EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

Transkriptio

1 EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

2 Eduskuntaryhmän kokoonpano ja toimihenkilöt 2013 Eduskuntaryhmä: Puheenjohtaja Peter Östman 1. varapuheenjohtaja Yliopiston lehtori Leena Rauhala Vaasan vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri 2. varapuheenjohtaja Tekniikan tohtori, yliopettaja Sauli Ahvenjärvi Satakunnan vaalipiiri Valtiotieteiden tohtori Jouko Jääskeläinen Kasvatustieteen maisteri, erityisopettaja Sari Palm Lääk.lis. Päivi Räsänen Uudenmaan vaalipiiri Kymen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri Ryhmäkanslia: Markus Kalmi Pääsihteeri saakka, poliittinen sihteeri alkaen TtM Piia Soininen Poliittinen sihteeri saakka TM Sonja Falk Pääsihteeri KTM Marjo Loponen Pääsihteeri alkaen Kansanedustajien avustajat vuoden 2013 lopussa (suluissa edustaja) - Tuomas Salo (Rauhala) - Eva-Maria Kyllästinen (Räsänen) - Mikko Kiuttu (Palm) - Iina Mattila (Östman) - Minna Rissanen (Jääskeläinen) - Anni Vasama (Ahvenjärvi) 1

3 Edustukset valiokunnissa vaalikaudella Valiokunta varsinainen jäsen varajäsen Suuri valiokunta: Peter Östman Sauli Ahvenjärvi Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Sivistysvaliokunta: Sari Palm Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta: Sari Palm Talousvaliokunta: Ympäristövaliokunta: Sari Palm Valtiovarainvaliokunta: Jouko Jääskeläinen* Leena Rauhala* Hallintovaliokunta: Lakivaliokunta: Peter Östman Perustuslakivaliokunta: Sauli Ahvenjärvi Puolustusvaliokunta: Ulkoasiainvaliokunta: Maa- ja metsätalousvaliokunta: Liikenne- ja viestintävaliokunta: Tarkastusvaliokunta: Tulevaisuusvaliokunta: Leena Rauhala Jouko Jääskeläinen * Valtiovarainvaliokunnassa Jääskeläinen: verojaosto, asunto- ja ympäristöjaosto Rauhala: sivistys- ja tiedejaosto Muita valikoituja edustuksia vuonna 2013 Ahvenjärvi: Parlamenttien välisten liiton jäsen, TUTKAS hallituksen varajäsen, Eduskunnan rakennustoimikunnan jäsen, Eduskunnan Raamatturyhmän pj., Eduskunnan Meriryhmän pj., Eduskunnan Kreikka ystävyysryhmän pj. Jääskeläinen: Kehityspoliittisen neuvottelukunnan pj, Opetushallituksen johtokunnan jäsen, Poliisiasiain neuvottelukunnan jäsen, IPU:n varajäsen, Eduskunnan Israel-ystävyysryhmän pj. Palm: Etnisten suhteiden neuvottelukunnan vpj., STETE vpj., Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsen, Suomen työpajayhdistyksen puheenjohtaja Rauhala: Alkon hallintoneuvoston jäsen, Valtion tarkastusviraston neuvottelukunnan jäsen, Kansliatoimikunnan varajäsen, TUTKAS hallituksen jäsen Räsänen: Sisäasiainministeri Östman: Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsen, ECPM hallituksen puheenjohtaja, ICM verkoston varajäsenyys 2

4 KD:n eduskuntaryhmän jäsenien tekemät valtiopäivätoimet vuonna 2013 Lakialoitteet: Rauhala LA 34/2013 vp - Laki elintarvikelain muuttamisesta LA 70/2013 vp - Laki sotilasvammalain 6 ja 17 :n muuttamisesta Jääskeläinen LA 45/2013 vp - Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain muuttamisesta Kirjalliset kysymykset Ahvenjärvi KK 1190/2013 vp Kolmansista maista tulevien erityisasiantuntijoiden väärinkäyttö KK 912/2013 vp Soiden ojitus lannan levitysmaaksi KK 618/2013 vp Opintotuen huoltajakorotuksen käyttöönotto KK 617/2013 vp Opiskelijaterveydenhuollon ulottaminen AMK-opiskelijoihin KK 485/2013 vp Ulkomailla työskentelevän verotus KK 446/2013 vp Lapsen edun huomioiminen varhaiskasvatuslaissa KK 1030/2012 vp Hirvikantojen säätely Jääskeläinen KK 1170/2013 vp Suomen kanta Boko Haram -järjestöön KK 1055/2013 vp Ihmiskaupan tunnistaminen ja estäminen Suomessa KK 952/2013 vp Kilpailutuksen etujen toteutuminen sähkön siirtomaksuissa KK 828/2013 vp Peliongelmaisten tukeminen KK 606/2013 vp EU:n ja Suomen kanta Hizbollahin aseelliseen toimintaan KK 533/2013 vp Kansalaisten oikeusturva ja korkeiden oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen KK 506/2013 vp Vanhemmuudesta aiheutuvien työnantajakustannusten tasaaminen KK 397/2013 vp Oman uskonnon opetuksen laadullinen ja määrällinen turvaaminen KK 261/2013 vp Avioerojen ennaltaehkäiseminen KK 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus 3

