Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot

Ilmastonmuutos ja kaavoituksen keinot SATAILME seminaari Pori 7.3.2011 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT irmeli.wahlgren@vtt.fi 2 Ilmastonmuutos, hillitseminen ja sopeutuminen (Astra-project 2007, www.astra-project.org) (IPCC 2007, www.ipcc.ch) Hillitseminen ja sopeutuminen tukevat toisiaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisessä

3 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 78 Mt CO 2 -ekv. Muut 13 % Rakennetun ympäristön osuus 56 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Rakentaminen 6 % (Lähde: Sitra 2010) Liikenne 19 % 4 Ilmastonmuutos Suomessa Ilman keskilämpötila nousee 4 astetta 100 vuoden kuluessa Muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa ja meriveden lämpötiloissa Suuret sademäärän muutokset Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, rankkasateiden ja pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa Alueiden käyttöön vaikuttavat olosuhteet muuttuvat lisääntyvät tulvat ja vedenpinnan nousu tuulisuuden, rankkasateiden ja myrskyjen lisääntyminen sadannan kasvu maan kosteuden ja pohjavesiolosuhteiden muutokset eroosion ja sortumariskien lisääntyminen jäätymisolosuhteiden muutokset Yhdyskuntarakenne vaikuttaa ilmastonmuutokseen (Ala-Outinen et al. 2004)

5 Ilmastonmuutoksen haasteet Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että sen tuottamisen ja käytön eri prosesseista ja niiden edellyttämästä liikenteestä aiheutuisi välittömästi ja välillisesti mahdollisimman vähän ilmastonmuutosta edistäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja toisaalta niin, että ilmastonmuutoksesta aiheutuisi yhdyskuntarakenteelle ja sen puitteissa tapahtuville toiminnoille ja ihmisille sekä luonnonympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia ja että sen hyödylliset vaikutukset voitaisiin hyödyntää. 6 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus Maakuntakaava Maakuntien liitot, YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava Kunnat, YM vahvistaa Yleiskaava Kunta Asemakaava, ranta-asemakaava Kunta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös 2000, tarkistus 2008 Kunnan rakennusjärjestys Kehityskeskustelut: kunta-alueellinen ympäristökeskus

7 Yhdyskuntarakenteen osatekijät (Lähde: Kivistö & Rauhala, Asuntoalueen kaavoitus ja käyttökustannukset (ASTA II) 8 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 50 VUODEN AIKANA KERROSNELIÖMETRIÄ KOHDEN 7000 6000 5000 CO2-ekv. kg/kerros-m2 4000 3000 Liikenne Käyttö Tuotanto 2000 1000 0 Ekolehtilä, Uusikaupunki Copyright Irmeli Wahlgren Pellesmäki, Kuopio Puutosmäki, Vehmersalmi Haja-asutusalueen "ekokyliä" Vuonislahti, Lieksa Ravirata, Sodankylä ALUEET Seka-alueita Hirssaari, Kotka Tiivis pientaloalue Väljä pientaloalue Seka-alue (Aineistoa mm.: Harmaajärvi 1992, 1998, 2002, Harmaajärvi & Lyytikkä 1999, Wahlgren 2006, 2007, 2008, 2009) Tiivis kerrostaloalue

9 ASUNTOALUEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 50 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN KUSTANNUKSET 50 VUODEN AIKANA 250 160 140 200 120 CO2-ekv.tonnia/asukas 150 100 Liikenne Käyttö Tuotanto 1000 euroa/asukas 100 80 60 Liikenne Käyttö Tuotanto 40 50 20 0 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 2007 0 Haja-asutus ALUETYYPPI Taajama IW 2007 ASUNTOALUEEN ENERGIANKULUTUS 50 VUODEN AIKANA ASUNTOALUEEN RAAKA-AINEIDEN KULUTUS 50 VUODEN AIKANA 1000 300 900 800 250 700 200 MWh/asukas 600 500 400 Liikenne Käyttö Tuotanto Tonnia/asukas 150 Liikenne Käyttö Tuotanto 300 100 200 50 100 0 0 Haja-asutus Taajama Haja-asutus Taajama ALUETYYPPI IW 2007 ALUETYYPPI IW 2007 (Aineistoa julkaistu: Wahlgren 2007, Haja-asutus - ongelma ilmastonmuutoksen hillinnässä, Maankäyttö 2/2007) 10 Edullinen asuntoalue on sellainen, joka sijaitsee edullisesti yhdyskuntarakenteessa jossa pärjää ilman henkilöautoa, kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennevälineillä joka on rakennettu suhteellisen tehokkaasti joka hyödyntää kaukolämpöä tai uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia talokohtaisia lämmitysratkaisuja ja jossa on käytetty energiaa säästäviä rakenneratkaisuja ja ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja. Alue on asuinympäristönä viihtyisä ja siellä on erilaisia taloja ja asuntoja, jotta ihmiset voivat asua samalla alueella elämänsä eri vaiheissa. Haja-asutusalueilla keskeiseksi muodostuvat liikennetarve ja siihen liittyvät tavat.

