LadyLinella Varkaudessa mennään tutulla ja hyväksi havaitulla palvelutarjonnalla. Uutta on kyllä tiedossa syksyn aikana ja kohtuullisen paljon. Hoitohuoneet on uudistettu, salien seinät ovat saaneet uutta väriä pintaan valoisuutta yleisilmeeseen ja kasvojenkohotusta. Suurin uudistus ovat salien screenit, jotka muuttavat salimaailmaa ja monipuolistavat toimintoja merkittävästi ihan uutta Varkaudessa. Nyt virtuaaliharjoittelu on mahdollista spinning-salissa ja isossa salissa, joissa on näytöt. Käytännössä meillä on melkein koko ajan jumppia. Aamulla klo 6.15 lähtien lähtevät jumpat näytöillä pyörimään. Omia ohjaustunteja ei ole vähennetty, mutta virtuaaliharjoittelu on tullut antamaan lisämahdollisuuksia vaikkapa aamukävijöille, kotiäideille ja vuorotyöntekijöille, kertoo LadyLinen fysioterapeutti, ryhmäliikuntaohjaaja Henna Vähäpassi, jonka mukaan virtuaaliharjoitteen voi asiakas laittaa myös itse pyörimään. Näin esimerkiksi viikonloppujen aikana, jolloin virtuaaliharjoitteet eivät pyöri kellotuksen, ajastuksen mukaan. Virtuaaliharjoittelussa pyörii tuttuja ja turvallisia juttuja, LesMills-tunteja, joten kolmen kuukauden ajan pyörii samat ohjelmat. Eli samoja juttuja, joita tehdään myös ohjaajien kanssa. Virtuaaliharjoittelu myös mahdollistaa käydä kokeilemassa jumppaa ennen ryhmäliikuntatunnille tulemista. Kurssitarjonnassaan LadyLinella on mm. Pikkuhiljaa parempaan kuntoon. Se on suunnattu henkilöille, jotka eivät ole paljoa olleet kuntosalimaailmassa mukana. Tai henkilöille, joilla on esim. nivelongel- Tule testaamaan syksyn vauhdikasta RPM -pyöräilyuutuutta, sanovat Henna Vähäpassi ja Anu Painokangas. mia, jotka aina tulee ottaa huomioon. Kurssitarjonta mahdollistaa muutoinkin tutustumiset kuntosaliasiaan. Alkamassa on mm. selkäryhmä ja lokakuussa on tulossa minitanssikurssi. Kyseessä on lattarikurssi, jossa yhden päivän aikana vetäistään kahdesti puolentoista tunnin setit, miesohjaajan opastuksella. Tärkeä uudistus on myös lapsiparkki kahdesti viikossa, tiistaisin ja torstaisin. Yksi huone on päivällä hoitohuone ja illalla kids-huone, jossa on hoitaja paikalla. Sinne äidit voivat tuoda lapsensa ja itse nauttia jumpasta. Lapsiparkkiin järjestetään lapsille tekemistä, Henna lupaa. Uutena jumppana tulee Cross Trainingharjoittelu, joka on luonteeltaan vähän enempi valmennuksellinen jumppa. Tunnin aikana tehdään kuukausiteemoilla harjoitteita itsensä ylittäjille. Teemana voi olla esim. leuanveto eli tehdään toiminnallisia harjoitteita kyseessä on eri- lainen ryhmäliikuntatunti. Kaikki harjoitteet tehdään aina suunnattuna eritasoisille henkilöille. Tavoitteena on, että mahdollisimmat monet saisivat omalla tasollaan haastetta tähän on panostettu ja kynnystä on madallettu. Vähäpassi kertoo, että kävijät ovat olleet tyytyväisiä viime kevään aikatauluihin. Ja syksy on lähtenyt kivasti käyntiin. Meillekin on kivaa aikaa, kun huomaa, että normaali vilinä alkaa.
