Kalankasvatuksen avomeritekniikka



Samankaltaiset tiedostot
Megaluokan kalankasvatus, teknologia ja synergiset toimintamallit

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Mitä tänään? LUKE:n hankkeita vesiviljelyn kehittämiseksi. Kalankasvatuksen kestävä kasvu tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

Parhaat ympäristökäytännöt vesiviljelyyn Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma ja valtioneuvoston vesiviljelyn kärkihanke

Vesiviljelyn taloustutkimus RKTL:ssä Ympäristötaloudelliset analyysit

Kalankasvatuksen investointikustannukset

Kalankasvatus Metsähallituksen vesialueilla. Kalaviikko Esko Maukonen

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalankasvatuksen avomeritekniikat ja niiden soveltuvuus Suomeen

Kiertotaloudella kilpailukykyistä kalankasvatusta

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily

Kalankasvatuksen tuotanto-olosuhteet Suomen rannikolla

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Kalankasvatuksen kestävä kasvu - Tuotannon mahdollistaminen uusilla merialueilla

Monimutkaistuneet vuorovaikutukset -> katse yhteiseloa tukeviin hallintamalleihin

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Sinin n vallankumous

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

CASE BENELLA INNOTORI

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Pohjanlahden lohikantojen tila

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

KASVUN

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Varsinais-Suomen kalankasvattajien näkemyksiä vesiviljelyn uusista ympäristöohjauksen vaihtoehdoista

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

AQUABEST. Parhaat vesiviljelykäytännöt Itämerellä käyttöön. Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

Kestävän kalatalouden rakentamisprosessi Saaristo- ja Selkämerellä

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma Kokemuksia avomeritekniikoista

Merialuesuunnittelu ja kalankasvatus

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus Säätytalo Frans Silvenius, MTT

JULKAISULUETTELO. Publications and other research outputs. Reviewed articles

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus 2015

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

HYVÄT YMPÄRISTÖKÄYTÄNNÖT LUOTEIS-VENÄJÄN KALANVILJELYSSÄ -OPASHANKE

Ohjelma Torstai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma ja kalatalouden innovaatio-ohjelmat

Itämeri pähkinänkuoressa

VSS Biopower Oy:n sijoittaja- ja tiedotustilaisuus Pyhäjärvi-instituutti

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla.

Parhaat, kestävyyden periaatteiden mukaiset kalankasvatuspaikat merellä Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

ASC ONKO SUOMESSA KOHTA SERTIFIOITUA KIRJOLOHTA? Riitta Myyrä Oy WAI Consulting Ltd

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Rahjan saaristoluonto

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2017

Meritaimen Suomenlahdella

Kalankasvatuksen olosuhdekatsaus Luonnonvarakeskus Markus Kankainen, Unto Eskelinen, Jari Setälä Jari Niukko, Kaija Saarni

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalankasvatuksen ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Kasvattajan puheenvuoro

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Paapuuri Oy / Markku Saiha

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

SHELLYFISH TUOTELUETTELO JA HINNASTO ÄYRIÄISET JA KALAT

Transkriptio:

Kalankasvatuksen avomeritekniikka KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN 27.10.2011 Savonlinna Markus Kankainen ja Jouni Vielma

Kalankasvatuksen avomeritekniikka Mikä avomeritekniikka ja miksi Avomeriteknisiä ratkaisuja maailmalta Soveltuminen Itämeren olosuhteisiin?

Avomeritekniikka Offshore Offshore = avomerellä, mutta rannan läheisyydessä tapahtuva kasvatus (Norja, Chile) Offshore/ Open sea = avoimet ulapat joissa ei ole suojaa (Usa -meksikonlahti, Välimeri, Kanaria, Irlanti) Tyypillistä: Kaukana asutuksesta, avomeren läheisyydessä kestettävä rajut olosuhteet ja virtaukset Tuotantolaitteistot suunnitellaan ja luokitellaan olosuhteiden perusteella (aallonkorkeus ja virtaama)

Avomeritekniikka - luokittelua Mikä avomeritekniikka - luokittelua Itämerellä suurin merkitsevä aallonkorkeus oli 7,7 metriä ja korkein yksittäinen aalto oli 14 metriä.(2004) Suomessa jo nyt offshore tekniikkaa 3 Farming the deep blue sea, James Ryan, Irlanti 2004

Avomeritekniikan tarve maailmalla 1. Kalan kysynnän kasvu maailmalla (FAO 7M tonnin kasvu 2030) 2. Kalastamalla ei voida vastata kysyntään =100 M tonnia 3. Ei ole riittävästi suojaisia alueita; paikat on jo käytössä tai muut alueen käyttömuodot ohjaa avomerelle => Rannikolla tai Sisävesikasvatuksella ei pystytä vastaamaan kysyntään (FAO 2,7/7 Inshore ja 0,1/7 RAS) Avomerikasvatusainoa tapa vastata lisääntyvään kysyntään globaalisti? = 4,2/7 M tonnia Miljoonaa tonnia 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004

Avomeritekniikka Norjassa

Lohentuotanto Chilessä

Miksi avomeritekniikka Suomessa? - Ainoa tapa lisätä merkittävästi ruokakalatuotantoa 1.Ympäristöpolitiikka (kuormitus) ja muut vesien käyttömuodot estävät tuotannon merkittävän lisäämisen nykyisillä menetelmillä/ sijainneissa 2. Kiertovesilaitoksilla ei tuotantoa voida kasvattaa suuressa mittakaavassa - vain arvokkaat lajit eli pienemmät markkinat 3. Mahdollisilla kompensaatiotoimilla tulisi olla suuri vaikutus: -simpukat eikä särkikalojen nettokuormitusjärjestelmä ei riitä, -tarvitaan silakan ottaminen mukaan ravinnekierrätysmalliin (itämerirehu)

