TAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMISEKSI

Transkriptio

1 TAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMISEKSI Tummaverkkoperhonen Tampereen Näätäsuolla; valokuva: Tero Piirainen Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry Tampere,

2 Tampereen hyönteistutkijain seura ry Kankaankuja Tampere Tampereen kaupunki / Ympäristönsuojeluyksikkö PL Tampere TAMPEREEN NÄÄTÄSUON JA YMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA TUMMAVERKKOPERHOSEN ELINYMPÄRISTÖJEN SUOJELEMI- SEKSI Yhteenveto Tampereen hyönteistutkijain seura on tehnyt tämän hoitosuunnitelman Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön tilaamana. Suunnitelman pohjana käytettiin Tampereen Hyönteistutkijain Seuran vuonna 2009 laatimaa ja vuonna 2011 täydennettyä suunnitelmaa: Hoitosuunnitelma tummaverkkoperhosen esiintymispaikoille Tampereen Näätäsuolla ja lähiympäristössä. Uuden hoitosuunnitelman tavoitteena oli täsmentää hoitotavoitteita ja toimenpiteitä sekä esittää niiden toteutusaikataulu vuosille Työssä on otettu huomioon Nurmi-Sorilan osayleiskaavan sekä Tarasten asemakaavan valmistelut. Ennen hoitosuunnitelmatyön laadinnan aloittamista pidettiin ympäristönsuojeluyksikön kanssa aloituskokous, jossa täsmennettiin hoitosuunnitelmatyön tavoitteita ja sisältöä. Hoitosuunnitelma sisältää: Näätäsuon ja sen lähiympäristön tummaverkkoperhosen kannalta merkittävät elinympäristölohkot sekä kulkureitit niiden välillä. Elinympäristöille ja kulkureiteille suositeltavat hoitotoimenpiteet. Hoitotoimenpiteille parhaat toteutustavat ja ajankohdat. Lähivuosina tehtäviin kunnostustoimenpiteisiin sisältyy pensaikkojen raivausta ja hakkuita, joilla niittyjä ja kosteikkoja saadaan nykyistä avarammiksi ja niittyverkostoa yhtenäisemmäksi. Hevoslaidunnukseen käytetty alue laajenee. Näätäsuon halkaisevaan ojaan asennetaan pohjapatoja, joilla estetään niittyalueen kuivuminen. Vieraslajien leviäminen torjutaan. Tummaverkkoperhonen esiintymä huomioidaan myös alueelle rakennettavien tie- ja putkilinjojen sekä hulevesirakenteiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Tavoitteena on myös, että Näätäsuon ympäristössä kulkisi tulevaisuudessa aktiivisesti käytössä olevia virkistysreittejä. Virkistysalueiden hoito voi tukea tummaverkkoperhosen esiintymistä alueella. Kaikki suunnitellut toimenpiteet tapahtuvat Tampereen kaupungin omistamilla maa-alueilla. Hoitosuunnitelmassa on mainittu myös asioita, jotka on syytä ottaa huomioon meneillään olevissa ja tulevissa kaavoitushankkeissa, sekä muiden maanomistajien käytävissä maankäyttöön liittyvissä neuvotteluissa. Hoitosuunnitelmaan ja kartoitusraporttiin liittyvä paikkatietoaineisto toimitetaan sähköisessä muodossa kaupungin paikkatieto-ohjeiden mukaisesti. Tampereella, Tero Piirainen pj, Tampereen hyönteistutkijain seura ry 2

3 Johdanto Tampereen Tarastenjärven läheisyydessä sijaitsevalla Näätäsuolla ja sen lähialueilla esiintyy uhanalainen ja rauhoitettu tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina). Tämän hoitosuunnitelman tarkoituksena on kuvata Näätäsuolla ja sen ympäristössä sijaitsevat lajille merkitykselliset elinympäristöt, ja ehdottaa vuosille toimenpiteitä, joilla lajin esiintyminen turvataan. Ensimmäinen alueelle tehty hoitosuunnitelma on vuodelta 2009 ( Luonnos Tampereen Näätäsuon alueen kunnostamisesta ja käytöstä tummaverkkoperhosen esiintymisen turvaamiseksi, Tampereen Hyönteistutkijain Seura / Tero Piirainen, ). Suunnitelmaa täydennettiin vuonna 2011 ( Hoitosuunnitelma tummaverkkoperhosen esiintymispaikoille Tampereen Näätäsuolla ja lähiympäristössä, Tampereen hyönteistutkijain seura / Tero Piirainen. Suunnitelmien ehdottamat hoitotoimenpiteet ovat edelleen pääosin toteuttamatta. Näätäsuon ympäristöineen on Tampereen parhaita tummaverkkoperhosen esiintymäalueita siitä huolimatta, että niittyjen laatu on viime vuosina heikentynyt erityisesti umpeenkasvun ja lajin ravintokasvin lehtovirmajuuren vähentymisen myötä. Yli kymmenen vuotta jatkuneen seurannan aikana sekä perhosen että ravintokasvin määrä on ollut laskusuunnassa. Näätäsuon pellot ovat olleet osittaisessa viljelykäytössä. Alueella on myös jonkin verran hevoslaidunnusta, joka on ollut tummaverkkoperhosen kannalta hyödyllistä. Lisäksi alue soveltuu erinomaisesti esim. niittotalkoiden kohteeksi. Talkoita onkin ollut lähes vuosittain Tampereen kaupungin järjestäminä. Suuri uhka perhosen esiintymiselle ovat olleet Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen ja muun alueelle sijoittuvan teollisuuden maankäytön tarpeet. Niittyalueiden ottaminen muuhun käyttöön, niittyjen eristäytyminen, ja muutokset alueen vesitaloudessa voivat muuttaa olosuhteita niittyjen kannalta huomattavasti huonompaan suuntaan. Jatkuvia uhkatekijöitä ovat myös umpeenkasvu ja ravintokasvin häviäminen niityiltä heinittymisen takia. Näätäsuon ja sen ympäristön niityt ovat osa Nurmi-Sorilan niittyverkostoa, joten myös perhosen siirtymäreitit muille lähistön niityille on säilytettävä. Erityisen tärkeitä ovat yhdysreitit pohjoiseen, Sorilan esiintymän ydinalueille. Tummaverkkoperhosen esiintymien metapopulaatioluonteen huomioon ottaen on niittyverkoston kaikkien olemassa olevien niittyjen hoito järjestettävä, jotta perhoskannan elinvoimaisuus niittyverkostossa säilyy. Näätäsuon alueella sekä Tiikonojan varressa sijaitsee kaksi luonnonsuojelulain 47 :n mukaisesti rajattua tummaverkkoperhosniittyä, joiden yhteispinta-ala on noin 18 ha. Visio 2025 Näätäsuon ja sen ympäristön hoitosuunnitelman visio vuodelle 2025 on: 1. Näätäsuolla ja sen ympäristössä on yhteensä noin viisi tummaverkkoperhosen asuttamaa niittyaluetta, jotka muodostavat esiintymän ydinalueet. Niityillä elävät ja lisääntyvät perhoskannat ovat elinvoimaisia, ja niityillä kasvaa runsaasti lajin ravintokasvia lehtovirmajuurta. Ydinalueiden niittyjen yhteispinta-ala on noin 12 hehtaaria. 2. Niittyjä yhdistävät hyvälaatuiset siirtymäreitit. Siirtymäreiteillä ja niittyjä ympäröivillä toissijaisilla esiintymäalueilla on merkitystä myös mesikasvien lähteenä aikuisille perhosille. Jos lasketaan yhteen varsinaiset tummaverkkoperhosniityt, toissijaiset esiintymäalueet ja siirtymäreitit, on Näätäsuon ja sen ympäristön esiintymän yhteispinta-ala noin 35 hehtaaria. 3. Suurinta osaa niityistä hoidetaan laiduntamalla, laiduneläin on todennäköisimmin he- 3