10 Käpykankaan Niiskujen ryhmän ja Muumien ryhmän lapset kuuntelivat, että mitä Marja-Muusa Hämäläisellä, Timo Hämäläisellä ja Leena-Kaisa Moilasella oli kerrottavanaan. Luvassa oli iloinen yllätys taidelahjoituksen muodossa. Taidelahjoitus toi iloa ja onnenhetkiä päiväkodille Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Kuvanveistäjä Taru Mäntynen on koonnut oman juhlanäyttelynsä yhteyteen isoisänsä veistoksia ja setänsä maalauksia kunnianosoituksena heidän elämäntyölleen. 3 x M äntynen-näyttely Varkauden taidemuseossa Kuvat: Vesa Moilanen 3 x Mäntynen-näyttelyn yhteydessä 70vuotisjuhliaan viettävä kuvanveistäjä Taru Mäntynen on tehnyt näyttelystä kunnianosoituksen häntä taiteilijan tielle innoittaneille läheisille. Omien teosten lisäksi näyttelyssä on veistoksia isoisä, kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntyseltä (1886 1978) ja maalauksia sedältä, taidemaalari Olavi Mäntyseltä (1912 1996). Suomen Taideakatemian koulussa 1934 35 opiskellut Olavi Mäntynen on jäänyt Suomen taidemaailmassa tuntemattomaksi keskittyen työskentelemään maatilallaan Porvoon lähellä. Maalaamisen hän aloitti uudestaan kesällä 1967, jolloin nuori Taru tuli setänsä maatilalle työskentelemään heti Vapaan taidekoulun opintojen päätyttyä. Setä opetti puunkäsittelyä ja pihapiirin pienessä valimossa Taru pääsi kokeilemaan veistosten valamista. Taiteessa Olavi Mäntysen toistuva aihe oli Porvoon seudun kalliot. Aiheita löytyi myös Espanjaan ja Kreikkaan suuntautuvilta ulkomaanmatkoilta. New Yorkin matkan tuloksena vuonna 1977 syntyi maalaus Manhattanilta. Varhaisissa taiteilijan aihepiireissä on myös työläiskuvauksia ja teollisuusympäristöjä. STA:n koulussa 30-luvulla samanaikaisia opiskelutovereita olivat mm. Tove Jansson, Eva Cedertröm, Mikko Laasio ja Yrjö Savikurki. Näyttelyesiintymiset ajoittuvat heti opintovuosien jälkeiseen aikaan. Kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntynen muistetaan eläinaiheisista veistoksistaan. Tunnetuin näistä on Helsingin Eläinmuseon edustalla oleva kalevalainen hiiden Hirvi-veistos, jonka alkuperäisvalos vuodelta 1924 on Viipurissa. Myös Helsingin Kaisaniemen puistikossa on pronssinen hirven vasa. Jussi Mäntynen työskenteli Eläinmuseon konservaattorina 20 vuotta vuoteen 1939 ennen taiteilijauralle antautumistaan. Vuodet 1942 1967 hän asui Ruotsissa. Hänen suosikkiaiheitaan olivat myös lintuperheet. Varkaudessa oleva ulkoveistos Kurjet vuodelta 1947 hankittiin vuonna 1970 ja sijoitettiin Itsenäisyyden puistoon kaupungintalon edustalla. Taru Mäntynen on yli 40 vuotta jatkuneella urallaan ollut kuvanveiston ja modernin pronssivalutyön tiennäyttäjä Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toteuttaakseen myyttisen ja kalevalaisen aiheistonsa veistotaiteen muotoon hän on toteuttanut teoksiaan omassa taidevalimossaan Varkaudessa ja myös Suomen ensimmäisessä ja edelleen toimintaansa jatkavassa ammattimaisessa taidevalimossa Lapinlahdella. Julkisia veistoksia Taru Mäntynen on tehnyt tähän mennessä 40. Pronssin lisäksi taiteilija käyttää muita metalleja ja eloperäisiä materiaaleja, kuten villaa ja