Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222 Matti Meikäläinen TU2 Huom! Kaikki tiedot oltava!
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 KIRJOITTAMINEN (tästä alkaa teoriaosa, jossa ei vielä puhuta itse casesta)... 1 2.1 Pituus 1 2.2 Ulkoasu 1 2.2.1 Muotoilut 2 2.2.2 Marginaalit 2 2.3 Selkeys ja loogisuus... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 2 3 TEKSTIOSA (tästä alkaa empiriaosa, jossa ei esitetä enää uutta teoriaa)... 3 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ... 4 3.1 Lähdeviittaukset tekstissä... 5 3.2 Lähdeluettelo 6 4 LIITTEET... 6 5 YHTEENVETO... 6 LÄHTEET... 7 LIITTEET (Jos liitteitä on, mainitaan tässä sana LIITTEET, ei muuta) Huom! Sisennykset!
1 1 JOHDANTO Tämän ohjeen tarkoituksena on toimia apuna markkinoinnin kurssien harjoitustöiden tekoprosessissa. Ohje on case-vaatimusten mukainen, joten se toimii samalla case-raportin ulkoasun mallina. Johdanto on PAKOLLINEN ja sen suositeltava pituus kurssien töissä on noin puoli sivua. Johdannossa käsiteltäviä asioita: - Työn tausta - Tavoitteet ja rajaus - Raportin rakenne - Yritysesittely (lyhyt yleisesittely, tarkemmin voi kertoa empiriaosan alussa) 2 KIRJOITTAMINEN (tästä alkaa teoriaosa, jossa ei vielä puhuta itse casesta) Periaate on, että teoriaosassa esitellään casen ratkaisussa hyödynnetyt teoriat, joita sitten sovelletaan casen empiriaosassa. Jokaisen otsikon alle tulee kirjoittaa tekstiä vähintään kaksi lausetta ennen seuraavaa otsikkoa. 2.1 Pituus Raportin pituus on 8-10 sivua. Lähdeluettelo saa olla sivulla 11, liitteitä ei lasketa kuuluvaksi ohjepituuteen. 2.2 Ulkoasu Tekstin ja otsikoiden asettelussa suositellaan samaa tapaa kuin tässä ohjeessa on käytetty. Raportin sivut numeroidaan alkaen ensimmäisestä tekstisivusta (Johdanto). Ensimmäinen tekstisivu on sivu numero yksi. Sivunumerot sijoitetaan sivun oikeaan yläkulmaan, samalla fontilla kuin muukin teksti.
2 2.2.1 Muotoilut Raportti tulostetaan vain paperin toiselle puolelle käyttäen fonttia Times New Roman tai Arial, koko 12 ja riviväliä1,5. Kappaleiden molemmat reunat tasataan ja niiden väliin jätetään tyhjä rivi, ei sisennystä. 2.2.2 Marginaalit Marginaalit alla olevan taulukko 1 mukaan. Ohessa taulukkojen muotoiluun malli: Taulukko 1. Marginaalit (tähän mahdollinen taulukon lähde) Reunus Sivun ylä ja vasen reuna Oikea reuna Alareuna Marginaali 3 cm 1,5 cm 2,5 cm 2.3 Selkeys ja loogisuus Case-raportissa on pyrittävä mahdollisimman selkeään ja loogiseen esitystapaan. Raportin on edettävä sujuvasti ja esitystyylin on oltava samanlainen kaikissa työn osissa. Koska caset tehdään ryhmätyönä, on tarkistettava, että tyyli pysyy kirjoittajasta riippumatta samana koko raportissa. Raportin eri osien järjestys on seuraava (tähän tulee alla olevan luettelon mahdollinen lähde): 1. Kansilehti 2. Sisällysluettelo 3. Tekstiosa 4. Lähdeluettelo 5. Liitteet
3 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelon tarkoituksena on antaa lukijalle nopeasti käsitys harjoitustyön sisällöstä ja jäsentelystä. Samanarvoisilla luvuilla tulee olla samanarvoiset otsikot, väliotsikot helpottavat lukijaa. (Tässä ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin; ei omaa otsikkoa yksittäiselle lauseelle.) Sallittuja ovat korkeintaan kolmannen kertaluvun alaotsikot (eli 1.1.1 ei esim. 1.1.1.1). Sisällysluettelon ulkoasun mallina voi käyttää tämän ohjeen sisällysluetteloa (+ lähteet + liitteet). Otsikot numeroidaan juoksevasti ja niiden merkinnässä tulee noudattaa seuraavaa periaatetta (käytä samaa fonttia, mitä käytät tekstissäkin): - PÄÄOTSIKOT: ISOILLA tekstiin, fontti 14 + lihavointi - Toisen