VALOJUOVA 4.6.2011 Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukko-osastolehti 1/2011 Valtakunnallinen lippujuhlapäivän paraati Yhteistoiminta
Tässä lehdessä: Päätoimittajan kynästä 3 50-vuotias Ilmatorjuntamuseo 4 Komentajan katsaus 6 Puolet Suomesta - Suomen puolesta 8 - Lapin Lennoston komentajan artikkeli Jääkäriprikaati - arktisen osaamisen keskus 10 - Jääkäriprikaatin komentajan artikkeli Kainuun Prikaati - puolen Suomen valmiusyhtymä 12 - Kainuun Prikaatin komentajan artikkeli Valtakunnallisen lippujuhlapäivän paraati 14 Rovaniemellä Henkilöstöasiat 23 Aliupserikurssi 2/10 - Sotilaspoliisilinja 26 - Johtokeskus- ja tulenjohto 30 - Ohjuslinja 32 Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Lapin Ilmatorjuntakillan lehti Osoite: Lapin Ilmatorjuntarykmentti Someroharjuntie, 96960 ROVANIEMI puh. 0299 800 Kotisivut: www.puolustusvoimat.fi/lapitr Sähköposti: kirjaamo.lapinilmatorjuntarykmentti@mil.fi Toimituskunta: päätoimittaja, everstiluutnantti Mikko Mäntynen yliluutnantti Niko Hämäläinen, tiedotussihteeri Jaana Vienola Taitto: tiedotussihteeri Jaana Vienola Kuvat: erikseen mainitut ja Jaana Vienola Aliupseerikurssin linjakuvat: Fotox Rovaniemi Painosmäärä: 800 kpl, Tornion kirjapaino 11. vuosikerta PUOLUSTUSVOIMAT Rykmentille ritarimalja Mannerheim-ristin ritarien ilmatorjunta-aselajille lahjoittama ja ikuisesti kiertävä kiertopalkinto, Ritarimalja, luovutettiin Lapin Ilmatorjuntarykmentille valtakunnallisen ilmatorjuntaharjoituksen päätöstilaisuudessa Lohtajalla 26.5.2011. Ritarimalja luovutetaan vuosittain ilmatorjuntajoukkoosastolle ansioista aselajin koulutus- ja valmiustehtävien suorittamisessa sekä aselajin maineen ylläpitämisessä. Rykmentin henkilöstö on tehnyt vuonna 2010 korkealaatuista työtä varsinkin sille käskettyjen ilmatorjunnan koulutustehtävien toteuttamisessa. Rykmentti oli viime vuonna ainoa Maavoimien joukko-osasto, joka saavutti kaikki kolmetoista keskeistä PE:n ja MAAVE:n varusmieskoulutukselle asettamaa tulostavoitetta Tulostavoitteissa mitataan muun muassa koulutustasoa, maanpuolustustahtoa, fyysistä suorituskykyä ja johtajakoulutusta. Tulostavoitteita ovat myös saadun varusmieskoulutuksen laatu ja haasteellisuus sekä tavoitteellisuus. Rovaniemen Ilmatorjuntapatteriston komentaja everstiluutnantti Keijo Saarijärvi Ritarimalja kainalossaan.
VALOJUOVA 4.6.2011 Päätoimittajan kynästä Arvoisat Valojuovalehden lukijat Mies käveli kauniina kesäpäivänä metsässä, jossa hän törmäsi karhuun. Mies joutui karhun kanssa painiotteluun. Aikansa kamppailtuaan, pääsi mies vanhana painijana livahtamaan karhun selkäpuolelle ja puristamaan kunnolla. Karhu tokaisi tähän: Älä p..le purista niin lujaa. Mies siihen: Mitä ihmettä, eiväthän karhut puhu. Karhu vastasi: Puhuu ne, jos on pakko. Kuten karhunkin on joskus pakko puhua, on puolustusvoimienkin otettava härkää sarvista. Puolustusvoimille tuleville vuosille asetetut tavoitteet eivät ole tasapainossa resurssien kanssa. Toimintaa on pakko kehittää varmistaaksemme isänmaamme tehokas puolustaminen myös tulevaisuudessa. Meidän kaikkien rykmenttiläisten tulee ymmärtää puolustusvoimauudistuksen perusteet ja välttämättömyys. Lapin Ilmatorjuntarykmentin päätehtävä on asevelvollisten koulutus. Toisin sanoen mahdollisimman tehokkaiden sodanajan joukkojen tuottaminen varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa. Tulosten perusteella olemme onnistuneet tässä työssä erinomaisesti. LAPITR saavutti vuonna 2010 ainoana maavoimien joukko-osastona kaikki kolmetoista keskeistä Pääesikunnan ja Maavoimien Esikunnan varusmieskoulutukselle asettamaa tulostavoitetta. Valojuovalehti onnittelee tuloksen tekijöitä, eli kaikkia rykmenttiläisiä! Tehokkaiden sodanajan joukkojen tuottaminen ei ole kuitenkaan mahdollista yksin. Joukkojemme on harjoiteltava suojattavien kohteiden kanssa saavuttaakseen vaadittavan suorituskyvyn. Avainsana on yhteistoiminta. Osaavat kumppanit ovat keskeisessä roolissa tuloksen tekemisessä. LAPITR tuottaa joukkoja kaikkien puolustushaarojen kohteiden suojaamiseen koko Suomen alueelle, joten yhteistoimintatahoja löytyy ympäri suomenniemen. Lähes päivittäin jaamme osaamistamme ja saamme osaamista yhdessä naapurijoukko-osastojemme Lapin Lennoston, Jääkäriprikaatin ja Kainuun Prikaatin kanssa. Tässä lehdessä saamme perehtyä tarkemmin edellä mainittujen joukko-osastojen toimintaan heidän komentajiensa kirjoitusten kautta. Lapin Ilmatorjuntarykmentin kevään 2011 suurimpana yksittäisenä tapahtumana voidaan pitää puolustusvoimain lippujuhlapäivän valtakunnallisen paraatin järjestämistä Rovaniemellä. Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajan johtamaan paraatiin osallistui 1500 sotilasta ja 130 ajoneuvoa. Joukkojen pääosa muodostui Pohjois-Suomen Sotilasläänin joukko-osastoista. Paraatin suunnittelu kesti kaiken kaikkiaan vuoden huipentuen katselmukseen Rovaniemen keskuskentällä ja ohimarssiin upealla Jätkänkynttiläsillalla. Paraati on toinen esimerkki yhteistyön merkityksestä. Näin mittavan tapahtuman toteuttaminen edellyttää saumatonta yhteistoimintaa lukuisten eri tahojen kanssa. Suunnittelussa ja toteuttamisessa oli mukana osallistuvien joukkojen lisäksi Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen seurakunta, poliisi, pelastuslaitos, sairaankuljetus, Lapin ELY, veteraanija maanpuolustusjärjestöt, sotilaskoti sekä Yleisradio. Lämpimät kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille. Uskon, että järjestimme unohtumattoman elämyksen lappilaisille ihmisille. Ainakin palaute on ollut pelkästään positiivista. Kaunista kesää toivottaen, Mikko Mäntynen everstiluutnantti esikuntapäällikkö
ILMATORJUNTAMUSEO 50-vuotias sotahistoriallinen erikoismuseo Tervehdys Tuusulasta Ilmatorjuntamuseolta Valojuovan lukijoille. Ilmatorjuntamuseo juhlii 50-vuotistaivaltaan 29.7.2011. Monivaiheinen taival Santahaminasta Hyrylään Tuusulassa on ollut ilmatorjunta-aselajin yhteishengen ja talkootyön voimannäyte. Ilmatorjuntamuseo on tänään sotahistoriallinen erikoismuseo, jossa tuodaan näyttävästi esille ilmatorjuntamme koko 85-vuotinen historia. Vuosittain Ilmatorjuntamuseossa on vieraillut yli 11.000 kävijää. Museon ja samalla aselajin historiaa muistellaan 29.7.2011 klo 15.00 alkavassa Ilmatorjuntamuseon 50-vuotisjuhlassa, jonne kaikki ilmatorjunnan ystävät avec ovat tervetulleita. Teksti: Seppo Lehto, LAPITR:n komentaja 1989 1990 Kuvat: Ilmatorjuntamuseo museon alkuvaiheet 1950 1960 -luvuilla Santahaminan saaresta Helsingin edustalla tuli sotien jälkeen Helsinkiä suojanneen Ilmatorjuntarykmentti 1:n (myöh. Helsingin Ilmatorjuntarykmentti) kotipaikka. Saarella toimi jo Ilmatorjuntakoulu. Ilmatorjuntamiehet oli sijoitettu saaren eteläosan rakennuksiin. Heidän hallinnassaan oli Papinlahden kasinona tunnettu rakennus, joka jäi tyhjilleen 1950-luvun jälkipuoliskolla. Ilmatorjuntakoulu ryhtyi keräämään sinne kurssien opetusvälineiksi käytöstä poistettavaa kalustoa. Tästä virisi ajatus Ilmatorjuntamuseon aikaansaamisesta. Huonoon kuntoon päässyttä rakennusta alettiin kunnostaa ja samanaikaisesti jatkettiin kaluston keräämistä. Ilmatorjuntakoulun henkilöstön usean vuoden uurastuksen jälkeen valmistelutyöt saatiin päätökseen kesällä 1961. Ilmatorjuntamuseo oli syntynyt Santahaminan Papinlahteen. Museon vihkiäiset pidettiin 29.7.1961. Vakiintuminen 1970-luvulla Ilmatorjuntakoulu siirrettiin Hyrylään vuonna 1963, mutta museokalusto jäi toistaiseksi Santahaminaan, kun tiloja sen toimintaan ei aluksi Hyrylästä löytynyt. Puolustusministeriö hyväksyi Ilmatorjuntakoulun esityksen museon sijoittamiseksi Kapteenin puustellin alueelle vuonna 1967. Tämä tiesi Ilmatorjuntakoulun henkilöstölle jälleen uutta haastetta, mutta nyt mukaan tulivat myös Ilmatorjuntasäätiö ja muut pääkaupunkiseudun ilmatorjuntajärjestöt. Talkootyö ja uurastus kesti kaksi vuotta ja sen tuloksena Kapteenin puustelliin ja sitä ympäröivälle vajaan hehtaarin lähialueelle syntyi uusi Ilmatorjuntamuseo, joka avattiin yleisölle 4.6.1969. Museo oli auki vain kesäisin. Vierailijoita oli vuosittain muutama tuhat.