4 vonen. Laidunpainetta säädellään siten, että se pysyy perhosniityille sopivana. 4. Muita hoitotoimenpiteitä ovat mm. niitto, raivaukset, metsänhakkuut, sekä maanmuokkaus. Osaa Näätäsuosta käytetään heinän viljelyyn ja laidunnurmena. 5. Alueella kulkee useita ulkoilureittejä, joita voidaan hyödyntää kävellen tai ratsain. Pohjois-eteläsuunnassa alueen läpi kulkee uusi ulkoilureitti, joka myötäilee notkopaikoissa kulkevia tummaverkkoperhosen esiintymäalueita ja siirtymäreittejä. Ulkoilureittien hoidossa ja ylläpidossa yhdistyvät virkistyskäytön tarpeet sekä tummaverkkoperhosen elinympäristövaatimukset. 6. Perhosten esiintymäalueita sivuavia teiden varsia, putkilinjoja sekä sähkövoimalinjaa käytetään hyväksi perhosten mahdollisina elinalueina ja siirtymäreitteinä. 7. Hoidettavien alueiden hoito on kustannustehokasta. Laidunnuksella sekä yhdistämällä elinympäristöjen hoitoa tiealueiden, virkistysreittien ja voimalinjojen ylläpitoon voidaan kulut pitää kohtuullisina. 8. Tarastenjärven asemakaava-alueen ja Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen aiheuttamat haitat hallitaan sijoittamalla riittäviä suojavyöhykkeitä niittyjen ympäristöön. 9. Alueen läheisyyteen tuleva rakentaminen suunnitellaan siten, että perhosniittyjen vesitasapaino pysyy nykyisellään. Näätäsuon maaperän kosteus turvataan asentamalla alueen halkaisevaan ojaan yksi tai useampia veden kulkua sääteleviä pohjapatoja 10. Alueelle tulevat uudet vesirakenteet, kuten hulevesien laskeutusaltaat, suunnitellaan siten, että niistä voi muodostua perhosille mahdollisia elinalueita. 11. Pieni osa perhosniityistä mutta merkittävä osa siirtymäreiteistä voi olla myös yksityisessä omistuksessa. Kaavoituksessa huomioidaan niittyjen ja siirtymäreittien sijainti, ja ne kaavoitetaan virkistys- ja suojelualueiksi. Myös yksityisessä omistuksessa olevia esiintymäalueita pyritään saamaan suunnitelman mukaisen hoidon piiriin. 12. Niittyjen hoito tapahtuu hyvässä yhteistyössä maanomistajien, alueen asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan hoidon jatkuvuus ja tuloksellisuus. Käytön ja hoidon yleissuunnitelma Näätäsuon ja sen ympäristön tummaverkkoperhosniittyjen käytössä ja hoidossa toteutetaan seuraavat toimenpiteet: 1. Vuosina tehdään Näätäsuon ja Tiikonojan niittyalueiden ja reittien yleiskunnostus, joka on tarpeen, jotta varmistetaan perhosen elinolosuhteet lähivuosina. Toimenpiteisiin sisältyy mm. niittyjä ympäröivien metsien hakkuita ja ojanvarsien pajukoiden poistaminen juurineen kaivinkoneella. 2. Niittyjen kosteustasapaino säilytetään pääosin nykyisellään, osia niityistä pyritään saamaan nykyistä kosteammiksi ojiin asennettavilla pohjapadoilla. Niittyjen riittävä kosteus on elinehto tummaverkkoperhosen ravintokasville lehtovirmajuurelle, ja siten myös itse perhoselle. 3. Laidunnukseen käytettävien alueiden määrää ja laajuutta kasvatetaan huomattavasti. Laidunnuksella on merkittävä osa niittyjen hoidossa. Kasvillisuus pysyy laidunnuksessa avoimena. Lisäksi maan pinta muokkaantuu, mikä on hyödyksi lehtovirmajuurelle. Riittävän laajat laidunalueet varmistavat, ettei laidunpaine nouse liian korkeaksi. Laidunkierrolla ja laidunpaineen säätelyllä varmistetaan, että laidunalueilla on 4

5 riittävästi perhoselle sopivaa elinympäristöä. Alueen käytön ehdot asetetaan siten, että laidunnus alueella on järkevää myös taloudellisesti. 4. Heinän ja kauran viljely sekä laidunnus peltoalueella jatkuvat. Peltoalueen käyttö tukee hevostaloutta ja laidunnuksen kannattavuutta. Kaksi kosteaa lohkoa peltoalueesta siirretään kokonaan laidunnukselle. Peltoalueella käytössä oleva viljelykierto mahdollistaa mesikasvien esiintymisen. 5. Alueella sijaitsevat vieraslajien esiintymät torjutaan vuosina , jonka jälkeen vieraslajitilannetta seurataan muutaman vuoden välein. Vieraslajeista lupiinia kasvaa kolmella alueella. Jättiputkea ja jättipalsamia on molempia yhdet esiintymät. 6. Perhosniityt ja niiden väliset kulkuyhteydet huomioidaan kaavoituksessa siten, että niittyjen pinta-alat ovat riittävät ja niiden väliset yhteydet säilyvät. Tällä hetkellä suojelualueet kattavat 18 hehtaaria yhteensä noin 35 hehtaarista, jotka ovat perhoselle merkityksellisiä. 7. Alueella olevat virkistysreitit kunnostetaan, lisäksi suunnitellaan Nurmi-Sorilan kaavoituksen mukaiset uudet reitit. Virkistysreitit ja niiden hoito suunnitellaan siten, että ne tukevat perhosen esiintymistä. Reitit ovat sekä ratsastajien että muiden käyttäjien käytössä. Uudet virkistysreitit kulkevat suurelta osin notkoalueita pitkin, ja ne pidetään avarina osana virkistysreittien ylläpitoa. 8. Niittyjen hoito, laidunnuskäyttö, sekä alueiden virkistyskäyttö sovitetaan yhteen siten, että ne hyödyttävät toisiaan. Vain pieni osa niittyalueista jätetään ainoastaan perhosniityiksi, joita hoidetaan erityisillä toimenpiteillä. 9. Toimitaan aktiivisesti yksityisessä omistuksessa olevien esiintymäalueiden saamiseksi tämän suunnitelman mukaisen hoidon piiriin. Yksityismailla sijaitsevien perhosniittyjen ja siirtymäreittien sijainti otetaan huomioon kaavoituksessa ja alueiden käytössä siten, että ne tukevat tämän suunnitelman toteutumista. 10. Niittyalueiden ja siirtymäreittien yleiskunnostus uusitaan noin kahdeksan vuoden välein, eli seuraavan kerran vuosina Vuosittaisia toimenpiteitä ovat laidunnus vaihtelevilla laidunlohkoilla, virkistysreittien kunnossapito, ja perhosen esiintymisen seuranta. 5

