Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laki vapaasta sivistystyöstä (VST) 1 VST:n tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. VST:nä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. VST:ssä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.
Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää luvan myöntämisestä, muuttamisesta ja peruuttamisesta Järjestämisluvan saannin edellytyksenä on, että 1. Koulutus on tarpeellista 2. Hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi Opiskelijatyövuosien vähimmäismäärä Oppisopimusten vähimmäismäärä Erityinen koulutustehtävä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä
Tutkinnot Näyttötutkintoina suoritettavat ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niihin valmistava koulutus sekä näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suoritettavat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkintojen perusteiden mukaisesti (8 ) Muun kuin näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen lisäkoulutuksen sisällöstä, laajuudesta ja järjestämisestä päättää koulutuksen järjestäjä (9 )
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/98) 12 Näyttötutkinnot 1. mom. Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomina näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja... 3. mom. Ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen nimikkeitä saa käyttää vain tutkinnoista, jotka on suoritettu tämän lain mukaisesti. Ammatillisten perustutkintojen tutkintonimikkeitä saa käyttää myös näyttötutkintona suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista. 13 Tutkinnoista ja niiden perusteista päättäminen 1. mom. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään tutkinnoista, jotka voidaan suorittaa näyttötutkintoina.
Valtionosuudella rahoitettavia koulutusmuotoja Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus (opiskelijatyövuosi) Omaehtoinen koulutus Henkilöstökoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muu ammatillinen koulutus Oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus (opiskelija 20.1. ja 20.9.) Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Muu kuin tutkintoon valmistava koulutus Peruskoulutus (opiskelija 20.1. ja 20.9.) Oppilaitosmuotoinen Näyttötutkintoperusteinen
Talousarvio 2013 pääluokka 29.30 Aikuiskoulutus 31. Valtionosuus ja avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen yhteensä 142 175 000, josta käyttökustannuksiin 134 125 000 32. Valtionosuus ja avustus oppisopimuskoulutukseen Yhteensä 114 494 000, josta ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan 54 731 000 - yksikköhinta 3 268,70 Muuhun lisäkoulutukseen 11 074 000 - yksikköhinta 2 360,73 33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma Yhteensä 27 000 000, josta 20 M oppilaitosmuotoisen koulutuksen käyttökustannuksiin ja 5 M oppisopimuksena järjestetyn koulutuksen käyttökustannuksiin 2 M avustus ohjaus- ja neuvontapalveluihin
Osana nuorisotakuuta on nuorten aikuisten osaamisohjelma Määräaikainen ohjelma vuosina 2013-2016, tavoite järjestää koulutusta 36 000 aloittajalle kohderyhmä 20 29 vuotiaat ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa olevat aikuiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja niiden osiin valmistava koulutus Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 14.2.2013 Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus n. 20 M Oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus n. 5 M seurataan osana Opetushallituksen vuosittain toteuttamia kustannusja perustietoja sekä opiskelijamääriä että opiskelijatyövuosia, tutkinnon osia ja valmiita tutkintoja koskee v. 2013 aloittavia 20 29 vuotiaita syksyllä 2013 haku vuodelle 2014 haussa mukana v. 2013 aloittaneet, jotka jatkavat vielä v. 2014
Yhteiskuntatakuu eli Nuorisotakuu Kaikki, alle 25 vuotiaat työttömät Kaikki alle 30 vuotiaat vastavalmistuneet työttömät Kaikille tarjotaan työ- tai koulutuspaikka viimeistään kolmen työttömyyskuukauden kuluessa. Koulutustakuu varmistaa jokaiselle peruskoulun päättävälle jatkomahdollisuuden Lukiossa Ammatillisessa koulutuksessa Työpajassa Kuntoutuksessa Vai muulla tavoin
Osana nuorisotakuun koulutustakuuta on korotettu koulutuskorvaus Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nuorten oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen nostosta 4.2.2013 Korvaus maksetaan työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen. Ensimmäinen vuosi 800 /kk Toisena vuonna 500 /kk Kolmantena vuonna 300 /kk Myönnetty 41:lle järjestäjälle ja sillä katetaan yhteensä yli 800 perusopetuksen päättävän oppisopimusopiskelijan koulutuskorvaukset.
Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen suorite Rah.A (1766/2009) 30 Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta
Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen vuosien määräytyminen Edellisen vuoden kustannusten tiedonkeruun hintaryhmittäiset opiskelijatyövuodet Perustietojen tiedonkeruun hintaryhmittäiset opiskelijatyövuodet 31.12. (1.1.-20.9.) (21.9.-31.12.) Järjestämisluvan vähimmäismäärän tarkistus Suuret kasvut, leikkuri Rahoitusvuoden budjetin raamit
Oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen yksikköhinta ja rahoitus Koulutusaloittain muodostetun hintaryhmän yksikköhinta (v. 2013) Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta x 92.6 % x asetuksen (1766/09) 11 :n mukainen lisäkoulutuksen hintaryhmäkerroin Erityisopetus; vuodet x keskimääräinen hinta x 92.6 % x korotus 50 % Valtionosuuden peruste Hintaryhmän opiskelijatyövuodet x hintaryhmän yksikköhinta + erityisopetus Tuloksellisuusrahoitukseen valtionosuuden perusteesta 3 % kaikilta + tulosraha sitä saaville erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen (valmiit tutkinnot) Valtionosuus; omaehtoinen koulutus 85,60 % ja henkilöstökoulutus 47,23 % Ei takaisinperintää eikä kuntaosuutta
Keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2013 v. 2013 v. 2012 Ammatillinen koulutus 11 137,20 11 131,17 Ammattikorkeakoulut 7 771,56 8 081,10 Lukiokoulutus 6 704,40 6 704,40 Taiteen perusopetus 74,66 74,66 Vapaa sivistystyö kansalaisopistoissa 82,60 82,32 14
Oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen rahoitus Ennakollinen rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön kiintiön mukaan 75 % / 25 %, mutta aikuisten osaamisohjelman ennakollinen 90 % / 10 % Yksikköhinnat ovat kunkin vuoden budjetin mukaiset yksikköhinnat Rahoitus tarkistetaan rahoitusvuoden lopussa tammi- ja syyskuun todellisten tilastointipäivien mukaisella opiskelijamäärän keskiarvolla Kiintiöpäätöksen ylittävää ei rahoiteta Laskennassa myös ammatillisen lisäkoulutuksen 3 %:n tulosrahoitus 15
Oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnat v. 2013 Ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 11 137,20 Oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta on 63,13 % keskimääräisestä yksikköhinnasta yksityiset koulutuksen järjestäjät 7 396,52 kunnat ja kuntayhtymät 7 030,91 Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus tutkintotavoitteinen 3 268,70 muu kuin tutkintotavoitteinen 2 360,73
Tulosrahoitus lisäkoulutuksessa Kaikki osallistuvat rahoitukseen 3 prosentilla Tulos lasketaan valmiiden tutkintojen kahden vuoden keskiarvosta v. 2013 tuloksessa vuodet 2011 ja 2010 Tulosrahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka on ilmoittanut opiskelijan / opiskelijatyövuosia rahoituksen perusteeksi ja saanut siitä valtionosuutta. Jos tuloksellisuuden perusteella porrastettu valtionosuuden peruste ylittää 5 % porrastamattomasta, ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 1/3, joka säästö menee uudelleen jakoon kaikkien kesken Valtionosuusrahoitus sisältää myös tutkintotilaisuuksien kustannukset
Maksut L (631/98) 17 Opiskelusta ja tutkinnoista perittävät maksut 2 mom. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. 3 mom. Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. 4 mom. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä.
Maksuasetus 1323/2001 Ammatillinen aikuiskoulutus 5 Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 17 :ssä tarkoitetussa ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijalta voidaan periä maksu, joka on enintään 50 prosenttia opiskelijakohtaisesta määrästä, joka on laskettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 10 a :n (ny11 ) mukaisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan perusteella. Muussa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä maksu, joka on enintään 75 prosenttia edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden lasketusta määrästä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 :n 4 momentissa tarkoitettu näyttötutkintoina suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammattitutkintoihin ja erikoisammattitutkintoihin osallistuvalta perittävä kiinteä tutkintomaksu on 58 euroa..
Asetus (1766/2009) 11 Hintaryhmät vuonna 2012 kertojana käytettävä luku 1) näyttötutkintoon valmistava koulutus humanistisella ja kasvatusalalla 2) näyttötutkintoon valmistava koulutus kulttuurialalla 1,0 0,9 3) näyttötutkintoon valmistava koulutus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla 0,8 4) näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnontieteiden alalla 0,9 5) näyttötutkintoon valmistava koulutus tekniikan ja liikenteen alalla lukuun ottamatta 9 kohdan koulutuksia 6) näyttötutkintoon valmistava koulutus luonnonvara- ja ympäristöalalla lukuun ottamatta 9 kohdan koulutuksia 7) näyttötutkintoon valmistava koulutus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla lukuun ottamatta 10 kohdan koulutuksia 1,0 1,1 0,9
Asetus (1766/2009) 11 Hintaryhmät vuonna 2012 8) näyttötutkintoon valmistava koulutus matkailu-, ravitsemisja talousalalla 9) puutavaran autokuljetuksen, maarakennusalan, ajoneuvonosturinkuljettajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, linja-autonkuljettajan, metsäkoneenkuljettajan sekä lentoasemapalvelujen ja ammattisukeltajan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 10) kuntoutus- ja liikunta-alan sekä sairaankuljettajan, optiikkahiojan, jalkojenhoidon, puhevammaisten tulkkipalvelun ja kipsimestarin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa 11) muussa kuin näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa kertojana käytettävä luku 0,9 1,8 1,0 0,8