5 Palm KD eduskuntaryhmän toimintakertomus 2013 KK 1175/2013 vp Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden ja erityisesti ylioppilaiden asema nuorisotakuussa KK 1174/2013 vp Koulutettujen vammaisten työllistämisen tukeminen KK 608/2013 vp Velkojen vanhentuminen KK 324/2013 vp Työelämän ja työaikojen muutosten vaikutukset lasten varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluihin KK 323/2013 vp Ehkäisevän lastensuojelun valtakunnallinen tila KK 300/2013 vp Ulkomaalaistarkastajien määrä ja sijoituspaikka KK 259/2013 vp Verkkotallennuspalveluiden laillisuus Rauhala KK 1113/2013 vp Palestiinalaisalueille suunnattujen kehitysapurahojen käytön seuranta KK 979/2013 vp Osittain kotona tehtyjen aborttien valtakunnallinen tilastointi KK 930/2013 vp Nestemäisten polttoaineiden valmistevero KK 759/2013 vp Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus muuttuvassa ympäristössä KK 636/2013 vp Vakuutuspäätösten yhdenmukaistaminen KK 555/2013 vp Sotainvalidien laitoshoidon järjestäminen KK 119/2013 vp Vammaispalvelujen henkilöstömitoitukset Östman KK 1024/2013 vp Maakuntalentokenttien toiminnan varmistaminen KK 858/2013 vp Uskonnonvapauden turvaaminen yhdenvertaisuuslaissa KK 891/2013 vp Tilitoimistojen rikosoikeudellinen vastuu talousrikosten yhteydessä KK 481/2013 vp Länsi-Saharan tilanne ja ihmisoikeuksien toteutuminen KK 130/2013 vp Työttömien työnhakijoiden palveluiden kehittäminen (Östman, Peter /kd ) Suulliset kysymykset ja niiden aihepiiri (varsinaiset kysymykset) SKT 112/2013 vp Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen (Palm, Sari / kd) SKT 104/2013 vp Ikääntyvien hyvinvointiraportin tulokset (Rauhala, Leena /kd ) SKT 93/2013 vp Sähköisten palveluiden esteettömyys (Östman, Peter /kd ) SKT 24/2013 vp Rauhanturvaajien turvallisuus ja Syyrian tilanne (Östman, Peter /kd ) 4

6 Ryhmän talousarvioaloitteet vuonna 2012 TAA 573/2013 vp - Peter Östman /kd ym. Määrärahan osoittaminen yrittäjille suunnatun Talousapu-palvelun toiminnan varmistamiseen TAA 572/2013 vp - Peter Östman /kd ym. Määrärahan osoittaminen Vientiosuuskunta Viexpon toiminnan tukemiseen TAA 570/2013 vp - Peter Östman /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen TAA 373/2013 vp - Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen päihdeäitien hoidon järjestämiseen TAA 372/2013 vp - Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vaihtoehtoisen ammatillisen koulutuksen edistämiseen TAA 369/2013 vp - Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen turvakotijärjestelmän valtakunnallistamiseen TAA 332/2013 vp - Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen äitiysavustuksen korottamiseen TAA 331/2013 vp - Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen TAA 330/2013 vp - Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäiseviin lastensuojelun avopalveluihin TAA 123/2013 vp - Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen ulkomailla järjestettävän perusopetuslain mukaisen opetuksen rahoitukseen eräiden järjestöjen ja yhteisöjen työntekijöiden lapsille TAA 122/2013 vp - Jouko Jääskeläinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälistä suojelua saaneiden maahantulijoiden perheiden yhdistämisestä aiheutuviin harkinnanvaraisiin matkakuluihin TAA 2/2013 vp - Sauli Ahvenjärvi /kd ym. Määrärahan osoittaminen rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien rakennusten korjaus- ja täydennysinvestointeihin TAA 1/2013 vp - Sauli Ahvenjärvi /kd ym. Määrärahan osoittaminen alkoholin matkustajatuonnin valvomiseen Ryhmäpuheenvuorot vuonna Jouko Jääskeläinen; Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Peter Östman; Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Leena Rauhala; Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia Sauli Ahvenjärvi; VK Kotihoidon tukeen tehtävät muutokset Leena Rauhala; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 toiseksi lisätalousarvioksi Jouko Jääskeläinen; Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Peter Östman; Pääministerin ilmoitus rakenteellisista uudistuksista Sauli Ahvenjärvi; Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta Jouko Jääskeläinen; Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille Leena Rauhala; Valtioneuvoston selvitys pohjoismaisesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä; täysistunnon ajankohtaiskeskustelua varten Peter Östman; Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta Peter Östman; Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Sauli Ahvenjärvi; Valtioneuvoston tiedonanto Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä Sari Palm; Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

7 Sauli Ahvenjärvi; Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä Peter Östman; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta Peter Östman; Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille Sari Palm; Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Sauli Ahvenjärvi; Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen Jouko Jääskeläinen; Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutuksesta Leena Rauhala; Valtioneuvoston selonteko kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista Sauli Ahvenjärvi; VK Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka Peter Östman; Hallituksen politiikka vuonna 2013 ja keskeisimmät eduskunnalle annettavat esitykset Sari Palm; Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

8 Eduskuntaryhmän kannanotot kesäkokouksessa , Äänekoski ja Jyväskylä EHKÄISEVÄSSÄ LASTENSUOJELUSSA PUHEISTA TEKOIHIN Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ihmettelee vähäistä panostusta ongelmien ennaltaehkäisyyn maamme lastensuojelussa. 90-luvun puolivälistä lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet puolella miljardilla. Tästä summasta prosenttia on ohjattu lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle, ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu. Lastensuojelun tehtävien laajentaminen erityislainsäädännöllä ehkäisevään lastensuojelutyöhön ei ole tuottanut toivottavia tuloksia. Lastensuojelun tavoitteet saavutetaan lastensuojelua selvittäneen työryhmän mukaan heikosti. Peruspalveluihin, kuten perhetyöhön ja lastensuojelun avohuoltoon ei ole panostettu riittävästi, vaikka näytöt sen vaikuttavuudesta ovat selvät. Samalla kun painotus korjaaviin raskaisiin toimenpiteisiin on hallinnut toimintaa, on lastensuojelun kuormitus kolminkertaistunut, eikä henkilöstömäärää ole lisätty. Sosiaalityöntekijän työn houkuttelevuus on kärsinyt raskaasta työpaineesta. Vuosikymmeniä voimassa ollut toimintatapa on osoittautunut toimimattomaksi, henkilöstöä ja kuntien taloutta kuormittavaksi ja johtavan lisääntyneisiin huostaanottoihin. Valtionosuuksien lastensuojelukerroin on muutettava ennaltaehkäisyyn kannustavaksi. Kuntien on kiireesti ryhdyttävä muodostamaan moniammatillisia tiimejä, palkattava väkeä perhetyöhön ja lastensuojelun avopalveluihin ja panostettava vanhempien päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Työtä on tehtävä yhdessä neuvoloiden, varhaiskasvatuksen, kouluterveydenhuollon, koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Vanhempien tukeminen kasvatusvastuunsa kantamisessa tuottaa parhaiten tuloksia, säästää rahaa ja ennaltaehkäisee raskaita huostaanottoja. EGYPTIN VÄHEMMISTÖIHIN KOHDISTUVA VAINO TUOMITTAVA Egypti on ajautumassa yhä pahempaan väkivallankierteeseen ja jopa Syyrian sisällissodan kaltaisen kriisin mahdollisuus on olemassa. Suomessa pienemmälle huomiolle on jäänyt vähemmistöjen heikkenevä asema Egyptissä. Syrjäytetyn presidentti Mursin kannattajat ovat viime viikkoina tuhonneet ja polttaneet Egyptin kristityn väestön asuintaloja, liikeyrityksiä