Muut käyttömuodot ohjaa avomerelle Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma: Saaristomeri- Selkämeri alueelta Virkistyskäyttö ja kauppaliikenne Suojelualueet ja vedenlaatuluokitus

Muut käyttömuodot ohjaa avomerelle Esim. Sijainninohjaus (Saaristo- ja Selkämeri) 1. Keskitetään ulkosaaristoon (offshore 3) 2. Lisätään avomerelle (offshore 4)

Avomerelle voidaan sijoittaa suurempia yksiköitä - Esim. Saaristomeri -Virtaaman ja suurempien vesimassojen kuormitus leviää paremmin

Millaista avomeritekniikkaa maailmalla Kasvatustekniikka voidaan tarkastella jakamalla tuotantovälineet kolmeen ryhmään 1. Kehikot, verkkoaltaat ja ankkurointi 2. Ruokinta, työveneet ja laitteistot (vinssit) 3. Mittaukset, valvonta ja energiantuotanto, verkonpesurit jne.

1. Joustavat kehikot

1. Kiinteät rakenteet

1. Upotettavat mallit

41 1. Ankkurointi

Dia 16 41 mfm Markus Kankainen; 23.3.2011

2. Ruokinta

3. Mittaukset, valvonta

Itämeren olosuhteet otettava huomioon 1. Jää ja Kelirikko Perkuu; pyyntikokoiset kalat vedetään rantaan ennen talvea = rannassa tarvitaan yhtä paljon tilaa kuin merellä? Välineiden säilytys rannassa tai merellä (upottaminen)? Kalojen talvehtiminen rannassa tai merellä (upottaminen)?

Itämeren olosuhteet otettava huomioon 2. Matalat vedet Matalammat kassit isommat neliöt upottaminen? Terävät aallot saarten suoja? Ankkurointi helpompaa 3. Kasvatusolosuhteet avomerellä Vedenlämpötilan vaikutus kasvuun Aallokon vaikutus rehukertoimeen Kasvukauden pituus piteneekö tuotantoaika

Avomerivaihtoehto 1: Keskitetään - Offshore 3 Kustannustehokkuus, riski ja tuotantomäärä Tehostetaan olemassa olevia käytäntöjä (esim. kestävämmät kehikot, suurempi vene, keskitetty ruokinta) Kustannustehokkuus saavutetaan ainoastaan suuremmilla tuotantomäärillä Samalla riski kasvaa kun suuri osa tuotannosta yhdessä kahdessa paikassa (esim taudit) Tuotantoriski on pieni suojaisesta sijainnista johtuen - tekniikka on kokeiltu toimivaksi Kuvassa näkyvät investoinnit vaatii noin 1000 tonnin tuotantomäärän, etäisyydestä ja välinevalinnasta riippuen alkaen 300 tonnista

Vaihtoehto 2: Lisätään - Offshore 4 Kustannustehokkuus, riski ja tuotantomäärä Kallis: 4 luokalla pystytään toistaiseksi kasvattamaan arvokkaampia lajeja kuin lohi (tai luotu markkina preemioita (Irlanti)) Tuotantoriski on suuri koska yksittäisissä kasseissa on pidettävä paljon kalaa, tekniikka on vaativaa ja olosuhteet vaikeat Sekä amerikkalaiset että irlantilaiset ovat laskeneet 20 000 tonnin yksikkökoon jälkeen tuotannon olevan kannattavaa. Jos sääolosuhteet sallivat tuotantotaloudelliset ratkaisut ja etäisyydet eivät kasva voidaan päästä pienemmällä

Yhteenveto maailmalta Kalatuotannon kasvu tulee tapahtumaan avomerellä Nykyinen kasvu; suuret yksiköt ulompana saarten suojissa (offshore 3) Käytetyin menetelmä on joustavat muovikehikot, joita pystytään hyödyntämään paikkapaikoin jopa avomerellä (offshore 4) luokan sijainneissa Tulevaisuudessa upotettavien ym innovatiivisten ratkaisujen oletetaan lisääntyvän, mutta ei ole vielä kustannustehokas vaihtoehto

Tuleva avomeritekniikka Itämerellä? 1. Riittävän suuret yksiköt ulkosaaristoon: Paikanvalinnalla, tuotantomääränkoolla ja teknisellä ratkaisulla pyritään pääsemään kustannustehokkaaseen ratkaisuun 2. Avomeritekniikka valinnassa ja sijainnissa tulisi hyödyntää Suomen olosuhteiden vahvuuksia: Pitkä rannikko paljon sijaintivaihtoehtoja Saarten suoja avomeren äärellä Ei liian kovat virtaamat Riittävän matala ankkurointiin Osaaminen toimia Suomen olosuhteissa ; tekniikka tulisi miettiä niiden perusteella

Lähteet Farming the deep blue sea (James Ryan, Irlanti, 2004) Offshore Aquaculture in the United States:Economic Considerations,Implications & Opportunities (2008, James L. Anderson, John Forster,Di Jin, James E. Kirkley, Gunnar Knapp, Colin E. Nash, Michael Rubino, Gina L.Shamshak, Diego Valderrama) Tecknological trends and challenges of global open ocean fish farming Arne Fredheim, Pål Lader, Tim Demster http://www.offshoreaqua.com/