Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna



Samankaltaiset tiedostot
Kelirikkoaikaisen puunkuljetuksen haasteet

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Karstulan tuhkateiden seurantatuloksia kesällä 2018

Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Tierasitukset tieverkossa HCT- ja muiden puunkuljetusyhdistelmien vaikutusten vertailu. Veikko Pekkala

Kasvavat ajoneuvopainot ja. sorateiden kuormituskestävyys. Soratiepäivä Jyväskylä. Prof. Pauli Kolisoja

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

Lumen teknisiä ominaisuuksia

TuhkaTie - hankkeen tuloksia

Käyttöohje. Loadman. AL-Engineering Oy. 22. lokakuuta Kannettava pudotuspainolaite

Korjausvelkaohjelma

KÄYTTÖOHJE "LOADMAN I" KANNETTAVA PUDOTUSPAINOLAITE. Maaliskuu 2014

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

Oppipojankuja 6, Kuopio puh TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika:

Automaattisen tiedontuotannon kokeilu: Tiemerkintöjen kunnon koneellinen mittaus Juho Meriläinen/Liikennevirasto

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Puisten kävelysiltojen värähtelymittaukset

PUDOTUSPAINOLAITEMITTAUS (PPL-mittaus)

Hydrologia. Routa routiminen

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

ERILAISTEN KELIRIKKORA- KENTEIDEN ARVIOINTI

Komposiittistabilointi (KOST)

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Lopputäytön materiaali tai siinä olevat aineet eivät saa vahingoittaa putkia tai kaapeleita eikä niiden

Pt 14547/01/ Teuroistentie (Elimäki, Koria) Lentotuhka kerrosstabiloinnin sideaineena

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari,

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

Kehä II. Kohderaportti TPPT 26. Raskaasti liikennöidyt rakenteet TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu Jari Marjeta, projektipäällikkö

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Metsäkeskus Pohjois-Savo Tietoa tienpitoon -kehittämishanke

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/ STABLE TURUN SATAMA

Raskaiden ajoneuvojen tierakenteeseen aiheuttamat rasitukset CASE: Vähäliikenteisen tien monitorointi

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

REUNAVAHVISTUKSET LOPPURAPORTTI KOERAKENTEEN TAVOITE. S14 - Vähäliikenteisten teiden taloudellinen ylläpito Koerakentaminen

Tuotelehti suunnittelijan apuna

1. KOERAKENTEEN SOVELTUVUUS JA TAVOITE

Uuden mittausmenetelmän kokeilu metsäkonetutkimuksessa. Esko Rytkönen Työterveyslaitos

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Martti Heikkinen. Havupuuhake pengertäytteenä. Tielaitos. Käyttökokeilun seurantatulokset. Oulu Geokeskus Oulun kehitysyksikkä L'I]

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

KUNNAN KAAVATEIDEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2017

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

LIITE: Kerrosrakenteiden tiivistystyön ja tiiviydentarkkailun menetelmät

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Yleisurheilukenttien jousto-ominaisuudet

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Muokkausmenetelmän valinta

KARTOITUSRAPORTTI. Asematie Vantaa 1710/

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma. Aki Juutinen KALLIO- JA SORAMURSKEEN VERTAILU

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Kelirikkokorjausten suunnittelu ja rakentaminen

Transkriptio:

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2

Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen soveltuvuutta metsäteillä ja niiden keskinäistä vertailtavuutta Mittaamisen hyödyt Kelirikon määrittäminen Kunnostustarve Kokeilu normaalista käytännöstä poikkeavilla kunnostusmenetelmillä Kantavuuslaitteiden esittelyä DCP (Dynamic Cone Penetrometer) - kehittänyt U.S. Army - paino nostetaan ja pudotetaan alasimelle helppo käyttää: - roudan sulamisen seuraamiseen - Rakennekerrosten paksuudet ja lujuudet - yksinkertainen rakenne ja nopea siirreltävä - hidas kun mitataan paljon, laskentatyö Pohjamaan ja tierakenteen leikkauslujuudesta saadaan laskettua kantavuusarvoja Tunkeuma mm/isku CBR-luku (California Bearing Ratio), % Kimmomoduuli (E), MPa

