Ajankohtaista työlainsäädännöstä Lakimies Helsingin seudun kauppakamari
Sisältö Tapaturmavakuutuslaki muuttuu 1.1.2016 Muita hallituksen esityksiä Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Tapaturmavakuutuslain kokonaisuudistus 1.1.2016
Hankalia tilanteita Työntekijä reväyttää olkapäänsä nostaessaan painavaa taakkaa, eikä olkapää enää tule kuntoon. Onko työntekijällä oikeus korvaukseen? Myyntijohtaja joutuu liikenneonnettomuuteen palatessaan aamuyöllä ravintolasta, jossa istunut asiakkaiden kanssa. Onko kyseessä työtapaturma? Työntekijä kompastuu työpaikan rappusissa ja kun kivut eivät ota hellittääkseen, hän hakeutuu puolen vuoden kuluttua lääkärin vastaanotolle. (hoitoon hakeutumisviive) Lääkärintodistuksessa todetaan, että työntekijä oli kesken työpäivän tuntenut kovan kivun polvessaan. Korvaus hylättiin. Kun asiaa käsiteltiin myöhemmin muutoksenhaussa, työntekijä selittää, että jalka oli jäänyt koneen väliin jumiin ja polvi oli vääntynyt. (Alkuvaiheen tapahtumat merkityksellisiä, jos tarina muuttuu, sitä ei välttämättä uskota)
Mikä muuttuu? Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistuksessa tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja kuntoutuslaki yhdistetään yhdeksi laiksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat 1.1.2016 tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin sovelletaan edelleen nykyisin voimassaolevia lakeja.
Mikä muuttuu? Työtapaturma- ja ammattitautilaki koskee vain ansiotarkoituksessa tehtyä työtä. Työsuhteen tulkinta on jatkossa sama kuin työsopimuslaissa. Uudelleen määritellään myös se, mitä tarkoitetaan yrittäjällä. Näin työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto selkiytyy. Uudessa laissa on liki 300 pykälää. Yksityiskohtainen sääntely lisää selkeyttä ja avoimuutta.
Työtapaturman määrittely uudistuu Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle työssä, työntekopaikan alueella ja työntekopaikan alueen ulkopuolella sattuneista tapaturmista. Lisäksi erikseen säädetään muun muassa koulutuksessa, virkistystilaisuudessa ja terveydenhuoltokäynnillä sattuneista tapaturmista.
Korvauspiiri Työssä Työntekopaikalla Työntekopaikan ulkopuolella Etätyössä 18.3.2015
Työssä sattunut tapaturma 21 TYÖNTEON YHTEYDESSÄ Työtehtävä määrittää Koneella työskentely Liikkuen tehtävä työ Kokouksiin osallistuminen Työntekopaikasta riippumatta Mm. etätyössä TYÖNTEKOON RINNASTUVA TOIMINTA Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun henkilöstön edustajan tehtävä Työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen Työtehtävästä johtuva matkustaminen Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä mukana (viittaus 23 :n 1 kohtaan) -> Yksittäisessä tapauksessa arviointi tehdään sen mukaan, mitä työn tekemisestä tai työtehtävien sisällöstä on sovittu tai katsottava sovituksi.