Irmeli Wahlgren 11 7.3.2011 Sipoon yleiskaavan 2025 rakennemallit B Virallinen visio A Haulikko C Junalla Nikkilään V Valtuuston päätös D Metrolla Itäsalmeen E Etelän hedelmät F Pohjoinen ulottuvuus (Lähde: Wahlgren 2007, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 2025 ympäristövaikutusten arviointi) http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2007/vtt_sipooyk_vaikutukset.pdf Irmeli Wahlgren 12 7.3.2011 Sipoon yleiskaavan 2025 rakennemallit KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VÄXTHUSGASUTSLÄPP 400 350 Tonnia/asukas Ton/invånare 300 250 Liikenne Trafik 200 Verkostot Nätverk Rakennukset Byggnader 150 100 50 0 A B C D E F C1 (Lähde: Wahlgren 2007, Sipoon yleiskaavaluonnoksen 2025 ympäristövaikutusten arviointi) http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2007/vtt_sipooyk_vaikutukset.pdf D1 V VTT 2006

Irmeli Wahlgren 7.3.2011 13 Sipoon yleiskaavan 2025 yhdyskuntarakennemallit Vähiten päästöjä mallissa D1, D ja V, eniten mallissa A Raideliikenne Etäisyydet Rakenteen tiiveys Hajarakentamisen osuus Talotyypit Asumisväljyys Irmeli Wahlgren 7.3.2011 14 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Kerrosalan kasvu perusmallissa verrattuna nykytilanteeseen 500 000 250 000 50 000 Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa 500 000 250 000 50 000 vähenee 500 000 250 000 50 000 Perusmalli verrattuna nykytilanteeseen. Kasvusta osa aiheutuu asumisväljyyden kasvusta ja ruokakuntien muutoksista, osa väestönkasvusta. Tiivistetty rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvua keskeisille alueille ja radanvarteen. Kerrosala verrattuna perusmalliin kasvaa 500 000 250 000 50 000 vähenee 500 000 250 000 50 000 Hajautunut rakenne verrattuna perusmalliin. Kasvu reuna-alueille. (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin 1999)

15 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot PÄÄKAUPUNKISEUDUN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT MUUTTUVA RAKENNE 800 700 600 CO2-päästöt (1000 t/a) 500 400 300 Liikenne Asuinrakennusten lämmitys 200 100 0 Perusmalli Tiivistetty rakenne Hajautunut rakenne MAANKÄYTTÖMALLIT VTT/YKI 1999 (Lähde: Harmaajärvi & Huhdanmäki, Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin 1999) 16 Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennevaihtoehdot Tiivis rakenne hajautunutta selvästi parempi Hajautuminen lisäisi päästöjä jopa 50 % Lisätiivistäminen vähentäisi vielä 20 % Rakennusten energiankäyttö: Kaukolämmityksen osuus suuri Liikenne: Etäisyydet pienemmät Joukkoliikennepainotteinen liikennejärjestelmä Pienempi liikennesuorite Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus suurempi

17 HSY 18 Hajautuva yhdyskuntarakenne pääkaupunkiseudulla Aluetehokkuus pääkaupunkiseudulla on alhainen kantakaupungin ulkopuolella (Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030)

19 Raideliikenteen asemien lähialueilla on vielä tilaa asunto- ja toimitilarakentamiselle (Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030) 20