6

7 Hoitosuunnitelman lohkot Lohkojen rajaukset sivun 6 kartan mukaisia. Lohkojen pinta-alat ja lohkojen puuston määrät ovat kartta-aineiston perusteella tehtyjä arvioita. Lohko 1 Pinta-ala: 2000 m2; 0,2 ha Kuvaus: Hoidettua niittyä. Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Niukasti virmajuurta. Niitetty vuosittain Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun toimesta. Niitto ja vesakoiden raivaus / Tampereen kaupunki Aikataulu: Niitto ja muut toimenpiteet vuosittain tai joka toinen vuosi. Lohko 2 Pinta-ala 4000 m2; 0,4 ha Kuvaus: Hoitamatonta, osittain metsitettyä ja metsittynyttä niittyä; lehtomainen, puusto: koivu, leppä, paju, kuusi; paikoitellen virmajuurta. Pienikokoinen puusto ja pensaikko raivataan lohkolta kokonaan pois. Rajatun suojelualueen eteläreunaan jää puustoinen suojavyöhyke (lohko 27). Lisäksi rajatun suojelualueen ulkopuolelle jää suojavyöhyke (lohko 29). Hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Töiden yhteydessä vältetään runsasta liikkumista lohkolla 1. Aikataulu: 2015 Lohko 3 Pinta-ala 9000 m2; 0,9 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas, osittain tuore kangas, kuusikko; paikoitellen virmajuurta runsaastikin; puusto varjostaa viereistä ojaa. Avohakkuu noin 30 metrin leveydeltä ojan länsipuolelle noin 250 metrin matkalle. Hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Ehdotuksen mukaisesti lohkon läpi kulkisi virkistysreitti (40). Jatkossa alueen säännöllinen raivaus virkistysalueena, jotta alue pysyy avoimena ja aurinkoisena. Tavoitteena, että ojan varteen voi tulla merkittävästi virmajuurikasvustoja, joissa tummaverkkoperhonen voi mahdollisesti lisääntyä. Aikataulu: Avohakkuu 2015, virkistysreitin perustaminen Puuston arvioitu määrä: kuusi 200 m3, koivu ja haapa 50 m3 + energiapuu Lohko 4 Pinta-ala 2000 m2; 0,20 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas, kuusikko; yhdistää Näätäsuon ja Sorrin tilan niityn sekä vesihuoltoinjan; niukasti virmajuurta. Kapea-alainen avohakkuu, hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Avaa noin 10 metrin levyisen avoimen linjan vesihuoltolinjan ja Näätäsuon välille, ja siitä edelleen pohjoiseen. Ehdotuksen mukaisesti lohkon läpi kulkisi virkistysreitti (40). Jatkossa alueen säännöllinen raivaus virkistysalueena, jotta alue pysyy avoimena ja aurinkoisena. Virmajuuri mahdollisesti leviää viereisiltä niityiltä tai itää siemenpankista. Myöhemmin alueen rakentuessa, perhosen siirtymäreittiä levennetään noin 30 metrin levyiseksi (lohko 26). 7

8 Aikataulu: Hakkuut Virkistysreitin perustaminen Puuston arvioitu määrä: kuusi 50 m3 + energiapuu Lohko 5 pinta/ala 7000 m2; 0,7 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas: koivu, kuusi; nykyään osittain (itäosa) metsälaidunta; niukasti virmajuurta, jota puusto varjostaa. Avohakkuu, hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Lohkon länsi- ja eteläreunoihin jätetään puurivit suojaamaan aluetta tuulelta. Pohjoisreunassa kulkevan ojan eteläpuolelta poistetaan puusto noin 10 metrin etäisyydelle ojan keskilinjasta. Tavoitteena, että ojan varren virmajuurikasvustot runsastuvat ja lisääntyvän auringon myötä myös tummaverkkoperhonen voi lisääntyä ojan varren kasvustoissa. Lohko aidataan kokonaisuudessaan hevoslaitumeksi. Mahdollisesti virmajuuri voi levittäytyä koko laitumen alalle, mutta erityisesti matalien ojien kohdille, painanteisiin ja aidanvierille. Aikataulu: Avohakkuu ja laitumen aitaus Laidunnusta Sen jälkeen laidunnusta välivuosin (esim. 1 2 vuotta laidunnusta, 2 3 vuotta ei laidunnusta). Puuston arvioitu määrä: koivu 50 m3, kuusi 20 m3 + energiapuu Lohko 6 pinta/ala 200 m2; 0,02 ha Kuvaus: Kapea metsäkaistale niityn eteläreunalla. Metsä varjostaa niittyä. Puusto: koivu, leppä, paju, kuusi; paikoitellen virmajuurta. Puusto kaadetaan pois niityn eteläreunalta kapeana kolmiomaisena kiilana, joka on länsireunalta 10 metriä leveä ja jatkuu noin 30 metriä itään. Rajatun suojelualueen eteläreunaan jää puustoinen suojavyöhyke (lohko 28). Lisäksi rajatun suojelualueen ulkopuolelle jää suojavyöhyke (lohko 30). Hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Tavoitteena, että lohkon pohjoispuolen niityn ja ojan varren virmajuurikasvustot runsastuvat ja lisääntyvän valoisuuden myötä myös tummaverkkoperhonen voi lisääntyä ojan varren kasvustoissa. Aikataulu: Avohakkuu Lohko 7 Pinta-ala m2; 1,0 ha Kuvaus: Ojan varret Näätäsuon alueella, yhteensä noin 1000 metrin matkalla. Kasvillisuus lähinnä pajukkoa, jonkin verran koivuja. Pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan ojien varsilta noin 5 metrin etäisyydeltä ojan molemmin puolin. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Ennen ojan raivausta suoritettavilla hakkuilla on poistettu suurikokoinen puusto. Pensaikko nostetaan mahdollisuuksien mukaan ylös juurineen kaivinkoneella. Ojien reunoilta juurakoiden mukana nousevat maamassat pyritään tasoittelemaan ojien reunoille, tai kuljettamaan pois juurakoiden mukana. Ojaa ei ruopata, vaan pyritään pitämään poikkileikkaukseltaan nykyisellään. Tavoitteena, että ojan varren virmajuurikasvustot runsastuvat ja lisääntyvän valoisuuden myötä myös tummaverkkoperhonen voi lisääntyä ojan varren kasvustoissa. Raivauksen yhteydessä kunnostetaan/rakennetaan ojiin ylityspaikat hevosille (vihreät ympyrät numerolla 44 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit). Pääojan ylityspaikka rakennetaan myös traktorilla ylitettäväksi. 8