Tapaturma työntekopaikan alueella 22 Työntekopaikka ja sen alue Paikka, jossa työtehtävää kulloinkin tehdään Työpaikka on yksi työntekopaikka -> liittyy asunnon ja työpaikan välisen matkan määrittelyyn Alue, jossa työtehtävien ja työn tekemiseen tavanomaisesti liittyvien toimien vuoksi liikutaan Esim. ruokailu- ja virkistystaukotilat, pukuhuone- ja peseytymistilat Työntekopaikalla oloon tavanomaisesti liittyvä toiminta Yleensä tavanomaista / asianomaisella työntekopaikalla tavanomaista Esim. ruokaileminen, koulutukseen tai virkistystilaisuuteen osallistuminen Poikkeukset Työliikekipeytymistä ei korvata (33 ) Kotona tai määrittelemättömässä paikassa ei sovelleta (25 )
Tapaturma työntekopaikan alueen ulkopuolella 23 :n 1 kohta Asunnon ja työpaikan välinen matka Työpaikka - Työnantajan osoittama työtila, jossa muutoin kuin satunnaisesti tehdään työtä = ns. vakituinen työntekopaikka Tavanomainen matka - Ei välttämättä suorin tai lyhin matka Vähäinen poikkeaminen matkareitiltä mukana - Lasten päivähoito, ruokakaupassa käynti tai muu niihin rinnastettava syy (koulu, tankkaus ja korjaamo) - Päiväkodissa, huoltoasemalla tai kaupassa sisällä sattuneita tapaturmia ei korvata - Kesken työpäivän kotona käyminen (kissan ruokinta) ei korvata
Tapaturma työntekopaikan alueen ulkopuolella 23 :n 2 kohta Ruokailu- ja virkistystauko Työntekopaikka sama määritelmä kuin 22 :ssä Työntekopaikan alueen läheisyys - Paikka, jossa ruokailu- ja virkistystaukoon varatun ajan aikana ehtii käydä Taukoon liittyvä tavanomainen toiminta - Yleensä tavanomaista / asianomaisella työntekopaikalla tavanomaista - Tupakkatauot lain piirin (nykylaissa eivät olleet) - jos jotain kielletty selkeästi, ei lain piirissä - Työpaikan kuntosalilla tapahtunut vamma ei työtapaturma
Tapaturma erityisissä olosuhteissa 24 :n 1 ja 2 k. Koulutustilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella Työhön liittyvä Työantajan järjestämä tai hyväksymä Koulutustilaisuuteen kuuluva toiminta Poikkeukset: Työliikekipeytymistä ei korvata Matkat mukana 24 7kohta Poikkeukset Työliikekipeytymistä ei korvata (33 ) Virkistystilaisuus työntekopaikan alueen ulkopuolella Työhön liittyvä Työnantajan järjestämä tai hyväksymä Virkistystilaisuuteen kuuluva toiminta Poikkeukset Työliikekipeytymistä ei korvata (33 ) Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 ) Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 ) Pahoinpitelyä ei korvata (ellei kyse työtehtävään liittyvästä pahoinpitelystä) (34 ) Henkistä järkytysreaktiota ei korvata (35 )
Tapaturma kotona ja määrittelemättömässä paikassa 25 Työtä tehdään kotona Tulkinta kaventuu Ei postilaatikolla liukastumista Ei jääkaapilla käyntiä Jos työtuoli kaatuu, ok Työtä tehdään muualla kuin työnantajan osoittamassa työtilassa eikä työtehtävä edellytä tiettyä työntekopaikkaa Rajoitussäännös korvaussuoja vain 21 :n mukainen = työnteon yhteydessä Sovelletaan sillä hetkellä, kun työntekijä on pykälän mukaisessa työtilassa
Työliikekipeytyminen (33 ) Kyse on lihaksen tai jänteen äkillisestä kipeytymisestä, joka on tapahtunut kuormittavassa työliikkeessä ilman tapaturmaa Rajoittuu tiettyihin kudoksiin, ei nivelet Ei saa johtua aikaisemmasta vammasta, sairaudesta Maksetaan max 6 viikon ajalta
Korvaaminen pahenemisena (19 ) Koskee tilanteita, joissa työtapaturma on olennaisesti pahentanut muuta kuin tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettua vammaa tai sairautta Esimerkki: Työntekijällä pitkälle rappeutunut kiertäjäkalvosin (olkapää). Vähäinen tapaturma aiheuttaa kiertäjäkalvosimeen massiivisen repeämän, jota ei olisi syntynyt terveeseen olkapäähän. Repeämästä korvataan tapaturman aiheuttama osuus, ei rappeuman aiheuttamaa osuutta. Ei makseta, jos tapaturmalla pahenemiseen vain vähäinen vaikutus Maksetaan enintään 6 kuukauden ajalta
Vakuuttamisvelvollisuus Jos työnantaja maksaa työntekijöille palkkaa yhteensä yli 1 200 euroa vuodessa, on työnantaja vakuuttamisvelvollinen ja sen pitää ottaa työntekijöilleen lakisääteinen tapaturmavakuutus. Uudessa laissa vakuuttamisvelvollisuus perustuu teetettyjen työpäivien sijaan työntekijöille maksettujen palkkojen euromäärään.