lampaanvillaa. Parhaillaan on valmistumassa Metsäsuomalaisten muistomerkki Norjaan. Tuoreimpia huomionosoituksia on Kalevala-seuran Akseli GallenKallelan tunnuspalkinto 2009. Kuvanveistäjä Taru Mäntynen (s. 29.10.1944) (Mäntynen-Laita) muutti Varkauteen heti Suomen Taideakatemian koulun (1972 76) jälkeen. Varkaudessa häneltä on kahdeksan julkista veistosta. Suurin näistä on Varkauden kaupungin 60-vuotisjuhlavuoteen liittyvä Laivanrakentajapatsas vuodelta 1989. Taiteilija perusti veistoksen valua varten kotitontille Akonlahteen taidevalimon, jossa valutoiminta jatkuu edelleen pienimuotoisempana. Ateljeen yhteydessä on näyttelytila. Vuodesta 1972 alkaen näyttelyissä mukana ollut Taru Mäntynen nimitettiin Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäseneksi vuonna 2013. 3 x Mäntynen-taidenäyttely on Varkauden taidemuseossa 2.11.2014 saakka. Näyttelyn oheistapahtumana on Mennään museoon-viikko koululaisille ja opiskelijoille yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Verson kanssa 7. 10.10. Yleisöopastukset näyttelyyn ovat 25.9. ja 23.10. Jokainen yllätys saa aina jostakin alkunsa. Seuraavan asian yllätys sai alkunsa keskikesällä, kun meneillään oli Taidekeskus Väinölässä naivistinäyttely Iloa Itä-Suomeen naivistit Varkaudessa. Tuli puhelinsoitto, jonka takana oli eräs keskisavolainen henkilö. Hän halusi laittaa hyvän kiertämään, tuottaa iloa toisillekin ja lahjoittaa taideteoksia päiväkodille. Naivistinäyttelyn kuraattori Marja-Muusa Hämäläisen avustuksella valikoitui lahjoitettavat teokset ja lahjoituksen kohteeksi Käpykankaan päiväkoti. Taidekeskus Väinölän galleristi Timo Hämäläinen ja Marja-Muusa Hämäläinen tulla tupsahtivat yllätysvierailulle päiväkodille. Siinä riitti lapsilla ihmettelemistä, että mikäs nyt kyseessä. Kun kahdeksan taideteosta otettiin isosta salkusta esille. Oli todella paljon värikästä nähtävää, lapset ja aikuiset päiväkodissa saavat myötä positiivista mielialaa, kivoja juttuja ja iloa elämään. Päiväkodinjohtaja Leena-Kaisa Moilanen sanoi taidelahjoituksen tuovan paljon iloa ja onnenhetkiä taulujen parissa ja lausui lämpimät kiitokset tuntemattomalle lahjoittajalle. Taideteokset sijoitetaan eri puolille päiväkotia ja vaihdellaan eri ryhmissä. Näin kaikki lapset pääsevät osallisiksi. Ja kenties taideteoksien ansiosta pulppuaisi lapsilta myös omia tuotoksia. Jokaisella taideteoksella on oma tarinansa ja kaikista tauluista voi tehdä satuja. Niinpä lapset istahtivat satumatolle ja Marja-Muusa Hämäläinen aloitti sadutuksen, lasten valitseman taulun, Kikka Nyrènin maalauksen Ketun iltalaulu pohjalta. Ja tässä lasten ikioma satu: Olipa kerran kettu. Siellä on yö. Kukkia. Pienet ketut. Tähtiä. Talossa on katto. Mitä kukat sanovat kettulapsille? Miksi kukat eivät helise? Kettuäiti laulaa lapsille. Ne on iloisia. Kettulapset ovat iloisia. Ei voi mennä puistoon, kun siellä on vielä yö. Sitten kun tulee aamu, niin sitten voi mennä puistoon. Sonja Lehdon tekemä Kasvatusvastuussa oli yksi taidelahjoituksen teoksista. Satumatolle istahdettiin ja tehtiin ikioma satu taulusta Ketun iltalaulu Marja-Muusa Hämäläisen toimiessa saduttajana.
