NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ

1 Ympäristöministeriö 3.4.2001 NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 nitraattidirektiivin toimeenpanoa koskevan asetuksen, joka tuli voimaan 15.11.2000. Asetuksen käytännön soveltamisessa on tullut esiin kysymyksiä, joita selvennetään ympäristö- ja maataloushallinnon kesken käytyjen neuvottelujen tuloksena tässä esityksessä. Selvennysten osalta on otettava huomioon, että jokainen käytännön tilanne ja tapaus on tutkittava erikseen ja ratkaisut valitaan olosuhteiden vaatimusten mukaisesti. Vähimmäisvaatimustasoa voidaan käyttää, kun on kaikin puolin selvää, ettei haittaa ympäristölle aiheudu. Ongelmakohdat on esitetty tekstissä lihavoidulla ja kursivoidulla ja selvennykset niihin kursivoidulla kirjasintyypillä. Ongelmat ja vastaukset on pyritty kirjaamaan asetuksen pykälien alle siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät momenteissa. Selvennyksissä viitataan ympäristönsuojelulakiin (YSL, Nro 86/2000) ja asetukseen (YSA, Nro 158/2000) sekä Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen nro 4/80/2001. Lait löytyvät finlexistä numeroillaan ja kuntaliiton yleiskirje allaolevaa kuntaliiton polkua seuraamalla. http://www.finlex.fi/ http://www.kuntaliitto.fi/, josta palvelut -> yhdyskunta, ympäristö -> tietotuotteet -> yleiskirjeet. Varsinaisen tekstin lopussa on kaksi liitettä: A: "Nitraattiasetuksen käsitteiden määrittelyä", jossa määritellään mm. pelto, keskimääräinen kaltevuus, pintalevitys yms. B: "Nitraattiasetuksessa tarkoitetun pellon keskimääräisen kaltevuuden määrittäminen", jossa esimerkein ja kuvin esitetään kaltevuusmittaus. Toistaiseksi viljelijä mittaa itse kaltevuuden. JAKELU: Alueelliset ympäristökeskukset Suomen Kuntaliitto Suomen ympäristökeskus TIEDOKSI: Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskukset Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Svenska Landbruksproducenternas Centralförbund

2 Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 nojalla: 1 Direktiivin täytäntöönpano Tällä asetuksella pannaan täytäntöön vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annettu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi (91/676/ETY). Mitä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään muodostaa nitraattidirektiivissä tarkoitetun toimenpideohjelman. 2 Soveltamisala Tässä asetuksessa tarkoitetut toimenpiteet pannaan täytäntöön koko maassa. 3 Hyvän maatalouskäytännön ohjeet Maa- ja puutarhatalouden harjoittamisessa noudatetaan mitä jäljempänä säädetään. Karjanlannan varastoinnissa ja käytössä noudatetaan, sen lisäksi mitä 4-6 :ssä säädetään, liitettä 1. Liitteessä 3 annetaan lisäksi suositukset karjanlannan käyttöön liittyvistä menettelytavoista. 4 Lannan varastointi Lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastointitilan mitoituksessa otetaan huomioon myös viljelijöiden yhteiset varastot, asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Varastointitilojen mitoituksessa noudatetaan liitteessä 2 olevia mitoitusperusteita.

3 Poikkeaminen 1 momentissa tarkoitetusta lannan varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle tämän asetuksen mukaisella tavalla varastoitavaksi tai välittömään hyötykäyttöön taikka lantaa varastoidaan asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa, jos varastoinnissa tällöin noudatetaan liitteen 1 mukaista menettelyä ja päästöt vesiin voidaan estää. Poikkeamisesta tulee riittävän ajoissa etukäteen ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi antaa asiasta ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla tarvittavia määräyksiä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle edellä tarkoitetuista ilmoituksista. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Kysymyksiä: 1. Onko 12 kk:n varastointitilavaatimus vihdoinkin voimassa vai ei? (Kumoaako asetuksen liitteen 3 kohta 3 em. vaatimuksen?) On niillä edellytyksillä, mitä asetuksen 4 sanoo. 12 kk:n tilavuus on liitteen 3 kohdassa 3 päin vastoin vahvistus; se on aina hyvä ratkaisu. Suositus ei ohita itse säädöstekstiä eli 12 kk tulee pakolliseksi, jollei karjaa laidunneta eikä tilalla ole 4 :n poikkeusmahdollisuuksia. Patteroinnista on annettu omat ohjeensa asetuksen liitteessä 1. 2. Miten varastointitilavuudesta vähennetään samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta? Suomessa laidunkausi on etelässä noin 4 kk ja pohjoisessa jonkin verran vähemmän. Laiduntavilla eläimillä varaston tilavuudesta voidaan vähentää lantamäärä tämän laidunkauden pituuden mukaan laskien. Jos eläimet viedään yöksi sisään (esim. lypsylehmät), on tämä otettava huomioon vähennettäessä laitumelle jäävää lannanmäärää varastotilavuudesta. Tällöin voidaan harkinnan mukaan vähentää esim. 2 kk:n lantamäärä. Laskelma voidaan tehdä asetuksen liitteen 2 taulukon perusteella karkeasti lannalle, mutta aika tarkasti itse lantalan tilavuudelle. 12 kk tilavuus on aina hyvä erilaiset poikkeustilanteet huomioon ottaen. 3. Millaisin mitoitusperiaattein suppean jaloittelutarhan lannan varastotilavuus huomioidaan? Käytetäänkö 0,2-0,3 m 3 neliömetriä kohti, siis keräilykaivon tilavuus, jos sellainen on rakennettu (vrt. kotieläintalouden ys-ohje 1998)? Toimitaan YM:n vuonna 1998 antaman "Ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta" mukaan (s. 14, kohta 3.5). 4. Tarvitseeko virtsan varastointitilojen ja kourujen olla vesitiiviitä kuten lannan?