Kun työntekijälle on sattunut työtapaturma tai hänellä epäillään ammattitautia, työnantajan pitää tehdä ilmoitus vakuutusyhtiöön 10 vuorokauden kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon tapahtuneesta. Lakiin on kirjattu tilanteet, joissa työnantaja oikeutettu tietojen saantiin sekä se, milloin voi hakea muutosta korvauspäätökseen. Tapaturmavakuutuskeskus eli nykyinen TVL valvoo vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Jos työnantaja ei ole ottanut vakuutusta, määrätään laiminlyöntimaksu ja vakuutusmaksua vastaava maksu laiminlyönnin ajalta.
Muita lainsäädäntöhankkeita Nämä muuttuvat viikoittain, joten ovat saattaneet jo muuttua tämän aineiston tekemisen jälkeen
Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi Sairauspoissaoloissa ensimmäinen päivä palkattomaksi ja sen jälkeen korvaus 80 prosenttia palkasta Lomarahojen alentaminen 30 %:lla TES/VES-vuosilomia lyhennetään 38:sta 30:een päivään Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan 1,72 prosenttiyksiköllä vuoden 2017 alusta Työnantajalle 2.500 euron kertakorvaus työntekijän perhevapaasta Irtisanotulle oikeus kuukausipalkan arvoiseen uudelleentyöllistymisvalmennukseen (20 tt yritykset) Työnantajan on tarjottava irtisanotuille työterveyshuollon palvelut 6 kk:n ajan työsuhteen päättymisen jälkeen (20 tt yritykset)
Muutossuunnitelmat työsopimuslakiin Määräaikainen työsopimus ilman perusteita Rajoitteena EU-direktiivi Enintään vuoden ajaksi Yksi vai useampia sopimuksia Voidaanko ketjuttaa muiden määräaikaisten sopimusten kanssa Koeajan pidentäminen Keskustelussa myös pitkien poissaolojen vähentäminen koeajasta Takaisinottovelvoitteen keventäminen 9 kuukauden ajan lyhentäminen; menettelytavat Muutosturvan kehittäminen
Vuosilomauudistukset hallitusohjelmassa Vuosiloman siirtäminen sairauden vuoksi Sisällytetään viiden viikon ja sitä pidempiin vuosilomiin 6 päivän omavastuu lomalla sairastumisesta 6 päivän omavastuu vai siirtyminen 4 viikon takuulomaan? Kustannussäästöt pakottava lainsäädäntö? Vuosiloman ansainnan leikkaaminen Rajataan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää loman karttumaa maksimissaan 6 kuukauteen Kustannussäästöt pakottava lainsäädäntö? Piti alunperin säätää budjettilakeina, nyt aikataulu hakusessa
Vuorotteluvapaan tiukentaminen Työhistoriaedellytys pitenee 20 vuoteen (nykyisin 16) Enimmäiskesto lyhenee 180 päivään (nykyisin 360) Korkeampi vuorottelukorvaus poistetaan, jatkossa kaikilla 70 % työttömyyspäivärahasta (nykyisin pitkän työuran tehneillä 80 %) Mahdollisuus jaksottaa vuorotteluvapaa poistuu HE 51/2015 vp, voimaantulo 1.1.2016 Ei sovelleta ennen lain voimaantuloa aloitettuun vapaaseen tai sovittuun vapaaseen, jos vapaa alkaa viim. 31.3.2016
Paikallisen sopimisen perusperiaatteet Paikallisella sopimisella tarkoitetaan niin sanottua toisin sopimista. Ellei sopimisoikeutta jossakin asiassa käytetä, noudatetaan laissa tai työehtosopimuksessa olevaa pääsääntöä. Paikallisen sopimuksen voi tehdä tavallisesti vain järjestäytynyt työnantaja työehtosopimuksen määräyksiä noudattaen Järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksia sopia paikallisesti halutaan laajentaa. Ehdotus rakentuu olemassa olevien järjestelmien päälle.