Valokuvia ja maalauksellisia veistoksia Väinölässä 11 Kuvat: Vesa Moilanen Taidekeskus Väinölän syyskuun taiteilijoina ovat nuoret, keväällä 2013 Imatran taidekoulusta valmistuneet taiteilijat. Kuopiolaisen taiteilijapariskunnan kolmas yhteisnäyttely UNI koostuu veistoksellisista maalauksista ja valokuvista. teosten aiheena on unet ja niiden jättämät muistijäljet. Teoksissa toistuu nähtyjen unien tunnelma. Veera Launosen valokuvissa keskitytään kesäisenä iltapäivänä koettuihin päiväuniin. Niissä harhaillaan tyynen järven pinnalla, kurkistetaan vanhaan kiiltokuvakirjaan ja katsellaan, kuinka paarma kiipeilee pitsiverhoissa. Ilkka Martti Kivelän tyynyveistokset ovat syntyneet rautalangasta, lakanoista ja akryyliväreistä. kangas on ommeltu rautalankakehikon päälle ja kovetettu pohjustusmaalilla. Teoksissa perinteinen suorakulmainen tyyny on ottanut uuden muodon. Tyynyihin maalatut abstraktit muodot vievät katsojan lähemmäs unen fyysistä kokemista. UNI-näyttely on Taidekeskus Väinölässä syyskuun loppuun saakka. Yllä Paarma, alla Pilvitaivas. Yhdistelyllä kivaa sisustusta Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Syksyllä rakennetaan kotipesää. Mökkikausi jää taakse, tullaan ulkoa sisälle ja kaivataan väriä, lämpöä ja pehmeyttä. Eletään lyhty- ja kynttiläaikaa. Illat pimenevät on kiva sytyttää lyhty terassille ja kynttilä sisälle antamaan tunnelmaa. Varkaudessa Pentikin outlet-myymälä Warkaudenportissa elää syyssesonkiaikaa parhaimmillaan. Värikäs ja näyttävä Pihlaja-mallisto on jo ehtinyt ihastuttaa asiakaskuntaa. Malliston ideana on kansantarinoiden onnea tuova puu, jota suunnittelijat ovat hyödyntäneet Pihlaja-mallistossa. Tosi onnistunut ja tykätty, kommentoi mallistoa myymäläpäällikkö Sari Kainulainen, jonka mukaan Pihlaja-mallistoa on tehty pieni erä myös keramiikkaa mukeja ja tarjoilukulhoja oranssisävyisenä. Uutuusmallisto kattaa laajan tuotekirjon sisustustekstiilejä keittiöön ja kattaukseen, torkkupeittoja, tyynyjä erilaisia maailmoja eri huoneisiin. Pihlaja-aiheessa on käytetty rouheita, vahvoja ja maanläheisiä sävyjä oranssi, harmaa, viininpunainen violetin kera ja raikas sininen petroolin ja Sisustusneuvoja Enni Hiltunen kertoo, että nahkamateriaali on kasvattanut suosiotaan viime aikoina. Hyvää nahkaa tai kangasta tuskin saa istumalla puhki. Koti elää elämäntilanteissa Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Jokainen luo kodin asumalla eli on tärkeää, että koti kuvastaa asukkaitaan. Jokaisella meistä on omat tärkeät asiat elämässään, muistot rakentuvat ja ovat osana elämää. Kaunis koti on elämää nähnyt siellä on eletty. Koti muuttuu elämän varrella. Kun on erilaisia elämänvaiheita, koti elää mukana. Ja jotta ei kyllästy elinympäristöönsä, kotia voi välillä päivittää pienillä tai isoilla jutuilla, opastaa Stemma RH-Huonekalun sisustusneuvoja Enni Hiltunen, joka myös kannustaa tekemään kotona inventaariota, ettei sinne keräänny liialti tavaraa. Kun uutta tuo, niin veisi samalla vanhaa pois. Mieluummin selkeää linjaa viihtyykin paremmin, kun ei ole ahdasta. Meillä suomalaisilla on sellainen tyyli, että sisustetaan liian ahtaasti. Väljyyttä ja tilaa voisi olla enemmän ympärillä. Kannattaa miettiä aikaa kestäviä ratkaisuja materiaaleissa, miettiä muutama vuosi eteenpäin ja ajatella ajatonta tyyliä. Valita sohvaan vähän parempi nahka tai kangas, joita tuskin istumalla saa puhki. Nahka on koko ajan kulkenut kankaan rinnalla ja nyt nahkan suosio on nousemassa. Kun Enni Hiltuselta kysyy trendeistä, hän kannustaa poimimaan ihmiselle itselleen omannäköisiä trendejä. Kaikkea ei tar- vitse orjallisesti noudattaa ei ole pakko