4 On oltava. 5. Voivatko kaikki, jotka aikovat sijoittaa patterin vesiensuojelullisesti oikein ja muutenkin patterointiohjeen mukaisesti, tehdä näin? (on mm. viljelijöitä, joilla ei ole 12 kk:n tai 8 kk:n lantalaa, ja paljon tiloja, jotka eivät ole rakentaneet lantalaa ja jotka lukevat asetuksen kohtaa poikkeamisesta siten, että patterointi korvaa lantalan ja poiketa voi ikuisesti) Nitraattiasetus edellyttää, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsy vesistöihin ja pohjaveteen estetään. Tämän vuoksi lanta on varastoitava asianmukaisessa lantavarastossa ja kotieläintuotantoa jatkavien tilojen tulee saattaa lannan varastointitilansa riittävän suuriksi. Direktiivin aikataulun mukaan näin olisi tullut olla jo joulukuussa 1999. Maataloudessa käynnissä oleva rakennemuutos huomioon ottaen asetuksessa on kuitenkin tiettyä joustoa lannan varastointitilaan. Olosuhteiden niin vaatiessa lantaa voidaan tietyin edellytyksin mm. varastoida lantapatterissa. Puutteelliset lantalat tulee kuitenkin mahdollisimman joutuisasti, pääsääntöisesti 2-3 vuoden kuluessa, rakentaa kuntoon asianmukaisin rakentein ja mitoituksin tai vaihtoehtoisesti eläinmäärä tulee vähentää lantavaraston kokoa vastaavaksi. Niiltä tiloilta, jotka ohjelmakauden loppuun mennessä (viimeistään vuonna 2006) kokonaan lopettavat kotieläintuotannon ja eläinten pidon, ei edellytetä lantalan rakentamista. Tällaisissa tapauksissa viljelijällä on oltava aikataulutettu suunnitelma toiminnan lopettamisesta. Lantapatteri on olosuhteiden niin vaatiessa hyväksyttävissä lantavarastoa korvaavana ratkaisuna, kun seuraavat nitraattiasetuksen liitettä 1 täydentävät seikat otetaan huomioon: - viljelijällä on erittäin vähän eläimiä tilalla, joten kuivikelantaa kertyy alle 20 m 3 vuodessa tai lannan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 40 % eikä siitä aiheudu lantapatterissakaan valumia. Jälkimmäisessä tapauksessa patterointi on mahdollista ohjelmakauden loppuun (päättyen vuonna 2006), mihin mennessä tutkimuksin selvitetään asianmukaisesti hoidetun lannan käsittelyn ja patteroinnin ympäristövaatimukset. Tutkimusten perusteella annetaan uudet ohjeet. Asianmukainen lannan käsittely tarkoittaa patterointia odottavan lannan varastointia tiivispohjaisilla alustoilla tai vastaavilla siirtolavoilla, jotka on katettu; - luonnonmukainen viljely edellyttää lannan kompostointia patterissa (kompostoinnissa käytetään runsaasti kuivikkeita ja kompostia hoidetaan huolellisesti). Kelirikko, peltolohkojen kaukainen sijainti tai muu vastaava poikkeuksellinen syy voi edellyttää tilapäispatterointia. Kaikissa em. tapauksissa lantaa voidaan varastoida patterissa vain, jos vesien pilaantumisriskiä ei ole. Lanta tulee aina patteroida nitraattiasetuksen ja sen liitteen 1 edellyttämällä tavalla.

5 Vesiensuojelullisista syistä patteroinnista tulee aina tehdä ilmoitus. 6. Voiko patterointi-ilmoituksen käsitellä useille vuosille, jos joka vuodelle on ilmoitettu oma patterointipaikka? Voidaan hyväksyä varauksella 2-3 v, mutta patteri tulee sijoittaa kunakin vuonna eri paikkaan kuten asetus edellyttää. Vrt. edellinen vastaus. 7. Voiko patterointiluvan myöntää samalle paikalle useaksi vuodeksi etukäteen? Hakevatko tilat myös maaseutusihteeriltä luvan kuten perustukioppaassa 2000 edellytetään? Ei voi (ks. edellinen vastaus). Patteroinnista ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Voiko patterointi-ilmoituksesta periä YSL:n nojalla käsittelymaksun? Kyseessä on ilmoitus, joten käsittelymaksua ei voi periä. 9. Kenelle ilmoitus on osoitettava, kun YSA 6 :n nojalla ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluva eläinsuoja ilmoittaa poikkeavansa lannan ja virtsan 12 kk:n varastointitilavaatimuksesta? Ilmoitus tulee osoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle. a. Jos em. ilmoituksessa esitetty varastointitapa johtaisi siihen, ettei lainvoimaista ympäristölupapäätöstä enää voitaisi noudattaa, tulisiko lupapäätöstä muuttaa YSL 58 :n mukaisessa menettelyssä? YSL:n mukaista lupapäätöstä ei tarvitse nitraattiasetuksen takia muuttaa. b. Tehtäisiinkö lupamääräyksen lieventäminen YSL 51 :n 2 momentin ja tiukentaminen YSL 56 :n nojalla? Vrt. edellinen vastaus. Ympäristölupa on oma asiansa ja YSL 51 2 momentti ei tarkoita löysennystä. YSL 56 ei ole voimassaolevan luvan muutospykälä muulloin kuin mahdollisen uuden asetuksen antamistilanteessa. c. Kuka velvoittaisi YSL 84 :n nojalla toiminnanharjoittajan hakemaan lupaa tai kieltäisi toimimasta ilmoituksessa esitetyllä tavalla? Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. 10. Miten asetusta on sovellettava turkistarhauksessa? Asetusta sovelletaan myös turkistarhauksessa.

6 a. Sovelletaanko myös turkislannan varastoinnissa 12 kk:n varastotilavaatimusta? Mitä mitoitusperustetta tällöin käytetään? Sovelletaan. Varaston tilavuus mitoitetaan seuraavasti: - siitoskettunaarasta kohti 0,5 m 3 vuodessa - siitosminkkinaarasta kohti 0,25 m 3 vuodessa. Em. mitoitukset pitäisi lisätä asetukseen aikanaan. b. Jos turkislannan varastointiin sovelletaan 12 kk varastotilavaatimusta, tuleeko turkistarhan tehdä NO 3 -asetuksen 4 :n 3 momentissa tarkoitettu ilmoitus myös silloin, kun turkistarhaa koskevassa lainvoimaisessa ympäristölupapäätöksessä on hyväksytty muu lannan käsittelytapa kuin 12 kk:n varastointitilavaatimus? Ei tarvitse, jos tarhaajalla on sopimus lannanluovutuksesta esim. briketöintitehtaalle tai hän toimittaa lannan useamman tuottajan yhteisvarastoon. Noudatetaan samaa käytäntöä kuin karjapuolellakin. c. Voidaanko lupapäätöksessä NO 3 -asetuksen estämättä sallia lannan varastointi yhteisessä varastotilassa, vaikka varastotila, kun otetaan huomioon kaikki tilaa käyttävät toiminnanharjoittajat, ei täytä asetuksen vaatimusta 12 kk:n varastointitilavuudesta? Ei voida sallia. 11. Mikä voidaan tulkita tahalliseksi tai huolimattomuudesta johtuneeksi ilmoituksen tekemättä jättämiseksi? (Sakkorangaistus mahdollinen) Harkinta tapauskohtaisesti. 12. Jos patteri on jo tehty väärään paikkaan ja ilmoitus tulee jälkikäteen, pitääkö patteri siirrättää muualle ja niskoittelusta ajaa sakkorangaistusta päälle? Jos patterin sijainnista voi aiheutua selvää vesien pilaantumista (esim. pohjaveden pilaantuminen, sijainti tulva-alueella), se on siirrettävä/siirrätettävä pois, muutoin pelkkä peittäminen ja purkaminen keväällä riittää. Kyseessä YSL 88 :n mukainen toiminta. 13. Jos sakkorangaistukseen johtavia laiminlyöntejä tulee, pitääkö tehdä tutkintapyyntö poliisiasemalle? Jos tilanne ei korjaannu normaalein ensisijaisin valvontatoimin, on rikosilmoituksen teko viime käden keino. Ks. ainakin YSL 88, 93, 94, (95 ) ja 116. 14. 4 :n 3 momentissa oleva viittaus YSL:n 84 :ään ei ole luonteva. Pitäisikö lukea 85?

