Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256
KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018: Keskeiset sopeutustoimet Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan, yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtionrahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 2017 lukien Lukiokoulutuksen erityisen tehtävän toteuttamiseen suunnattu valtion lisärahoitus puolitetaan 2015 lukien Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen Lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus vähenee v. 2017 mennessä 56 milj. euroa Vapaan sivistystyön rahoitus- ja rakenneuudistus Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla
Lukiot, järjestäjäverkko 2014
Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012. Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, 20-49 opiskelijaa 14 Oppilaitokset, 50-99 opiskelijaa 76 Oppilaitokset, 100-299 opiskelijaa 142 Oppilaitokset, 300-499 opiskelijaa 72 Oppilaitokset, 500-999 opiskelijaa 57 Oppilaitokset, 1000- opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41 Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus
Ammatilliset järjestäjät kartalla
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrät omistajatyypin mukaan 1.1.2006, 1.1.2011 ja 1.1.2014 Omistajatyyppi Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on sekä perus- että lisäkoulutus Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on pelkästään peruskoulutus Järjestäjät, joiden koulutustehtävänä on pelkästään lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät yhteensä 2006 2011 2014 2006 2011 2014 2006 2011 2014 2006 2011 2014 Valtio 1 1 1 0 0 0 0 0 0 1 1 1 Kunta 25 11 10 1 1 1 1 1 0 27 13 11 Kuntayhtymä 56 38 34 1 1 1 1 1 1 58 40 36 Yksityinen 74 75 73 17 12 11 57 57 57 148 144 141 Yhteensä 156 125 118 19 14 13 59 59 58 234 198 189
Kansanopistot kartalla LUONNOS
Ammatillisen koulutuksen muutoksia 2014 Uusi yhteishaku 2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 8/2014 Rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma (Lehikoinen) Suuntaviivat ja linjaukset 4/2014 Aluekierros syksyllä 2014 OKM kirje järjestämislupien hakemiseen 1/2015 Järjestämislupahakemukset 8/2015 Päätökset 1-3/2016 Uudet järjestämisluvat 1.1.2017 Rahoitusuudistus 2015; suoritteet, laatu, perusrahoitus Ammatillisen koulutuksen lakien uudistuminen Tutkintojen perusteiden uudistaminen 8/2015, Tutke, ECVET Osaamisperusteisuus käyttöön Yhtiöittämisvelvollisuus, kilpailuneutraliteetti, 2017?
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut (kansliapäällikkö Lehikoinen ) Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon ja vapaan sivistystyön ylläpitäjäverkon uudistaminen. HE lähtenyt lausunnolle Ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä lukiokoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, HE lähtenyt lausunnolle Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva HE vahvistettu ja lainsäädäntö voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen, HE-luonnos lausunnolla Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistuksen tavoitteena luoda laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi riittävän elinvoimaiset ja vahvat vapaan sivistystyön ylläpitäjät, HE lausunnolla, työryhmän määräaika 15.12.2014 Lukiokoulutuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva uudistus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearviointi keväällä 2015
Rakenneuudistuksen suuntaviivat 16.10.2014 Hallituksen sivistyspoliittisen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. LUONNOS
Lausuntopyyntöjä tällä hetkellä Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos on 15.10.2014 lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 14.11.2014. Järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle 16.10. ja se päättyy 17.11.2014. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja hallituksen esitysluonnos.. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016. Lausunnot viimeistään 14.11.2014. LUONNOS
Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen kehittäminen Koskee lukiokoulutusta ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaata sivistystyötä Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Periaatteena ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten parantaminen ja jatkoopintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien
Suuntaviivat ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, tavoite 16.10.2014 Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot Koulutuksen järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti Lupien puitteissa voi joustavasti kohdentaa koulutustarjontaa koulutustarpeen mukaisesti
Vapaa sivistystyö, tavoite, 16.10.2014 Elinvoimainen, vahvoihin ylläpitäjiin perustuva ylläpitäjäverkko Myös ammatillisen ja lukiokoulutuksen ratkaisut vaikuttavat Huomioidaan järjestäjän koko toiminta, arvo- ja aatetausta ja muu koulutustehtävän tuoma erityisyys ja syrjäytymistä ehkäisevä työ LUONNOS
Yleistä; Järjestämislupien myöntämisen kriteerit, 16.10.2014 Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Taloudelliset edellytykset Kustannustehokkuus koulutuksen järjestäminen siihen kohdennettavan valtion- osuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. Vakavaraisuus - Ammatilliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistaminen Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja muutetaan valtion talousarvioon perustuvaksi Käyttöön rahoitusindeksi Rahoitus muodostuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista Rahoitusosuuksien keskinäiset painoarvot ja niissä huomioitavat suoritteet vaihtelevat eri koulutusmuodoissa Rahoitus perustuu pääsääntöisesti varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävänä vuonna toteutuneisiin suoritteisiin tai edeltävinä kolmena vuonna toteutuneiden suoritteiden keskiarvoon (esim. vuoden 2021 rahoitus vuosien 2017, 2018, 2019) Lukiokoulutukseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen voidaan myöntää perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajalta, tutkinnon suorittaneista 2 vuoden ajalta, lisätään säädökset opiskelijan oikeudesta ilmoittautua poissaolevaksi Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa 2021 ja muissa koulutusmuodoissa 2020
Koelaskelmat: Aineisto ammatillisessa koulutuksessa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus eurot 1 692 milj. 93 milj 62 milj 113 milj koelaskelmat tehty vuoden 2013 talousarviotasoon poikkeuksena muu kuin tutkintoon johtava koulutus, jonka rahoitus poistettu koelaskelmissa ei ole huomioitu vuosien 2014-2017 säästöjä, vaan laskelmat kuvastavat rahoitusjärjestelmämuutosta
Esim: Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Rahoitusosuudet Vaikuttavuusrahoitus % Milj. euroa (TA 2013) Tulosindeksi 4% 60 milj Opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute 1% 15 milj Läpäisyn parantaminen 1% 15 milj Suoritusrahoitus Tutkinnot *) 20% 301 milj. Tutkinnon ja koulutuksen osat *) **) 25% 376 milj Perusrahoitus Opiskelijavuodet **) 49% 737 milj Muu rahoitus Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä Harkinnanvarainen korotus Majoitus 137 milj 30 milj *) rahoitusta korotetaan ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osalta **) rahoitusta korotetaan erityisopiskelijoiden osalta
Esim: Lukiokoulutus Rahoitus-osuudet % Milj. euroa (TA 2013) Vaikuttavuus-rahoitus Jatko-opintoihin sijoittuminen 10 milj Opiskelijan hyvinvointipalaute Läpäisyn parantaminen 6 milj 10 milj Suoritusrahoitus Ylioppilastutkinnot 153 milj Lukion oppimäärän suorittaneet 153 milj Perusrahoitus Opiskelijavuodet 279 milj Muu rahoitus Saavutettavuuskorotus Lukion aineopinnot Lukioon valmistava koulutus Harkinnanvarainen korotus, josta lukion erityistehtävän korotuksen osuus 6 milj 37 milj 3 milj 8 milj Majoitus 1 milj
KIITOS!