maalata kaikkea vaikkapa valkoiseksi. Syksyä kohden tulevat murretummat sävyt tehosteväreinä esimerkiksi sinapinkeltainen, klassinen tumma luumu, petrolinsininen. Yleisellä tasolla harmaan ja beigen väliltä olevat, lämpimät harmaat sävyt toimivat seinissä ja isoissa pinnoissa. Luonnolliset puunsävyt ovat paljolti tulleet valkoisen tilalle. Sisustamisessa vuosikymmenet palaavat yleensä mennään 30 vuoden sykleissä. Nyt ovat selkeästi tulleet lämpimät metallinsävyt pronssi, kupari, kulta ja messinki esimerkiksi valaisimissa ja vetimissä. Tapeteissa jäljitellään jotakin muuta materiaalia. Kauempaa seinä voi näyttää hyvin realistisesti lauta- tai kiviseinältä. Syksyn tullen kannattaa kesän jälkeen tarkastaa, että valaisimissa on riittävät valotehot. Riittävän tehokas yleisvalaistus, valoja luomaan tunnelmaa ja valoa käyttötarkoituksen mukaan. Valoa tarvitaan, kun on tulossa pitkä pimeä aika. Enni Hiltunen kertoo, että sisustamisessa ja huonekaluissa on meneillään vähän rouheampi tyyli. Saa olla kulunutta pintaa ja elämä saa näkyä. Tietyllä tavalla teollinen tyyli on valloillaan ja myös huonekalujen uustuotannossa jäljitellään kulunutta pintaa. turkoosin sävyin taitettuna. Pentikin oma kynttiläpaja Posiolla valaa paljon oman malliston kynttilöitä. kauniita ja persoonallisia, ei perinteisiä pöytäkynttilöitä, vaan kynttilöissä on muotoja mukana. Väriä sisustukseen saa vaikka kynttilöillä, Kainulainen vinkkaa. Pentikillä on uutuusmallistona syyskuussa lanseerattu Tunturi-mallisto värien rinnalle erilainen, moderni, graafinen mallisto. heille, jotka haluavat sisustaa pelkistetyllä tyylillä. Mallistossa on lähinnä tekstiilejä, kynttilöitä, pussilakanoita, sisustustyynynpäällisiä ja muhkeita, villaisia torkkupeittoja ja mattoja. Tunturi-malliston mustavalkoiseen maailmaan pystyy mainiosti yhdistämään esimerkiksi pyyhkeitä. Tunturi-mallisto on tullut täydentämään Tunturi-astiastoa, joka on hyvin perinteistä pentikmäistä muotoilua. Uusia kuulumisia Pentikillä ovat myös Myös huonekalujen uustuotannossa jäljitellään kulunutta pintaa, shampoot, pesuaineet ja saunatuoksut. Pe- kuten tässä moduulihyllyssä tulee esille persoonallisesti. rinteistä sielläkin koivua, tervaa kotimaista ja kansallista, oheistuotteina kylpyhuonemaailmaan. Myymäläpäällikkö Sari Kainulainen hehkuttaa Pentikin uutuusmallistoja. Kynttilät ovat värimaailmaltaan ihania pääväreinä ovat oranssi, sininen ja viininpunainen.
12 Soisalo opisto eturintamassa kestävässä kehityksessä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Soisalo-opistossa kestävä kehitys on vahvasti mukana opiston toiminnassa ja opetuksessa. Osoituksena tästä on OKKA-säätiön luovuttamana kestävän kehityksen sertifikaatti Vapaan sivistystyönpäivillä Varkaudessa 28.8. Soisalo-opisto on maamme ensimmäisiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jolle on myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti. Sertifikaatin hakeminen edellytti itsearviointia ja ulkoista auditointia. Kestävän kehityksen prosessi jatkuu toimintatapojen juurruttamisella osaksi opiston arkea kaikilla koulutusaloilla. Soisalo-opisto on pilottilaitoksena ollut kehittämässä vapaan sivistystyön kriteeristöä kestävälle kehitykselle. Opisto on myös ilmoittautunut halukkaaksi pilottioppilaitokseksi, kun taiteen perusopetuksen kestävän kehityksen kriteereitä aletaan maassamme laatia. Opistossa kestävän kehityksen kaikki osa-alueet ovat aina olleet osana opetusta ja toimintakulttuuria. Kursseilla käytetään kierrätys- ja luonnonmateriaaleja ja perinteisiä käsityön menetelmiä. Opiston arkea ovat ympäristöä säästävät tarvikehankinnat, tulostuskäytännöt, paperin