VALOJUOVA 4.6.2011 Juhlarahastokeräyksen toteutus: Keräykselle on Poliisihallinnon lupa n:o 2020/2010/4086 (22.2.2011). Keräys on valtakunnallinen (pl Ahvenanmaa) ja toteutetaan ajalla 1.3.2011 28.2.2013. Keräystä varten on avattu seuraavat tilit: Nordea 136630-128587, iban FI29 1366 3000 1285 87 Sampo 804307-10126485, IBAN FI03 8043 0710 1264 85 OP-Pohjola 509212-2117481, IBAN FI60 5092 1220 1174 81 Lisäksi suoritetaan lista- ja lipaskeräystä eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Keräysorganisaatio toimii vapaaehtoisin voimin ja mahdollisista kuluista vastaa Ilmatorjuntasäätiö. Nykymuotoon 1990 2000 -luvuilla Museon kehittämiseksi perustettiin 1990-luvun alussa Ilmatorjuntamuseosäätiö, jonka tarkoituksena oli aikaansaada Ilmatorjuntamuseolle ajanmukaiset tilat. Suunnitelma lisärakentamisesta valmistui vuoden 1992 aikana, mutta sen välitön toteuttaminen ei varojen puitteissa ollut mahdollista. Kehitystyö kesti kokonaisuudessaan 15 vuotta. Se oli ilmatorjuntamiesten ja -naisten niin henkinen kuin materiaalinen voimannäyttö. Vuosina 1995 2005 museoalueelle rakennettiin kaksi näyttelyhallia ja palvelukeskus. Museoalue myös laajeni ja maisemoitiin uudelleen. Suunnittelu ja työrupeamat toteutettiin suurelta osalta talkoilla ja lähes 400 tukijan varojen turvin. Täysin uudistettu Ilmatorjuntamuseo avattiin yleisölle 4.6.2007. Museo on nyt auki ympärivuotisesti. Tarkemmat aukioloajat ja muut lisätiedot löytyvät internetistä osoitteella www.ilmatorjuntamuseo.fi. Vuosittain museossa on vieraillut yli 11 000 kävijää. Näyttelyiden lisäksi museo tarjoaa tilat myös kokouksiin ja tapahtumiin. Ilmatorjuntasäätiö on vuoden 2010 alusta ottanut vastuun museon ylläpidosta. Joukko-osastojen vitriini. Vas. Lapin Ilmatorjuntarykmentti, Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, Varsinais-Suomen Ilmatorjuntarykmentti Tue museotoimintaa osallistu juhlarahastokeräykseen Vaikka Ilmatorjuntamuseo elää ja voi hyvin, se on myös jatkuvien taloudellisten haasteiden edessä. Ilmatorjuntasäätiö haluaa turvata museon toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tämän vastuun tuntien se on käynnistänyt Ilmatorjuntamuseo 50 vuotta juhlarahastokeräyksen, johon toivomme kaikkien maanpuolustuksen omakseen tuntevien osallistuvan. Osallistu keräykseen, niin olet varmistamassa ilmatorjunnan historian tallennustyötä. Onhan ilmatorjunnan historia osa meidän isänmaallista kulttuuriperintöämme ja näin varmasti säilyttämisen arvoinen. Veteraanipolvien väistyessä museon merkitys vain korostuu. Ilmatorjuntamuseossa on kattavasti esillä Suomen itsenäisyyden ajan ilmatorjuntakalusto. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokoelma on historiallisesti arvokas. Mihin rahaa tarvitaan Museolaki edellyttää valtion tuen saamiseksi museon ympärivuotista aukioloa, ja että sillä on vähintään kaksi päätoimista työntekijää. Ilmatorjuntamiesten ja -naisten 50 vuoden aikana tapahtuneen määrätietoisen ja vapaaehtoisen työn ansiosta Ilmatorjuntamuseo on museolain vaatimukset täyttävä sotahistoriallinen erikoismuseo. Sen toiminnan ylläpitämisen vuosimenoarvio on noin 140.000 euroa. Tästä summasta valtion eri muodoissa antama tuki kattaa 70 % ja pääsylipputulot 10 %, mutta loput 20 % eli noin 30.000 euroa on hankittava vuosittain muilla keinoin. Tämä summa on suunniteltu saatavaksi juhlarahastokeräyksellä kertyneen pääoman tuotolla, sillä koko keräyssumma rahastoidaan käytettäväksi vain museotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. 5
LAPITR:n komentajan katsaus Puolustusvoimauudistus Paraati - sotilaallisuus - hyvät tavat Lapin Ilmatorjuntarykmentille käsketyt tehtävät ja niihin annetut resurssit ovat tänä vuonna kutakuinkin tasapainossa. Toki toiminnan tasosta on tingitty Maavoimien Esikunnan antamien linjausten mukaisesti. Jatkovuosina kustannuspaineet ovat entistä kovemmat. On siis selvää, että jotain tulee tehdä. Hyvät Valojuovan lukijat Vuosi 2011 on hyvässä vauhdissa. Edellisessä numerossa ennustin, että Lapin Ilmatorjuntarykmentin toimintaan tarvitsemat rahalliset resurssit tulevat riittämään annettujen tavoitteiden täyttämiseksi. Vaikka varusmiesten harjoituksia ei kyetä toteuttamaan maavoimien harjoitustoiminta -asiakirjan mukaisesti, niin silti saatuja resursseja voidaan pitää tyydyttävinä. Näin ollen kuluvasta vuodesta on tulossa tältä osin kohtalaisen hyvä. Tulevien vuosien suunnittelussa on käynyt selväksi, että asetetut tavoitteet eivät ole tasapainossa resurssien kanssa. Eri johtoportaat ponnistelevat löytääkseen keinoja siihen, millä tavoin toimintaa tulisi sopeuttaa, jotta tulokset kärsisivät mahdollisimman vähän. Kaikki ne jotka työskentelevät näiden asioiden kanssa ovat varmaankin yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa nykyisenkaltaisia puolustusvoimia ei ole mahdollista pitää yllä. Enää ei ole mistä leikata toiminnan siitä kärsimättä. Maavoimilla ei ole muutamana viime vuotena ollut sellaisia resursseja käytössä, jotta joukkojen harjoitustoiminta olisi voitu toteuttaa täysimääräisesti. Sama ilmiö on toki ollut muuallakin puolustusvoimissa. Esimerkiksi asevelvollisten koulutuksen tason ylläpitäminen ja terävöittäminen on mahdotonta, jos samaan aikaan joudutaan karsimaan resursseista. Jotain täytyy siis tehdä! Tulevan puolustusvoimauudistuksen tulisikin tuoda tullessaan sellaisia ratkaisuja, jotka ovat puolustusvoimien kannalta kestäviä myös pitkällä aikajänteellä tarkasteltuna. Puolustuskyvyn ylläpidon kustannuskehitys, puolustusmateriaalin laaja vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä sekä asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruisten puolustusvoimien ylläpitoa tulevaisuudessa. Puolustusvoimain komentaja totesi puheessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa viime syksynä, että rahoituksessa voidaan tarkastella kolmea aluetta säästöjen tekemiseksi. Niitä ovat puolustusmateriaalin hankinnat, rakenteiden eli organisaatioiden ja infrastruktuurin ylläpito sekä jokapäiväinen toiminta. Osa-alueiden pitää olla
