HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN

HUMANISTISESTA TIEDEKUNNASTA VUONNA 2000 VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMINEN Vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen valmistumishetkellä ja opintoja koskeva palaute Elokuu 2001 Jyri Manninen Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Jyri.manninen@helsinki.fi

Taustaa Palautteet ja sijoittumistiedot on kerätty lomakkeella, joka on täytetty publiikkiin ilmoittauduttaessa. Tavoitteena on ollut kokonaisotanta humanistisesta tiedekunnasta valmistuvista. Vastanneista (n=395) 74,2% suoritti maisterin tutkinnon. Naisia on 77,2% valmistuneista. Vuonna 2000 humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden kokonaismäärä on 551 maisteria ja 200 kandidaattia, joten otanta kattaa 52% valmistuneista maistereista ja 50% kandidaateista. Seuraavassa esiteltävissä tuloksissa ei ole eritelty kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneita ellei sitä ole erikseen mainittu. Perusteluna on se, että alempi korkeakoulututkinto etenkin jatkossa pyritään saamaan 'työmarkkinakelpoiseksi' ja EU:n tasolla tapahtuvan tutkintojen harmonisoinnin myötä sen merkitys tullee korostumaan. Tarvittaessa on tehty kuitenkin ryhmävertailuja tutkintojen erojen luonteen arvioimiseksi. Tämä sijoittumisselvitys täydentää osaltaan Helsingin yliopiston rekrytointipalveluiden tekemää vuonna 1997 valmistuneiden sijoittumisseurantaa (Pulkkinen 2001), jossa on tarkasteltu kolme vuotta valmistumisen jälkeen vallitsevaa työelämään sijoittumista. Rekrytointipalveluiden kyselyssä kysyttiin myös valmistumishetken sijoittumistietoja, mutta kyseessä on vastaajien muistinvarainen arvio. Myös opintoja koskeva palaute on eri tavalla värittynyt kysyttäessä sitä heti valmistumishetkellä tai kolme vuotta myöhemmin. Rekrytointipalveluiden seurannassa käytetty lomake perustuu pääosin tässä sijoittumisseurannassa käytettyyn lomakkeeseen, joten tulosten vertailu on mahdollista ja helppoa. Yleiskuva Yleisesti ottaen humanistit ovat työllistyneet varsin hyvin, ja työelämän ulkopuolella oloonkin on useimmiten joku muu syy kuin työttömyys; vain 29% työelämän ulkopuolella olevista ei ole saanut työtä vaikka on hakenut, muut eivät ole hakeneetkaan vielä töitä tai työpaikka on jo tiedossa. Työpaikoista kuitenkin 41% on ei-akateemisia (esim. myyjä, sihteeri), eli työpaikkojen laatu ei ole kaikkien kohdalla kovin korkea. Työpaikat saadaan pääosin aktiivisen työnhaun ja verkostojen kautta. Opintojen anti on pääasiassa teoreettisen osaamisen, kielitaidon ja analyyttisten taitojen lisääntyminen. Vähemmän taas ovat kehittyneet atk-taidot, työkokemus ja yritystoiminnan perusteiden hallinta. Joka neljännellä vastaajalla (25%) ei ole oman alan työkokemusta lainkaan. Vastaajista 72% ei ole osallistunut työharjoitteluun opintojen aikana. Tuloksia

työtön työnhakija 14 % muu 3 % maisteriopiskelija 4 % kotona 9 % aikuisopiskelija 1 % työssä 61 % jatko-opiskelija 8 % Ensimmäinen kuvio esittää valmistuneiden tilanteen publiikkiin ilmoittautumishetkellä. Mukana ovat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon suorittaneet; maistereiden osalta työssä olevien määrä on 65% ja työttömien työnhakijoiden määrä 15,9%. Seuraavassa kuviossa on kuvattu syyt, miksei vastaaja ole työssä. Puolet työelämän ulkopuolella olevista ei ole vielä edes hakenut töitä, ja syitä tähän on kuvattu jälkimmäisessä kuviossa. Syyt, miksei ole työssä työpaikka tiedossa 16 % ei ole hakenutkaan töitä vielä 55 % ei saanut vaikka hakenut 29 % Ei ole hakenut töitä, koska muu syy 21 % kotona 19 % jatkaa opiskelua 60 %