21 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 6,0 5,0 CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 4,0 3,0 2,0 Liikenne Toimitilat Asuinrakennukset 1,0 0,0 2005 Hajautuva rakenne Vertailuvaihtoehto Rakennesuunnitelma Uuden Lisäksi Lisäksi nykyisten rakennuskannan energiatehokkuus paranee ominaispäästöt pienenevät rakennusten energiatehokkuus paranee VTT 2009 Tampereen kaupunkiseudun asukasta kohden lasketut rakennusten ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt nykytilanteessa, hajautuvan rakenteen tai vertailuvaihtoehdon toteutuessa, rakennesuunnitelman toteutuessa oletusten mukaan ja lisätoimenpitein (toimenpiteiden vaikutukset kumulatiivisina). (Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, 2010) 22 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0

Seudun kehittämisen visio Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut) KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat) FLOW (asuminen ja joukkoliikenne) GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet) (kuntapalvelukeskukset) SLOW (elävät kylät) (Lähde: Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, rakennemallin kalvoaineisto 4.2.2011, http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/) FLOW *) sisältää toimitilarakentamisen Vyöhykkeen kehittämisen periaatteet ASUMINEN: Aluetehokkuus ea = 0,10 0,40 LIIKKUMINEN: 20 % kerrostaloihin *) 30 % rivitaloihin 50 % omakotitaloihin keskimäärin 75 as. / ha Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta vyöhykkeelle 20 500 asukasta (51 %), 30 % nykyiseen taajamarakenteeseen, 70 % uusille alueille Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saavutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja PALVELUT: etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km (Lähde: Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0, rakennemallin kalvoaineisto 4.2.2011, http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/)

25 Kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekv.t/as+tp 250 200 150 100 50 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 50 VUODEN AIKANA ASUKASTA JA TYÖPAIKKAA KOHDEN Liikenne Verkostot yms. Rakennukset Asukasta ja työpaikkaa kohden: Vähiten päästöjä SHOW ja KNOW, eniten SLOW ja haja-asutus Suurin osa päästöistä aiheutuu rakennuksista Liikenne toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja, suuret erot vyöhykkeiden välillä 0 SHOW KNOW FLOW GROW SLOW Haja VTT 2010 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 50 VUODEN AIKANA 1000 CO2-ekv.t 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Liikenne Verkostot yms. Rakennukset Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä: FLOW eniten asukkaita ja työpaikkoja, eniten kasvihuonekaasupäästöjä 1000 500 0 SHOW KNOW FLOW GROW SLOW Haja VTT 2010 (VTT 2010) 26 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Päätelmiä ja suosituksia, ekotehokkuus Rakennemalli muodostaa hyvän ja monipuolisen kokonaisuuden Vaikutukset kaikkiaan suhteellisen edulliset SHOW- ja KNOW- vyöhykkeille kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon asutusta FLOW ja GROW voivat muodostua suhteellisen edullisiksi, erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenteelliseen sijaintiin ja liikkumistottumuksiin SLOW ja haja-asutus vähiten edullisia, erityistä huomiota tulee kiinnittää Liikenteelliseen sijaintiin Liikkumistottumuksiin Olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen Asumisväljyyteen Lämmitystapoihin Mahdollisimman vähän sähkölämmitystä (VTT 2010)

27 Yhdyskuntarakenne hajautuu. Rakennetun alueen pinta-ala kasvaa koko Suomessa 26 % vuosina 1999-2010, kun väestömäärä kasvaa 2 % ja asuin- ja palvelukerrosala 16 %. Lisäksi rakennetun alueen ulkopuolelle sijoittuu 6 % asuinrakennuksista, 0,1 % toimitiloista ja yli puolet lomarakennuksista. Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin seudulla vuosina 1989-1998 kuvattuna rakennetun alueen laajenemisena. Kuvassa eivät näy rakennetun alueen ulkopuolella sijaitsevat rakennukset. Yhdyskuntarakenteen kehitys on ollut hajautuvaa. Nykykehitysskenaariossa yhdyskuntarakenteen hajautumisen oletetaan jatkuvan. (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti, Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt 2001) 28 Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUDET VÄHENTÄÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄ SUOMESSA VUONNA 2010 (Mt CO2 ekv./a) Seutujen sisäinen henkilöliikenne Rakennukset Mt CO2 ekv./a Yhdyskuntatekniset verkot 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 Päästöjen vähennys VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 2001 Yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 2,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. (Lähde: Harmaajärvi, Huhdanmäki & Lahti 2001)