Lapin Ilmatorjuntarykmentti - ilmatorjuntaa maan huipulla; kehityksen kärjessä - VALOJUOVA 4.6.2011 tasapainossa keskenään, jotta voimavaroja voidaan käyttää taloudellisesti. Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole vastauksia kysymyksiin mitä tehdään ja miten tehdään. Nyt etsitään erilaisia vaihtoehtoja ja laaditaan selvityksiä. Näitä töitä ei tehdä täällä Lapin Ilmatorjuntarykmentissä, vaan keskushallintotasalla. Se mitä meidän tulee täällä alueellisella tasolla tehdä, on ymmärtää puolustusvoimauudistuksen välttämättömyys. Lapin Ilmatorjuntarykmentin ulospäin näkyvimpänä tehtävänä on tämän vuoden lippujuhlapäivän paraatin järjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. Paraatissa kaikkien on toimittava käskyjen mukaan. Virheellinen suoritus näkyy heti. Yksittäisiltä henkilöiltä vaaditaan täsmälleen tietynlaista toimintaa jotta kokonaisuudessa ei ole säröjä. Paraatit ja sulkeisjärjestysharjoitukset juontavat juurensa vanhoista sodankäyntitaidoista ja -muodostelmista. Niissä sotilaat taistelivat tarkasti määrätyissä muodoissa, jotta joukosta saatiin irti sen maksimaalinen taisteluteho. Tällaista taistelutapaa käytettiin vielä 1800-luvun lopulla. Nykyaikana paraatit ovat ensisijaisesti seremoniallisia ja niillä on tarkoitus kuvastaa myös joukon suorituskykyä. Ihmiset osaavat arvostaa sotilaallisia yhdenaikaisia suorituksia paraatikatselmuksissa ja ohimarsseissa. Antaahan se kuvan hyvin organisoidusta ja koulutetusta joukosta. Sulkeisjärjestysohjesääntö määrittää toiminnan erittäin tarkasti. Paraateissa ei oikeastaan tarvitse miettiä itse suorituksia tai käsikirjoitusta. Suurin työ on saada organisoitua ja johdettua joukot katselmukseen ja sitten ohimarssiin. Sama oikeastaan koskee isoa osaa sotilaan - niin palkatun henkilöstön kuin asevelvollistenkin - palveluksessa tekemiä asioita. Erilaiset ohjesäännöt, oppaat, käsikirjat ja koulutusohjeet sekä lukemattomat muut normit antavat joko suoraan vastaukset tai vähintään tiukat reunaehdot sille, miten asiat tulee tehdä. Ja aivan samalla tavalla kuin sulkeisjärjestyksessäkin normien vastaiset suoritukset näkyvät heti ja helposti. Aivan samoin kuin kouluttaja korjaa sulkeisjärjestysharjoituksessa yhden väärään suuntaan kääntyneen alokkaan suorituksen, tulee kaikkien esimiesasemassa olevien menetellä myös muussa toiminnassa. Se kuinka väärään suuntaan kääntyneen suoritus sitten korjataan, onkin taitolaji. Korjataanko virhe niin, että henkilö muistaa ikänsä kyseisen tapahtuman vai niin, että hän sisäistää asian? Vastaus lienee ilmiselvä. Tarkoitushan on tukea ja vahvistaa oppimisprosessia. Toki parhaassa tapauksessa yksilö sekä muistaa asian hyvällä että sisäistää asian. Sama asiallinen ja rakentava tapa tulee pitää mielessä koko työyhteisössä - ei pelkästään koulutustehtävissä toimivilla. On huomattavasti mukavampi kuulla hyvän huomenen toivotus, kuin toivotus hiihtomatkalle siihen osoitteeseen mistä on alun perin maailmaan tullut. Kaikki jotka palvelevat Lapin Ilmatorjuntarykmentissä - joko vapaaehtoisesti tai kansalaisvelvollisuuttaan suorittamassa - ansaitsevat asiallisen kohtelun. Kaikki ei aina voi, eikä pidäkään olla, mukavaa ja kivaa kun harjoitellaan vaativia sodan ajan olosuhteita varten. Joskus annetut tehtävät ja tehdyt päätökset eivät miellytä. Mutta sekin on elävää elämää. Aina - ei läheskään aina - voi tehdä sitä mitä huvittaa. Eikä tässäkään asiassa ole eroa siinä kuuluuko palkattuun henkilöstöön vai asevelvollisiin, miehiin vai naisiin. Edellä kerrottu voidaan tiivistää muutamaan luetelmaviivaan: - tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, - perusasiat kuntoon, - asiallinen käytös. Ja mikä tässä sitten on kaikkein parasta? Edellä mainitut asiat kykenee jokainen tarvittaessa laittamaan kuntoon ihan itse myös vähenevillä resursseilla! Työilmapiirikyselyn perusteella yksi parhaalla tolalla olevista asioista Lapin Ilmatorjuntarykmentissä oli me-henki. Se ja jokapäiväinen kanssakäyminen ihmisten kanssa osoittaa sen, että meillä tällaiset asiat ovat kunnossa. Hyödynnetään tätä vahvuutta jokapäiväisessä tekemisessämme jatkossakin. Pidetään edelleen huoli siitä, että joukkoomme on mukava tulla joko pysyvästi - tai sitten vain käymään! Korkealuokkaista osaamista ja asennetta osoittaa myös se, että Lapin Ilmatorjuntarykmentille on myönnetty Ritarimalja. Ritarimalja on Mannerheim-ristin ritarien ilmatorjunta-aselajille 28.1.1987 lahjoittama ikuisesti kiertävä kiertopalkinto. Ritarimalja luovutetaan vuosittain joukko-osastolle ansioista ilmatorjunta-aselajin koulutus- ja valmiustehtävien suorittamisessa sekä aselajin maineen ylläpitämisessä. Myöntämisen perusteluissa todetaan, että Lapin Ilmatorjuntarykmentin henkilöstö on tehnyt vuonna 2010 korkealaatuista työtä varsinkin sille käskettyjen ilmatorjunnan koulutustehtävien toteuttamisessa. Lapin Ilmatorjuntarykmentti saavutti vuonna 2010 ainoana maavoimien joukko-osastona kaikki kolmetoista keskeistä Pääesikunnan ja Maavoimien Esikunnan varusmieskoulutukselle asettamaa tulostavoitetta. Rykmentissä vallitseva hyvä työilmapiiri ja laadukas johtaminen ovat edesauttaneet hyvien tulosten toteutumisessa. Kiitän Lapin Ilmatorjuntarykmentin henkilöstöä ensimmäisen vuosipuoliskon työstä, josta näyttävä ja onnistunut paraati oli yksi hieno osoitus. Vastaava kiitos kuuluu kaikille toimintaan osallistuneille yhteistyökumppaneillemme. Hyvää kesää ja ansaittua kesälomaa kaikille! Rykmentin komentaja Eversti Ari Grönroos Ritarimalja 7
Puolet Suomesta - Suomen puolesta Lapin Lennoston valvottavana on lähes puolet Suomen ilmatilasta. Lennoston päätukikohta on Rovaniemellä ja toimipisteitä on eri puolilla Pohjois- Suomea. Eteläisin tutka-asema on Kajaanissa ja pohjoisin Inarin kunnassa. Päätehtävämme on ilmatilan valvonta ja vartiointi kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden eli toisin sanoen 24/7/365. Viesti- ja tiedonsiirtoverkkojen kehittyminen sekä kapasiteetin kasvu ovat parantaneet toimintaedellytyksiämme erityisesti täällä arktisissa olosuhteissa. Jos Suomen ilmatilassa havaitaan tai sitä lähestyy tunnistamaton ilma-alus, aloittaa lennoston pääjohtokeskus toimenpiteet sen tunnistamiseksi. Jos kyseisestä kohteesta ei ole lentosuunnitelmatietoja eikä kohdetta kyetä muutoin tunnistamaan, lähettää Pääjohtokeskus tunnistuskoneen ilmaan. Kaiken kaikkiaan valvottava alueemme on rauhallinen ja rajarikkomuksia tai -loukkauksia tapahtuu vain harvoin. Tunnistustyötä tehdään yhteistyössä siviiliviranomaisten kanssa, ja valvomme esimerkiksi sitä, etteivät koneet harhaudu kielto- tai rajoitusalueille tai vaikkapa valtakunnan rajojen ylitse. Käytännössä Finavia valvoo kaikkea siviililiikennettä ja