7 Viittaus 84 :ään on oikein. Kysymys on rikkomuksen oikaisusta / jälkikäteisvalvonta. 15. Aikaisemmassa versiossa oli siirtymäsäännös, nyt ei. Miten voidaan yhtäkkiä hukata vuosi pois? Kuinka kauan katsotaan läpi sormien sitä, että patteroinnin syynä on puutteellinen lantavarasto? Direktiivissä ei ole siirtymäsäännöstä, joten aikaisemmassa valtioneuvoston päätöksessä (907/1999) ollut siirtymäsäännös ei ole mahdollinen. Valvonnassa on katsottava, että viljelijällä on todellinen aikomus ryhtyä lantavaraston rakentamiseen. Käytännössä, rakentamisaikataulujen todellisuus huomioonottaen, siirtymäaikoja on hyväksyttävä. Ks. vastaus kysymykseen nro 5. 16. Poikkeaminen lannan varastotilavaatimuksesta on mahdollista mm., jos lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle suoraan (p.o. välittömään) hyötykäyttöön (3 mom.). a. Jos hyötykäytöllä tarkoitetaan levittämistä pellolle, niin miten naapurin pelto tässä suhteessa poikkeaa omasta pellosta? Ei muutoin mitenkään, paitsi että pelto voi sijaita sellaisessa paikassa, että se on kaltevuutensa tai vesistön kannalta huonompi levityspaikka. Asia olisi hyvä tarkistaa. b. Antaako tämä mahdollisuuden tehdä toisen viljelijän kanssa kuutioihin perustuvia vastaanottosopimuksia, jotka voidaan vähentää varastotilavuudesta? Ei anna. Varastolla on oltava asianmukainen mitoitus. Poikkeuksena voidaan pitää esim. jonkun asianmukaisen lannan hyödyntäjän kanssa tehtävää kirjallista, useampivuotista lannanluovutussopimusta, jolloin lantavaraston tilavuus voi olla pysyvästi pienempi. Poikkeuksena voidaan myös pitää lannan yhteisvarastointia (ks. vastaus nro 10b). 17. Eikö ympäristönsuojeluviranomaisen pitäisi antaa määräykset YSL:n 85 eikä 84 :n nojalla? Ei. Vrt. vastaus kysymykseen nro 14. 18. Patteroinnin ja levityksen raja. Esim. kestokuivikelantala/pihatto tyhjätään kesällä viljan kasvuaikana ja lanta viedään peltoon odottamaan viljan puintia. Puinnin jälkeen lanta levitetään ja kynnetään peltoon. Voiko lanta odottaa läjässä peitettynä/peittämättömänä kolme kuukautta / kuukauden / kaksi viikkoa / viikon / neljä päivää / päivän ennen levitystä ja kyntöä? Peitetty patteri voi odottaa levittämistä kahdesta viikosta kuukauteen.

8 19. Tehdäänkö kaikenlaisesta poikkeamisesta ilmoitus, siis myös luovuttamisista jne? Voiko luovuttamisen kautta "pysyvästi" korvata lantalapuutetta, jolloin ilmoitus tehtäisiin useaa vuotta koskevaksi? Tehdään. Poikkeamistapauksista ks. vastaus kysymykseen nro 16b. 20. Tuleeko poikkeamisilmoitus tehdä joka vuosi vai pitäisikö sen olla määräaikainen? Poikkeaminen mitoituksista on aina tapauskohtainen asia. Ilmoitus tulee tehdä joka vuosi, ellei viljelijällä ole hyväksyttyä, kirjallista, pitempiaikaista luovutussopimusta jatkojalostukseen yms. (ks. myös vastaukset kysymyksiin nro 5 ja 6). 21. Tekeekö lannan luovuttaja vai vastaanottaja vai tekevätkö molemmat poikkeamisilmoituksen? Lannan luovuttaja tekee ilmoituksen. Vastaanottaja noudattaa NO 3 -asetuksen määräyksiä. Ks. myös Kuntaliiton yleiskirje. 22. Onko ilmoitus tehtävä, jos vastaanottajalla ja mahdollisesti luovuttajallakin on ympäristölupa? Kyllä, koska patterointi on aina erikoismenettely. 23. Onko ilmoitus tehtävä myös, jos lanta menee omalle tilalle välittömään hyötykäyttöön vai ainoastaan silloin, jos lanta luovutetaan toiselle viljelijälle hyötykäyttöön? Ei tarvitse, jos lanta menee välittömään hyötykäyttöön joko omalle tilalle tai toiselle viljelijälle. Viranomaisen tulisi olla selvillä, mitä hyötykäyttö näissä tapauksissa on. 24. Onko ilmoituksia varten saatavissa kaavakkeita? Suomen Kuntaliitto on lähettänyt kuntiin 2.2.2001 päivätyn yleiskirjeen no. 4/80/2001, jonka liitteenä on ilmoituskaavake (ks. linkki etusivulla). 25. Miten kunta käsittelee ilmoituksen? a. Vastataanko siihen aina kirjallisesti ja myös silloin, kun huomauttamista ei ole? Kunta antaa ilmoituksen antajalle tiedoksi ainoastaan merkitsemispäätöksen, ellei ilmoitukseen ole huomauttamista. Asia on selitetty myös em. Kuntaliiton yleiskirjeessä. b. Tehdäänkö kunnassa päätös valitusosoituksineen vai riittääkö "lausunto"? Kyseessä ei ole päätös, vaan pelkkä ilmoitus, joka ei ole siis edes valituskelpoinen.

9 26. Miten menetellään, kun eläinsuoja ja patteri ovat eri kuntien alueella? Ilmoitus tehdään siihen kuntaan, jossa eläinsuoja sijaitsee. Lisäksi on tärkeää antaa ilmoitus tiedoksi siihen kuntaan, jossa patteri sijaitsee. 27. Kuinka kauan patterointi voidaan sallia? Katso vastaus kysymykseen nro 5. 28. Pitääkö ympäristökeskuksen raportoida patteroinnista eteenpäin vai miksi niistä pitää ilmoittaa vuosittain keskukseen? NO 3 -asetuksen valvonnasta tulee raportoida ympäristöministeriöön NO 3 -direktiivin edellyttämän, komissiolle toimitettavan valvontaraportin laatimista varten. 29. Luomuviljelijä N.N. on x.x.2000 päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut varastoivansa lantaa lantapatterissa. Tilalla ei ole eläimiä. Tila vastaanottaisi naudan lantaa 150 m 3 vuodessa kolmelta eri tilalta suoraan pellolle. Lanta kompostoidaan luomuehtojen mukaisesti ja käytetään kasvisten viljelyn lannoitteena. Maaseutusihteeri on aikaisemmin antanut ko. toimintaan patterointiluvan ja patterointia halutaan edelleen jatkaa. Onko patterointi NO 3 -asetuksen mukaista toimintaa em. tapauksessa ja siten sallittavissa? Toistaiseksi edetään osittain luomutuotannon ehdoilla ja neuvotellaan luomutuottajien kanssa. 30. Miten tulvanalainen alue määritellään? Esim. 50 vuoden jaksolla tulvan alle todennäköisesti jäävä alue (kuten rakennuslupien käsittelyn yhteydessä) vai mikä? Entä toistuvasti kevättulvan alle jäävä alue? Aluetta pidetään tulvanalaisena, jos se jää tulvan alle vähintään kerran 20 vuodessa. Patterointi on tällaisella alueella kielletty kuten myös toistuvasti tulvan alle jäävällä alueella. Ks. myös liite A, kohta 6. 5 Lannoitteiden levitys Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lannan enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 30 tn/ha kuivikelantaa, 20 tn/ha naudan lietelantaa, 15 tn/ha sian lietelantaa tai 10 tn/ha siipikarjan ja turkiseläinten lantaa.