29 Suosituksia maankäytön suunnitteluun Hyödynnetään olemassa olevat rakenteet Täydennysrakentaminen Käyttötarkoitusmuutokset Vasta sitten uusia alueita käyttöön Hyvä sijainti yhdyskuntarakenteessa Kävely, pyöräily, joukkoliikenne, raideliikenne Hyvä sisäinen rakenne ja sopiva tehokkuus Maankäytön suunnittelun lisäksi toimenpiteitä tontti- ja asuntopolitiikassa liikenne-, talous- ja veropolitiikassa 30 Yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt Periaatekaavio yhdyskuntarakenteen vaikutuksista ja vaikutuskeinoista suhteessa kasvihuonekaasupäästöihin (Lahti & Moilanen 2010).

31 Yhdyskuntarakenteen päästöt eri kehitysurissa (Lahti & Moilanen 2010, Sitra 2010) 32 Yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Aluepolitiikka Maa- ja asuntopolitiikka Yhdyskuntien eheyttämistoimet (kaavamääräykset, haja-asutuksen rajoitukset, poikkeuslupaehtojen kireys ym.) Sijainnin ohjaus (asuminen, palvelut, muut työpaikat) Liikenneverkon kehittäminen Liikkumistottumuksiin vaikuttaminen Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen ja laadun parantaminen Verotuksen ja maksujen kehittäminen ohjaavammiksi Uudet teknologiat ja niiden käyttöönotto (energiantuotanto-, liikenne- ja tietotekniikan teknologiat) (Lahti & Moilanen 2010)

33 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen suhteelliset erot kasvihuonekaasupäästöissä 15,8 2,40 2,20 Suhde eniten/vähiten CO2-ekv./asukas 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 Kokonaisvaikutus Liikenne 1,00 Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Seutu B Koko maa Copyright Irmeli Wahlgren Suunnittelutaso IW 2006 34 Yhdyskuntasuunnittelun vaikuttavuus Yhdyskuntarakennevalintojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispotentiaali 3000 2500 Vähennys CO2-ekv.kg/asukas,a 2000 1500 1000 Kokonaisvaikutus Liikenne 500 0 Asuntoalue Kunnanosa Kunta Seutu A Seutu A, muuttuva rakenne Seutu B Koko maa Copyright Irmeli Wahlgren Suunnittelutaso IW 2006

35 Tärkeitä valintoja Alueiden sijainti, etäisyydet Hajarakentamisen osuus Täydennysrakentaminen Rakentamistehokkuus Rakenne verkostojen määrä Lämmitys- ja sähköenergiankulutus Lämmitysjärjestelmät Energiantuotantotavat Rakennusjärjestelmät ja -materiaalit Asumisväljyys (kerros-m2/asukas) Liikennejärjestelmä Kävely- ja pyöräilymahdollisuudet Julkisen liikenteen saatavuus Ei henkilöauton käytön pakkoa 36 8 nyrkkisääntöä kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisäämiseksi (Lahti et al. Ekotehokkuuden arviointi ja lisääminen Helsingissä 2008) 1. Älä tuhlaa maata 2. Tiivistä ja täydennä olevaa kaupunkirakennetta 3. Hyödynnä raideliikenteen käytävät tehokkaasti 4. Sekoita asumista ja työtä 5. Rajoita suurten kauppakeskusten rakentamista etäälle asunnoista 6. Toteuta joukkoliikennejärjestelmät ennen muuta rakentamista 7. Älä jätä suunnitelmien toteuttamista vajaaksi 8. Valitse energiajärjestelmä paikallisista lähtökohdista