me annamme tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille. Vaikka joudummekin aika harvoin reagoimaan lentokalustollamme tunnistamattomiin kulkijoihin, olemme kuitenkin jatkuvassa valmiudessa siihen. Ilmavoimat toteutti virka-aputehtäviä muun muassa Suomen ilmatilan käyttörajoitusten määrittämisessä Islannin Eyjafjallajökull-jäätikön tulivuorenpurkauksen yhteydessä keväällä 2010, jolloin tuhkapilvet uhkasivat Euroopan lentoliikennettä. Ilmavoimien näytteenottokone mittasi tuolloin ilman partikkelipitoisuuksia siviiliviranomaisten pyynnöstä. Myös ympäröivän yhteiskunnan pelastustoimen kanssa harjoitellaan säännöllisesti eri tilanteita varten. Arktisen alueen merkitys kasvaa Kansainvälinen kiinnostus pohjoista aluetta kohtaan lisää sen strategista merkitystä. Barentsinmeren ja pohjoisten alueiden toistaiseksi hyödyntämättömät energiavarat sekä ilmastonmuutoksen myötä meriliikenteelle aukenevat luoteisja koillisväylät ovat saaneet monet maat sekä liike-elämän kiinnostumaan pohjoisesta kalottialueesta. Barentsinmerellä sijaitsevat isot kaasu- ja öljyvarat kiinnostavat useita eri valtioita. Teksti: Lapin Lennoston komentaja eversti Kari Tuomi Kuvat: tiedotussihteeri Irja Halonen Kiinnostus arktista aluetta kohtaan lisää myös pohjoisen ilmatilan valvonnan tarvetta. Pohjois-Euroopan ilmatilan käyttöä koskeva uudistus onkin juuri tekeillä. Suomi on aktiivisesti mukana tässä yhdeksän maan yhteishankkeessa, jonka tarkoituksena on löytää uusia ratkaisuja muun muassa ilmaliikenteen ruuhkien vähentämiseksi. Pohjoismaiden ilmavoimat ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään. Suomen ja Ruotsin ilmavoimat ovat jo pitkään tehneet koulutuksellista yhteistyötä ja harjoitukset ovatkin jo lähes jokaviikkoisia. Myös Norja on liittynyt viime aikoina sekä Over Border- että Cross Border-harjoitustoimintaan. Kukin maa toimii omista tukikohdistaan käsin ja harjoitusalueet vaihtelevat maittain sovitun suunnitelman mukaisesti. Nämä yhteisharjoitukset ovat helppoja toteuttaa eivätkä ne vaadi isoja järjestelyjä. Kun menettelytavat ovat vakiintuneet, niin harjoituksista voidaan sopia nopeallakin aikataululla. Yhteisharjoittelun ansiosta kaikilla Pohjoismailla on paremmat valmiudet muun muassa monikansallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Hyvää kalustoa ja osaavaa henkilöstöä Lapin Lennostolla on muiden lennostojen tapaan käytössään modernit F-18 Hornet-hävittäjät sekä tehokkaat ilmapuolustuksen tulenkäytön valvonta- ja johtamisjärjestelmät. Lennoston palveluksessa on reilu 430 henkilöä. 8
VALOJUOVA 4.6.2011 Hävittäjäohjaajien lisäksi Lapin Lennosto kouluttaa henkilöstöä valvontatehtäviin, huollon eri tehtäviin, pelastuspalveluun ja mitä moninaisempiin tukitehtäviin. Lennoston tukikohtakomppaniaan astuu palveluksen reilut sata varusmiestä saapumiserässä. Vuosittain lennosto kouluttaa lisäksi useita satoja reserviläisiä sodan ajan tehtäviinsä. Lapin Lennoston lentokonekorjaamo vastaa kaluston määräaikaishuolloista ja vikakorjauksista sekä maa- ja mittalaitteiden huollosta ja materiaalisesta valmiudesta. Lentokonekorjaamolla työskentelee nelisenkymmentä mekaanikkoa ja heidän Hornet-asiantuntemuksensa on huipputasoa. Koulutuksen saralla korjaamo tekee tiivistä yhteistyötä siviilipuolen oppilaitosten kanssa. Hornetia siirretään Lentokonekorjaamolta takaisin lentopalvelukseen. Lapin Lennoston reserviläisiä kertausharjoituksessa. Hedelmällistä yhteistyötä rykmentin kanssa Lapin Lennosto ja Lapin Ilmatorjuntarykmentti ovat toimineet tiiviissä yhteistoiminnassa jo vuosikymmeniä, aina 1970 luvun alkupuolelta alkaen, jolloin kumpikin joukko oli vielä eri niminen. Ilmapuolustuksen ammattilaiset ovatkin täällä napapiirin tuntumassa pystyneet yhdistämään ne synergiaedut, joita kahden erityyppisen joukko-osaston rinnakkaiselo on mahdollistanut. Ilmatorjuntajoukkojen kouluttaminen tukikohtaympäristön välittömässä läheisyydessä on mahdollistanut myös harjoittelun erilaisilla hyökkäystavoilla toimiviin nopeisiin maaleihin. Someroharjulta ei varmasti ole lähtenyt reserviin yhtäkään ilmatorjuntamiestä- tai naista, joka ei olisi tullut tutuksi toiminnasta hävittäjäkoneiden kanssa. Yhteisharjoitukset ovatkin lähestulkoon jokapäiväistä elämää, ja ne koetaan lähes itsestäänselvyytenä. Asia, jonka takia muut joukot voivatkin olla kateellisia tälle mutkattomalle toiminnalle täällä pohjoisessa. Ilmatorjuntakoulutetut eivät suinkaan ole tässä suhteessa ainoa hyötyvä osapuoli, sillä kyseessä on mitä aidoimmin win-win -situation eli kumpikin saa enemmän mitä antaa. Esimerkiksi ilmapuolustuksen tulenkäytön johtaminen on monimutkainen kokonaisuus, jota on harjoiteltava jatkuvasti. Hävittäjäohjaajien osalta toiminta ilmatorjunnan vaikutuspiirissä on asia, joka on hallittava oli kyseessä oma tai vihollisen ilmatorjunta. Lapin Ilmatorjuntarykmentti on tuottanut vuodesta 1997 alkaen Lapin Lennostolle yleishuollon palvelut huoltokeskuksellaan. Tavoitteet ja toiminta suunnitellaan hyvässä yhteistyössä normaaliin vuosisuunnitteluun liittyen. Yhteistoiminta Lapin Ilmatorjuntarykmentin kanssa ei jää pelkästään koulutuksen tai huollon osa-alueille. Muina esimerkkeinä voitaisiin mainita valatilaisuudet, jotka on jo pitkään järjestetty yhdessä, järjestelyvastuun vaihtuessa sovitulla tavalla. Samalla tavalla on toimittu myös saapumis-erien kotiuttamisien suhteen. Henkilökunta on lisäksi aina mahtunut toisen joukko-osaston järjestämiin kuntosuoritustapahtumiin mukaan ilman sarvia tai hampaita. Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6.2011 järjestettävä valtakunnallinen paraati on ollut huomattava ponnistus Lapin Ilmatorjuntarykmentille sen valmistellessa paraatia keskelle Rovaniemen kaupunkia. Paraatin käytännön järjestelyiden toteuttamisessa rykmentti on osoittanut sitä samaa tarkkuutta, mitä tarvitaan tarkkojen ilmatorjuntamiestenja naisten kouluttamisessakin. Vuoden 2010 lopulla myös Lapin Lennosto sai operoitavakseen uuden yhteyskoneen, Pilatus PC-12 NG:n, joka on nopeasti muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Koneen suuri lastausovi helpottaa ja nopeuttaa merkittävästi kriittisen materiaalin (esim hävittäjien varaosat) ilmakuljetuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Henkilökuljetuskäyttöä varten koneessa on kahdeksan matkustajapaikkaa. Lennosto ja rykmentti ovat viime vuosina järjestäneet puolustusvoimien lippujuhlapäivänä yhteisen kahvitilaisuuden. 9