Perinteisessä palkkatyösuhteessa olemisen lisäksi humanisteille on siis ominaista erilaiset osaaikatyön, free-lance työn, opiskelun ja kotona olon yhdistelmät. Työpaikan saantitavoissa (seuraava kuvio) korostuvat aktiiviset työnhakutavat (omatoiminen yhteydenotto työnantajaan, verkostojen hyväksikäyttö, epävirallisempien työpaikkailmoitusten seuraaminen). Rekrytointipalveluiden ja työvoimatoimiston rooli on marginaalinen. Työpaikan saantitapa työvoimatoimisto 3 % muu tapa 6 % rekrytointipalvelut 2 % itsensä työllistäminen 1 % työnhaku ulkomailta 1 % lehti-ilmoitukset 13 % itse yhteyttä työnantajaan 29 % muu työpaikkailmoittelu 20 % ystävät ja tutut 25 % Työnantajista korostuvat yksityiset yritykset, mikä kuitenkin selittyy osin ei-akateemisiin sihteerin ja myyjän tehtäviin sijoittuneilla. Akateemisen koulutuksen vaativiin tehtäviin sijoittuneiden kohdalla yritysten osuus on vain 22,9% suurimman työnantajatyypin ollessa kunta tai kuntainliitto. Työnantajan tyyppi yrittäjä/free-lancer 6 % järjestö, säätiö 8 % yliopisto/ korkeakoulu 12 % muu 2 % seurakunta 0 % yksityinen yritys 34 % valtion laitos 17 % kunta, kuntainliitto 21 %

Työsuhteista puolet on määräaikaisia. Määräaikaisuus korostuu vielä selvemmin akateemisen koulutuksen vaativiin tehtäviin sijoittuneilla, joista 62,6% on määräaikaisessa työsuhteessa. Työsuhteen laatu toiminimi/freelancer 11 % oma yritys 0,4 % muu 5 % harjoittelupaikka 2 % määräaikainen 51 % jatkuva 31 % Työn koulutusta vastaavuus on arvioitu seuraavassa kuviossa. On syytä huomioida, että vaikka 56% kohdalla työ vastaa vain jonkin verran tai ei lainkaan koulutusta, ei se välttämättä ole kaikkien kohdalla negatiivinen seikka, vaan osoitus tutkintojen joustavuudesta ja innovatiivisista työllistymisstrategioista. Kuvaavampaa työpaikkojen laadun kannalta on jälkimmäinen jakauma, jonka mukaan 41% työpaikoista on sellaisia, joihin ei vaadita akateemista loppututkintoa. Tällaisia tehtäviä aineistossa ovat mm. raitiovaunun kuljettaja, sihteeri, myyjä, toimittaja ja muutamat uusmedia-alan tehtävät. Työn koulutusta vastaavuus Ei vastaa lainkaan 16 % vastaa täysin 44 % vastaa jonkin verran 40 %

Vaaditaanko akateeminen tutkinto? ei 41 % kyllä 59 % Kuvaava on myös seuraava jakauma, jossa vastaajat arvioivat kuinka paljon voivat hyödyntää yliopistossa oppimaansa nykyisessä työssään. Akateemisiin työpaikkoihin sijoittuneiden osalta jakauma on luonnollisesti positiivisempi, sillä heistä 75% hyödyntää oppimaansa jatkuvasti, 21% jonkin verran. Voiko hyödyntää yliopistossa oppimaansa? ei juurikaan hyötyä 13 % hyödyntää jatkuvasti 58 % jonkin verran hyötyä 29 % Työpaikkojen laadun arviointia on mahdollista syventää työpaikkojen laatuluokituksen avulla. Publiikkikyselyn pohjalta on työllistyneiden työpaikkojen laatu luokiteltu neljään luokkaan hyödyntäen Englannissa sovellettua luokitusta (Elias 1999). Luokitus on seuraava: Ryhmä A: akateemista koulutusta vaativa, voi käyttää yliopistossa oppimaansa