37 Suosituksia (ERA17) Päästövähennyksiä yhdyskuntasuunnittelulla Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia Energiatehokkuutta täydennysrakentamisella Erilaiset yhdyskunnat luomaan kestävyyttä Erilaiset yhdyskunnat hiilidioksidipäästöjen lähteenä Yhdyskuntarakenteen hajautumiselle rajoja Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikenteen suunnittelun ja kaavoituksen prosessien parempi yhteistyö Kestävä liikkuminen suunnittelun lähtökohdaksi Liikkumisvyöhykkeet ohjaavat maankäytön ja liikkumisen suunnittelua Liikkumisen taloudellinen ja tiedollinen ohjaus Kumppanuudella visioista toteutukseen Alueiden kehittäminen yhteistyöllä Yhteensopivat tietojärjestelmät Kaupunginjohtajista suunnan näyttäjiä 38 Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa VTT:n tutkimushanke 2006-2008 Ympäristöklusterin tutkimusohjelma, Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä kaavoituksessa ja siten mm. vähentää tulva- ja myrskytuhoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa tarkasteltiin suunnittelua maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatasoilla käytännön esimerkkien kautta. Kullekin kohteelle laadittiin arvio ilmastonmuutoksesta alueellisen ilmastomallin simulointitulosten perusteella Tuloksena saatiin suositukset ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointiin ja sopeutumistoimiin alueidenkäytön ja yhdyskuntien suunnitteluun käytännössä Loppuraportti: Irmeli Wahlgren, Kimmo Kuismanen & Lasse Makkonen, Ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa - tapauskohtaisia tarkasteluja. VTT Tutkimusraportti Nro VTT-R-03986-08 http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/vtt_ilmastonmuutos_kaavoitus_loppuraportti.pdf

39 Kokkola Sodankylä Tahko Tutkimuskohteet: Helsinki, Kalasatama Uusimaa, maankäytön kehityskuvat Kokkola, Vanhansatamanlahti Kuopio, Saaristokaupunki Nilsiä, Tahko Sodankylä, raviradan asuntoalue Kuopio Uusimaa Helsinki 40 Ilmastonmuutoksen ennakointi tutkimuspaikkakunnilla HadAM3H RH RCAO A2 CONTROL B2 RHA2 RHB2 EXTREMES/Lasse Makkonen EXTREMES/Lasse Makkonen GLOBAL MODELS REGIONAL MODEL SIMULATIONS PREDICTIONS OVERALL PREDICTION ECHAM4/ OPYC3 RE RCAO A2 CONTROL B2 REA2 REB2 Perustuu EXTREMES-projektissa (Lasse Makkonen) kehitettyihin ilmastosimulointi- ja ääriarvoanalyysimenetelmiin: Ruotsin ilmatieteen laitoksen Rossby Centre:n maa-meri alueilmastomalli RCAO Extreemit Helsingin yliopisto ja VTT Simuloinnit kahden globaalin mallin reunaehdoilla ja kahta Hallitustenvälisen Ilmastopaneelin IPCC määrittelemää päästöskenaariota (A2 ja B2) käyttäen Tulokset muutosten osalta kuvaavat näistä saadun neljän simuloinnin keskiarvoa paikallisessa laskentapisteessä, joka vastaa mallissa 50km*50 km aluetta Vertailujaksona ( nykytila ) on simulointijakso 1961-1990 ja skenaariojaksona ( ennuste ) on simulointijakso 2071-2100 Extreemit eli maksimit ja minimit kuvaavat keskimäärin kerran 50 vuodessa ylittyvää (alittuvaa) arvoa

41 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LÄMPÖTILA 18 16 14 12 Muutos o C 10 8 Vuoden keskilämpötila oc Maksimilämpötila oc Minimilämpötila oc 6 4 2 0 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 2008 42 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SADE 60 50 40 Muutos % 30 Vuoden sademäärä % 6 tunnin sademaksimi % 5 vuorokauden sademaksimi % 20 10 0 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä ALUE VTT 2008

43 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, LUMI 40 20 Muutos % tai vrk 0-20 -40 6 tunnin lumisademaksimi % Lumipeitteen maksimivesiarvo % Lumipeitteen kestoaika vrk -60-80 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa ALUE Kokkola Kuopio Sodankylä VTT 2008 44 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, SULAMIS-JÄÄTYMISSYKLIT % 20 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä 10 0 Muutos % -10-20 Sulamis-jäätymissyklit % -30-40 -50 VTT 2008