9 Pääojan varteen rakennetaan kaksi pohjapatoa (valkoiset ympyrät numeroilla 41 ja 42 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit), joilla varmistetaan niittyjen riittävä kosteus. Pohjapadoista tehdään erillinen tekninen suunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksessa. Töiden yhteydessä vältetään runsasta liikkumista lohkolla 1. Aikataulu: Kunnostus uusitaan mahdollisesti noin vuonna 2023 Puuston arvoitu määrä: energiapuuta. Lohko 8 Pinta-ala m2; 1,8 ha Kuvaus: Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Niukasti virmajuurta. Yläosasta kuiva ja keskiosilta metsittynyt sekä heinittynyt. Aidataan kokonaisuudessaan hevoslaitumeksi, joka jaetaan 2 3 lohkoon. Laidunnus aloitetaan vuonna vuoden voimakkaan laidunnuksen jälkeen laidunnetaan vain yhdellä lohkolla vuosittain. Puustoa ei kaadeta. Puuston määrä tulee vähenemään jonkin verran laidunnuksen seurauksena. Jäljelle jäävän puuston harventamista tulee harkita vuoden 2020 jälkeen. Ojaan rakennettavan pohjapadon takia erityisesti ojan läheisyydessä niitty tulee olemaan nykyistä kosteapohjaisempi Tavoitteena on virmajuurikasvustojen runsastuminen. Virmajuuri voi levittäytyä koko laitumen alalle, mutta erityisesti matalien ojien kohdille, painanteisiin ja aidanvierille. Aikataulu: Aitaus Laidunnusta koko alueella Sen jälkeen laidunnus vuosittain siten, että kullakin lohkolla laidunnukseen jää 2 3 välivuotta. Lohko 9 Pinta-ala 3000 m2; 0,3 ha Kuvaus: Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Niukasti virmajuurta. Heinittynyt ja osittain kuiva. Aidataan kokonaisuudessaan hevoslaitumeksi. Laidunnus aloitetaan vuonna vuoden voimakkaan laidunnuksen jälkeen laidunnetaan yhdessä lohkon 8 kanssa siten, että lohkolla laidunnetaan välivuosin. Ojaan rakennettava pohjapadon takia erityisesti ojan läheisyydessä niitty tulee olemaan nykyistä kosteapohjaisempi. Tavoitteena on virmajuurikasvustojen runsastuminen. Virmajuuri voi levittäytyä koko laitumen alalle, mutta erityisesti matalien ojien kohdille, painanteisiin ja aidanvierille. Aikataulu: Aitaus Laidunnusta Sen jälkeen laidunnusta välivuosin (esim. 1 2 vuotta laidunnusta, 2 3 vuotta ei laidunnusta). Lohko 10 Pinta-ala 5000 m2; 0,5 ha Kuvaus: Heinänurmea. Käytetty heinän ja kauran viljelyyn. Paikoitellen virmajuurta, tummaverkkoperhosen toissijainen elinympäristö (virmajuuren vähäisen määrän takia). Lohko jätetään pois viljelykäytöstä. Aidataan kokonaisuudessaan pysyväksi hevoslaitumeksi. Laidunnus aloitetaan vuonna Tavoitteena on virmajuurikasvustojen runsastuminen. Virmajuuri voi levittäytyä koko laitumen alalle, mutta erityisesti matalien ojien kohdille, painanteisiin ja aidanvierille. Aikataulu: Laitumen aitaus Laidunnusta Sen jälkeen laidunnusta välivuosin (esim. 1 2 vuotta laidunnusta, 2 3 vuotta ei laidunnusta). 9

10 Lohko 11 Pinta-ala 7000 m2; 0,7ha Kuvaus: Metsälaidun, jossa jonkin verran virmajuurta; ei kovin merkityksellinen perhoselle varjoisuutensa takia, mutta suojaa ympäröiviä niittyjä; tärkeä myös alueella laiduntaville hevosille. Laidunnusta jatketaan. Metsälaitumella voidaan laiduntaa vuosittain. Aikataulu: Laidunnusta jatketaan vuodesta 2015 eteenpäin. Lohko 12 Pinta-ala 6000 m2; 0,6 ha Kuvaus: Laidun, jossa kova laidunpaine. Virmajuurta alueen reunoilla. Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Laidunnusta jatketaan, mutta laidunpainetta siirretään tältä lohkolta osittain muille laidunnettaville lohkoille. Laidunnuksessa pidetään välivuosia. Aikataulu: Laidunnusta jatketaan vuodesta 2015 eteenpäin välivuosin (esim. 1 2 vuotta laidunnusta, 2 3 vuotta ei laidunnusta). Lohko 13 Pinta/ala 5000m2; 0,5 ha Kuvaus: Heinänurmea. Käytetty heinän ja kauran viljelyyn. Paikoitellen virmajuurta, tummaverkkoperhosen toissijainen elinympäristö (virmajuuren vähäisen määrän takia). Merkittävä mesilähde runsaan niittykasvillisuuden vuoksi. Lohko jätetään pois viljelykäytöstä. Aidataan kokonaisuudessaan pysyväksi hevoslaitumeksi. Laidunnus aloitetaan vuonna Tavoitteena, että virmajuurikasvustot runsastuvat. Mahdollisesti virmajuuri voi levittäytyä koko laitumen alalle, mutta erityisesti matalien ojien kohdille, painanteisiin ja aidanvierille. Ojaan rakennettava pohjapadon takia erityisesti ojan läheisyydessä niitty tulee olemaan nykyistä kosteapohjaisempi. Aikataulu: Laitumen aitaus Laidunnusta vuodesta 2017 eteenpäin. Sen jälkeen laidunnusta välivuosin (esim. 1 2 vuotta laidunnusta, 2 3 vuotta ei laidunnusta). Lohko 14 Pinta-ala m2; 6,8 ha Kuvaus: Heinänurmea ja laidunta, käytetty heinän ja kauran viljelyyn sekä laidunnukseen. Paikoitellen virmajuurta, tummaverkkoperhosen toissijainen elinympäristö (virmajuuren vähäisen määrän takia), merkittävä mesilähde runsaan niittykasvillisuuden vuoksi Nykyistä käyttöä jatketaan. Vältetään runsasta lannoitusta. Useiden vuosien mittainen viljelykierto, joka mahdollistaa myös mesikasvien esiintymisen. Aikataulu: Nykyinen viljelykäyttö jatkuu Lohko 15 Kuvaus: Lähde ympäristöineen. Ei toimenpiteitä noin 10 metrin säteellä lähteen ympäristössä. Lohko 16 Pinta-ala 600 m2; 0,06 ha Kuvaus: Niittyä. Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Runsaasti virmajuurta. Varjoinen. Ei toimenpiteitä Tulee aurinkoisemmaksi lohkon 6 pienialaisen hakkuun ansiosta. Vuoden 2018 jälkeen niittoa ja vesakoiden raivausta. 10