Jääkäriprikaati - arktisen osaamisen keskus Puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto Sodankylässä sijaitseva Jääkäriprikaati on puolustusvoimien ja samalla EU:n pohjoisin varusmieskoulutusta antava joukko-osasto. Jääkäriprikaatin lähijuuret ovat 1960-luvulla. Tuolloisessa maailmantilanteessa Lapin puolustusta päätettiin vahventaa. Kesällä 1964, siihen aikaan Vaasassa sijainnut Pohjanmaan Jääkäripataljoona siirrettiin Sodankylään ja joukko-osaston nimi muutettiin vuonna 1966 Lapin Jääkäripataljoonaksi. Jääkäriprikaati perustettiin 1.10.1979 kun Lapin Jääkäripataljoona, silloinen Kainuun Prikaatin pioneerikomppania sekä Oulusta Sodankylään siirretty Pohjanmaan Tykistörykmentti organisoitiin yhdeksi joukko-osastoksi. Erilaisten muutosvaiheiden jälkeen koulutusta annetaan nykyisin kahdessa joukkoyksikössä eli pataljoonassa, joissa on tällä hetkellä yhteensä viisi perusyksikköä. Pataljoonat ovat Lapin Jääkäripataljoona sekä Oulusta lakkautetun Pohjan Prikaatin perinteitä jatkava Pohjan Jääkäripataljoona. Tykistöja pioneerikoulutus Jääkäriprikaatista on siirretty muiden joukko-osastojen vastuulle. Teksti: Jääkäriprikaatin komentaja eversti Mauri Koskela Kuvat: Tiedotussihteeri Taina Pirinen Vala Sodankylän kirkossa vuonna 1965. 10
VALOJUOVA 4.6.2011 Suorituskykyisiä joukkoja pohjoisille alueille Prikaatin päätehtävänä on tuottaa suorituskykyisiä operatiivisia joukkoja Pohjois-Suomen vaativiin olosuhteisiin ja alueelliseen taisteluun erikoistuneita yksiköitä Lapin alueelle. Lisäksi Jääkäriprikaati vastaa käsketyistä valmiudellisista ja operatiivisista tehtävistä mm. ylläpitämällä jatkuvaa valmiutta muiden viranomaisten tukemiseen. Koulutuksen prikaatissa saa vuosittain noin 1500 varusmiestä ja 550 reserviläistä. Uusimpana tehtävänä prikaatilla on Ylä-Lapin reserviläisten asevelvollisuusasioiden hoito sekä veteraanien, reserviläisten ja maanpuolustustyön tukeminen. Puolustusvoimien viimeisimmän organisaatiomuutoksen myötä prikaatiin muodostettu Ylä-Lapin aluetoimisto turvaa puolustusvoimien palvelujen saatavuuden maamme pohjoisimpien osien asukkaille. Tiivis yhteistyö muiden pohjoisen alueen joukko-osastojen kanssa Päätehtäväänsä liittyen, Jääkäriprikaati tekee läheistä yhteistyötä muiden pohjoisen alueen joukko-osastojen kanssa. Kainuun Prikaati Kajaanissa kouluttaa Jääkäriprikaatin tarvitsemat tykistö- ja pioneerijoukot sekä osan huollon joukoista. Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä puolestaan kouluttaa kaikki tarvittavat ilmatorjuntajoukot. Näiden joukkojen yhteistoimintaa harjoitellaan lukuisissa paikallisissa ja alueellisissa harjoituksissa. Valtaosa monipuolisista ja vaativista harjoituksista sekä tarvittavista taisteluammunnoista kyetään toteuttamaan Jääkäriprikaatin omilla harjoitus- ja ampuma-alueilla Sodankylässä tai prikaatin vastuulle kuuluvalla Länsi-Euroopan suurimmalla ampumakenttäalueella Rovajärvellä. Yhteistyötä tehdään myös monella muulla saralla koulutukseen liittyen. Jääkäriprikaatissa johtajakoulutuksensa saavat muun muassa Lapin Ilmatorjuntarykmentin ja Lapin Lennoston moottorialiupseerit sekä jääkärikoulutettavat aliupseerit. Vastaavasti Jääkäriprikaati lähettää Ilmatorjuntarykmenttiin johtajakoulutukseen sotilaspoliisialiupseereita ja Kainuun Prikaatiin huolto- sekä viestialiupseereita. Läheiset suhteet joukkojen välillä sekä vuosikausien harjaantuminen yhteistoimintaan varmistavat korkeatasoisten sodan ajan joukkojen tuottamisen. Arktisen toiminnan ja taktiikan kehittäjä Päätehtävänsä ohella Jääkäriprikaatilla on valtakunnallisesti vastuullaan pohjoisen alueen (arktinen) joukkojen toiminnan ja taktiikan kehittäminen. Tämän osalta on viime vuosina panostettu erityisesti talvisodankäynnin taktiikan kehittämiseen ja tutkimustoimintaan. Prikaati on vastannut valtakunnallisesti käytössä olevan Talvikoulutusoppaan kirjoittamisesta sekä kouluttajien käyttöön tarkoitetun sähköisen opetuspaketin laadinnasta. Näiden lisäksi Jääkäriprikaati on ollut mukana lukuisissa kokeiluissa, joilla on pyritty kehittämään materiaalin ja kaluston sopivuutta arktisiin olosuhteisiin sekä testattu ihmisen kykyä sopeutua ääriolosuhteisiin. Kehitystyötä jatketaan tavoitteena vahvistaa Jääkäriprikaatin asemaa arktisen sodankäynnin erikoisosaamisen ja tutkimuksen keskuksena. Jääkäriprikaati osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisista alueista vastuussa olevat johtoportaat ovat tehneet jo usean vuoden ajan laajaa ja monipuolista yhteistyötä arktisen osaamisen alalla. Yhteistyön tavoitteena on parantaa eri maiden sotilaiden ja joukkojen kykyä toimia kylmässä sekä kehittää maiden yhteistoimintakykyä kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Yhteistyöhön liittyen Jääkäriprikaati on järjestänyt Arktisen Seminaarin vuonna 2004, 2008 ja 2011. Lopuksi Kolmenkymmenen vuoden ajan Jääkäriprikaatiprikaati on vastannut omalta osaltaan ammattitaitoisen maavoimien reservin kouluttamisesta pohjoisen Suomen tarpeisiin. Monien vaiheiden jälkeen prikaati on vakiinnuttanut asemansa nykyaikaisena, jalkaväkikoulutusta antavana, keskisuurena joukko-osastona. Prikaatin hyvät koulutustilat ja harjoitusmaastot sekä pohjoisen erityis olosuhteet luovat hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet asevelvollisten koulutukselle. Tänä päivänä Jääkäriprikaati vastaa hyvin sille asetettuja rauhan ja sodan ajan tarpeita maavoimien joukko-osastona. 11