Ryhmä B: akateemista koulutusta vaativa, ei voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmä C: ei vaadi akateemista koulutusta, mutta voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmä D: ei vaadi akateemista koulutusta, eikä voi käyttää yliopistossa oppimaansa Ryhmäjaossa on siis nähtävissä selkeä laatuero siten, että A-ryhmän työpaikat vastaavat tarkoituksenmukaisinta työllistymistä akateemisiin koulutusta vastaaviin työpaikkoihin, kun taas D- ryhmässä on työllistytty epätarkoituksenmukaisesti työpaikkoihin joissa ei vaadita akateemista loppututkintoa eikä henkilö voi myöskään hyödyntää yliopiston tuottamaa osaamista. Ryhmän C työpaikkoja voi kuitenkin pitää eräänlaisina avauksina uusille työmarkkinoille ja yksilön kannalta usein urapolun olennaisina vaiheina. Kyseessä saattavat olla uudet työmarkkinat, joissa yliopisto-osaamisella on selkeästi kysyntää, mutta ammattien professionalisaatio pätevyysvaatimuksineen ei ole (vielä) tapahtunut. Seuraavassa kuviossa on esitetty humanistien työpaikkojen sijoittuminen laaturyhmiin. Kuten kuviosta voidaan havaita, on suurin osa eli 56% A-luokan työpaikkoja eli koulutuksen sisältöä ja tasoa vastaavia. C-luokan paikkoja on varsin suuri määrä, D-luokkaan eli epätarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen puolestaan sijoittuu joka kymmenes työpaikan saanut. Työpaikkojen laatuluokkiin jakautuminen D-luokka 11 % C-luokka 31 % A-luokka 56 % B-luokka 2 % Työpaikkojen kirjoa ja laatua voi arvioida seuraavan tarkastelun avulla, jossa on koottu esimerkkejä kuhunkin laaturyhmään sijoittuvista nimikkeistä. Nimikkeet ovat satunnaisesti aineistosta poimittuja esimerkkejä.

Taulukko: Humanistisesta tiedekunnasta v. 2000 valmistuneiden työpaikkojen laatujakauma ja laaturyhmiin sijoittuvia nimike-esimerkkejä Voiko hyödyntää oppimaansa? Ei Kyllä Laaturyhmä B, n= 6, 2,4% Laaturyhmä A, n= 138, 56,3% Vaatii akateemisen tutkinnon? kyllä ei Projektisihteeri Kouluttaja Erityisopettaja Osastoesiupseeri Tekstinkäsittelyn ja pikakirjoituksen opettaja Laaturyhmä D, n= 26, 10,6% Toimistotyöntekijä Raitiovaununkuljettaja Myyjä vahtimestari/lähetti lastenhoitaja myyjä tilapäinen apulainen redaktör toimistosihteeri asiakaspalveluhenkilö maksuliikenteenhoitaja varastoapulainen koulunavustaja matkamyyjä tallentaja yleisöneuvoja kassaneiti vammaisavustaja tuotesuojaaja terminologi/kielenkääntäjä opettaja puheterapeutti kääntäjä tutkija päätoiminen tuntiopettaja kehitysyhteistyösihteeri assistentti koordinaattori aineenopettaja psykologi Laaturyhmä C, n= 75, 30,6% Tutkimusavustaja Toimitussihteeri Asiakasneuvoja toimittaja/sisällöntuottaja apul. verosihteeri vienti-/tuontisihteeri kielellinen kehittäjä projektisihteeri opas, kirjastonhoitaja Vastaajien asemaa organisaatiossa kuvaa seuraava jakauma. Akateemisissa tehtävissä olevien kohdalla korostuvat enemmän asiantuntijatehtävät, ei-akateemisissa taas työntekijätaso.

Asema organisaatiossa harjoittelija 4 % muu 6 % johto 1 % keskijohto 2 % työntekijä 30 % asiantuntija 42 % toimihenkilö 15 % Työllistymiseen vaikuttaneet tekijät Seuraavassa kuviossa esitetään tulokset sen osalta, kuinka vastaajat arvioivat erilaisten tekijöiden vaikuttaneen työllistymiseensä. Kärkeen nousevat kielitaito, pääaine, ominaisuudet ja persoona sekä aktiivinen työnhaku. Tutkielman aihe, opintomenestys ja työnantajalle tehty tutkielma jäävät listan loppuun. Jakaumat ovat luonnollisesti hieman eri tavalla painottuneita riippuen työn laadusta (akateeminen, ei-akateeminen) ja pääaineesta. Tarkempia analyyseja tehdään myöhemmin.