11 Aikataulu: Vuoden 2018 jälkeen niitto ja vesakoiden raivaus joka toinen tai kolmas vuosi. Lohko 17 Pinta/ala 1500 m2; 0,15 ha Kuvaus: Tummaverkkoperhosen nykyinen elinympäristö. Pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan Tiikonojan varrelta noin 5 metrin etäisyydeltä ojan molemmin puolin. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Pensaikko nostetaan mahdollisuuksien mukaan ylös juurineen kaivinkoneella. Ojien reunoilta juurakoiden mukana nousevat maamassat pyritään tasoittelemaan ojien reunoille, tai kuljettamaan pois juurakoiden mukana. Ojaa ei ruopata, vaan pyritään pitämään poikkileikkaukseltaan nykyisellään. Tavoitteena, että ojan varren virmajuurikasvustot runsastuvat ja lisääntyvän valoisuuden myötä myös tummaverkkoperhonen voi lisääntyä ojan varren kasvustoissa. Aikataulu: 2015, uusittava vuonna 2025 Lohko 18 Pinta/ala 2000 m2: 0,2 ha Kuvaus: Metsäinen puronvarsi. Lohkolle 18 tehdään Tiikonojan varteen, ojan eteläpuolelle avohakkuukaistale. Myös pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Tavoitteena, että ojan varteen voi tulla merkittävästi lisää valoisuutta sekä virmajuurikasvustoja, joissa tummaverkkoperhonen voi lisääntyä. Aikataulu: 2015 Lohko 19 Pinta/ala 3500 m2; 0,35 ha Kuvaus: Metsäinen puronvarsi. Lohkolle 19 tehdään Tiikonojan varteen avohakkuukaistale. Myös pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Ojan ja kaatopaikka-alueen väliin jää metsäinen suojavyöhyke, jossa pientä tai keskikokoista puustoa. Tavoitteena, että ojan varteen voi tulla merkittävästi lisää valoisuutta sekä virmajuurikasvustoja, joissa tummaverkkoperhonen voi lisääntyä. Aikataulu: 2015 Lohko 20 Pinta/ala 4000 m2; 0,4 ha Kuvaus: Entinen Sorrin talon pihapiiri, jossa kasvaa jonkin verran virmajuurta. Mahdollisesti tummaverkkoperhoselle soveltuva elinympäristö. Tällä hetkellä vieraslajeja jättiputki, lupiini ja muita puutarhakasveja. Vieraslajien torjunta. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamenetelmiä, kuten glyfosaattia. Torjunta-aineiden päätymistä puroon tulee välttää. Niitto ja vesakoiden raivaus / Tampereen kaupunki Siirtymäreittien avautuessa pohjoisen suuntaan, sekä vesihuoltolinjan myötäisesti, niitystä luultavasti tulee tummaverkkoperhoselle soveltuva niitty ja perhosen esiintyminen siellä on todennäköistä. Aikataulu: Ensimmäinen vieraslajien kemiallinen torjunta on tehty Torjunta uusitaan 2015, jonka jälkeen tarvittaessa. Vieraslajien määrää tarkkaillaan 3 vuo- 11

12 den välein ja torjunta uusitaan tarvittaessa. Mahdollisesti tarvetta niitolle ja vesakon raivaukselle Niitto ja muut toimenpiteet vuosittain tai joka toinen vuosi. Lohko 21 Pinta/ala 8000 m2; 0,8 ha Kuvaus: Sähkövoimalinjan alusta ja varastoalue. Kasvaa jonkin verran virmajuurta. Vieraslajeista paikalla esiintyy lupiini. Vieraslajien torjunta. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamenetelmiä, kuten glyfosaattia. Aikataulu: Ensimmäinen torjunta 2015, jonka jälkeen uusitaan tarvittaessa. Vieraslajien määrää tarkkaillaan 3 vuoden välein ja torjunta uusitaan tarvittaessa. Lohko 22 pinta/ala 7000 m2; 0,7 ha Kuvaus: Osittain tummaverkkoperhosen nykyistä elinympäristöä. Pääosin liian umpeenkasvanut. Lehtomainen kangas, osittain tuore kangas, kuusikko; paikoitellen virmajuurta runsaastikin; puusto varjostaa viereistä ojaa Avohakkuu yhteensä noin 30 metrin leveydeltä ojan varresta kartan osoittamalta alueelta. Hakkuita on puron molemmin puolin. Rajaus on tehty korkeuskäyrien mukaan. Tavoitteena on avata ojan varressa sijaitseva kostea notkoalue, sekä sen ympäristöä jotta aurinko pääsee riittävästi paistamaan ojan varteen. Alueen eteläosasta avohakkuu kattaa hieman laajemman alueen tummaverkkoperhosen niityn rajauksen mukaan. Hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna; ehdotuksen mukaisesti lohkon pohjoisreunaa sivuaisi virkistysreitti (39) Jatkossa alueen säännöllinen raivaus virkistysalueena. Pidettävä avoimena ja aurinkoisena. Aikataulu: Avohakkuu 2015, virkistysreitin perustaminen Lohko 23 pinta/ala 6000 m2; 0,6 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas, osittain tuore kangas, kuusikko, ojan pohjoispuolella metsittynyttä peltoa; paikoitellen virmajuurta runsaastikin; puusto varjostaa viereistä ojaa Avohakkuu yhteensä noin 30 metrin leveydeltä ojan varresta kartan osoittamalta alueelta. Hakkuita on puron molemmin puolin, hakkuut painottuvat metsittyneen pellon puolelle. Tavoitteena on avata ojan varressa sijaitseva kostea notkoalue, sekä sen ympäristöä jotta aurinko pääsee riittävästi paistamaan ojan varteen. Hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna; ehdotuksen mukaisesti lohkon kautta tulisi kulkemaan virkistysreitti (39) Jatkossa alueen säännöllinen raivaus virkistysalueena. Pidettävä avoimena ja aurinkoisena. Aikataulu: Avohakkuu 2015, virkistysreitin perustaminen Lohko 24 pinta/ala 500 m2; 0,05 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas, osittain tuore kangas, kuusikko; paikoitellen virmajuurta runsaastikin. Kapea-alainen avohakkuu, hakkuutähteet kuljetetaan pois energiapuuna. Avaa noin 10 metrin levyisen avoimen linjan Sorrin talon pihapiiriin. 12