asteen alaotsikot: Pienellä tekstiin, fontti 12, lihavointi - Kolmannen asteen alaotsikot: Pienellä tekstiin, fontti 12 - SISÄLLYSLUETTOLOON: PÄÄOTSIKOT ISOILLA, muut pienellä, fontti kaikilla 12, ei lihavointeja, pyri selkeyttämään tyhjillä riveillä (kts. malli tästä ohjeesta) - Lähdeluettelo merkitään myös sisällysluetteloon, mutta sille ei anneta otsikkonumeroa. - Liitteet sana merkitään vain jos liitteitä on - Ei vain yhtä alaotsikkoa vaan vähintään kaksi samanarvoista alaotsikkoa! - Ei yhden lauseen kappaleita alaotsikoiden alle. - Sisennykset kuten tämän ohjeen sisällysluettelossa - Teoriakappaleita ei nimetä: teoria vaan asialla itsellään. Eli ei markkinointisuunnitelman teoria vaan markkinointisuunnitelma. - Tekstissä uusia (pää)otsikoita ei laiteta uudelle sivulle, vaan normaalisti edellisen tekstin perään 3 TEKSTIOSA (tästä alkaa empiriaosa, jossa ei esitetä enää uutta teoriaa) Empiriaosan voi aloittaa kertomalla yrityksestä (jos sitä ei jo johdannossa ole tehty) ja määrittelemällä casessa havaitun ongelman. Casen teksti kirjoitetaan kokonaan suomeksi. Suoria
4 englanninkielisiä lainauksia ei siis saa laittaa. Mahdollisuuksien mukaan myös kuvat, jotka sisältävät englantia olisi syytä tehdä itse suomeksi. Caseissa tulee olla teoriaa sekä empiriaa sopivassa suhteessa. Kuten jo aiemmin mainittiin, raportissa täytyy ensin esittää kaikki käyttämänne teoria ja vasta sen jälkeen tulevat ryhmän näihin teorioihin pohjautuvat ratkaisut. Kaikkia teoria-osuudessa esitettyjä asioita on sovellettava empiriassa, teoria toimii empirian runkona ja työkaluna sille, miten empiria rakennetaan. Tämä perustuu siihen, että opiskelijan tulee oppia käyttämään jo kehiteltyjä teorioita ja muodostamaan niistä ns. viitekehyksen omaa tutkimustaan tai harjoitustyötään varten. Teoriaosuuden kuten koko muunkin casen tulee olla normaaleja lauseita, selkeästi kirjoitettuna listat ja kuvat eivät yksistään riitä, vaan ne pitää selittää auki. Teorian kirjoittamisessa lähdemerkintöjen käyttö on syytä muistaa. Empiriassa ei enää tarvitse kuitenkaan viitata käytettyjen teorioiden lähteisiin, eikä myöskään case-materiaaliin. Kuvien ja taulukoiden käyttö tekstin elävöittäjänä ja asioiden havainnollistajana on erittäin suositeltavaa. Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti ja otsikoidaan siten, että kuva/taulukko sijoitetaan sivulle keskitetysti ja kuva- tai taulukkoteksti alkaen vasemmasta laidasta. Kuvatekstit sijoitetaan kuvan alapuolelle, kun taas taulukkotekstit sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Kuvissa ja taulukoissa on mainittava mahdollinen lähdeviite, jonka merkinnästä kerrotaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Kuviin / taulukkoihin tulee viitata myös itse tekstissä. Kuva 1. Talo järven rannalla (Järvinen 1998, s. 203)
5 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Lähdeviittausten oikeaoppinen käyttö on tärkeää kirjoitettaessa tieteellistä tekstiä. Tämän vuoksi lähteiden käyttö kannattaa opetella hyvissä ajoin ennen lopputyön aloittamista, harjoitustyöt ovatkin hyvä tilaisuus opetteluun. Markkinoinnin peruskurssin harjoitustöissä lähteitä tulee olla vähintään kolme. Luentomoniste ja luennot ovat samasta lähteestä eli lähdeviittaus tulee luentomonisteeseen. Ota huomioon myös, että esim. Kotlerin kirjan kahta eri painosta ei lasketa kahdeksi eri lähteeksi. Lisäksi case-monisteen tehtävänantoon tai tekstiin tms. ei tarvitse viitata! 