Kantavuuslaitteiden esittelyä Loadman Suomalainen, kannettava pudotuspainolaite (AL-Engineering Oy) Putken sisällä pudotettava paino ja laitteisto nopea käyttää myös tulokset heti nähtävissä Keveydestä hyöty mitattaessa, haitta tulosten tarkastelussa Mittaustuloksina saadaan laitteen itsensä laskemana: taipuma (mm) kiihtyvyyttä integroimalla kantavuus Elastinen-moduuli (MPa) tiivistymissuhde E 2 /E 1 l. E-moduulin suhde ensimmäiseen mittauksen Kantavuuslaitteiden esittelyä Pudotuspainolaite, FWD - Kuab, Ruotsi - yleisillä teillä yleinen - mittaa taipumasuppilon - tehdään tilauksesta, tulokset valmiiksi pureskeltuja - koko tienrakenne ja pohjamaa 120 cm syvyydelle saakka Suuri kuormitus vastaa hyvin todellista tilannetta. E-moduuli (Mpa), (pintakerros), BCI (pohjamaa), myös muita kerroksia

Tienrakenne Tienrakenne ei aina vastaa suosituksia. Metsätien kantavuuden mittaaminen Tien vaurioituminen riippuvuus pinnan kantavuudesta Soratien kevätkantavuus Vaurioituminen E 2 < 50 MPa Voimakas kelirikko E 2 50...70 MPa Merkittävää urautumista E 2 > 80 MPa Ei merkittävää vaurioitumista Ehrola, Esko (1991) Taulukko suuntaa-antava, ei huomioi kuormituksen määrää eikä kestoa - Uudempi ja laajempi tekeillä yhdessä TTY kanssa Kuinka arvioida tien käyttökelpoisuus? - Kantavuusmittalaitteita DCP Loadman Pudotuspainolaite FWD

Esimerkkejä DCP ja Loadman tuloksista Koealan sisäinen vaihtelu - Parilliset rengasuralta mitattuja Kantavuus, CBR Kantavuus, CBR 30 25 20 15 10 5 0 35 30 25 20 15 10 5 0 Turve Kivennäismaa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Mittauspiste Koealojen välistä vaihtelua Turve Kivennäismaa 4 6 7 11 12 15 25 51 Koeala Kantavuus, MPa Kantavuus, MPa 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Turve Kivennäismaa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Mittauspiste Turve Kivennäismaa 4 6 7 11 12 15 25 51 52 Koeala Laitteiden välisiä korrelaatioita Peat WP CL E FWD E FWD VWC WP CL E LFWD 0.00 0.010 0.591 0.441 199 33 0.307 0.082 33 E LFWD 0.000 0.000 0.000 0.462 0.912-0.267 274 12 191 0.266 0.063 0,349-0.399 12 180 Mineral WP CL E FWD E FWD VWC WP CL E LFWD 0.000 0.002 0.707 0.572 169 26 0.559 0.003 26 E LFWD 0.000 0.049 0.000 0.458 0.635-0.412 123 10 90 0.067 0.007 0.599-0.291 10 84 - WP=rengasura ja CL=keskilinja ja VWC=kosteus% - Vahvoja korrelaatioita mittaustulosten välillä