13 Myöhemmin alueen maankäytön muutosten vakiinnuttua, perhosen siirtymäreittiä levennetään noin 30 metrin levyiseksi (lohko 25). Aikataulu: Avohakkuu Lohkot 25, 26 pinta/ala 1500 m2; 0,15 ha Kuvaus: Lehtomainen kangas, osittain tuore kangas, kuusikko. Myöhemmin alueen maankäytön muutosten vakiinnuttua, lohkojen 25 ja 26 kautta luodaan perhoselle sovelias siirtymäreitti tulevan putki- ja tielinjauksen yli. Aiemmin tehty kapea siirtymäreitti lavennetaan noin 30 metrin levyiseksi. Aikataulu: Toteutus noin vuonna Lohko 27 Pinta/ala 2000 m2; 0,2 ha Kuvaus: Hoitamatonta, osittain metsitettyä ja metsittynyttä niittyä; lehtomainen, puusto: haapa, koivu, leppä, paju, kuusi; paikoitellen virmajuurta. Lohko jää rajatun suojelualueen eteläreunaan puustoiseksi suojavyöhykkeeksi. Lisäksi rajatun suojelualueen ulkopuolelle jää suojavyöhyke (lohko 29). Lohko 28, 29, 30 Pinta/ala m2; 2,5 ha Kuvaus: Näätäsuon eteläpuolinen metsäinen suojavyöhyke. Näätäsuon eteläpuolinen suojavyöhyke pidetään metsäisenä. Kaavoituksessa otettava huomioon ja jätettävä metsäiseksi viher/virkistysalueeksi. Ei avohakkuita. Lohko 31 Kuvaus: Uusi vesihuoltolinja ja Hyötyvoimankadun jatkeen aluevaraus siihen asti kunnes katu rakennetaan. Tummaverkkoperhosen potentiaalinen siirtymäreitti ja toissijainen esiintymisalue. Estetään vieraslajien leviäminen linjaa pitkin. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamenetelmiä, kuten glyfosaattia. Lehtovirmajuurta kylvetään vesihuoltolinjan varrelle. Jos samaa reittiä myötäillen tehdään myös katu, rakennetaan pientareet siten, että lehtovirmajuuren elintapavaatimukset täyttyvät mahdollisimman hyvin. Aikataulu: Kylvöt Muut toimenpiteet alueen muun käytön mukaan. Lohko 32 Kuvaus: Sähkövoimalinja. Tummaverkkoperhosen nykyinen siirtymäreitti. Estetään vieraslajien leviäminen linjaa pitkin. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamenetelmiä, kuten glyfosaattia. Aikataulu: Vieraslajien esiintyminen tarkistetaan muiden lohkojen vieraslajitorjunnan yhteydessä. Lohkot 33, 34, 35 Kuvaus: Hulevesien hallintaalueet. Hulevesien hallintaalueet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se mahdollistaa että niistä voi muodostua perhosille soveltuvia elinympäristöjä. Pintarakenteena käytetään lehtovirmajuurelle sopivaa kasvualustaa, mieluiten pintamaata. Altaiden reunat ovat laakeita ja pysyvät jatkuvasti kosteina. Jos hulealueen rakenteisiin käytetään täyttömaata alueen ulkopuolelta, tulee maa-aineksen mukana tulevat vieraslajit torjua asianmukaisesti. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamene- 13

14 telmiä, kuten glyfosaattia. Torjunta-aineiden päätymistä veteen tulee välttää. Aikataulu: Toteutus Tarasteen asemakaava-alueen ja Tammervoiman rakennusaikataulun mukaan. Laaditaan erilliset toteutussuunitelmat, jotka hyväksytetään ELY-keskuksessa. Kulkureitit 36, 37 Kuvaus: Nykyiset polut/metsätiet. Tällä hetkellä vain osittain kuljettavassa kunnossa. Reitti 36 kunnostetaan traktorilla kuljettavaksi kulkureitiksi Näätäsuolle. Reittejä käytetään jätevesilinjan ja hulevesialtaiden rakentamisessa sekä kunnossapidossa. Reittien kautta varmistetaan pääsy Näätäsuolle, mikä mahdollistaa Näätäsuon käytön jatkossakin laidun- ja viljelykäytössä. Aikataulu: reitti 37: 2015, reitti 36: hulevesialtaiden rakentamisen yhteydessä Kulkureitit 38 Kuvaus: Nykyiset polut/metsätiet. Kunnostetaan osaksi kävely/pyöräily/ratsastusreittejä. Tukee tavoitetta muodostaa Näätäsuon ympäristöön toimiva virkistysreittien verkosto, mikä auttaa perhosen elinympäristöjen ja siirtymäreittien hoidossa sekä tukee myös hevostaloutta. Aikataulu: Ei kiireellinen. Kulkureitit 39 ja 40 Kuvaus: Ehdotukset uusiksi virkistysreiteiksi. Ehdotukset kävely/pyöräily/ratsastusreiteiksi. Tukee tavoitetta muodostaa Näätäsuon ympäristöön toimiva virkistysreittien verkosto, mikä auttaa perhosen elinympäristöjen ja siirtymäreittien hoidossa ja tukee myös hevostaloutta. Maankäytön suunnittelussa otettava huomioon ja ympäröivä alue jätettävä viher/virkistysalueeksi. Jatkossa alueen säännöllinen raivaus virkistysalueena. Ympäristö pidettävä avoimena ja aurinkoisena. Aikataulu: Reitit ovat osa maakuntakaavassa merkittyä seudullista viheryhteyttä. Aikataulu ja tarkka reitti määräytyy tarkemman maankäytön suunnittelun mukaan. Pohjapadot 41 ja 42 Kuvaus: Pohjapato Pääojan varteen rakennetaan kaksi pohjapatoa (valkoiset ympyrät numeroilla 41 ja 42 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit), joilla varmistetaan niittyjen riittävä kosteus. Pohjapadoista tehdään erillinen tekninen suunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksessa. Aikataulu: 2015 Mittauspiste 43 Kuvaus: Olemassa oleva veden laadun mittauspiste. Ylityspaikat 44 Kuvaus: Ylityspaikka/silta Lohkon 7 raivauksen yhteydessä kunnostetaan/rakennetaan ojiin ylityspaikat hevosille (vihreät ympyrät numerolla 44 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit). Pääojan ylityspaikka rakennetaan myös traktorilla ylitettäväksi. Aikataulu:

15 Aikataulutettu kunnostus- ja hoitosuunnitelma Tässä kappaleessa tarkempi suunnitelma vuosina tehtävistä kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä kohdealueella. Myöhemmin vuosina toteutettavat toimenpiteet, sekä esim. kaavoituksen etenemisestä riippuvat toimenpiteet on dokumentoitu lohkokohtaisissa toimenpide-ehdotuksissa. Lohkojen 2, 3, 4, 5 ja 6 hakkuut ja energiapuun korjuu tavoiteaikataulu: 2015 Tavoitteena lisätä avoimuutta Näätäsuon halkaisevan ojan varrelle ja luoda lisää avointa niittyaluetta sekä metsän reunavyöhykettä. Avaa siirtymäreittiä Näätäsuon länsiosista pohjoista kohti. Puuston avohakkuut koko alalle ja energiapuun korjaus. Lohkon 5 länsi- ja eteläreunoihin jätetään puurivit suojaamaan aluetta tuulelta. Lohkon 5 pohjoisreunassa kulkevan ojan eteläpuolelta poistetaan puusto noin 10 metrin etäisyydelle ojan keskilinjalta. Lohkolla 6 puusto kaadetaan pois niityn eteläreunalta kapeana kolmiomaisena kiilana, joka on länsireunalta 10 metriä leveä ja jatkuu noin 30 metriä itään. Energiapuu ja hakkuutähteet korjataan pois. Toteutus: Tampereen kaupunki. Lohkojen 22, 23 ja 24 hakkuut ja energiapuun korjuu tavoiteaikataulu: 2015 Tavoitteena yhdistää Näätäsuon perhosesiintymää Jyväskyläntien läheisyydessä olemassa olevaan tummaverkkoperhosen esiintymään sekä luoda pohjaa tulevalle virkistysreitille. Avohakkuu noin 30 metrin leveydeltä ojan varresta kartan osoittamalta alueelta. Rajaus on tehty korkeuskäyrien mukaan. Tavoitteena on avata ojan varressa sijaitseva kostea notkoalue, sekä sen ympäristöä jotta aurinko pääsee riittävästi paistamaan ojan varteen. Lohkon 22 eteläosasta avohakkuu kattaa hieman laajemman alueen tummaverkkoperhosen niityn rajauksen mukaan. Lohko 24 on 10 metriä leveä kaistale, jota tullaan leventämään myöhemmin (lohko 25). Energiapuu ja hakkuutähteet korjataan pois. Toteutus: Tampereen kaupunki. Lohkon 7 ojanvarsien raivaus ja kunnostaminen + pohjapadot + ylityspaikat tavoiteaikataulu: 2015 Tavoitteena lisätä Näätäsuon keskeisen alueen avoimuutta, lisätä avoimen maan osuutta, nostaa veden pintaa jotta kosteus niittyalueella lisääntyy, ja parantaa hevoslaiduntamisen edellytyksiä Näätäsuolla. Lisää lehtovirmajuurelle ja tummaverkkoperhoselle sopivan elinympäristön määrää. Pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan ojien varsilta noin 5 metrin etäisyydeltä ojan molemmin puolin. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Ennen ojan raivausta suoritettavilla hakkuilla on poistettu suurikokoinen puusto. Pensaikko nostetaan mahdollisuuksien mukaan ylös juurineen kaivinkoneella. Ojien reunoilta juurakoiden mukana nousevat maamassat pyritään tasoittelemaan ojien reunoille, tai kuljettamaan pois juurakoiden mukana. 15

16 Ojaa ei ruopata, vaan pyritään pitämään poikkileikkaukseltaan nykyisellään. Tavoitteena, että ojan varren virmajuurikasvustot runsastuvat ja lisääntyvän auringon myötä myös tummaverkkoperhonen voi lisääntyä ojan varren kasvustoissa. Raivauksen yhteydessä kunnostetaan/rakennetaan ojiin ylityspaikat hevosille (vihreät ympyrät numerolla 44 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit). Pääojan ylityspaikka rakennetaan myös traktorilla ylitettäväksi. Paikalta löytyy jo nyt yksi kevytrakenteinen (pelti) siltarumpu, muita mahdollisia siltojen rakennusaineita: ratapölkyt tai lyhtypylväät. Pääojan varteen rakennetaan kaksi pohjapatoa (valkoiset ympyrät numeroilla 41 ja 42 kartassa näyttävät ohjeelliset sijainnit), joilla varmistetaan niittyjen riittävä kosteus. Pohjapadoista tehdään erillinen tekninen suunnitelma, joka hyväksytetään ELY-keskuksessa. Toteutus: Tampereen kaupunki tilaa. Lohkon 17 ojanvarsien raivaus ja kunnostaminen + hakkuut lohkoilla 18 ja 19 tavoiteaikataulu: 2015 Tavoitteena kunnostaa Tiikonojan varren nykyinen tummaverkkoperhosesiintymä lisäämällä lehtovirmajuurelle ja tummaverkkoperhoselle sopivan elinympäristön määrää. Lohkolla 17 pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan ojien varsilta noin 5 metrin etäisyydeltä ojan molemmin puolin. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Pensaikko nostetaan mahdollisuuksien mukaan ylös juurineen kaivinkoneella. Ojien reunoilta juurakoiden mukana nousevat maamassat pyritään tasoittelemaan ojien reunoille, tai kuljettamaan pois juurakoiden mukana. Ojaa ei ruopata, vaan pyritään pitämään poikkileikkaukseltaan nykyisellään. Lohkolle 18 tehdään ojan varteen, ojan eteläpuolelle avohakkuukaistale. Myös pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Lohkolle 19 tehdään ojan varteen, ojan pohjoispuolelle avohakkuukaistale. Myös pensaat ja pienikokoinen puusto poistetaan. Raivaustähteet kuljetetaan pois. Alue on merkitty Tarasten asemakaavaehdotukseen sl-11 merkinnällä. Ojan ja kaatopaikkaalueen väliin jää metsäinen suojavyöhyke, jossa pientä tai keskikokoista puustoa. Toteutus: Tampereen kaupunki tilaa. Ajoreitin kunnostaminen, reitit 36 ja 37 tavoiteaikataulu: 2015 Reitti 36 kunnostetaan traktorilla kuljettavaksi kulkureitiksi Näätäsuolle. Reittejä käytetään jätevesilinjan ja hulevesialtaiden rakentamisessa sekä kunnossapidossa. Reittien kautta varmistetaan pääsy Näätäsuolle, mikä mahdollistaa Näätäsuon käytön jatkossakin laidun- ja viljelykäytössä. Aikataulu: reitti 37: 2015, reitti 36: hulevesialtaiden rakentamisen yhteydessä Toteutus: Tampereen kaupunki. Osa Tammervoiman hulevesialtaiden toteutusta. Lohkojen 5, 8, 9, 10 ja 13 aitaaminen hevoslaidunnusta varten, lohkojen 11 ja 12 aitausten kunnostaminen tavoiteaikataulu: Laidunnettavat lohkot aidataan hevoslaidunnusta varten. Toteutus: Maanvuokraaja 16