Kainuun Prikaati - puolen Suomen valmiusyhtymä Teksti: Kainuun Prikaatin komentaja prikaatikenraali Jukka Ojala Kuvat: Tiedottaja Satu Hujanen Koulutuskeskus modernissa kaupunkivaruskunnassa Pohjois-Suomen valmiusyhtymän, Kainuun Prikaatin, ja Kajaanin varuskunnan tukiorganisaatioiden yhteinen ykköstehtävä on asevelvollisten kouluttaminen. Prikaatissa koulutetaan jääkäreitä, sissejä, tykkimiehiä, pioneereja, viestimiehiä, ajoneuvonkuljettajia ja huoltomiehiä viidessä eri joukkoyksikössä ja yhteensä 15 perusyksikössä. Prikaatin muita tehtäviä ovat osallistuminen puolustusvalmisteluihin, viranomaisten tukeminen sekä osallistuminen sotilaallinen kriisinhallintaan asettamalla henkilöstöä kansainvälisen kriisinhallinnan eri tehtäviin. Soittotoiminnasta Kajaanin varuskunnassa ja Kainuussa vastaa prikaatiin kuuluva Kainuun Sotilassoittokunta. Kainuun Prikaatiin astuu vuosittain palvelukseen lähes 3 700 alokasta saapumiserän tavoitevahvuuden ollessa 1850. Tämän lisäksi prikaati kouluttaa yhden erän verran reserviläisiä kertausharjoituksissa (yli 2 000 reserviläistä). Prikaatin rekrytointialue kattaa laajan kaistaleen Suomineidon vyötäröltä asevelvollisten astuessa palvelukseen Pohjanmaalta (35 %), Pohjois-Savosta (23 %), Pohjois-Pohjanmaalta (16 %), Kainuusta (13 %), Keski-Suomesta (9 %) sekä Pohjois-Karjalasta ja muualta (4 %). Prikaatin koulutusympäristö on rakentunut monipuoliseksi ja kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Varuskunnan ytimessä on kasarmien ja koulutuskenttien lisäksi Koulutushalli ja Heikinhalliksi nimetty uima- ja liikuntahalli ampumaharjoitteluratoineen. Taisteluharjoitukset, kouluammunnat sekä ryhmän taisteluammunnat mahdollistava Kassunkurun lähiharjoitusalue on varuskunnan kupeessa ja Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue Kuhmossa 80 kilometrin päässä varuskunnasta. Kainuun Prikaati sijaitsee Sotkamontien varrella - matkaa Kajaanin torilta varuskuntaan on vain runsas kolme kilometriä. Hoikankankaalle 1960-luvulla juurtunut varuskunta on viidessä vuosikymmenessä laajentunut moderniksi valmiusyhtymäksi, jolla on hyvät suhteet ympäröivään yhteiskuntaan - kaupunkiin, maakuntaan, elinkeinoelämään, oppilaitoksiin sekä maanpuolustus- ja veteraanijärjestöihin. Erityisen maininnan ansaitsee 2000-luvulla peruskorjatun tai rakennetun varuskunnan erinomainen kunto. Vielä käynnissä oleva Kajaanin sotilaskodin tilojen ja elokuvateatterin peruskorjaukset valmistuvat Kajaanin varuskuntaan siirtymisen 50-vuotisjuhlaan vuoden 2012 alkuun mennessä. Kaikkiaan puolustushallinto työllistää Kajaanin varuskunnassa yhteensä yli 560 henkilöä, joista 480 on Kainuun Prikaatin palveluksessa. Kun varusmiehet lasketaan vahvuuteen, Hoikankankaalla on tehtävissään päivittäin yhteensä yli 3000 henkilöä. Suorituskykyä tuotetaan sodan ajan joukoille Kainuun Prikaatin päätehtävän toteutus kiteytyy suorituskykyisten sodan ajan joukkojen tuottamiseen. Prikaati toteuttaa kaikki joukkotuotannon osatehtävät, mikä sisältää sodan ajan joukkojen muodostamiseen tähtäävät, rauhan aikana toteutettavat kouluttamis-, varustamis- ja henkilöstön sijoittamistoimenpiteet. Joukkotuotanto toteutetaan kouluttamalla joukkoja perusyksiköissä sodan ajan kokoonpanoissa peruskoulutuskauden jälkeen. Tällä luodaan edellytykset paitsi joukon harjoittamiselle niin joukon kiinteyden ja keskinäisen luottamuksen rakentumiselle. Suorituskyky muodostuu osaavasta henkilöstöstä, laadukkaasta materiaalista ja toimintaympäristöön sopivista käyttöperiaatteista. Prikaatin koulutuskokoonpano luo erinomaisen perustan joukkojen kokonaissuorituskyvyn rakentamiselle yhdistämällä jalkaväen, aselajien ja huollon suorituskyvyt. Koulutus huipentuu saapumiserien yhtymäharjoituksiin, joihin prikaatin muodostamat joukot saavat vahvistukseksi myös niitä tukevan ilmatorjunnan. Valmiusprikaatin suorituskykyä rakennetaan yhteistoiminnassa Kainuun Prikaatin ja Lapin Ilmatorjuntarykmentin yhteistoiminta painottuu joukkojen koulutustehtävän myötä harjoituksiin, joissa rykmentin ilmatorjuntajoukot ovat usein suojaamassa prikaatin tykistö- ja jalkaväkijoukkoja. Erityisen tärkeää yhteistoiminnan harjoittaminen on sodan ajan sijoitetuille johtajille. Vasta yhteistoiminnan hallitseminen 12
VALOJUOVA 4.6.2011 mahdollistaa oman joukon tehtävän täyttämiseen tarvittavan tuen suunnittelun ja yhteen sovitetun toimeenpanon taktisen painopisteen luomiseksi ja voimien keskittämiseksi. Yhteistoiminnan keskeinen ja kiinteä osa on osaamisen välittäminen ja molemmin puoleinen hyödyntäminen joukkojen suorituskyvyn parantamiseksi. Lapin Ilmatorjuntarykmentti on tarjonnut prikaatille osaamistaan ilmatorjunnan järjestelyissä ja ilmatilannekuvan välittämisessä sekä ilmasuojelussa. Rykmentin ilmasuojelullisten toimenpiteiden tinkimättömällä otteella on kyetty parantamaan prikaatin joukkojen hajautettua toimintatapaa ja naamioinnin tasoa. Vastaavasti Kainuun Prikaati on tarjonnut vahvuuksinaan jalkaväki-, tiedustelu-, tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien sekä huollon osaamista. Sotilaspoliisikoulutuksessa yhteistoiminta linkittyy sotilasläänin sotilaspoliisiharjoitukseen keväisin Rovajärvellä ja syksyisin Vuosangassa. Sotilaspoliisikoulutuksen yhteistoimintaa kiinteyttää se, että Kainuun Prikaati komentaa sotilaspoliisioppilaansa johtajakoulutukseen Lapin Ilmatorjuntarykmentin järjestämälle sotilaspoliisialiupseerikurssille. Suorituskyvyn rakentamisen kannalta merkityksellisiä ovat myös Rovajärvellä toteutettavat ilmatorjuntakonekivääriammunnat. Vuosangassa prikaatin itkk-ampujat pääsevät ampumaan vain maa- ja apuaseammuntoja, kun taas Lapin Ilmatorjuntarykmentin johtamissa harjoituksissa Rovajärvellä mahdollistuvat myös varsinaiset ilma-ammunnat. Liioittelematta voidaan arvioida Kainuun Prikaatin ja Lapin Ilmatorjuntarykmentin vuorovaikutteisen yhteistoiminnan hioutuneen erinomaiselle tasolle. Tämä on parantanut sekä prikaatin että rykmentin joukkojen suorituskyvyn rakentamista ja siten välillisesti myös Pohjois-Suomen puolustusvalmiutta. Lopuksi Kainuun Prikaatilla on erinomaiset edellytykset toteuttaa koulutus- ja muut tehtävänsä. Prikaatin kehityshakuinen ja ammattitaitoinen henkilöstö luo vahvan perustan prikaatin tehtävien onnistumiselle. Varuskunnan ja Vuosangan korkeatasoinen toiminta- ja harjoitusympäristö mahdollistavat joukkojen harjoitukset laajalla alueella ja vaativissa pohjoisissa olosuhteissa. Prikaatin käytössä oleva materiaali ja varustus ovat toimintakuntoista ja suorituskyvyltään ajantasaista. Valmiusyhtymän aselajit ja huolto sekä varuskunnan tukevat organisaatiot mahdollistavat yhteistoiminnan joukko- ja järjestelmätasoilla ja luovat edellytykset joukkojen toiminnan jatkokehittämiseen. Kainuun Prikaati on eri tulosmittareiden mukaan mitattuna eräällä tapaan huippuluokan tuotantolaitos, jonka päätuote on valmiusprikaati. Etenkin tämän joukon tuottamisessa korostuu vahva yhteistoiminta juuri Lapin Ilmatorjuntarykmentin kanssa. 13