3.1 Lähdeviittaukset tekstissä Lainattaessa suoraan tai epäsuoraan kirjallisuutta tai haastatteluja on aina mainittava lähde. Suoraan lainattaessa on käytettävä lainausmerkkejä. Lähdeviittauksia ei tule merkitä tekstissä otsikon perään (kuvan tai taulukon otsikon perään kylläkin). Jos koko kappale on ko. lähteestä, laitetaan lähdeviite vasta kappaleen viimeisen lauseen pisteen jälkeen. Jos taas vain ko. lause / lauseen ajatus on jostakin lähteestä, laitetaan lähdeviite ennen lauseen päättävää pistettä. Lähdeviittaus tulee jokaisen lähteestä otetun kappaleen perään! Tuotantotalouden osastolla lähdeviittauksissa suositellaan käytettävän ns. Harvardin järjestelmää, jossa lainaukset merkitään sulkuihin lainatun osan perään. Tällöin kirjasta mainitaan tekijän sukunimi, kirjan julkaisuvuosi ja sivunumero(t). Tarkemmat ohjeet erityyppisten lähteiden viittaamiseen löytyvät kurssin kotisivuilta. Ongelmia on tuottanut mm. nettisivuihin viittaaminen niilläkin on yleensä kirjoittaja tai julkaiseva taho, johon viitataan. Katso lisäohjeita kirjaston sivuilta: https://www.lut.fi/fi/kirjasto/ohjeet/viittaaminen_sahkoisiin_dokumentteihin/suomesim.html Teksti olevan lähdeviittauksen tulee noudattaa alla olevien esimerkkien muotoa. Viittaukseen ei tule pilkkua tekijän ja vuosiluvun väliin, vaan ainut pilkku tulee vuosiluvun ja sivunumeron väliin. Esim. "Tämä teksti oli suoraan kirjasta kopioitu" (Kotler 1982, s. 333). Tämä asia taas pääteltiin prujusta (Salminen 2005, s. 19).
6 Tämä asia löytyy Yritys Oy:n Internet-sivuilta (Yritys Oy 2003). Kun lähde mainitaan ensimmäisen kerran, kirjoitetaan lähdeviittaukseen kaikkien kirjoittajien nimet. Vasta toisella, kolmannella, jne. kerralla voi kirjoittaa viittaukseen lyhennetyssä muodossa esim. (Uusi-Rauva et al. 2000, s. 20-25). 3.2 Lähdeluettelo Lähdeluettelossa luetellaan käytetyt lähteet aakkosjärjestyksessä allekkain tekijän sukunimen mukaan. Siinä ei käytetä minkäänlaisia ranskalaisia viivoja tai numeroita, pelkästään lähdemerkinnät. Lähdeluetteloon merkitään ne tiedot, mitä lähteestä on saatavilla. Jos kaikkea vaadittua tietoa ei ole saatavilla, jätä ko. tieto merkitsemättä ja jatketaan seuraavasta, mutta ei laiteta mainintaa "julkaisupaikkaa ei tiedetä" tms. Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin tekstistä löytyy lähdeviitteet. Toisaalta, jokainen tekstissä mainittu viite on löydyttävä myös lähdeluettelosta. 4 LIITTEET Mahdolliset liitteet tulee otsikoida ja numeroida. Mallina voi käyttää liitettä 1. 5 YHTEENVETO Yhteenveto on PAKOLLINEN. Se kirjoitetaan raportin loppuun, ennen lähdeluetteloa. Yhteenvedossa tulee käydä lyhyesti läpi ryhmän ratkaisut esitettyihin kysymyksiin. Siinä ei enää tuoda esille uutta asiaa, tarkoitus on antaa nopea ja tiivis kuva raportin pääsisällöstä. Yhteenvedon kommentointi tapahtuu omin sanoin ja perustellen ja sen kokonaispituus on kurssien caseissa noin puolen sivun luokkaa.
7 LÄHTEET (aakkosjärjestyksessä allekkain sukunimen mukaan) Ford, D., Gadde, L-E., Håkansson, H., Snehota, I. (2003). Managing Business Relationships. Second edition. Chichester: John Wiley & Sons Ltd. Haavikko, R. & Ruth, J.-E. (toim.) (1984). Luovuuden ulottuvuudet. Weilin + Göös. 392 s. Lahti, Tuuli. Humanitaarisen avun tavoitteet ja toimijat EU:ssa poliittisen maantieteen näkökulmasta. Helsinki: Helsingin yliopiston maantieteen laitos [verkkodokumentti]. 1996 [viitattu 7.3.1997]. Maantieteen pro gradu -tutkielma. Saatavissa <http://www.helsinki.fi/~tllahti/gradu.html>. Stora Enso. Investors. [Stora Enson www-sivuilla] Päivitetty 1.2.2002. [viitattu 6.7.2002]. Saatavissa <http://www.storaenso.com/cdavgn/main/0,,1_-1738--,00.html> Stratton, C. R. (1976). Needs assessment for communication system design. Journal of Technical Writing and Communication. Volyymi n:o 6. Lehti n:o 2, s. 135-144.