45 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, TUULENNOPEUS 20 15 10 Muutos % 5 0 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä Vuoden keskituulennopeus % Maximituulennopeus % -5-10 -15 VTT 2008 46 ENNAKOITU ILMASTONMUUTOS, MEREN JÄÄPEITTEEN KESTOAIKA vrk 0 Helsinki Uusimaa, rannikko Uusimaa, sisämaa Kokkola Kuopio Sodankylä -20-40 Muutos vrk -60-80 Meren jääpeitteen kestoaika vrk -100-120 -140 VTT 2008

47 Sörnäistenrannan- Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaava, Helsingin kaupunki 2025: 15 000 asukasta 5 000 7 000 asuntoa 6 000 7 000 työpaikkaa (Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto) 48 (Illustraatio: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto)

49 Korttelien analyysiä Voimakas tuuli Pyörteinen tuuli 1) Merelle aukeava kapeneva laaja suppilomainen aukea kiihdyttää tuulennopeuden huomattavasti perustuulennopeutta suuremmaksi. Sillan alla tuuli voi olla vaarallisen voimakas. 2) Korkea rakennus ja siinä olevat solat aiheuttavat vaikeasti ennakoitavia ilmavirtauksia ja turbulensseja, jotka voivat edellyttää erityistoimia jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi. 50 Helsingin Kalasatama Sijaitsee erinomaisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat erittäin pienet Kävely, pyöräily, metro, raitiovaunu Tehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto Lämpötilan nousu ja tiivis rakentaminen vähentävät lämmitysenergiankulutusta, mutta tuulisuuden kasvu kompensoi vaikutusta Tuulisuus ja merenpinnan nousu sekä aallokon roiskeet meren ollessa avoin entistä suuremman osan vuodesta asettavat haasteita suunnittelulle Alueella on varauduttu merenpinnan ja aallokon nousuun kolmen metrin minimirakennuskorkeudella

51 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaava 2030: 2 200 asukasta 200 työpaikkaa loma-asuntoja (Kuva: Kokkolan kaupunki) 52 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta 2100 minimiskenaarion mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008)

Irmeli Wahlgren 7.3.2011 53 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta 2100 maksimiskenaarion mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008) Irmeli Wahlgren 7.3.2011 54 Kokkolan Vanhansatamanlahden yleiskaavan ilmastovaikutukset Merenpinta maksimiskenaarion ja 1,5 m myrskytulvan mukaan (Kokkolan kaupunki, ASTRA-projekti, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008)

55 Kokkola, Vanhansatamanlahti, ympyrällä asuntomessualue 2011 (Kuva: Kokkolan kaupunki) 56 Kokkolan Vanhansatamanlahden alueen tuulisuuskartta VOIMAKAS KYLMÄ POHJOIS- TAI LUOTEISTUULI VOIMAKAS LÄNSI- TAI LOUNAISTUULI SUOJAMETSÄ 1) ALAVA, TUULILLE JA MYRSKYTULVILLE ALTIS RANTAKAISTA 2) RANNALLA MYRSKYTUULIA JA LENTÄVIÄ PISAROITA 3) ASUNTOALUE TÄYTTÖMAALLA 4) RUNSAASTI LIIKENTEEN PÄÄSTÖJÄ

57 Kokkolan Vanhansatamanlahti, Pikiruukin alue lounaistuulella VALLITSEVA TUULENSUUNTA VOIMAKAS ILMAVIRTAUS MAANTASOSSA TURBULENSSI SUOJAN PUOLELLA NOUSEVA PYÖRTEINEN VIRTAUS 58 Kokkolan Vanhansatamanlahti Sijaitsee keskeisesti yhdyskuntarakenteessa Liikenteen päästöt ovat pienet Kaukolämpö biopolttoaineella ja muita hyviä lämmitysratkaisuja Alue on merestä noussutta ja edelleen nousevaa maata, jonka suhteen on kartoitettu tulvavaara-alueet vuosisadan lopun tilanteessa Tulvavaaraa pyritään välttämään korottamalla maan pintaa täyttömaan avulla Tuulisuus ja sateiden lisääntyminen asettavat haasteita suunnittelulle

59 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot A B C A Toimivat kaupungit B Vetävät radat (alavaihtoehdot B0, B1, B2, B3) C Jatkuva trendi Uusimaa 1,45 miljoonaa asukasta 2005 2006-2035: + 300 000 uutta asukasta, + 130 000 uutta työpaikkaa 60 Uudenmaan yleispiirteinen tulvavaarakartta (Uudenmaan liitto 2007)