Työllistymiseen vaikutti kielitaito pääaine ominaisuudet ja persoona aktiivinen työnhaku oman alan työkokemus sattuma, onni sivuaineet erityisosaaminen aikaisempi työsuhde verkosto ja kontaktit muu työkokemus atk-taidot ulkomailla työsk/opiskelu opiskeluaikainen harjoittelu muut opinnot/koulutus suhteet opintomenestys tutkielman aihe tutkielma työnantajalle harrastukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei merkitystä vaikutti hieman vaikutti paljon Opintoja koskeva palaute Yliopisto-opintojen antia arvioitiin kahdella kysymyssarjalla. Opiskelu on antanut opiskelijoiden mielestä eniten valmiuksia hankkia lisätietoja sekä tietoja ja taitoja, heikommalle ovat sen sijaan jääneet kuva työmarkkinoista ja työllistymismahdollisuuksista sekä yleiset työelämävalmiudet.

Opiskelu on antanut... valm. hankkia lisätietoa tieto+taito arvot+asenteet valmiuksia soveltaa yleiset valmiudet kuva työmarkkinoista kuva työll.mahdollisuuksista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei lainkaan jonkin verran melko paljon paljon Opiskelun kehittämissä tieto- ja taitoalueissa kärkeen nousee teoreettinen osaaminen ja kielitaito, heikommalle jäävät sen sijaan atk-taidot, työkokemus ja yritystoiminnan perusteiden hallinta.

Opiskelu kehittänyt... teoreettinen osaaminen analyyttiset taidot kielitaito oma-aloitteisuus oppimiskyky ongelmanratkaisukyky joustavuus kommunikaatiotaidot käytännön taidot sosiaaliset taidot tietotekniikka työkokemus tiimityötaidot yritystoiminnan perusteet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan jonkin verran melko paljon paljon Humanistisen ja kasvatustieteellisen tiedekunnan vertailua Sama sijoittumisseurantalomake on ollut käytössä vuonna 2000 sekä kasvatustieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa, mikä mahdollistaa näiden kahden tiedekunnan vertailun. Seuraavaan on koottu vertailutuloksia niiltä osin kuin mielenkiintoisia tai merkittäviä eroja on havaittavissa. Työhön sijoittumisen osalta on tiedekuntien välillä havaittavissa selvä ero kasvatustieteilijöiden eduksi, joista suurempi osa on työssä. Humanisteilla puolestaan painottuvat enemmän työttömyys, jatko-opiskelu ja myös ylemmän eli maisteritutkinnon suorittaminen.

SIJOITTUMISTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ HUMANIST... KASVATUS... 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % työssä jatko-opiskelija aikuisopiskelija kotona työtön työnhakija muu maisteriopiskelija Työsuhteen tyypin osalta selkein ero on toiminimen ja freelancer-työskentelyn korostuminen humanisteilla. Määräaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia molemmille ryhmille. TYÖSUHTEEN TYYPPI HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % määräaikainen jatkuva harjoittelupaikka oma yritys toiminimi/free-lance muu Tarkasteltaessa työpaikan saaneiden asemaa organisaatiossa voidaan havaita, että kasvatustieteilijöillä painottuvat hieman enemmän johto- ja asiantuntijatehtävät, kun taas humanisteja on sijoittunut enemmän työntekijätason tehtäviin. Ero selittyy osittain sillä, että ASEMA ORGANISAATIOSSA HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % johto keskijohto asiantuntija toimihenkilö työntekijä harjoittelija muu

humanistit ovat sijoittuneet kasvatustieteilijöitä useammin koulutusta vastaamattomaan, eiakateemiseen työhön, kuten seuraava työn laatuluokkien vertailu osoittaa. Kasvatustieteilijöistä suurempi osuus on sijoittunut A-luokan töihin, kun taas humanisteilla korostuu hieman D-luokan työt. TYÖN LAATULUOKAT HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % A-luokka B-luokka C-luokka D-luokka Työllistymiseen paljon vaikuttaneita tekijöitä on vertailtu seuraavassa kaaviossa. Tekijät on järjestetty tiedekuntien välisen eron mukaan siten, että kaavion yläreunassa ovat kasvatustieteilijöillä enemmän painottuvat tekijät ja alareunassa vastaavasti tekijät joiden humanistit kokevat useammin vaikuttaneen työllistymiseensä. Hieman yllättäen tällaisia tekijöitä humanisteilla ovat harrastukset sekä sattuma ja onni, kun kasvatustieteilijöillä puolestaan painottuvat henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoona sekä työharjoittelun merkitys, mikä selittynee paljolti opettajan työn luonteella. Molemmissa tiedekunnissa painottuvat eniten oman alan työkokemus, pääaine sekä aktiivinen työnhaku työllistymistä edistävinä tekijöinä.