ja kirkkoja. Useat tahot puhuvat jopa tarkoituksellisesta etnisestä puhdistuksesta ja vähemmistön tuhoamisesta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomen ulkopoliittinen johto tuomitsee jyrkästi väkivallan ja kaiken vähemmistöihin kohdistuvan vainon Egyptissä. Suomen tulee myös aktiivisesti pyrkiä edistämään kansainvälisen yhteisön toimia tilanteen vakauttamiseksi EU:n ja YK:n kautta. Kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa kansalaisyhteiskuntaa tukien. Egyptin väestöstä 10 % kuuluu koptikristittyjen vähemmistöön ja se on yksi vanhimmista kristityistä yhteisöistä maailmassa. ONNISTUNUT RAKENNEUUDISTUS PARANTAA PALVELUJA Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä perää todellisia rakennemuutoksia säästöjen ja kurjistusten sijaan. Rakenneuudistuksen synonyymi ei ole palvelujen heikkeneminen. Mikäli palvelut heikkenevät, rakenneuudistus on epäonnistunut. Julkisen sektorin on nyt kiinnitettävä huomiota kalliiden rakenteiden purkamiseen ja varojen kohdentamiseen byrokratian ylläpidosta palvelujen tosiasialliseen kehittämiseen. Rakenneuudistuksen lähtökohdaksi on otettava asiakasrajapinnan vahvistaminen. Byrokratiaa, hallinnointia ja paperityötä on vähennettävä ja asiakaskontakteja lisättävä. Onnistuneissa rakenneuudistuksissa työn tuottavuutta ja vaikuttavuutta lisätään vähentämällä hallintoa ja siirtämällä painopistettä suorittavaan työhön. Mikäli todellisin rakenneuudistuksiin ei pystytä, on seurauksena palveluiden heikkeneminen ja resurssien hukkaaminen hallintoon ja byrokratiaan. 7

9 KD eduskuntaryhmä esittää seuraavia elvyttäviä lisätalousarvioesityksiä: NUORISOTYÖTTÖMYYDEN TORJUNTAAN LISÄRESURSSEJA Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa erityistä huolta nuorten työttömyyden rajusta lisääntymisestä. Nuorten on päästävä työelämään kiinni nykyistä nopeammin. Nuoren pysyvään syrjäytymiseen riittää jopa kolmen kuukauden työttömyysjakso. Nuorisotakuun toimiminen ja riittävät resurssit sen toteuttamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Eduskuntaryhmä esittää lisäresursseja eri vaihtoehtojen rahoitukseen. Työpajatoiminta, kymppiluokka, erilaiset harjoittelu- ja työssäoppimismahdollisuudet, etsivä nuorisotyö, vaihtoehtoinen ammatillinen koulutus ja erilaiset koulutusmahdollisuudet tulee turvata riittävillä resursseilla. Nuorisotakuun toteuttamisen vastuutahot tulee määritellä nykyistä selkeämmin HOMEKOULUJEN KORJAUKSIIN PANOSTETTAVA Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että lisätalousarviossa myönnetään määrärahoja homekoulujen korjausrakentamiseen. Korjausvelkaa ei saa enää päästää kasvamaan vaan nyt pitää ryhtyä päättäväisiin toimiin ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi. Lasten ja nuorten terveyden vaarantaminen ei ole hyväksyttävää. Arvioiden mukaan joka kuudennessa päiväkodissa ja koulussa on homeongelmia. Lasten ja nuorten sekä koulujen ja päiväkotien henkilökunnan kannalta tilanne on kestämätön. Panostukset korjausrakentamiseen toisivat mukanaan myös työllistävän vaikutuksen, sillä laskusuhdanteen myötä rakennussektori on ajautunut vaikeuksiin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää korjausrakentamistuen myöntämiseen myös kuntien panostusta, jolloin kerrannaisvaikutukset olisivat suuremmat. Kuntien kanssa tulee luoda selkeä toimintamalli valtionosuuden käyttämiseksi. Tärkeää on myös kehittää uusia menetelmiä homevaurioiden korjaamiseen, jolloin uutta osaamispääomaa voitaisiin hyödyntää laajemmin koko maassa. Eduskuntaryhmän mukaan osa määrärahoista tulisikin suunnata juuri alan tutkimukseen ja kehittämiseen yhdessä suomalaisten rakennusalan yritysten kanssa. KD TUKEE LENTOKENTTÄVERKOSTON SÄILYTTÄMISTÄ Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valtiovarainministeriön esitystä pääomittaa Finaviaa, mikäli maakunnallinen lentokenttäverkko saadaan tuen avulla säilymään. Lentokenttiä ylläpitävän Finavian on aiemmin arvioitu luopuvan lähivuosina