10 Lantaa saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän joka vastaa enintään 170 kg/ha/vuosi typpeä, ottaen kuitenkin huomioon mitä 6 :ssä säädetään. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.- 15.4. välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Kysymyksiä: 31. Mitä on orgaaninen lannoite? (Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava...). 6 :ssä erotetaan väkilannoite, karjanlanta ja orgaaninen lanta. Katso tältä osin tekstin liitettä A. Sen kohdassa 9 määritellään orgaaninen lannoite. 32. Lannan levityksessä on 15.10. päivämäärästä poikkeus niin, että sulaan ja kuivaan maahan voidaan lantaa levittää 15.11. saakka edellyttäen, ettei valumia vesistöön tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Tänä syksynä maa oli sula esim. PPO:n alueella poikkeuksellisen myöhään, mutta samalla se oli kaksi kuukautta kestäneiden sateiden vuoksi poikkeuksellisen märkää. Lietelantaa levitettiin kuitenkin surutta 15.11. asti. Ovatko lain valmistelijat tietoisia siitä, että valvonta asetetaan tällaisessa tapauksessa mahdottomaan tilanteeseen, kun "jatkoajalla" lantaa levitetään asetuksen liitteen 3 suosituksen yllyttämänä, vaikka kaikki levittämisen reunaehdot eivät täyty? Levitys on harkittava tapauskohtaisesti eikä kysymyksessä selostetun kaltaista levitystä tule sallia jatkossa. Sula ja kuiva maa on määritelty liitteessä A, kohdassa 5. 33. Miten syksy määritetään? Milloin se alkaa? Päättynee viimeistään 15.11.? Nurmilla syksy alkaa 15.9. Viljoilla se alkaa, kun vilja on puitu. Samalla pellolla voi syksy näin ollen alkaa eri aikoina eri lohkoilla. 34. Onko virtsalle enimmäismäärää syyslevityksessä? Enimmäismäärä lasketaan typpisisällön mukaan kuten lannankin kyseessä ollessa. 35. Milloin syyslevitys ja siis ehdoton muokkausvelvoite alkaa? 15.9.?

11 Sadonkorjuun jälkeen. (Vrt. vastaus kysymykseen nro 33). 36. Koskevatko syyslevityspäivämäärät myös perunatehtaiden solunesteitä, jätevedenpuhdistamolietettä, sokeritehtaiden lietteitä? Kyllä. Ks. myös vastaus kysymykseen nro 31 ja liite A, kohta 9. 37. Tarkoitetaanko 5 :n 2 momentissa kokonaistyppeä vai liukoista typpeä? Lannan typpimäärää laskettaessa tarkoitetaan kokonaistyppeä. Kasvilajikohtaista typpimäärää mitoitettaessa voidaan menetellä kuten Viljavuuspalvelun oppaan "Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä" (Viljavuuspalvelu 2000) sivulla 21 selostetaan. 38. Tarkoittaako vuosi kalenterivuotta vai lannoitusvuotta (vrt. asetuksen liite 3)? Kalenterivuotta. 39. Miten 5 :n 3 momentin "toistuvasti" (kevättulvan alle...) määritellään? Joka vuosi vai vähintään x vuoden välein? Toistuvasti tarkoittaa keskimäärin joka toinen vuosi (ks. liite A, kohta 7). 40. Koko tila sijaitsee jokilaaksossa siten, että sitä rajoittaa toiselta puolen joki ja toiselta puolen maantie, näiden välimatka on <100 m ja kaltevuus >10% jokeen päin. a. Saako lantaa levittää? Saa, kun lanta välittömästi mullataan tai sijoitetaan. Pintalevitys on kielletty. b. Onko patterointi sallittu? Patterointi ei ole sallittu, koska etäisyys vesistöön on alle 100 m (ks. asetuksen liite 1). 41. Mitä on karjanlannan pintalevitys? a. Onko letkulevitys oraalle pintalevitystä? Katso tältä osin tekstin liitettä A, jonka kohdassa 3 määritellään, mikä ei ole pintalevitystä. b. Onko keväällä tapahtuva pintalevitys ja muokkaus + kylvö sallittua? Se on normaalia kevättyötä.

12 42. Mistä mitataan 4 momentin tarkoittama 5 metrin etäisyys? Keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta? Laakeilla kohdilla keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta ja jyrkillä kohdilla pellon ja ojan taitteesta. Määrittely löytyy liitteen A kohdasta 1. 43. Jos lietettä levitetään pellolle, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10%, ja se levityksen jälkeen kynnetään tai äestetään joustopiikkiäkeellä tai lapiorullaäkeellä, onko kyseessä pintalevitys? Ei ole. Katso liite A, kohta 3. 44. Miten pellon kaltevuus käytännössä mitataan? a. Lohkon keskikaltevuudenko mukaan, mikä lienee järkevin tapa kumpuilevassa maastossa? Kyllä; keskikaltevuus voi olla pellon ylä- ja alareunan välinen kaltevuusero. Pellolla tarkoitetaan peruslohkoa. Ks. liitteen A kohta 2 ja liite B. b. Voiko jyrkän reunan rajata lannan levityksen ulkopuolelle ja levittää lantaa tasaisemmalle osalle? Kyllä voi. 45. Lasketaanko 10% peltosarkaa kohti vai yhtenäistä peltoaluetta vai mitä alaa kohti? Peruslohkoa kohti (ks. liitteen A kohta 1). 6 Lannoitemäärät Typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Tilalla voidaan käyttää peltojen lannoitukseen typpeä vuosittain enintään seuraavat määrät, jotka sisältävät sekä väkilannoitteen että käytetyn karjanlannan ja orgaanisten lannoitteiden sisältämät typpimäärät: 1) syysvilja enintään 200 kg typpeä/ha/vuosi, josta 30 kg typpeä/ha syksyllä ja 170 kg typpeä/ha keväällä, kestotyppeä käytettäessä levitetään enintään 40 kg typpeä/ha syksyllä ja 160 kg typpeä/ha keväällä; 2) peruna 130 kg typpeä/ha/vuosi; 3) heinä ja laidun, säilörehu ja puutarhakasvit 250 kg typpeä/ha/vuosi; 4) kevätvilja, sokerijuurikas, öljykasvit ja muut enintään 170 kg typpeä/ha/vuosi. Karkeille hietamaille ja sitä karkeammille kivennäismaille vähennetään edellä 2 momentissa esitetyistä typpimääristä 10 kg/ha/vuosi.