Paikallisen sopimisen helpottaminen Selvitysmies Harri Hietala/TEM Työpaikkojen paikallista sopimista tulee lisätä. Se tarkoittaisi, että työpaikat voisivat sopia vapaammin työsuhteen ehdoista, kuten palkoista ja työajasta. Työajan liukumaa tulisi korottaa ja työaikapankki tehdä lailla mahdolliseksi. Paikallisesti voitaisiin sopia myös keskimääräisestä työajasta, joka on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa esitetään vahvistettavaksi. Henkilöstön edustaja tulisi ottaa mukaan hallintoneuvostoon, hallitukseen tai johtoryhmään, jos yhteisön palveluksessa on vähintään sata työntekijää. Lisäksi henkilöstön edustuksesta sopiminen olisi ehto lakiin perustuvalle paikalliselle sopimiselle aina, kun työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää
Oikeustapauksia
TT:2014-88 Työnjohto-oikeus - työvaatetus Alkoholijuomatehtaan uusi työvaateohjeistus edellytti tuotantolaitoksen työntekijöiden käyttävän työssään yhtiön hankkimia päähineitä, paitoja, housuja ja turvakenkiä. Yhtiön työntekijä oli yhtiön uuden työvaateohjeistuksen tultua voimaan ryhtynyt käyttämään osana työasuaan itse hankkimiaan huivia ja työhousuja. Olivat väreiltään ja muutoinkin muistuttaneet läheisesti yhtiön ohjesäännön mukaista vaatetusta Kyse siitä, miten yksityiskohtaisesti ja pitkälle meneviä työnantajan työpukeutumista koskevat työnjohtomääräykset voivat olla
Työnjohto-oikeus - työvaatetus Saamistaan huomautuksesta ja varoituksista huolimatta työntekijä oli kieltäytynyt noudattamasta pukeutumista koskevaa työnantajan määräystä irtisanottiin Työnantajalla oli ollut asialliset perusteet edellyttää pukeutumisohjeen noudattamista ja myös irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava syy päättää työntekijän työsuhde varoituksista huolimatta jatkuneen ohjeiden vastaisen menettelyn johdosta. Työvaatetuksen hankkiminen ja kustantaminen olivat työehtosopimuksen mukaan työnantajan velvollisuus.
Tulkintaetuoikeus Työnantajalla on väliaikainen etuoikeus määrätä työsuhdetta koskevan oikeusnormin tulkinnasta Työntekijä velvollinen noudattamaan työnantajan tulkintaa, kunnes tulkintaerimielisyys mahdollisesti ratkaistaan toisin, viime kädessä tuomioistuimessa. Koskee lakien, työehtosopimuksen ja työsopimusehtojen tulkintaa
Erotettava toisistaan Sairauspoissaolot oikeus poissaoloon (ilmoitus + riittävä selvitys) oikeus sairausajan palkkaan (ilmoitus + riittävä selvitys + sairaus) TSL 2:11 Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Ei oikeutta, jos työntekijä aiheuttanut sairauden tai vamman tahallaan tai törkeällä tuottamuksella Ei oikeutta, jos diagnoosi ei ole sairautta osoittava
Jäljellä oleva työkyky ratkaisee työssäolon Sairausajan palkkaan ei ole oikeutta ilman, että sairaus alentaa olennaisesti työntekijän työkykyä Tai työntekijä on aiheuttanut sairauden tahallaan tai törkeällä tuottamuksella Kun mikään sairaus ei merkittävästi heikennä työntekijän työkykyä vaan sitä heikentävät muut syyt, oikeutta sairausajan palkkaan ei ole Sairauslomaa saatetaan hakea esimerkiksi arkielämän ongelmien perusteella, vaikka työsopimuslakiin on kirjattu monien tällaisten tilanteiden varalle mahdollisuus olla pois töistä
TT:2011-49 Sairausajan palkka Työterveyslääkärin kirjoittaman lääkärintodistuksen mukaan työntekijä oli rintalihaksen revähdyksen johdosta työkyvytön fyysiseen autopeltisepän työhönsä, mutta ohjeistus- ja ohjaustyön teettäminen oli sairauden puolesta mahdollista. Kun työntekijä oli kieltäytynyt työnantajan hänelle tarjoamasta hänen työkykynsä kannalta soveltuvasta uuden työntekijän ohjaus- ja opastustyöstä, työnantajalla on ollut peruste kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta.(ään.)