suuresta osasta maakuntakenttiään. Hallituksen intresseissä tulee olla valtakunnallisesti riittävän kattavan lentokenttäverkon toiminnan jatkuminen. Maakuntien lentoliikenteen jatkuminen taantuma-ajan yli tulee turvata poliittisilla päätöksillä. Lentoliikenne tukee merkittävästi koko Suomen kilpailukykyä ja talouskehitystä. Toimivat lentoyhteydet lisäävät Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten näkökulmasta. Toimivat lentoyhteydet ovat myös eri puolilla maatamme sijaitseville vientiyrityksille elinehto. Maakunnallisten lentokenttien sulkeminen olisi paha isku näistä lentokentistä riippuvaisille suomalaisille vientiyrityksille. NELOSTIEN PERUSPARANNUKSEEN ELVYTYSVAROJA Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa elvytysmäärärahoja suunnattavaksi Jyväskylä-Äänekoski välisen moottoritien rakennustöiden käynnistämiseen jo ensi vuonna. Nelostie on mukana ehdotetussa korkeatasoisessa EU:n TEN-T ydinverkossa, ja sen peruskorjaus tulee toteuttaa joka tapauksessa. Hanketta ei tule lykätä seuraavalle hallituskaudelle, vaan se tulee käynnistää elvytystoimena jo ensi vuonna. Nelostien parantaminen Jyväskylästä pohjoiseen on Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman suurista liikennehankkeista keskeisin ja tärkein. Liikenteen sujuvuus on heikentynyt, eikä liikenteen välityskyky riitä vilkkaimmilla osuuksilla. Nelostie on monin paikoin kapea, mäkinen ja mutkainen ja tämä on omiaan heikentämään liikenneturvallisuutta. Moottoritien rakentaminen tukisi myös lentoliikenteen ja tieliikenteen parempaa yhteensovittamista. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää nopeasti käynnistettäviin perusväylänpidon hankkeisiin osoitettavasta elvytysmäärärahasta osaa kohdennettavaksi nelostien parantamiseen välillä Jyväskylä-Äänekoski. 8

10 ULKOVARTIOLAIVA MERITURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää elvytysinvestointina toteutettavaksi toisen ulkovartiolaivan hankintaa. Toinen ulkovartiolaiva on Rajavartiolaitokselle toiminnallisesti tarkoituksenmukainen. Vuonna 2013 valmistuvalle ulkovartiolaivalle on alun perin esitetty sisaralusta täydentämään merialueiden turvallisuustyötä. Toinen monitoimiulkovartiolaiva toisi Suomelle tarvittavan öljyntorjuntakapasiteetin, jotta voitaisiin paremmin varautua lisääntyvän öljynkuljetuksen riskeihin Itämerellä ja Suomenlahdella. Monitoimiulkovartiolaivalla olisi rajanvalvontatehtävien ja öljyntorjuntakapasiteetin lisäksi myös hätähinausominaisuus. Laiva tukisi samalla suomalaista osaamista ja työtä. Koska kyseessä olisi sisaralus, hanke olisi mahdollista käynnistää nopeasti ja parantaisi telakkateollisuuden hankalaa työllisyystilannetta. Ulkovartiolaiva edustaa teknistä huippuosaamista ja edesauttaisi myös suomalaisen meriklusteriosaamisen vientiä. SÄILÖÖNOTTOPAIKKOJEN LISÄÄMINEN TEHOSTAMAAN MAAHANMUUTTOVIRASTON TYÖTÄ Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää säilöönottokapasiteetin lisäämistä. Nykytasoinen säilöönottokapasiteetti on riittämätön ja säilöön otettuja ulkomaalaisia joudutaan pitämään säilössä yhä useammin poliisin ja rajavartiolaitoksen tiloissa. Menettely on lainvastainen, sillä säilöönotto muissa kuin niihin tarkoitetuissa tiloissa sallitaan vain poikkeustilanteissa. Suomi on saanut toiminnastaan moitteita sekä Euroopan, että YK:n tasolta. Säilöönoton jatkuminen pidempään sallitaan vain tuomioistuimen luvalla, eivätkä kaikki tuomioistuimet myönnä jatkolupia säilöönottoon poliisin tiloissa. Näissä tapauksissa maasta poistamisen toimeenpano saattaa estyä. Säilöönottokapasiteetin riittämättömyys muodostaa pullonkaulan maasta poistamisen toimeenpanossa ja lisää sitä kautta vastaanottokeskusten kustannuksia. Säilöönottokapasiteetin lisääminen tehostaa maasta poistettavien käännyttämis- ja karkottamispäätösten täytäntöönpanoa. KD eduskuntaryhmä esittää seuraavia rakenteellisia uudistuksia: Jo käynnissä olevien rakenneuudistusten lisäksi kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää toteutettavaksi seuraavia uudistuksia: TYÖTTÖMÄSTÄ YRITTÄJÄKSI NYKYISTÄ JOUSTAVAMMIN Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa työttömälle nykyistä joustavampia mahdollisuuksia siirtyä yrittäjäksi. Käytännössä aloittavan yrittäjän tulee ryhtyä yrityksen perustamispäivästä kokopäiväiseksi yrittäjäksi kaikkine vastuineen. Yritysideaa ei voi testata eikä yrittäjyyttä aloittaa vähitellen menettämättä kokonaan työmarkkinatukea. Keinoina joustojen lisäämiseen esitämme työttömän sovitellun päivärahan suuntaamista aloitteleville yrittäjille, sekä työosuuskuntien perustamista työvoimatoimistojen yhteyteen. Lain mukaan työttömän soviteltu päiväraha on mahdollinen myös yritystä aloitettaessa, mutta käytännössä sitä myönnetään erittäin harvoin. Työttömän soviteltua päivärahaa tulee määrätietoisesti suunnata yrityksen perustamisvaiheeseen määräajaksi. Perustoimeentulon turvaaminen laskisi kynnystä kokeilla yrittäjyyttä. Aloitteleville yrittäjille tulisi myös perustaa työosuuskuntia, joiden piirissä yrittäjyyttä voisi harjoitella työmarkkinatukea menettämättä. Osuuskuntia tarvitaan nimenomaan julkisen vallan palveluna, jolloin ne olisivat järjestelyiltään työttömälle kevyitä. Osuuskunnassa tulee olla vähintään seitsemän jäsentä, jotta sen piirissä tehty työ ei katkaise työmarkkinatukea. Tämä vaatimus asettaa käytännössä korkean kynnyksen yrittäjyyden kokeilemiseen osuuskunnan kautta. Kaupalliset osuuskuntajärjestelyt taas ovat työttömälle työnhakijalle kalliita. Joustava yrittäjyyden alku torjuisi myös harmaata taloutta. TYÖTTÖMÄN ANSIOTULOIHIN SUOJAOSUUS Esitämme säädettäväksi työttömän soviteltuun päivärahaan 300 euron suojaosuutta, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei otettaisi työttömyyspäivärahassa huomioon. Suojaosuuden alle jäävä epäsäännöllinen tulo ei siten vaikuttaisi työttömyysturvaa alentavasti, eikä johtaisi työttömyysturvan keskeytykseen. Uudistuksen tarkoituksena on kannustaa työtöntä ottamaan vastaan myös epäsäännöllistä ja lyhytaikaista työtä. Kaikenlaisen työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa. Uudistus purkaisi kannustinloukkuja, auttaisi työpolun alkuun, ja torjuisi harmaata taloutta. Työttömällä tulee myös olla oikeus osallistua vapaaehtoistyöhön etuutta menettämättä oman työkykynsä ja hyvinvointinsa säilyttämiseksi. 9

11 TYÖURIEN PIDENTÄMINEN Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on avoin keskustelemaan lakisääteisen eläkeiän korottamisesta ja toivoo, että hallitus tekee asiasta linjauksen. Lakisääteisen eläkeiän korottamisen edellytyksenä on ikääntyneiden työntekijöiden työttömyyden nujertaminen ja työelämän muokkaaminen huomioimaan ikääntyvien työntekijöiden tarpeet. Nykyisessä suhdannetilanteessa yksistään lakisääteisen eläkeiän korottaminen voi osoittautua toimimattomaksi keinoksi pidentää työuria. Sen lisäksi, että hallitus linjaa lakisääteistä eläkeikää, meidän on otettava käyttöön useita keinoja todellisen eläköitymisiän korottamiseksi. Liian moni jää pois työstä ennen lakisääteistä eläkeikää. Valtiovallan on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa pyrittävä torjumaan ennenaikaista eläköitymistä parantamalla työelämän laatua ja ikääntyvien työssä jaksamista. Syrjäytymisen ja varhaisen eläköitymisen torjunnassa voidaan panostamalla mielenterveys- ja päihdetyöhön saavuttaa myös merkittäviä tuloksia. Yhä useampi ikääntynyt työnhakija kohtaa työnhaussaan voimakasta ikäsyrjintää ikääntynyt työnhakija ei kelpaa työnantajille. Meidän on torjuttava ikärasismia määrätietoisesti ja ikääntyvien työntekijöiden arvostusta on lisättävä. Varhaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisy tulisi ottaa erityiseksi painopisteeksi kestävyysvajeen ratkaisemisessa. Eduskuntaryhmämme on huolestunut nuorten ennenaikaisesta eläköitymisestä. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi yli 1500 alle 30-vuotiasta vuosittain. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen %. Jos menetämme yhä suuremman joukon työelämän ulkopuolelle jo nuorena, olemme kestämättömässä tilanteessa tulevina vuosina. Meillä on kasvava ongelma siinä, että nuoret eivät pääse työelämään kiinni. Nuorten syrjäytymiskehityksen estämiseksi tulee nuorisotakuun toteuttamisen vastuutahot määritellä nykyistä selkeämmin. Nuorten siirtymistä opinpolulta työelämään tulee tukea koulutuksen työelämäyhteyksiä lisäämällä. Vaikeasti työllistyvien kohdalla henkilökohtaista työvoimapalvelua ja ohjausta on lisättävä vastaamaan todellista ohjauksen tarvetta. Eläkkeelle jäämisen tulee olla joustavaa ja työnteon jatkamiseen kannustavaa. Vanhuuseläkeiän yli työssä jatkavien ansiotuloverotusta tulisi keventää. Veroalennus tukisi ikääntyvien mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan ja korottaisi todellista eläköitymisikää. Myös osatyökykyisten työnteon mahdollisuuksia tulee parantaa nykyisestä. KD eduskuntaryhmä esittää seuraavia kasvua tukevia budjettilisäyksiä: HENKILÖYHTIÖIDEN VEROTUS OSAKEYHTIÖIDEN TASOLLE Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää henkilöyhtiöiden verotuksen muuttamista osakeyhtiöiden verotuksen tasolle. Henkilöyhtiöiden verotuksen tasaaminen osakeyhtiöiden tasolle voidaan toteuttaa yksinkertaisimmin verottamalla toiminimien ja henkilöyhtiöiden pääomatuloja vain 85 prosentin osuudelta. Haluamme kannustaa myös henkilöyhtiöitä investointeihin ja työpaikkojen luomiseen. Henkilöyhtiöitä tulee kohdella verotuksellisesti samanarvoisesti osakeyhtiöiden kanssa. Samalla kun osakeyhtiöiden verotusta ollaan keventämässä, henkilöyhtiöiden verotus on kiristynyt pääomaverotuksen kiristymisen myötä. Hallituksen tulee kannustaa yrittäjyyteen, työllistämiseen ja riskinottoon myös henkilöyhtiöissä. Uudet, syntyvät yritykset ovat pääasiallisesti hallinnollisesti helppoja ja joustavia henkilöyhtiöitä, koska yrityksen perustamisen kynnys on niissä matala. Henkilöyhtiöt ovat myös merkittäviä työllistäjiä. SUOMEN SATAMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANNETTAVA VÄYLÄMAKSUJA ALENTAMALLA Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa väylämaksujen alentamista parantamaan suomalaisten satamien kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä laivaliikenteen toimintaedellytyksiä. Väylämaksut ovat tärkeä kilpailullinen kysymys Itämeren laivaliikenteessä. Kilpailijamaistamme esimerkiksi Baltian mailla ei ole väylämaksuja ollenkaan. Väylämaksujen alentaminen vaikuttaisi satamien liikenteeseen ja sitä kautta työllisyyteen, vähentäisi osaltaan laivakuljetusten hinnannostopaineita ja tukisi myös maamme vientiteollisuutta. Väylämaksujen alentaminen auttaisi myös rikkidirektiivin voimaantulon johdosta lisääntyvien kustannusten kattamisessa. Vuonna 2015 voimaanastuva määräys laivapolttoaineiden rikkipitoisuuden maksimirajasta aiheuttaa merkittävän polttoainekustannusten nousun laivaliikenteelle. Lisäkustannuksia syntyy lisäksi laivakohtaisista 10

12 investoinneista. Pahimmassa tapauksessa uusien määräysten aiheuttamat lisäkustannukset johtaisivat yli DWT:n laivojen katoamisen Suomeen kohdistuvasta liikenteestä. Tämä vaarantaisi esimerkiksi kaivosteollisuuden kehittymisen ja vahingoittaisi vientiyritysten kilpailukykyä. PAINOPISTEEN SIIRTO ENNALTAEHKÄISEVÄÄN LASTENSUOJELUUN Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa käynnistää painopisteen siirtämisen korjaavasta lastensuojelusta ennaltaehkäiseviin lastensuojelun avopalveluihin ja perhetyöhön. Eduskuntaryhmä esittää 10 miljoonan euron lisäystä suunnattavaksi ennaltaehkäiseviin lastensuojelun avopalveluihin ja perhetyöhön, erityisesti perhetyöntekijöiden palkkaamiseen. Painotus korjaaviin raskaisiin toimenpiteisiin on johtanut lisääntyviin huostaanottoihin ja lisännyt lastensuojelun kustannuksia vuosi vuodelta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin palveluihin maksaisi itsensä takaisin nopeasti vähentyneinä huostaanottoina. Vanhempien tukeminen kasvatusvastuunsa