61 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Liikenteellinen alueluokitus (Uudenmaan liitto ja Tiehallinto 2008) 62 UUDENMAAN ALUELUOKKIEN LIIKENNESUORITTEET (Lähde: Uudenmaan liitto, Tiehallinto, Strafica & Linea Konsultit 2008) Keskimääräinen matkasuorite (km/hlö/vrk), kaikki matkat 60 55 + 65 % 50 45 + 23 % + 28 % Km/hlö/vrk 40 35 30 25 20 Muu HA/PA Raideliikenne Bussi Pyöräily Kävely 15 10 5 0 2.1 Helsinki 4.1 EVK 6.1 Muu Uusimaa asemanseudut ja palvelutaajamat 8.1 Muu Uusimaa asutustaajamat ja haja-asutus IW 2008

63 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT HENKILÖLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 2005-2035 UUSIEN ASUKKAIDEN LIIKENNE ASUKASTA KOHDEN 2,5 2,0 CO2-ekvivalenttitonnia/asukas, a 1,5 1,0 Kehityskuvan pääkaupunkialue Keskittymät Kylät Haja-asutus 0,5 0,0 A B0 B1 B2 B3 C VTT 2008 64 UUDENMAAN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAVAIHTOEHDOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN MUUTOS 2005-2035 1800000 1600000 1400000 CO2-ekvivalenttitonnia/a 1200000 1000000 800000 600000 Henkilöliikenne Uuden väestön asunnot Asunnot, väljyyskasvu Toimitilat 400000 200000 0 A B0 B1 B2 B3 C VTT 2008

65 Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehdot Ilmasto ja sen muutos erilaisia rannikolla ja sisämaassa Tulvavaarakartoituksen perusteella tarkempia selvityksiä tarvitaan useilla paikkakunnilla Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja rakentamisen selkeä rajaaminen taajamiin olemassa olevan rakenteen yhteyteen on edullista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen hillinnän kannalta Kehityskuvavaihtojen välillä on selkeitä eroja kasvihuonekaasupäästöissä Edullisin vaihtoehto on B1, jossa uutta asutusta ja työpaikkoja sijoittuu keskeiselle pääkaupunkialueelle ja raideliikenneverkkoa täydennetään metroverkkoa laajentamalla itään ja länteen Huonoin C, jossa haja-asutus kasvaa 66 Suunnitteluohjeita Rakennusten suuntaus auringon suhteen. (Kuismanen 2008, Wahlgren, Kuismanen & Makkonen 2008) PASSIIVISEN AURINKOTALON PERIAATE: -SUUNTAUS KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -AURINGONHEIJASTAJAT KERÄÄVÄT MATALALLA PAISTAVAN TALVIAURINGON JA HEIJASTAVAT SEN SISÄTILOIHIN (VARJOSTAVAT KESÄLLÄ) -TUMMAT PUURAKENTEET OLESKELUPIHALLA KERÄÄVÄT LÄMPÖÄ -LEHTIPUUT VARJOSTAVAT KESÄLLÄ, MUTTA EIVÄT VARJOSTA TALVELLA -RAKENNUKSEN AVOIN SIVU KAAKON JA LOUNAAN VÄLILLE -RAKENNUKSEN SULJETTU SIVU LUOTEEN JA KOILLISEN VÄLILLE. AUTOPAIKAT TONTIN VARJOISALLA OSALLA TAI KADUN VARRELLA. RAKENNA TONTIN HUONOIMMALLE PAIKALLE, SÄILYTÄ PARHAAT OSAT LUONNONTILAISINA. ÄLÄ SIJOITA RAKENNUSTA KESKELLE TONTTIA (PIHA-ALUE PIRSTOUTUU).