13 Edellä 2 momentissa esitetyistä typen kokonaismääristä vähennetään turvemailla viljoille ja sokerijuurikkaalle typpeä 40 kg/ha sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskusten toimialueilla 20 kg/ha. Nurmille vähennetään koko maassa 10 kg/ha turvemailla. Jos sallitun typpilannoituksen määrä ylittää 170 kg/ha/vuosi, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Kysymyksiä: 46. Onko enimmäistyppimäärä liukoista typpeä? On väkilannoitteen osalta, mutta ei karjanlannan. Lannasta mitataan kokonaistyppi, joka tässä lasketaan mukaan, vaikka asia on vähän hankala (vrt. kysymys nro 37). 47. Vähennetäänkö typen kokonaismäärästä esim. PPO:n alueella turvemailla 40 + 20 kg/ha? Ei, vaan kokonaismäärästä vähennetään 20 kg/ha viljoille ja sokerijuurikkaille ja 10 kg/ha nurmille. 7 Muut määräykset Kotieläinsuojaa ei saa perustaa siten, että siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettu pohjaveden pilaantumisvaara. Kotieläinten jaloittelualueiden sijoittamisessa ja hoidossa on otettava riittävästi huomioon pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä. Puristenesteen maahan levittämisessä noudatetaan, mitä lannan levittämisestä edellä määrätään. Edellä 6 :ssä tarkoitetut lannoitteet tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Kysymyksiä: 48. Kuinka ehdoton on kotieläinsuojan perustamista pohjavesialueella koskeva 1 momentti? Jos siitä voidaan poiketa, niin millainen tilanne se voisi olla? Ks. YSL 8. Poikkeuksellisesti voidaan poiketa, jos pystytään varmistamaan, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa ole. Pohjavesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua.

14 49. Miten otetaan riittävästi huomioon jaloittelualueiden pinta- ja pohjavesien suojelun tarpeet? Ks. YSL 8. 8 Typpianalyysi Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein viimeistään vuonna 1998 tehdyn analyysin jälkeen. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Kysymyksiä: 50. Pitääkö lannan typpianalyysissä tutkia vähintään kokonaistyppi, liukoinen typpi vai molemmat? Molemmat; muutoin ei typen määrää voi laskea. 51. Jos analyysissä tutkitaan kokonaistyppi, niin saako voimassaolevan lantaanalyysin kokonaistyppeä käyttää taulukkoarvona niin kauan, kunnes lanta-analyysi tulee tehdä uudestaan 5 vuoden tullessa täyteen edellisestä analyysistä? Saa. 52. Jos vuonna 1999 on tehty liukoisen typen määritys, missä aikataulussa on tehtävä kokonaistypen määritys? Ellei aikaisemmin ole tehty kokonaistyppimääritystä, se on tehtävä heti (vrt. kysymys nro 51). 9 Valvonta Tämän asetuksen noudattamisen valvonnasta säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistuksista ympäristönsuojelulain 116 :ssä. Työvoima- ja elinkeinokeskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten tulee antaa tämän asetuksen noudattamisen valvomiseksi ja nitraattidirektiivin edellyttämien raporttien laatimiseksi tarpeelliset tiedot alueellisille ympäristökeskuksille. Kysymyksiä:

15 53. Mitkä ovat valvonnan jakautumisen periaatteet kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / alueellinen ympäristökeskus (vastaukseksi ei riitä viittaus YSL 13 lukuun)? Kun kyse on ilmoituksesta, valvontaviranomaisena on kunta. Alueellinen ympäristökeskus on itse asetuksen valvontaviranomainen. 54. Mitkä ovat ympäristöviranomaisen valvontaperiaatteet jatkossa? Jatketaanko entiseen malliin vai edellytetäänkö järjestelmällisempää ja aktiivisempaa roolia kuten TE-keskuksissa? Valvonta tulee hoitaa asianmukaisesti, mihin mm. itse direktiivikin viittaa (5 artikla 6 kohta). 55. Direktiivin 5 artiklan 6 kohdassa puhutaan valvontaohjelmasta. Mitä sillä tarkoitetaan? Ohjelma tullaan valmistelemaan, sillä direktiivi edellyttää sitä. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2000. Asetuksella kumotaan 19 päivänä maaliskuuta 1998 annettu valtioneuvoston päätös 219/1998 sellaisena kuin se on muutettu valtioneuvoston päätöksellä 907/1999.

16 Liite 1 LANNAN VARASTOINTI PATTERISSA Työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivikelantaa voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida muualla kuin kotieläinsuojien yhteydessä olevassa lantalassa. Tällaisessa ns. lannan kaukovarastoinnissa varastoinnin tulee tapahtua asianmukaisessa lantavarastossa tai tässä liitteessä esitetyllä tavalla tehdyissä peitetyissä pattereissa. Vesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua. Lannan kuormaaminen kotieläinsuojasta ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Lastauspaikka tulisi kattaa silloin, kun kyseessä on jatkuvatoiminen kuormaus. Katteena voidaan käyttää myös kevytpeitettä. Kompostointilaitoksessa käsitelty lanta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan siirtää 3 kk:n lantalavarastoinnin jälkeen patteriin. Lantapatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lantapatteria ei sijoiteta 100 metriä lähemmäksi vesistöä tai valtaojaa, viisi metriä lähemmäksi ojia eikä 100 metriä lähemmäksi talousvesikaivoa. Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Lanta patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lannan levitystä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lantamäärä. Lantapatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Lantapatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 10 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Syksyllä tehty patteri levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Luonnonmukaisessa viljelyssä pellolle patteriin tehty lantakomposti tulee levittää maahan seuraavan kasvukauden aikana. Milloin tämä ei ole mahdollista, niin pellolle tehty komposti tulee peittää sateenpitävällä katteella ja levittää pellolle viimeistään seuraavana keväänä. Kysymyksiä: 56. Jos ja kun lantaa patteroimalla voidaan poiketa 4 :n 1 momentin tarkoittamasta varastotilavaatimuksesta, niin mikä voi olla sellainen a) työtekninen b) hygieeninen syy, jolloin patterointi voi tulla kysymykseen? Yksi esimerkki molemmista. Esim. pellon etäisyys lantalasta yli x km, lohkolle ei pääse keväisin koneella, tila on lopettamassa eläintenpidon x vuoden kuluttua, muita?