TT:2015-62 Sairausajan palkka Työntekijä oli kieltäytynyt työnantajan hänelle määräämästä työtehtävästä, mikä oli johtanut ristiriitatilanteeseen työpaikalla. Työntekijä oli hakeutunut työterveyslääkärille, joka oli todennut hänet työkyvyttömäksi. Sairauslomatodistuksiin työkyvyttömyyden syiksi oli merkitty reaktio vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43) sekä unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö (G47.0). Lisäksi Z56.4 erimielisyydet työnjohdon kanssa Työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta vedoten siihen, että työntekijä oli käyttänyt väärin sairausajan palkkaetuja. Työnantaja oli velvollinen maksamaan palkan työkyvyttömyysajalta.
Onko A ollut sairauden vuoksi työkyvytön? Sairausajan palkkaa vain sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta työkyvyttömyydestä 17.-23.6.2013 reaktio vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (diagnoosikoodi F43). 24.6.-7.7.2013 erimielisyydet työnjohdon kanssa (diagnoosikoodi Z56.4) sekä muu työkykyä alentava sairaus unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö (diagnoosikoodi G47.0) Työntekijällä oli sairauslomatodistuksissa diagnosoitu tautiluokituksen mukainen sairaus, mutta diagnoositiedot epätarkkoja Työnantajan olisi pitänyt ensin pyytää työntekijää menemään toisen lääkärin uudelleenarvioon
Oliko A aiheuttanut sairauden törkeällä tuottamuksella? Palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella Työntekijä kieltäytynyt työtehtävästä työnjohdon kanssa ristiriitatilanne kirjallinen varoitus työstä kieltäytymisestä sairauslomalle Olisi irtisanottu, jollei olisi jo lähtenyt työterveyshuoltoon ja sairauslomalle Vaikka työntekijä oli työstä kieltäytymisellään antanut aihetta ristiriitatilanteen syntymiselle, ei hänen kuitenkaan voitu katsoa aiheuttaneen sairautta ja siitä johtuvaa työkyvyttömyyttä törkeällä tuottamuksella.
Perustellusta syystä Määräaikaiset sopimukset Syy joka osoittaa työvoiman tarpeen olevan vain tilapäistä Oltava jokaisen peräkkäisen sopimuksen osalta olemassa Voi olla myös esim. kausiluontoinen, sijaisuus, yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä toiminnan vakiintumattomuus Ei työntekijän soveltuvuuden selvittäminen/varmistaminen Toistuvien määräaikaisten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niiden muodostama kokonaisuus osoittaa työvoiman tarpeen pysyväksi.
KKO:2015:64 Oikeuskäytäntöä määräaikaisuuden peruste J oli työskennellyt 18.8.2005-19.9.2010 ensin Kuusankosken ja sitten yhdistyneen uuden Kouvolan kaupungin palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti yhteensä 22 määräaikaisessa työsuhteessa ruokapalvelutyöntekijänä samassa toimipisteessä. Ensimmäistä, työllistämistuella tehtyä työjaksoa ja kahta viimeistä, kuntaliitokseen liittyneen toimintatapatarkastuksen keskeneräisyydellä perusteltua määräaikaista työsopimusta lukuun ottamatta kaikkien määräaikaisten työsopimusten perusteeksi oli ilmoitettu nimetyn henkilön sijaisuus. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei Kouvolan kaupungilla ollut työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentissa (55/2001) tarkoitettua perusteltua syytä solmia työsopimuksia J:n kanssa määräaikaisina.
KKO:2015:65 Oikeuskäytäntöä määräaikaisuuden peruste M oli työskennellyt 1.6.1995-8.1.2012 kuntayhtymän palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti 64 määräaikaisessa työsuhteessa ravintotyöntekijänä. Määräaikaisten työsopimusten perusteeksi oli ilmoitettu sijaisuus. Työnantaja oli vuonna 1999 asettanut tehtävän hoitamiseen muodolliset pätevyysedellytykset, joita M ei ollut täyttänyt. M ei ollut työnantajan kehotuksista huolimatta suorittanut loppuun työnantajan tarjoamaa oppisopimuskoulutusta, jonka kautta hän olisi saanut tehtävään muodollisen pätevyyden. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei kuntayhtymällä ollut työsopimuslaissa tarkoitettua perusteltua syytä solmia työsopimuksia M:n kanssa määräaikaisina.
Kiitos! Kirsi.parnila@chamber.fi Työsuhdeneuvonta 09 228 60 250 Suora 09 228 60 231