talteenotto, jätteiden lajittelu ja kimppakyytien suosiminen. Kulttuurihistoriallisuus ja perinteiden siirtäminen puolestaan näkyvät muun muassa kurssitarjonnassa ja vankkana yhteistyönä Varkauden museoiden kanssa. Opisto järjestää myös aktiivisesti erilaisia tapahtumia, kuten Kevätruppeema, Hankihönkäys ja Verso-viikot sekä erilaisia musiikin ja taideaineiden yhteistapahtumia. Työ jatkuu Soisalo-opistossa on tehty kestävän kehityksen mukaista toimintaa jatkuvasti. Sertifikaattiin tähtäävää ohjelmatyötä on tehty vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin opisto lähti mukaan OKKA-säätiön (Opetus-, kasvatus- Soisalo-opisto on eturintamassa kestävän kehityksen asiassa. Yhteiskuvaan sertifikaatin äärelle ehtivät opiston henkilökunnasta Miia Impiö, Pirjo Manninen, Terhi Siippainen, Janne Juutilainen ja Jorma Pesonen. ja koulutusalojen säätiö) hankkeeseen, jossa tuotettiin kestävän kehityksen soveltuvat kriteerit vapaalle sivistystyölle. Näitä kriteereitä mm. kansalaisopistot voivat käyttää toimintansa arviointiin, kehittämiseen ja sertifikaatin hakemiseen. Hanketta varten perustettiin työryhmä, jossa on edustus jokaiselta koulutusalalta ja myös opiskelijoiden edustus. Kestävän kehityksen työ on saanut vahvan tuen koko ajan myös johdolta ja työryhmä muotoutuu koko ajan. Tämän vuoden toukokuussa tehtiin auditointi ja sertifikaatti myönnettiin saman kuukauden aikana. Auditoinnissa Soisaloopiston vahvuuksiksi nousivat syrjäytymisen ehkäisy, sähköinen sisäinen viestintä ja toimintamallit elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi aina vauvasta vaariin. Jatkossa on tavoitteena, että opiston kaikki koulutusalat toimivat kestävän kehi- Matkailun nettisivut sisältävät runsaan tietopaketin Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Matkailun kannalta merkittävä asia on kesän aikana valmistunut kaupungin virallinen matkailun nettisivusto, www.visitvarkaus.fi. Jo kesän alussa avattiin suomenkieliset nettisivut, jotka täydentyivät myöhemmin englannin- ja venäjänkielisillä versioilla. Haluttiin ajanmukaiset, nykyaikaiset nettisivut, jotka innostavat etsimään tietoa ja antavat monipuolisen ja hyvän mielikuvan Varkaudesta. Sivut kertovat palvelutarjonnasta ja sivuihin on helppo tehdä päivityksiä, sanoo Navitas Kehitys Oy:n matkailun markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen, jonka mukaan nettisivujen tieto- ja valokuvamäärä on suuri. Sain itse suunnitella sivuston ja teknisestä toteutuksesta vastasi Mainostoimisto Haaja & Arwo Desing Oy. Toteutukseen voi olla tyytyväinen. Varkauden kaupungin viralliset matkailusivut sisältävät hyvän kattauksen perustietoa Varkaudesta ja matkailuun liittyviä asioita eri osioissaan. Markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen katselee tyytyväisenä nettisivuja. Myös sosiaalinen media on aktiivikäytössä matkailuasioissa. Varkauden matkailun uutisia päivitetään Facebookiin ja Twitteriin ja Varkauden seutuun liittyviä kuvia jaetaan Instagramissa. Oma YouTube-kanava on videoita varten. tyksen periaatteiden mukaisesti ja että opiston arviointi ja ulkoinen viestintä vastaavat entistä paremmin kestävän kehityksen tavoitteita. Kohti kestävää tulevaisuutta Soisalo-opisto on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen ja haastaa kaikki Varkauden kaupungin yksiköt tekemään osansa kestävän tulevaisuuden edistämiseksi itse valitsemallaan tavalla. Toivottavasti kaupungin hallinnosta tulisi merkittävästi näkyviin, että tällainen haaste on tehty, opiston rehtori Jorma Pesonen sanoo. Sitoumuksen toimenpiteiden kestoksi on laitettu 25 vuotta ja päätavoitteena