17 a) Esim. kauempana sijaitsevat pellot tai kelirikko, myös lantalalaitteiden rikkoutuminen tms. b) Huonot säät tai vastaavat syyt (säiliön rikkoutuminen tms.), joista voi aiheutua "sottaamista", tautivaaraa (salmonella tms.). Yleisenä sääntönä voidaan pitää tapauskohtaista harkintaa. Esitetty esimerkki on sinänsä hyvä. 57. Missä tilanteissa asetuksen liitteen 1 2. kpl:een viimeisen lauseen sääntöä "Kompostointilaitoksessa käsitelty lanta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30%, voidaan siirtää 3 kk:n lantalavarastoinnin jälkeen patteriin" käytetään? Asia on määritelty yksiselitteisesti kysymyksessä siteeratussa virkkeessä. 58. Mitä muta on tässä tapauksessa? Tuskin geologinen määritelmä käy? Voisiko pohjana käyttää olkea, jota on kaikilla omasta takaa? Viljavuusanalyysin tuloksissa ilmoitetaan maalaji. Muta on hyvin maatunutta turvetta. Ks. myös kysymys ja vastaus nro 62. 59. Mikä on keskimäärin yhden peltohehtaarin tarvitsema lantamäärä? Lannan ravinnepitoisuudesta riippuen noin 30-50 m 3 myös riippuen lantatyypistä ja sen typpipitoisuudesta. 60. Kun lantapatteri tehdään turvemaalle, pitääkö sinnekin ajaa vähintään 15 cm kerros mutaa tai turvetta "patiksi" lantapatterin alle vai riittääkö pellon oma turve? Pohja tehdään ravinnehuuhtoutumien estämiseksi ja se on kuivaa turvetta, johon ravinteet imeytyvät. Jos turvemaa on kuiva, voidaan siitä kasata kuiva alusta. Mutta turvemaa ei ole periaatteessa sama kuin turve, sillä luokittelu turvemaaksi tarkoittaa vain >40 % orgaanista ainetta. 61. Patterin alle on levitettävä mutaa tai turvetta vähintään 15 cm kerros. Tiedetään, että turve on kaikista maalajeista huonoin ravinteiden pidättäjä, koska siitä puuttuvat kokonaan ravinteita sitovat metallit. Miten vaatimus on linjassa ravinnepäästöjen hallinnan kanssa? Turvetta käytetään lähinnä kosteuden sidontaan. Silloin myös ravinteet (liukoiset) pidättyvät. Turve on varaukseltaan negatiivista ja fosfaatti- sekä nitraatti-ionit ovat anioneja, joten ne periaatteessa hylkivät toisiaan, mutta kuivikevaikutus toimii, kun patteri on asianmukaisesti katettu. 62. Käykö olki lantapatterin pohjaksi/katteeksi? Käy hätäratkaisuna, jos patteri perustetaan läpäisemättömälle maalle ja olkisilppukerroksen paksuus on vähintään 20 cm. Tätä ei ole sanottu asetuksen

18 liitteessä 1 ja asia pitää harkita huolella. Periaatteessa olki on huonoin ratkaisu, sillä se ei ole hyvä kuivike, vaikka LUOMU-viljelyssä sitä suositaan. 63. Mitä kaikkea voi hyväksyä lantapatterin suojakatteeksi 10 cm:n turvekerroksen lisäksi? Muovi, paksu olki- tai mutakerros. 64. Kuinka kauan patteri saa olla peittämättä ("tekovaiheessa")? Karkeasti 1-3 päivää. 65. Mitä luomutila saa käyttää patterin pohjana, kun turvetta ei luomussa hyväksytä ja mutaa ei ole kaikkialla saatavissa? Ks. vastaus kysymykseen nro 62.

19 Kuivalantalan sekä virtsa- ja lietesäiliön ohjetilavuuden (m 3 ) 12 kuukauden varastoimisaikaa varten eläintä (eläinpaikkaa) kohti. Muun kokoinen lantala suhteutetaan näihin mitta-arvoihin. Liite 2

20 Eläinlaji Kuivikelant a Virtsa Lietelanta Kuivikelant a + virtsa (virtsa kuivikkeese en imeytettynä ) Lypsylehmä*** 12,0 8,0 24,0 24,0 Hieho, emolehmä, lihanauta, siitossonni 9,0 4,0 15,0 15,0 Nuorkarja <6 kk 2,4 1,2 4,0 4,0 Emakko porsaineen**** 3,0 3,5 7,0 8.3 Satelliittiemakko 4,4 5,2 9,6 12,0 porsaineen***** Lihasika*(x), siitossika 0,7 1,0 2,0 2,4 Joutilas emakko** 0,8 1,2 2,4 2,4 Vieroitettu porsas*(xx) 0,5 0,5 1,0 1,2 Hevonen - - - 12,0 Poni - - - 8,0 Lammas, uuhi karitsoineen, vuohi, kuttu kileineen 1,5 - - 1,5 Lattiakana, broileriemo 0,05 - - 0,05 Häkkikana 0,05 - - 0,05 Kalkkuna* 0,03 - - 0,03 Broileri, kananuorikko* 0,015 - - 0,05 Ankka, hanhi* 0,04 - - 0,04 Sorsa* 0,025 - - 0,025 * Eläinpaikkaa kohti vuodessa ** Koskee ns. emakkorenkaiden keskusyksikköä; eläinpaikkaa kohti vuodessa *** Korkeatuottoisille karjoille suositellaan taulukossa esitettyjä suurempia varastotilavuuksia **** Porsaat mukana n. 11 viikon ikään asti (normaali emakkosikala) ***** Koskee satelliittisikalaa, lantamäärät emakkopaikkaa kohti, kun emakkopaikassa porsituksia 8 tai enemmän vuodessa; porsaat huomioidaan vieroitusikään (n. 5 viikkoa) asti (x) (xx) Koskee lihasikoja, joiden keskimääräinen teuraspaino on enintään 90 kg. Jos teuraspino on suurempi, käytetään joutilaan emakon arvoja. Porsas kasvatuksessa, ikävaihe 5-11 viikkoa.

21 Liite 3 SUOSITUS KARJANLANNAN VARASTOINNISTA JA KÄYTÖSTÄ PERÄISIN OLEVIEN NITRAATTIEN HUUHTOUTUMISEN VÄHENTÄMISESTÄ 1. Lannan oikea-aikainen käyttö Lanta käytetään oikea-aikaisesti levittämällä se ensisijaisesti keväällä. Lannan levitysajoista on säädetty tämän asetuksen 5 :ssä. Keväällä levitys voidaan aloittaa näitä aikoja noudattaen, kun lumi on sulanut, pellon pinta on kuivunut ja sulamisvedet ovat valuneet pois, vaikka maa on syvemmältä vielä roudassa. Levitys ei saa aiheuttaa vesien pilaantumisvaaraa. Lannan levityksen jälkeen pelto muokataan mahdollisimman nopeasti, noin neljän tunnin sisällä lannan levityksestä, ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Erityisen suositeltavaa on lietelannan ja virtsan sijoituslannoitus. Muutoin lanta mullataan tai kynnetään. Jos lantaa on levitettävä kasvukaudella, se on silloinkin pyrittävä sijoituslannoittamaan. Oraille ja nurmille voidaan käyttää pintalevitystä mieluiten letkulevittimellä. Jos lantaa joudutaan levittämään syksyllä, käytetään levityksessä valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 :ssä mainittuja pienempiä levitysmääriä ja levitystekniikka on sama kuin edellä.turvemailla lannan syyslevityksestä on syytä luopua. Syksyllä lannan mukana levitetty typpi otetaan huomioon seuraavan kevään lannoitusmääriä laskettaessa. Kesantopellolle lantaa levitetään vasta välittömästi ennen kesantokauden jälkeisen kasvin kylvöä tai nurmen perustamista. Peltoon perustetaan kasvusto saman kasvukauden aikana sitomaan typpeä. Ammoniakin haihtumisen vähentämiseksi lanta tulisi levittää viileällä ja tyynellä säällä. Mikrobiologisen hajoamisen estämiseksi lanta on suositeltavaa levittää mahdollisimman myöhään syksyllä, mutta levityksessä tulee noudattaa tämän asetuksen määräyksiä. Levitysajankohtaa valittaessa ja muutoinkin on syytä ottaa huomioon lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille. 2. Lannan levityspaikka Kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lannan levitystä tulisi välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. 3. Lannan varastointi