kantamisessa tuottaa parhaiten tuloksia, säästää rahaa ja ennaltaehkäisee raskaita huostaanottoja. Korjaavia lastensuojelutoimenpiteitä tukeva lastensuojelukerroin on valtionosuusuudistuksen yhteydessä muutettava ennaltaehkäisyyn kannustavaksi. VETERAANIKUNTOUTUS JA ÄITIYSAVUSTUS Veteraanien kuntoutusrahat loppuvat joka vuosi kesken, vaikka kaikkien puolueiden yhteinen poliittinen tahto on, että kuntoutus hoidetaan hyvin. Eduskuntaryhmämme vaatii lisättäväksi 2 miljoonaa euroa sotaveteraanien kuntoutukseen. Äitiyspakkaus on konkreettinen ja toimiva osa suomalaista perhepolitiikkaa, ja haluamme pitää sen nykyisellä tasollaan. Eduskuntaryhmä haluaa lisätä 2,8 miljoonaa euroa äitiysavustuksen korottamiseen yleisen ansiokehityksen mukaiseksi. Korotuksen avulla äitiyspakkaus voidaan pitää tämänhetkisellä tasolla, eikä sen sisällöstä tarvitse tinkiä. Äitiysavustus otetaan vastaan joko äitiyspakkauksena tai vastaavana summana rahaa. Tällä hetkellä äitiysavustuksen arvo on 140 euroa, korotuksen jälkeen se olisi 180 euroa. Eduskuntaryhmän kannanotot talvikokouksessa Espoo Rikkidirektiivin kilpailuhaitta kompensoitava Suomalainen hyvinvointi on yhä vahvasti riippuvainen perusteollisuutemme kansainvälisestä kilpailukyvystä. Kun kilpailu kiristyy ja tuotanto keskittyy yhä tehokkaampiin yksiköihin, ainoastaan kilpailukykyisimmät tuotantolaitokset menestyvät. Euroopan talouskriisi on korostanut entisestään teollisuuden kustannuskilpailukyvyn merkitystä. Suomalaisen perusteollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen kilpailijamaihin nähden on jo kostautunut tuotannon siirtymisenä maamme rajojen ulkopuolelle. Tällaiseen kehitykseen meillä ei ole varaa. Rikkidirektiivistä koituva viennille elintärkeiden merikuljetusten kustannusten nousu tulee heikentämään Suomen kilpailukykyä. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä perusteollisuuden työpaikkojen turvaamiseksi on rikkidirektiivin vientiteollisuuden kilpailukykyä heikentävä vaikutus kompensoitava. Samalla on otettava tarkasteluun energiaintensiivistä kotimaista teollisuutta kuormittava windfall-vero. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että kilpailukykyä heikentäviin uusiin veroihin tulee suhtautua erityisen kriittisesti tässä suhdannetilanteessa. Eläkeläisten työssäkäynti houkuttelevammaksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa parantaa eläkeläisten mahdollisuutta työssäkäyntiin. Monet työnantajat suhtautuvat myönteisesti eläke-ikäisiin työntekijöihin. He ovat kokeneita ja osaavia työntekijöitä, jotka helpottavat ruuhkahuippuja ja ovat apuna muun muassa uuden työvoiman perehdyttämisessä. Eläkkeellä olevien työpanos on merkittävä monessa työpaikassa. Eläkeläiset myös itse kokevat, että työssä käynti lisää heidän hyvinvointiaan ja ylläpitää toimintakykyä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää talvikokouksessaan, että osa-aikaisesti työskentelevien eläkeläisten verotusta kehitettäisiin kannustavammaksi ja heille tarjottaisiin esimerkiksi työterveyspalveluita. Eläkeläisten 11

13 vapaaehtoista työssäkäyntiä on kehitettävä nykyistä kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi. Lasten oikeudet nostettava läpileikkaavaksi periaatteeksi lainsäädännössä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa painottaa lasten oikeuksien tärkeyttä kaikessa lainsäädännössä. YK.n lasten oikeuksien komitea on antanut lausunnossaan (2011) Suomelle kehotuksen lisätä tietoisuutta ja koulutusta lasten oikeuksista sekä sisällyttää lapsen etu kaikkeen lainsäädäntöön. Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus ohjaa lasten edun toteutumista myös Suomessa. Lapsiasiainvaltuutettu arvioi sopimuksen toteutumista, muttei valvo sitä. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja perheongelmista seuranneet huostaanotot ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee erittäin tärkeänä, että lasten hyvinvoinnin ja turvallisen elämän eteen tehdään kaikki voitava. 12