on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta. Muina tavoitteina ovat kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt sekä luonnon kanto- Kestävää iloa ja oppia Soisalo-opistossa sammuta valot, lukitse ovet, tulosta molemmille puolille Ja kestävän kehityksen prosessi jatkuu kykyä kunnioittavat elämäntavat. Sitoumuksesta tulee julki, että Soisaloopisto on kestävän kehityksen viestinviejä Varkaudessa. Ja kestävä kehitys, kestävä tulevaisuus on iso asia koko maailman kannalta pienistä puroista voi kasvaa iso joki. Muutosten ei tarvitse olla hirveän suuria ja näkyviä asioita. On tärkeää, että ihminen ajatusmaailmassaan oivaltaa asian merkityksen tulevaisuudelle. MEK:n toiminnot siirretään Finprohon Hallitus on päättänyt, että Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toiminta siirretään osaksi Finprota. Matkailun edistämiskeskus virastona lakkautetaan 31.12.2014. MEK:n henkilöstö siirtyy Finpron palvelukseen 1.1.2015 alkaen ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtyviä henkilöitä on noin 30. Suomella on matkailussa isoja mahdollisuuksia muun muassa puhtaan luontomme ansiosta. On positiivista, että matkailuyritykset saavat jatkossa nykyistä paremmin hyödynnettyä myös Finpron tarjoamia kansainvälistymispalveluita matkailuliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseksi, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoo. Matkailu on tunnistettu yhdeksi Suomen tulevaisuuden kasvualoista, ja siihen halutaan panostaa uudella tavalla. Jatkossa yritykset saavat samasta organisaatiosta tarvitsemansa kansainvälistymispalvelut entistä helpommin. MEK:n nykyisiä toimintoja jatketaan Finprossa Visit Finland-toimintona. MEK:n keskeisin toiminto eli matkailu- maakuvan edistäminen ja sitä tukeva elinkeinoelämän kanssa yhdessä toteutettava tuotemarkkinointi jatkuvat entisellään. Finpron ulkomaanverkosto tuo uusia mahdollisuuksia matkailun edistämiselle: verkostoa hyödynnetään uusien potentiaalisten markkinoiden kartoittamisessa, kuluttajatutkimuksessa ja markkinoinnissa. Lisäksi Finpron yrityskehitysosaamista voidaan hyödyntää matkailualan yritysten kansainvälistymisosaamisen vahvistamisessa. Finpron uusi toimintamalli julkaistiin 3.9.2014. Uusi Finpro muodostuu kolmesta toiminnosta: Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpron tavoitteena on auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään, hankkia maahamme ulkomaisia investointeja ja lisätä ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finprolla on jatkossa merkittävä rooli Team Finland-verkoston toiminnassa. Finpron palveluksessa on 375 asiantuntijaa 69 toimipisteessä ja lähes 50 eri maassa.
Asiakasneuvoja: Elisa Mattus 044 971 2657 Ahlströminkatu 1 0, Päiviönsaari 13
14
= Tallinnan risteilyt 30.9./7.10./11.10./15.10./8.11./26.11./ 6.12./17.12., alk. 39 /hlö/b4 Hotellimatkat Tallinna 10.10./13.10./14.10./24.10./ 28.11./5.12., alk. 149 /hlö/h2 Pärnu 14.10./24.10. alk. 175 /hlö/h2 Riika 14.10. alk. 249 /hlö/h2 Mystinen kirjakauppa Antikvariaatti Varkaudessa. Ahlströminkatu 1 0, takaoven kautta sisään. Alhaalla sinua odottavat yllätykset! Laiva + hotelli Kylpylämatkat Haluaisitko ilmoituksesi tähän? Tukholman risteilyt Sykkeessä-lehden ilmoitusmyynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339. 16.10. alk. 85 /hlö/b4, artistina Anna Abreu Joulumatka 23. 27.12.2014 Tallinna tai Pärnu alk. 369 /hlö/h2 Uuden vuoden matka 28.12. 1.1.2015 Pärnu alk. 296 /hlö/h2, ph + 3 hoitoa Syksyn 2014 ja kevään 2015 suorat lennot Kuopiosta Kreeta 20.10./24.4./22.5. Teneriffa 3.11./15.12./26.1. Gran Canaria 11.11./3.3./31.3. Israel/Ellat 4.12. Madeira 8.4. Turkki 10.4./26.6. Portugal/Albufeira 11.4. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Lomamatkat Meiltä saat Laivaliput, lentoliput, hotellivaraukset, räätälöidyt kaupunkilomat Apollomatkat, Aurinkomatkat, Detur, Lomamatkat Välimeren ja Karibian loistoristeilyt Avoinna ma pe 9 17 Palvelumaksu 10 /tilaus TE MATKAT Ky Käsityökatu 26, Kuopio puh. 01 7 368 261 0 Maaherrankatu 1 4, 501 00 Mikkeli puh. 01 5 228 560 info@tematkat.fi, www.tematkat.fi Sykkeessä: menovinkkejä Illustrated Poems Niko Puumalaisen valokuvia Kauppakeskus Apaja, Kuopio 2.9. 30.9.2014 Liikuntaillat kaikenikäisille Kaitaisten Urheilukenttä 6.9. 3.10.2014 klo 18-19:30 Maailmanlopun hautaustoimisto Varkauden Teatteri 13.9. 31.12.2014 Matti Jäntin Rantojen ja vuorten satuja -näyttely Kuopion kaupunginkirjaston ala-aula 15.9. 27.9.2014 Hanna Kilpiäisen 30-vuotisikonijuhlanäyttely Kulttuurikeskus Vuorilinna, Kuopio 17.9. 8.10.2014, keskiviikkoisin klo 12 15 Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme 20 arvoisen lahjakortin Mystiseen Kirjakauppaan! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Lukijakilpailu Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme 20 arvoisen lahjakortin Mystiseen Kirjakauppaan! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Mikkeli Art & Design Week Mikkeli 20.9. 27.9.2014 Syysmuuton seurantaa Varkauden Ruokojärven lintutorni 21.9.2014 klo 9 12 Valtakunnallinen kävelytapahtuma Kuopion Sotaveteraanimuseo 21.9.2014 klo 12 15 Pieksämäen Naislaulajat 60 vuotta Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 21.9.2014 klo 16 Nivelrikon hoito -yleisöluento Hotel Oscar Warkaus-sali 22.9.2014 klo 18 20 ANTI Contemporary Art Festival 2014 Kuopion keskusta 23.9. 28.9.2014 Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 20.9.2014 klo 15 Kuwaitin Keidas, Joroinen 24.9.2014 klo 19 Musiikilliset syysmarkkinat Muuruveden satamassa Taitelijatoveruuttataidenäyttely Feel Your Movement -liikuntatapahtuma Kuopio-halli 20.9.2014 Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Susanna Haaviston Tässä iässä -levynjulkaisukonsertti 24. Kuvansin yöjuoksu Juankoski 20.9.2014 klo 9 13 15 Kaupunkiaarteen Onnea aarteenmetsästykseen! 12.10./26.10./17.11./14.12. alk. 93 /B2/H2 Pärnu 9.11./7.12./25.1.2015/8.2.2015 alk. 369 /hlö/h2 Kuopion taidemuseo 25.9.2014 6.1.2015 Ilta Emmin kanssa -tähtivierailu Varkauden Teatteri 26.9.2014 klo 19 Agility-kilpailu Koulutuskenttä 1, Varkaus 27.9.2014 28.9.2014 Elonkorjuujuhla Juicen tori, Juankoski 27.9.2014 klo 9 14 Valoa kohti -konsertti Juvan kirkko 28.9.2014 klo 18 Naisten Ykkösen alaloppusarjan ottelu PU-62 Yllves Hänninkenttä, Mikkeli 4.10.2014 klo 17 18:45 Luento: Turvaa aivojesi ja suolistosi tulevaisuus Warkaus-sali 6.10.2014 klo 18 21 Musiikillista virkistystä Vanhusten viikon konsertit Heinäveden palvelukeskus 8.10.2014 klo 14 ja klo 18 Kiviä taskussa -tähtivierailu Varkauden Teatteri 8.10.2014 klo 19 Urkukonsertti Kalevi Kiviniemi ja Elias Niemelä Varkauden pääkirkko 16.10.2014 klo 18
16 kaupunkilehti Sykkeessä on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, Tutustu Sykkeessäkaupunkilehden blogiin: 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen www.sykkeessa.fi Toimitus: Vesa Moilanen toimitus@sykkeessa.fi Myynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net, aineisto@sykkeessa.fi Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 8/2014 ilmestyy la 25.10. Televisiot Digiboksit Stereolaitteet Kuljetus/asennus Vaihdamme Samsungpuhelimiin näyttöjä! Huoltoneuvonta 0600 303 020 Maahantuojien takuuhuollot Porrassalmenkatu 1 501 00 Mikkeli www.tvhuolto.fi