TYÖLLISTYMISEEN PALJON VAIKUTTANEET TEKIJÄT ominaisuudet ja persoona harjoittelu muu työkokemus aikaisempi työsuhde erityisosaaminen verkosto ja kontaktit aktiivinen työnhaku pääaine tutkielman aihe sivuaineet oman alan työkokemus tutkielma työnantajalle opintomenestys suhteet kielitaito muut opinnot/koulutus atk-taidot ulkomailla työsk/opiskelu sattuma, onni harrastukset 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % 70,00 % KASVATUSTIETEELLINEN HUMANISTINEN Vastaavalla tavalla seuraavassa on vertailtu opiskelijoiden arvioita opintojen aikana paljon kehittyneistä taidoista. Kasvatustieteilijöillä korostuvat vahvuutena tiimityötaidot ja sosiaaliset taidot, mikä selittynee osin opetuksessa useammin käytettävillä ryhmätyömenetelmillä. Humanistien vahvuudet ovat puolestaan kielitaidon, analyyttisten taitojen sekä ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen.

PALJON KEHITTYNEET TAIDOT tiimityötaidot sosiaaliset taidot joustavuus työkokemus kommunikaatiotaidot yritystoiminnan perusteet käytännön taidot tietotekniikka teoreettinen osaaminen oppimiskyky oma-aloitteisuus ongelmanratkaisukyky analyyttiset taidot kielitaito 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % 60,00 % kasvatustiede humanistinen Merkittävä ero tiedekuntien välille syntyy työharjoitteluun osallistumisen osalta. Humanistisessa tiedekunnassa harjoittelukäytäntöjen kirjo on suuri, vaihdellen pakollisesta kliinisestä harjoittelusta (esim. puheterapeutit) vapaaehtoisiin harjoittelujaksoihin sekä koulutusohjelmiin, joissa harjoittelua ei ole lainkaan. Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa muutamaa käsityötieteen koulutusta lukuun ottamatta on harjoittelujakso pakollinen osa opintoja. Opettajan- ja lastentarhanopettajan koulutuksiin kuuluu myös olennaisesti 4-17 opintoviikon mittainen opetusharjoittelu.

Opiskelijoiden vastauksien kautta työharjoitteluun osallistumisen erot näkyvät seuraavaan tapaan hyvin selvinä: OSALLISTUMINEN TYÖHARJOITTELUUN? HUMANISTINEN KASVATUSTIETEELLINEN 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % On osallistunut Ei ole osallistunut Erityisen merkittävä tämä harjoittelukäytäntöjen ero on valmistuvien opiskelijoiden työllistymisen kannalta, sillä työharjoitteluun osallistumisella on selkeä yhteys ensimmäisen työpaikan laatuluokkaan, kuten seuraava kuvio osoittaa. Yhteys säilyy myös vaikka tiedekunta (eli harjoitteluun osallistumisen useus) vakioidaan, eli myös humanistisessa tiedekunnassa harjoitteluun osallistuneet ovat sijoittuneet muita useammin laadukkaampiin työpaikkoihin. TYÖHARJOITTELUUN OSALLISTUMISEN YHTEYS TYÖPAIKAN LAATULUOKKAAN On osallistunut Ei ole osallistunut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % A-luokka B-luokka C-luokka D-luokka

Lähdeviittaukset Akava 2000. Akavalaiset työmarkkinat 2000. Helsinki: Akava r.y. Elias, P. et al. 1999. Moving on: graduate careers three years after graduation. Institute for Employment Research. Pulkkinen, M. 2001. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään syksyllä 2000. Helsingin yliopisto: Helsingin yliopiston rekrytointipalvelut.