22 Lantavarastojen ja -kourujen tulisi olla tiiviitä, niiden tulisi olla katettuja ja niissä kertyvä neste olisi varastoitava lantalaan sisältyvään säiliöön. Rakentamistekniset ohjeet on esitetty tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, MMM-RMO-C 4, 10.6.1999. Lantaa voidaan varastoida toissijaisesti pattereissa ja lähinnä pienillä kotieläintiloilla. Patterivarastoinnissa tulisi pyrkiä patterin mahdollisimman suureen kuiva-ainepitoisuuteen. Lantala on suositeltavaa rakentaa aina riittävän tilavaksi eli 12 kuukauden tarvetta varten erilaisten häiriötilanteiden huomioonottamiseksi. Kysymyksiä: 66. Suosituksena liian lievä! Pitäisi olla: Lannan levitystä tulisi välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Levityskielto on YSL 8 :n mukaan tässä tapauksessa ehdoton. Nitraattiasetus on annettu YSL:n nojalla. 67. Vertaa asetuksen liitteen 3 3. kohdan "Lantavarastojen ja -kourujen tulisi olla tiiviitä..." asetuksen 4 :n 2 momentin kohtaan "Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä..." Onko tässä ristiriita? Asetusteksti on aina ensisijainen ja suositus on tarkoitettu täydentämään sitä. 68. Kumoaako asetuksen liitteen 3 3. kohdan viimeisen kpl:een lause "Lantaa voidaan varastoida toissijaisesti pattereissa ja lähinnä pienillä kotieläintiloilla" liitteen 1 1. kpl:een kohdan "työteknisistä ja hygieenisistä syistä"? Suositus ei kumoa varsinaisen asetuksen tekstiä. Edellä annettu mahdollisuus koskee pieniä tiloja, jotka ovat lopettamassa eläintenpidon muutaman lähivuoden sisällä. Muita kysymyksiä: 69. Miksi ilmoitusasiat piti siirtää maaseutuviranomaisilta ympäristöviranomaisille, joille on viime aikoina sälytetty muutenkin ihan riittävästi uusia tehtäviä? Asetus on annettu YSL:n nojalla ja TE-keskus ei ole sen mukainen viranomainen. 70. Antaako MMM/TIKE ilmaiseksi tietoja, jotka ovat välttämättömiä ilmoituksen käsittelemiseksi? Valitettavasti ei anna. 71. Koskeeko NO 3 -direktiivi/no 3 -asetus a. 1-2 hevosen tiloja, joilla on peltoviljelyä (esim. lantala-asiat, lantaanalyysit)? Koskee, jos lantaa muodostuu yli 20 m 3 vuodessa. b. 20 hevosen tallia, jolla ei ole peltoa? Koskee.

23 72. Miten asetusta pitää lukea suhteessa virtsaan ja lietelantaan? Asetusta sovelletaan myös näissä tapauksissa.

6.3.2001 LIITE A NITRAATTIASETUKSEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 1. Mikä on pelto Nitraattiasetuksen 5 :n 4 momentin mukaan typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Tässä tarkoitetaan, että tuolla toisella viiden metrin levyisellä vyöhykkeellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos vesistöön päin viettävä pelto nousee tällä 5 metrin matkalla enemmän kuin 10 cm. Nitraattiasetuksen 5 :n 5 momentin mukaan karjanlannan pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Pellolla tarkoitetaan tässä peruslohkoa. Karjanlannan pintalevityskielto koskee siis vain niitä peruslohkoja, joiden keskimääräinen kaltevuus on suurempi kuin 10 prosenttia eli pellon pinta nousee enemmän kuin metrin verran 10 metrin matkalla. 2. Miten määritetään pellon keskimääräinen kaltevuus Nitraattiasetuksen 5 :n 5 momentissa tarkoitettu pellon (peruslohkon) keskimääräinen kaltevuus määritellään oheisen liitteen mukaisella tavalla. Lähtökohtana on, että viljelijä määrittää keskimääräisen kaltevuuden itse. Selvissä tapauksissa (hyvin tasainen tai hyvin jyrkkä pelto) voidaan jo silmämääräisen arvion perusteella todeta, koskeeko asetuksen säännös ko. peruslohkoa. Jos on epäselvyyttä, ylittääkö keskimääräinen kaltevuus 10 %, tulee kaltevuus mitata liitteen mukaisella menettelyllä. Toki mittauksen voi jättää tekemättäkin, jos joka tapauksessa toimii sen mukaan kuin asetus edellyttää jyrkillä pelloilla toimittavan. Mittaustulos tai arvio kaltevuudesta tulee merkitä muistiin. Jos viranomainen myöhemmin tekee tarkistusmittauksen ja toteaa, että pellon kaltevuus on yli 10 %, vaikka viljelijä on mitannut tai arvioinut sen jäävän alle 10 %:iin, tulee viljelijän siitä eteenpäin sanktion uhalla toimia kuten asetus vaatii jyrkillä pelloilla toimittavan. 3. Mitä tarkoitetaan pintalevityksellä Lannan levittämistä ei katsota pintalevitykseksi, jos: - lannan levityksen jälkeen pelto välittömästi (vuorokauden kuluessa) kynnetään tai mullataan, - lanta levitetään sijoituslaitteella tai injektoimalla tai - lanta levitetään letkulevittimellä viljan oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon; nurmille letkulevitys on tehtävä viimeistään toista säilörehusatoa varten tai heti kuivaheinän teon jälkeen, jos odelmasato on tarkoitus hyödyntää. Muotoiltu: Sisennys:Vasen: 0 cm

4. Saako karjanlantaa levittää pintalevityksenä pellolle, jonka kaltevuus ylittää 10 prosenttia Jos peruslohkolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia, on sellaisia tasaisempia osa-alueita, joiden kaltevuus jää alle 10 prosentin, tällaisille osa-alueille voidaan lantaa levittää myös pintalevityksenä. Viljelijä voi itse arvioida tällaiset osaalueet joko silmämääräisesti tai, jos haluaa varmistua asiasta, valitsemalla osa-alueen suurimman kaltevuuden suunnassa kaksi mittauspistettä, joista toinen on osa-alueen yläja toinen alareunassa, ja mittaamalla näiden pisteiden välinen kaltevuus vastaavalla tavoin kuin keskimääräistä kaltevuutta mitattaessa (liite). Muotoiltu: Sisennys:Vasen: 0 cm Suositus: Nitraattiasetuksen 5 :n 5 momentin karjanlannan pintalevityskielto ei koske sellaisia peruslohkoja, joiden em. tavalla määritetty keskimääräinen kaltevuus on korkeintaan 10 %. Jos tällaisilla peruslohkoilla kuitenkin on poikkeuksellisen jyrkkiä (yli 10 %) osa-alueita, suositellaan tällaisilla jyrkillä osa-alueilla karjanlannan pintalevityksestä pidättäytymistä erityisesti silloin, kun peruslohko rajoittuu vesistöön, puroon tai valtaojaan. Tällaisilla peruslohkoilla on lisäksi otettava huomioon, että asetuksen 5 :n 4 momentin mukaan typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. 5. Mitä tarkoitetaan sulalla ja kuivalla maalla Nitraattiasetuksen 5 :n 1 momentin mukaan lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Maan katsotaan olevan sula ja kuiva silloin, kun se syksyllä ei ole vielä lumipeitteinen tai keväällä lumi on jo sulanut, pellon pinta on kuiva tai kuivunut ja sulamisvedet ovat valuneet pois ja pellon pinta ei ole roudassa, vaikka routaa vielä syvemmällä esiintyisikin. 6. Mitä tarkoitetaan tulvanalaisella alueella Nitraattiasetuksen 4 :n 4 momentin mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille. Tulvanalaisilla alueilla tarkoitetaan tässä sellaisia alueita, jotka jäävät tulvan alle useammin kuin keskimäärin kerran 20 vuodessa. 7. Mitä tarkoitetaan toistuvasti kevättulvan alle jäävällä peltoalueella Nitraattiasetuksen 5 :n 3 momentin mukaan toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Toistuvasti kevättulvan alle jäävällä peltoalueella tarkoitetaan tässä peltoa, joka jää kevättulvan alle keskimäärin joka toinen vuosi. u:\no3-kopla\aseteselvla.w61