Laitteiden välisiä korrelaatioita E LFWD Mineral WP CL 200 D - 450 D 450-600 200 D - 450 0.002 0.000 0.062 0.381-0.574-0.636-0.371-0.179 WP 26 26 26 26-0.624-0.670-0.337-0.222 0.001 0.000 0.093 0.276 26 26 26 26 CL D 450-600 E LFWD 0.046-0.324-0.402-0.592 0.900 0.361 0.250 0.072 10 10 10 10-0.121-0.755-0.341-0.633 0.739 0.012 0.335 0.049 10 10 10 10 0-0.048-0.755-0.481-0.640 0.896 0.012 0.159 0.046 10 10 10 10-0.188-0.734-0.245-0.260 0.603 0.016 0.495 0.469-10 10 10 10 - FWD pintakerroksia kuvaavat arvot korreloivat selkeästi kivennnäispohjamaalla Laitteiden välisiä korrelaatioita E LFWD Peat WP CL 200 D - 450 D 450-600 200 D - 450 D 450-600 0.003 0.006 0.307 0.599-0.503-0.470-0.183-0.095 WP 32 33 33 33-0.410-0.515 0.006-0.023 0.020 0.002 0.975 0.897 32 33 33 33 E LFWD 0.590 0.026 0.062 0.230-0.173-0.636-0.554-0.375 12 12 12 12 0.242 0.209 0.056 0.471 0.366-0.391-0.564-0.230 12 12 12 12 CL 0.042-0.590-0.114-0.163 0-0.896 0.043 0.725 0.612 12 12 12 12 0.200-0.030 0.019 0.070 0.534 0.926 0.829 0.829-11 12 12 12 - FWD pintakerroksia kuvaavat arvot korreloivat selkeästi turvepohjamaalla

Laitteiden vertailtavuus LFWD = -3,0 +0,55DCP LFWD = -30+0,878DCP LFWD=25,3+0,929FWD LFWD = 5,9+1,175FWD DCP = 86,6+0,812FWD DCP = 54,8+1,040FWD - Valkoiset turvepohjamaalla ja mustat kivennäispohjamaalla mitattuja - DCP ja Loadman paikoitellen vahva yliarvio kun verrataan FWD - FWD mittaa myös pohjamaan kantavuutta, joka on heikko turvemaalla Kantavuuden mittaus DCP Mittaustavan erilaisuus, voidaan havaita eri kerroksia mikäli mitataan syvemmälle, kivet nostavat arvoja kohtuuttomasti, yliarviota muihin verrattuna Loadman Keveys verrattuna FWD, jolloin korkeampia arvoja, vaikutusalueen syvyys ja laajuus pienempi, joten epäluotettavampi Pudotuspainolaite FWD Poikkeaa paljon DCP:stä, loadmanin kanssa saman suuntainen Metsätien rakennekerrosten puutteellisuus? Pintakerroksen (0-20cm) suurempi vaikutus Loadman ja DCP tuloksiin

Metsäteiden kunnostuksen uusia keinoja Peruskunnostusmenetelmät Taloudellisia ja tarpeeksi hyviä Täsmäkorjaus-ajatusmalli Priorisointi tieverkon heikompiin kohtiin Kunnostetaan erityiskohteita joihin normaalit menetelmät eivät takaa kestävää rakennetta Metsätien kantavuuden parantaminen Uusien kunnostusmenetelmien vertailu Rakenteelliset ratkaisut Geoverkot Risutukit Masuunihiekka/teräskuona Suodatinkankaat

Uusien kunnostusmenetelmien vertailu euroa/tiemetriä kohden Kustannusten jakautuminen 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 koneet materiaalit Kuljetuskustannukset on otettu huomioon sekä tuotteille että murskeelle Materiaalikustannus olisivat halvemmat murskeen säästeliäämmällä käytöllä (varmuuskerroin) Geoverkon ylileveys Kunnostuskoealojen seuranta Loadman ja DCP Kantavuudet mitattu kahtena vuotena ennen ja kahtena vuotena jälkeen kunnostuksen Mittausajankohta kevät, ei huomioitu kevään etenemistä

Kantavuuden paraneminen kunnostuskoealoilla Ei tapahtunut masuunihiekka/teräskuona seoksella Hieman parempi suodatinkangas+murske ja pelkällä murskeella, riittävä taso Selkeästi parantamista geoverkko+murske Risutukki+murske parantunut hieman, tärkeämpi tieprofiilin nousu pohjaveden suhteen