Puolustusvoimain lippujuhlapäivän valtakunnallinen paraati Rovaniemellä 4.6.2011 Teksti: everstiluutnantti Mikko Mäntynen Lapin Ilmatorjuntarykmentti sai Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunnalta käskyn lippujuhlapäivän paraatin järjestelyjen suunnittelusta ja toteuttamisesta PSSLE:n johdossa 11.6.2010. Paraatin teemaksi määritettiin PUOLEN SUOMEN PUOLUSTAJAT - POHJOISTA SUORITUSKYKYÄ. Käsky antoi riittävät perusteet suunnittelun aloittamiseksi. PARAATIN SUUNNITTELU Ensimmäinen toimenpide oli järjestelyorganisaation luominen. Allekirjoittanut nimettiin projektiupseeriksi. Muu organisaatio koostui pääosin LAPITR:n henkilöstöstä vahvennettuna PSSLE:n ja osallistuvien joukkojen henkilöillä. Projektisuunnitelma tuli olla valmis ja esitelty sotilasläänin komentajalle syyskuun loppuun mennessä. Alussa keskeisin suunniteltava asia oli paraatin eri tapahtumien pitopaikat. Tavoitteena oli luoda kompakti paketti, joka mahdollistaisi parhaalla mahdollisella tavalla yleisön liikkumisen tapahtumasta toiseen. Katselmuksen pitopaikaksi varmentui itseoikeutetusti keskuskenttä, joka vastikään uudistettuna tarjosi hienot puitteet. Kalustoesittelyä pohdittiin joko Lainaan rantaan tai Lordi- aukiolle. Päädyimme Lordi -aukioon vuoden 2008 JPR:n, LAPLSTO:n ja LAPITR:n yhteisvalan kalustoesittelyn kokemusten perusteella. Juhlavastaanottoa suunniteltiin Someroharjulle, mutta Rovaniemen kaupungin tarjouduttua tilaisuuden järjestäjäksi, siirrettiin tilaisuus kaupungintalolle. Suurinta pohdintaa aiheutti ohimarssi. Perinteisesti Rovaniemellä järjestettyjen suurten paraatien ohimarssi on pidetty ns. nelosmontussa. Uuden kauppakeskuksen rakentamisen jälkeen montusta olikin tullut tunneli. Jäljelle jäi käytännössä kaksi vaihtoehtoa, eli Ounasjoen ylittävä nelostien silta tai Jätkänkynttilä silta. Projektisuunnitelman esittelyn yhteydessä PSSL:n komentaja hyväksyi rykmentin esityksestä ohimarssipaikaksi Jätkänkynttilä sillan. Tällä päätöksellä saatiin kaikki paraatin tapahtumat alle 1 x 1 km alueelle ja ohimarssi sai arvoisensa ympäristön. Jo projektisuunnitelmaa laadittaessa olimme yhteydessä keskeisiin yhteistyökumppaneihin Rovaniemen kaupunkiin, Rovaniemen seurakuntaan, poliisiin, Lapin ELY:on, 14
VALOJUOVA 4.6.2011 pelastuslaitokseen, sotilaskotiin sekä tietenkin varuskunnan muihin joukkoihin. Heidän edustajistaan tulikin vakiovieraita tulevissa valmistelukokouksessa. Yhteistoiminta käynnistyi mainiosti ja hyvässä hengessä. Erityisen positiivista oli kokouksissa vallinnut ongelmien ratkaisuun pyrkivä henki. Ei siis jääty tuleen makaamaan, vaan ongelmat ratkottiin määrätietoisesti. Paraatin projektisuunnitelmassa sotilasläänin komentaja hyväksyi toteuttamisen yleiset periaatteet, joiden perusteella käynnistettiin paraatisuunnitelman laatiminen. Pyrimme tekemään suunnitelmasta niin kattavan, ettei mitään erillisiä ohje- tai käskykokoelmia tarvittaisi. Suunnitelma laadittiin siten, että projektiupseeri antoi eri tilaisuuksien vastuuhenkilöille tehtävät ja aikamäärät. Jokainen vastuuhenkilö kirjasi suunnitelmansa omaan liitteeseen. Projektiupseeri vastasi suunnitelman osien koordinoinnista. Noin kerran kuukaudessa järjestettiin kokouksia yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden kokousten tavoitteena oli tarkastaa suunnittelun vaihe ja yhtenäistää myös yhteistoimintakumppaneiden suunnittelu. Kaiken kaikkiaan laajoja kokouksia pidettiin viisi kappaletta. Lisäksi pidettiin lukuisia eri toimialojen sisäisiä kokouksia, kuten liikenteen ja turvallisuuden järjestelyistä. Suunnittelun suurimpia haasteita oli tapahtumien sijoittuminen Rovaniemen kaupungin keskustaan sekä koulujen päättymispäivän sijoittuminen samalle päivälle. Tästä syystä liikennejärjestelyiden, turvallisuuden sekä viestinnän suunnitteluun panostettiin voimakkaasti. Liikenne- ja turvallisuusjärjestelyt suunniteltiin yhdessä kaupungin, poliisin, pelastuslaitoksen ja sairaankuljetuksen kanssa. Kaikki mahdollinen ja mahdoton pyrittiin huomioimaan. Viestinnän keskeisinä kohteina olivat koulut, keskustan asukkaat ja liikkeenharjoittajat. Paraatisuunnitelma esiteltiin Maavoimien komentajalle 10.2.2011 ja Puolustusvoimain komentajalle 21.2.2011. Heidän antamien linjausten mukaisesti käynnistettiin paraatin toimeenpanokäskyn laadinta. Paraatisuunnitelma oli sinällään jo niin kattava, ettei varsinaisen toimeenpanosuunnitelman laadinta vaatinut kuin käytännön toimenpiteiden tarkentamista. Tässä vaiheessa palkittiin järjestelyorganisaation hyvissä ajoin aloitettu ennakoiva suunnittelu. Suurin työ viimeisten kuukausien aikana oli lukuisten pienten yksityiskohtien yhteensovittaminen. PARAATIN TOTEUTTAMINEN Paraatijoukkojen kalustoa alkoi saapua Someroharjulle jo kaksi viikkoa ennen H- hetkeä. Viimeisellä viikolla toiminnan painopiste oli yksityiskohtien hiomisessa poliisin, pelastuslaitoksen ja sairaankuljetuksen kanssa. Paraatin suorituspaikkojen valmistelut toteutettiin pääosin 3.6. ja töitä jatkettiin vielä 4.6. aamulla. Kainuun Prikaatin, Tykistöprikaatin, Lapin Rajavartioston joukot ja maakuntakomppanian reserviläiset saapuivat 3.6. Heidät majoitettiin Someroharjulle. Jääkäriprikaatin joukkojen pääosat tulivat vasta 4.6. aamulla linja-autokuljetuksin. JPR:n kalusto tuotiin jo edeltävällä viikolla. Paraatin johtamiseen perustettiin tilannekeskus. Siihen koottiin paraatin johto, turvallisuuspäällikkö, pelastuspäällikkö, poliisin kenttäjohtaja sekä pelastuslaitoksen ja sairaankuljetuksen johto. Tilannekeskus toimi aamupäivän keskuskentän alueella ja iltapäivän Jätkänkynttilän alueella. Tilannekeskus mahdollisti paraatin eri toimintojen keskitetyn johtamisen. Itse paraatin tapahtumat alkaen seppeleenlaskusta päättyen juhlavastaanottoon sujuivat hyvin. Kaunis sää kruunasi tapahtuman. Yleisöä oli paikalla tuhansia. Kaupunkilaiset olivat huomaavaisia ja välttivät autoilua keskustassa. Lämpimät kiitokset kaikille paraatin järjestelyorganisaatiolle ja ennen kaikkea paraatijoukoille. Järjestelyorganisaatio voi vain tarjota puitteet. Juhlan tekee juhlijat. LOPUKSI Matkan varrella opittua: Puolustusvoimain valtakunnallisen lippujuhlapäivän paraatin suunnittelua ja toteutusta leimaa yksi tosiasia - PARAATI EI VOI EPÄONNISTUA. Huolellinen suunnittelu vähentää ongelmia, mahdollistaa ongelmiin reagoinnin ja tilanteen eheyttämisen. 15
Auringontarkka kenttäpäällikkö Mika Niskanen työssään - AIKATAULU PITÄÄ. Varusmiehet toimivat joukkojen opastajina katselmuskentällä. Kuva alla: Paraatikatselmus keskuskentällä. Edessä Kainuun Prikaatin joukkoja, taustalla osa Jääkäriprikaatin joukoista sekä Tykistöprikaatin ja Lapin Rajavartioston joukot. Seuraavina Maakuntakomppania, Maanpuolustuskoulutus, Sotilaskotiyhdistys sekä Lapin Rauhanturvaajat 16