3 8. Mitä tarkoitetaan pohjavesialueella Nitraattiasetuksen 4 :n 4 momentin mukaan lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueille. Pohjavesialueilla tarkoitetaan tässä niitä Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Suomen luokitellut pohjavesialueet" (Suomen ympäristö nro 55, Helsinki 1996) esitettyjä pohjavesialueita sekä niihin mahdollisesti myöhemmin tehtyjä tai tehtäviä täydennyksiä, jotka sijoittuvat luokkaan I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) tai luokkaan II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue). Tiedot pohjavesialueista löytyvät myös alueellisista ympäristökeskuksista tai kunnanvirastoista. 9. Mitä tarkoitetaan orgaanisella lannoitteella Nitraattiasetuksen 5 :n 1 momentin mukaan syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Orgaanisella lannoitteella tarkoitetaan sellaisia eloperäisiä aineita ja valmisteita, jotka on tarkoitettu edistämään kasvien kasvua tai parantamaan sadon laatua ja joiden vaikutus perustuu kasvinravinteisiin taikka muihin kasveille, ihmisille tai eläimille hyödyllisiin aineisiin. Orgaanisiksi lannoitteiksi katsotaan tässä seuraavat aineet, joista osa on lannoitelain mukaan maanparannusaineiksi luokiteltavia: kaikki lannat, virtsa, soluneste, puristeneste, jätevesiliete, kalanviljelylaitosten jäte sekä maanparannuskompostit. Maanparannuskomposti on maanparannusaine, joka on valmistettu kompostoimalla biologisesti hajoavia jätteitä, kuten esimerkiksi puhdistamolietettä, erilliskerättyä biojätettä tai lantaa. 10. Mitä tarkoitetaan typpilannoitteella Nitraattiasetuksen 5 ja 6 :ssä typpilannoitteella ja typpilannoituksella tarkoitetaan edellä kohdassa 9 tarkoitettuja orgaanisia lannoitteita ja väkilannoitteita sekä niiden seoksia. 11. Lannan jälkivaikutuksen huomioon ottaminen Nitraattiasetuksen liitteessä 3 suositellaan, että syksyllä lannan mukana levitetty typpi otetaan huomioon seuraavan kevään lannoitusmääriä laskettaessa. Syksyllä levitetyn lannan sisältämästä liukoisesta typestä suositellaan vastaavasti otettavaksi huomioon 50 % seuraavan kevään väkilannoitustarvetta arvioitaessa. Lannan orgaanisessa muodossa oleva typpi vähentää väkilannoitustarvetta myös lannan levitystä seuraavana vuonna. Tämä jälkivaikutus on naudan kuivikelannalla 0,5 kg, naudan lietelannalla 0,2 kg, sian kuivikelannalla 0,9 kg, sian lietelannalla 0,4 kg ja kanan lannalla 2,0 kg typpeä levitettyä lantakuutiota kohti. Virtsan typellä tällaista jälkivaikutusta ei ole. Lannan orgaanisessa muodossa oleva typpi vähentää väkilannoitustarvetta myös lannan levitystä seuraavana vuonna. Tämä jälkivaikutus on naudan kuivikelannalla 0,5 kg, naudan lietelannalla 0,2 kg, sian kuivikelannalla 0,9 kg, sian lietelannalla 0,4 kg ja kanan lannalla 2,0 kg typpeä levitettyä lantakuutiota kohti. Virtsan typellä tällaista u:\no3-kopla\aseteselvla.w61

4 jälkivaikutusta ei ole. Syksyllä levitetyn lannan sisältämästä liukoisesta typestä suositellaan vastaavasti otettavaksi huomioon 50 % seuraavan kevään väkilannoitustarvetta arvioitaessa. u:\no3-kopla\aseteselvla.w61

16.2.2001 LIITE B NITRAATTIASETUKSESSA TARKOITETUN PELLON KESKIMÄÄRÄISEN KALTEVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Nitraattiasetuksessa tarkoitettu pellon keskimääräinen kaltevuus määritetään menetelmällä, joka perustuu etäisyysmittarin (esim. mittanauhan), vesivaa'an ja korkeusmittakepin (latan) käyttöön. Pellolle, jolla tässä tarkoitetaan peruslohkoa, sijoitetaan mittauslinja mittauspisteineen, joiden väliset korkeuserot ja vaakaetäisyydet mitataan. Mittaustulosten avulla lasketaan keskimääräiset kaltevuudet pisteväleille ja koko mittauslinjalle. Nitraattiasetuksessa mainitulla pellon keskimääräisellä kaltevuudella tarkoitetaan tällä tavoin mitattua mittauslinjan keskimääräistä kaltevuutta. Menetelmässä vesivaaka ja korkeusmittakeppi voidaan korvata kaltevuusmittarilla (hypsometrilla) tai suorittaa koko mittaus varsinaisilla maanmittauskojeilla (takymetri tms.). Tässä kuvattua menetelmää käytetään myös mahdollisissa hallinnon suorittamissa tätä koskevissa valvontatehtävissä. Mittauslinjan sijoittaminen Mitattavan peruslohkon sisälle sijoitetaan yksi mittauslinja, joka kulkee peruslohkon rajalla tai sisäpuolella olevan peruslohkon matalimman ja korkeimman pisteen kautta pellon pinnan tasossa (sarkaojia ei oteta huomioon). Mittauslinja on suora, mikäli saarekkeet, rakennelmat tai ulkonemat eivät leikkaa matalimman ja korkeimman kohdan määrittämää mittauslinjaa (ks. kuvat 1-5). Muussa tapauksessa linjaan määritetään taitepisteitä myöhemmin kuvattavalla tavalla. Mittauslinjan asettamisvaihtoehtoja voi joissakin tapauksissa olla useampia. reunapiste max max min min reunapiste reunapiste reunapiste max max alue min min min alue reunapiste reunapiste max alue reunapiste min alue min alue reunapiste Kuvat 1-5 reunapiste vaihtoehtoisia mittauslinjoja