VIITTAAMINEN ERI TEOKSIIN LIITE 1 KIRJAT 1. Tekijä(t), toimittajat 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. (Painos, jos useita) 5. Julkaisupaikka 6. Julkaisija 7. Kokonaissivumäärä Esimerkki lähdeluettelomerkinnästä (jos kirjalla ei ole varsinaista kirjoittajaa vaan toimittajat, tulee lisätä sulkuihin sana toim. ): Haavikko, R. & Ruth, J.-E. (toim.) (1984). Luovuuden ulottuvuudet. Weilin + Göös. 392 s. Tekstissä tähän viitataan: (Haavikko & Ruth 1984, s. 50) Esimerkki (jos useampia tekijöitä): Ford, D., Gadde, L-E., Håkansson, H., Snehota, I. (2003). Managing Business Relationships. Second edition. Chichester: John Wiley & Sons Ltd. Tekstiviite ensimmäisellä viittauskerralla: (Ford, Gadde, Håkansson, Snehota 2003, s. 30) Tekstiviite toisella, kolmannella, jne. viittauskerralla (käytetään sanaa et al. ): (Ford et al. 2003, s. 30) LEHTIARTIKKELIT 1. Tekijä(t) 2. Julkaisuvuosi 3. Otsikko 4. Lehden nimi 5. Volyymin numero 6. (Lehden numero) 7. Sivut, joilla artikkeli on Esimerkki: Stratton, C. R. (1976). Needs assessment for communication system design. Journal of Technical Writing and Communication. Volyymi n:o 6. Lehti n:o 2, s. 135-144. Tekstiviite: (Stratton 1976, s. 137) INTERNET-LÄHTEET, JOTKA MUISTUTTAVAT KIRJAA, ARTIKKELIA TMS. Alkuun samat tiedot kuin vastaavaan paperiseen julkaisuun, joiden lisäksi 1. Julkaisutyyppi ([online]) 2. Laitos/versio (vrt. painos, päivitys, versio, update)
VIITTAAMINEN ERI TEOKSIIN LIITE 1 3. Päiväys/päivityksen ajankohta (ensin julkaisuaika, sitten Esimerkki: päivitetty pp.kk.vvvv. ) 4. Viittauksen ajankohta ([viitattu pp.kk.vvvv]) 5. Mahdolliset huomautukset ("Vaatii käyttäjätunnuksen", "Saatavilla myös painettuna") 6. Saatavuus ja käyttötapa (URL) Esimerkki (artikkeli): Honkapohja, Seppo. Makroteorian mullistukset viimeisten 60 vuoden kuluessa. Tieteessä tapahtuu [verkkolehti]. 1996, nro 8 [viitattu 10.2.1997]. Saatavissa <http://www.helsinki.fi/jarj/tsv/tapaht/896/honkapoh.html> Tekstiviite: (Honkapohja 1996) Esimerkki (opinnäytetyö): Lahti, Tuuli. Humanitaarisen avun tavoitteet ja toimijat EU:ssa poliittisen maantieteen näkökulmasta. Helsinki: Helsingin yliopiston maantieteen laitos [verkkodokumentti]. 1996 [viitattu 7.3.1997]. Maantieteen pro gradu -tutkielma. Saatavissa <http://www.helsinki.fi/~tllahti/gradu.html>. Tekstiviite: (Lahti 1996, s. 10) VIITTAUS YRITYKSEN WWW-SIVUSTON TIETTYYN KOHTAAN 1. Tekijä (henkilötekijä tai yhteisötekijä) 2. Nimi (tiedoston, viestin tms:n nimi tai aihe/subject) 3. Keskustelu- tms. ryhmän nimi 4. Julkaisutyyppi ([online]) 5. Versio (tekstin, tietokoneohjelman) 6. Päiväys/ajankohta (sähköpostin päiväys, kotisivun päiväys, ohjelman julkaisuaika tms.) 7. Viittauksen ajankohta ([viitattu pp.kk.vvvv]) 8. Mahdolliset huomautukset 9. Saatavuus ja käyttötapa (URL) Esimerkki: Investors. [Stora Enson www-sivuilla]. Päivitetty 1.2.2002. [viitattu 6.7.2002]. Saatavissa <http://www.storaenso.com/cdavgn/main/0,,1_-1738--,00.html> Tekstiviite: (Investors 2002) Tai, jos yhteisötekijäksi otetaan Stora Enso: Stora Enso. Investors. [Stora Enson www-sivuilla] Päivitetty 1.2.2002. [viitattu 6.7.2002]. Saatavissa <http://www.storaenso.com/cdavgn/main/0,,1_-1738--,00.html> Tekstiviite: (Stora Enso 2002)