17 Laidunnus, lohkot 8, 9, 10, 11, 12 ja 13 tavoiteaikataulu: Vuosittain Laidunnus alkaa aidatuilla laidunlohkoilla vuonna , lukuunottamatta lohkoa 13, jossa se alkaa vuonna Toteutus: Lohkon 14 maanvuokraaja sitoutuu laidunnukseen suunnitelman mukaisesti. Kaupungin ei tulisi periä maanvuokraa laidunnuksesta, siltä osin kun kyse on tummaverkkoperhosen elinolojen turvaamisesta. Heinänviljely ja laidunnus, lohko 14 tavoiteaikataulu: Vuosittain Heinän- ja kauranviljely sekä laidunnus jatkuvat lohkolla 14. Nykyisestä viljelyalasta lohkot 10 ja 13 siirtyvät kokonaan laidunnuskäyttöön. Viljelyala on vuokrattu. Maanvuokraaja sitoutuu tämän suunnitelman mukaiseen viljelyyn ja laidunnukseen. Toteutus: Maanvuokraaja. Maanvuokraaja saa EU-tukea viljelyalalle. Lohkojen 20, 21 ja 28 vieraslajien torjunta + vieraslajien seuranta 31 ja 32 tavoiteaikataulu: seuranta 3 vuoden välein Toteutus: Tampereen kaupunki tilaa. Niitto ja vesakon raivaukset, lohkot 1 ja 16 tavoiteaikataulu: Vuosittain Niitetään vuosittain ja tarvittaessa raivataan vesakot. Niitto ja raivaukset loppukesällä (elokuu-syyskuu) Toteutus: Tampereen kaupunki Uuden vesihuoltolinjan hyödyntäminen tummaverkkoperhosen siirtymäreittinä tavoiteaikataulu: Lehtovirmajuurta kylvetään vesihuoltolinjan varrelle. Jos samaa reittiä myötäillen tehdään myös katu, rakennetaan pientareet siten, että lehtovirmajuuren elintapavaatimukset täyttyvät mahdollisimman hyvin. Toteutus: Tampereen kaupunki. Hulevesien hallinta-alueiden rakentamiset, lohkot 33, 34, 35 tavoiteaikataulu: 2015 (33), alueet 34 ja 35 myöhemmin (asemakaava-alueen rakentumisen mukaisesti) Hulevesien hallinta-alueet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se mahdollistaa perhosille soveltuvien elinympäristöjen muodostumisen. Pintarakenteena käytetään lehtovirmajuurelle sopivaa kasvualustaa, mieluiten pintamaata. Altaiden reunat ovat laakeita ja pysyvät jatkuvasti kosteina. Jos hulealueen rakenteisiin käytetään täyttömaata alueen ulkopuolelta, tulee maa-aineksen mukana tulevat vieraslajit torjua asianmukaisesti. Vieraslajien torjunnassa voi käyttää kemiallisia torjuntamenetelmiä, kuten glyfosaattia. Tummaverkkoperhosen esiintymisen seuranta tavoiteaikataulu: Vuosittain alkaen 2015 Seurataan tummaverkkoperhosen esiintymistä Näätäsuon alueella, ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta käsitellyillä lohkoilla. Toteutus: Tampereen kaupunki tilaa / Tampereen hyönteistutkijain seura. 17

18 Vesihuoltolinja (lohko 31). Vesihuoltolinjaa kannattaa hyödyntää perhosen siirtymisreittinä Lohko 20. Aluetta käytettiin maan varastointiin vesihuoltolinjan rakentamisen yhteydessä. 18

19 Lohko 1. Niitettyä tummaverkkoperhosniittyä. Etualalla lohko 1, taustalla lohkot 7 ja 8. Lohko 8 otetaan laidunnuskäyttöön. 19

20 Lohko 13. Lohko otetaan pois viljelykäytöstä laidunnuskäyttöön. Lohkon 16 itäosaa. Kapea niitty ojan varressa, jossa runsaasti lehtovirmajuurta. Virmajuuri hyötyy lohkolla 6 tehtävästä pienialaisesta hakkuusta. 20

21 Etualalla lohko 10, taustalla lohko 14. Veden laadun seurantaan perustettu mittauspiste. Lohkon 14 halkaiseva oja. Osa lohkoa 7. Etualalla vanha siltarumpu, jota voi käyttää ojan ylityksen rakenteissa. Ylityksen on oltava traktorin kantava. 21

22 Vas: Näätäsuon ympäristön polkuja. Oik: mahdollinen pohjapadon paikka (41) Näätäsuon länsinurkasta. 22

23 Hulevesiä lohkolla 28. Tie tulee hulevesialtaiden rakentamisen ja ylläpidon käyttöön. Vedet putkitetaan talvella 2015 tien alitse. Hulevesien imeytys tulee suorittaa siten, että kosteus säilyy maaperässä eikä vettä ohjata ojiin. Lohkon 7 ojan vartta. Lohkon 5 puusto varjostaa lehtovirmajuurta. Poistamalla puustoa ojan varresta muodostuu tummaverkkoperhoselle hyvää elinympäristöä. 23

24 Lohkolla 11 laiduntavat hevoset. Laidunnus jatkuu tällä metsäisellä lohkolla nykyisellään. Lohkolla 14 löytyy myös ketomaisia kohtia. Kun liiallista lannoitusta vältetään, löytyy myös viljeltävältä alueelta mesikasveja perhosille. 24

25 Lohko 1 keskikesällä. Runsaasti koiranputkea, mutta vain niukasti lehtovirmajuurta. Nyt tehtävillä toimenpiteillä virmajuuren määrä kasvaa erityisesti ojan varressa. Ojan varren puusto ja pensaikko poistetaan. Lohkolla 12 on perhosen kannalta ylilaidunnusta. Lisäämällä laidunnettavan alueen pinta-alaa laidunnus jakautuu tasaisemmin, ja ylilaidunnus voidaan välttää. 25