VALOJUOVA 4.6.2011 Valtiolippu saapuu keskuskentälle. Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Ilkka Aspara tarkastamassa paraatijoukkoja. Kuva alla: Edessä lisää Kainuun Prikaatin joukkoja. Taustalla Lapin Ilmatorjuntarykmentin joukkoja, Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikuntaosasto, veteraanien lippulinna sekä Jääkärilippu. 17
Ohimarssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastannut kapteeni Antti Kumpu ohjeistamassa maavoimien komentajaa juuri ennen ohimarssia. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Heikki Autto ja Lapin Aluehallintoviraston ylijohtaja Timo E. Korva. Vielä on hetki aikaa ottaa rennosti. Lippujuhlapäivän kutsuvieraita aurinkoisella mutta tuulisella Jätkänkynttilä -sillalla. 18
VALOJUOVA 4.6.2011 NH90-kuljetushelikopteri tuli Utin Jääkärirykmentistä. Ohimarssin kärjessä valtiolippu ja sen takana Jääkärilippu. Lapin Lennoston joukkoja johti esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Pekka Haavikko. Lennoston komentaja, eversti Kari Tuomi osallistui ohimarssiin yläilmoista. 19
Lapin Ilmatorjuntarykmentin kaksi Ilmatorjuntaohjus 90M Crotalea saapumassa Jätkänkynttilälle. Maanpuolustusjärjestöjen lippulinnaa veti Lapin Reservipiirien toiminnanjohtaja, reservin kapteeni Kai Leinonen. Rauhanturvaajien osaston lipunkantajana toimi entinen rykmenttiläinen sotilasmestari Erkki Rannanpää. Sotilaskotiyhdistyksen lippua kantoi tuulisella sillalla Rovaniemen Sotilaskotiyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Vappu Alapeteri. Kalustoesittelyssä Lordin aukiolla oli myös 23 ITK 61/ 95. HEIDI SIMILÄ 20
VALOJUOVA 4.6.2011 Pohjoisen alueen sotilassoittokunnat, Lapin-, Oulun- ja Kainuun Sotilassoittokunnat muodostivat paraatisoittokunnan, jonka vahvuus oli yhteensä 40 soittajaa. Komeasti kajahtivat marssit muun muassa Jätkänkynttilä -sillalla. Armeijan joukkoja samaan aikaan rautatiellä sekä sillalla. Alapuolella olevat paraatijoukot siirtymässä Lappi Areenan kautta takaisin Someroharjulle. Saman aikaisesti Kotka 2011 -harjoitusjoukkoja siirtymässä rautatiekuljetuksena Rovajärvelle. 21
Faktaa lippujuhlapäivästä Lippujuhlapäivän tilaisuudet ja tapahtumapaikat ROVANIEMEN KAUPUNKI 1. 09.30 Seppeleenlasku Talvi- ja jatkosodan muistomerkillä 2. 11.00-16.00 Kalustoesittely Lordin aukiolla 3. 11.00 Paraatikatselmus keskuskentällä 4. 12.15 Ohimarssi Jätkänkynttilän sillalla 5. 13.00 Veteraanilounas Seurakuntakeskuksessa 6. 13.15 Kutsuvierasvastaanotto Rovaniemen kaupungintalossa Jalan kulkevien osastojen marssireitti keskuskentältä Jätkänkynttilälle. 3. 2. 4. Paraatisoittokunnan marssireitti Jätkänkynttilälle. Moottoroitujen osastojen marssireitti keskuskentältä Jätkänkynttilän sillalle. Paraatiin osallistuneet joukot, organisaatiot ja järjestöt: 6. - Kainuun Prikaati - Jääkäriprikaati - Lapin Ilmatorjuntarykmentti - Lapin Lennosto 1. - Lapin Rajavartiosto - Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan, Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunnan ja Pohjois-Suomen Johtamisjärjestel- 5. mäkeskuksen esikuntaosasto - Tykistöprikaati (ylijohdon tykistökalustoa) - Utin Jääkärirykmentti - Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnan muodostama lippuvartio, kielekkeinen valtiolippu - Hämeen Jääkäripataljoonan jääkärilippuvartio - Maanpuolustuskorkeakoulu (rekrytointi / infopiste Lordin aukiolla) - Lapin läänin veteraanijärjestöjen lippulinna - Lapin maanpuolustusjärjestöjen lippulinna - Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen osasto - Maakuntakomppana - Lapin rauhanturvaajat - Sotilaskotiyhdistys Yhteensä - 1500 henkilöä - 130 ajoneuvoa - lentokalustoa Ilmavoimista, Utin Jääkärirykmentistä ja Rovaniemen Vartiolentueesta - Järjestelyorganisaation koko 47 henkilöä - viisi isoa valmistelukokousta (koko järjestelyorganisaatio) - useita pienempiä palavereita - kolme maastontiedustelua 22
VALOJUOVA 4.6.2011 Henkilöstöasiat Uusia rykmenttiläisiä: 10.1.2011 vänrikit Joonas Autio ja Veli Vaaranmaa määräaikaiseen aliupseerin virkaan 10.1.2011 kersantit Janne Laikola ja Aleksi Pääkkö määräaikaiseen aliupseerin virkaan 17.1. - 30.6.2011 kersantit Joonas Häkkinen ja Tuomas Pelkonen 1.2.2011 sihteeri Johanna Juotasniemi 7.3.2011 kersantti Jarno Hartikainen 4.4.2011 asentaja Jari Ruotsalainen 9.5.2011 toimistosihteeri Tarja Ollonen 30.5.2011 varastonhoitaja Lauri Tikkanen Siirto rykmentistä: 1.1.2011 kapteeni Vesa Lumme Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikuntaan 1.5.2011 soittaja Jaana Martimo Suomenlahden Meripuolustusalueelle 1.6.2011 kapteeni Rami Takamaa Pohjanmaan Aluetoimistoon Sihteeri Maarit Airaksinen päätti pitkän, lähes 40 vuotta kestäneen palvelusuransa 30.1.2011. Läksiäisissä oli mukana myös entisiä työkavereita, muun muassa Heikki Haapala (vas) ja Pertti Viik, sekä Risto Laakso. Eläkkeelle: 1.2.2011 sihteeri Maarit Airaksinen 1.2.2011 kapteeni Urho Pesälä 1.2.2011 varastonhoitaja Jouko Kuvaja 1.2.2011 varastonhoitaja Pentti Siivola 1.4.2011 yliasentaja Esa Haaparanta 1.7.2011 luutnantti Ilkka Kaihua 1.7.2011 toimistosihteeri Sirpa Rautio Irtisanoutuminen 3.3.2011 toimistosihteeri Salme Alaraasakka Ylennykset ja kunniamerkit 4.6.2011 Henkilökunnan ylennykset: majuriksi Marko Nissinen kapteeniksi Jaakko Jokela yliluutnantiksi Toni Hautaniemi, Jarno Hagberg, Mika Hakkarainen, Kari Rautava ja Mika Räisänen teknikkoyliluutnantiksi Pekka Tenhunen Reservin ylennykset: luutnantiksi Niko Ryynänen vääpeliksi Vesa Sierilä ja Juha Tuovinen ylikersantiksi Mika Kortetjärvi kersantiksi Matti Loukusa ja Antti Elonen alikersantiksi Sakari Impiö ja Jani Tuohimaa korpraaliksi Ilkka Meskus Palvelusarvon antaminen aliupseereille: vääpeli Vesa Sierilä ylikersantti Mika Kortetjärvi 4.6.2011 kapteeniksi ylennetty Jaakko Jokela komentajan onniteltavana. Taustalla samana päivänä majuriksi ylennetty Marko Nissinen. Kunniamerkit: Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki majuri Jukka Soini Suomen Leijonan ritarimerkki insinöörikapteeni Mika Romppanen Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein vanhempi asentaja Mikko Sääskilahti Lapin Ilmatorjuntaristi ansiokkaasta palveluksesta upseerikokelaat Risto Väänänen, Jaakko Stenberg ja alikersantti Antti Niemelä 23