67 Kymmenen kultaista sääs ääntöä kaavoittajalle 1. Selvitä paikalliset ilmasto-olosuhteet ja niiden muutosennusteet, erityisesti ääri-ilmiöiden osalta 2. Selvitä mahdolliset tulvavaara-alueet. Älä sijoita niille rakentamista, jos se ei ole turvallista ja järkevää. Selvitä myös turvalliset alimmat rakennuskorkeudet. 3. Täydennä olevaa yhdyskuntarakennetta. Älä sijoita uusia alueita irralleen olevasta rakenteesta. Vältä uuden haja-asutuksen muodostamista. 4. Suunnittele rakentamisalueet ja viheralueet ja verkostot samanaikaisesti. 5. Muodosta hyvää mikroilmastoa ottamalla huomioon erityisesti tuulisuuden vaikutukset. 6. Suunnittele ja varmista sadevesien ohjaus myös sademäärien lisääntyessä voimakkaasti. Vähennä pintavesien valumaa vesistöihin. 7. Muodosta mieluummin rivi-, pienkerros- ja kerrostalojen yhdistelmiä sisältäviä kuin väljien suurten omakotitalojen alueita. Pyri suhteellisen tiiviiseen rakenteeseen. Edistä kauko- tai aluelämmitystä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 8. Tarkista alueen joukkoliikenteen edellytykset. Muodosta alue tai rakenne niin, että se tukee joukkoliikenteen kehittämistä. Luo hyvä kävely- ja pyöräily-ympäristö. 9. Sijoita erilaiset toiminnot lähelle toisiaan. Sekoita toimintoja, älä erottele. 10. Arvioi vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, valitse vaikutuksiltaan parhaat vaihtoehdot ja ratkaisut. Ota huomioon myös muut kestävän kehityksen näkökulmat. 68 Ilmastonmuutokseen varautuminen kaavoituksessa Ilmastonmuutoksen ennakointi Paikallinen ilmasto nykytilanteessa: tuuliolosuhteet... Ennakoidut muutokset, ääri-ilmiöt: lämpötila, sade, tuuli, lumi, jää... Maakuntakaava ja yleiskaava Rannikolla ja vesistöjen varrella tulvariskialueiden kartoitus Rajoitukset toimintojen sijoittamisessa Alimmat rakentamiskorkeudet Rakentamisalueet, viheralueet ja verkostot, maa- ja metsätalousalueet... Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Vesien ohjaus Asemakaava Pienilmastoanalyysit Nykytilanne, tilanne suunnitelmien toteutuessa Rakenteiden sijoittaminen ja ominaisuudet Aurinko, tuuli, maasto, maaperä, kasvillisuus Vesien ohjaus, kuivatus Ilmastonmuutoksen hillintä samaan aikaan

69 Suosituksia Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Kuntarajoista riippumatta Uusi asutus olemassa olevan rakenteen yhteyteen Täydennysrakentamismahdollisuudet keskustoissa ja taajamissa Käyttötarkoitusmuutokset Uusi asutus taajamiin ja kyliin hajarakentamisen sijasta Ei olemassa olevasta rakenteesta irrallisia alueita Toimintojen sekoittaminen, ei eriyttäminen Asunnot, työpaikat, palvelut, virkistysalueet lähelle toisiaan Liikennejärjestelmässä etusijalla kävely, pyöräily ja joukkoliikenne Julkisen liikenteen sovellutukset myös pienemmille asiakasmäärille Henkilöauton käytön pakkoa mahdollisimman vähän Suunnittelun näkökulmaa muutettava 70 Suosituksia Suhteellisen tehokas rakentaminen Riippuu paikan olosuhteista Lämmitystavat Kauko- ja aluelämmitys, uusiutuvat energialähteet Pienilmaston huomioonottaminen Paikallisten elinkeinojen kehittäminen Kuntien välisen kilpailun minimointi Hyvin toimivien ja houkuttelevien ekotehokkaiden asuntoalueiden luominen Toteuttamisjärjestys, ajoitus: raideliikennehankkeet ja asutus Olemassa olevien ympäristöjen kehittäminen Korjausrakentaminen, perusparantaminen Ekotehokkuus, viihtyisyys, toimivuus Elämäntavat, mahdollisuus etätyöhön, liikkumistarpeen vähentäminen Maankäytön suunnittelulla luodaan puitteet ja edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

Irmeli Wahlgren 7.3.2011 71 YHDYSKUNTASUUNNITTELU ILMASTONMUUTOKSEN HALLINNASSA Suunnittelun avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntarakenteesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin Tärkeää myös varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin Samat suunnitteluperiaatteet voivat olla hyödyllisiä kummankin tavoitteen kannalta! Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää Irmeli Wahlgren 7.3.2011 72 Kiitos!