Ada Veteläinen. Anniina Syrjälä. Emilia Tikkanen. Johanna Pulju. Maarit Ranua. Tia Törmälehto. Ohjaaja: Pirjo Siipola

Transkriptio

1 ANALYYSIHARJOITUS KOHDE 5: TORNIHAUKANTIE Ada Veteläinen Anniina Syrjälä Emilia Tikkanen Johanna Pulju Maarit Ranua Tia Törmälehto L12902A Maisemasuunnittelun metodit Ohjaaja: Pirjo Siipola Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

2 SISÄLLYS JOHDANTO 3 1. TOPOGARIA JA KASVILLISUUS MAISEMAN SELKÄRANKANA 4 2. RAKENNUKSET OSANA MAISEMAA 6 3. VIHERALUEIDEN JA YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7 4. ALUEELLE SIJOITTUVAT TOIMINNOT 8 5. LIITTYMINEN PALVELUIHIN YLEISSUUNNITELMA 2012 TORNIHAUKANTIEN OSALTA LÄHTEET 13 LIITTEET Kuvakooste havainnointikävelystä syksyllä 2013

3 JOHDANTO Tämä raportti on analyysiharjoitus liittyen Maisemasuunnittelun metodit- kurssiin Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikössä. Raportin ovat tehneet ryhmä maisemasuunnittelun opiskelijoita syksyllä Raportin analyysikohteena on Oulun Kaukovainiolla sijaitsevantornihaukantien maisema rakenteineen ja toimintoineen. Tornihaukantie kuljettiin päästä päähän, jatkaen sen päästä irtaantuvaa pyörätietä aina Joutsentien alikululle asti. Havainnointikävelyllä otettiin valokuvia ja tehtiin muistiinpanoja havainnoista. Raportin liitteenä on kuvakooste tehdystä havainnointikävelystä. Havainnointikävelyn jälkeen perehdyttiin koko Kaukovainion aluetta koskeviin, jo aiemmin tehtyihin selvityksiin ja raportteihin. Tässä raportissa hyödynnettiin näitä jo aimmin hankittuja tietoja. Tavoitteena oli luoda selkeästi etenevä raportti juuri Tornihaukantien maisemaan liittyvistä seikoista.

4 1 TOPOGRAFIA JA KASVILLISUUS MAISEMAN SELKÄRANKANA Kaukovainion itälaidalla on kaakkois-luoteissuuntainen moreeniselänne. Selänteen korkeus vaihtelee metriin ja se on Oulun oloissa harvinaisuus (Kaukovainio, Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ). Maasto on osin loivaa rinnettä, osin tasaista lakialuetta. Maisemarakenteellisesti Kaukovainion alueen itäosa, Tornihaukantie rakennuksineen, sijoittuu tälle selänteelle. Selänteen vedenjakajaharjanne kulkee Hiirosenkodista Merikotkantien itäpuolta Hiirosen ulkoilualueen suuntaan (Kaukovainio, Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ). Alueen kallioperä on graniittia ja päämaalajit on moreeni ja hieta. Ennen rakentamista alue oli pääosin metsää. Tornihaukantien itäpuoli oli peltomaata. Tornihaukantien maisemaa luonnehtivat metsäiset katunäkymät, selänne polkuineen sekä yhtenäinen arkkitehtuuri. Metsäiseltä selänteeltä avautuvat näkymät ovat tärkeitä Tornihaukantien identiteetille (KUVA 1). Tornihaukantien lähiympäristön kasvillisuus koostuu pääosin kuivahkosta kangasmetsästä. Mänty on alueen pääpuulaji. Tornihaukantien keskivaiheilla kuiva kangasmetsä vaihettuu rinteen laskiessa tuoreeksi kangasmetsäksi. Niittyaukeaa kohti edettäessä puusto mujuttuu lehtipuuvaltaiseksi, juuri ennen laakean niityn jyrkkärajaista aukeamista. Kainuuntien meluvallien ympäristö on luonnonmukaista niittymäistä aluetta, joilla kasvaa harvaan istutettuja puita ja puuryhmiä. Katuviheralueet on nurmetettu ja niillä kasvaa tiheässä kookkaita mäntyjä ja lehtipuita.

5 KUVA 1. Selännealue näkyy selvästi (lähde: Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ) Tornihaukantie KUVA 2. Maisema-analyysia (lähde: Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi )

6 2 RAKENNUKSET OSANA MAISEMAA Tornihaukantien alkupäässä sijaitsee vuonna 1954 rakennettu Hiirosen vanhainkoti. Hiirosenkoti on vaaleiden rapattujen satulakattoisten 1950-luvulla valmistuneiden vanhainkotirakennusten kokonaisuus, johon kuuluu myös 1980-luvulla valmistunut hoivakotirakennus luvun rakennukset on suunnitellut kaupunginarkkitehti Martti Heikura. Rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoisen hahmonsa. Rakennushistoriaselvityksen mukaan Hiirosenkodin rakennusten ja rakennetun ympäristön kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen merkitys on huomattava. Vuonna 2009 alueen asemakaavaa muutettiin niin, että kulkuyhteys vanhainkodin alueella siirtyy Merikotkantien puolelle. (Kaukovainio, Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ). Tornihaukantien kerrostalot on alkuperäisen ilmeensä säilyttänyt ja yhtenäiseen suunnitteluun perustuen rakennettu. Neljän seitsenkerroksisen talon ja kahden kolmikerroksisen talon ryhmä muodostaa tien varteen yhtenäisen kokonaisuuden. Tasakattoiset talot on suunnitellut arkkitehtitoimisto A.E. Talvisara. Arkkitehtuuri on vähäeleistä. Rakennusten sijoittelulla pyrittiin korostamaan harjannetta. Seitsenkerroksiset rakennukset sijoitettiin koillisrinteen puolelle ja kolmikerroksiset lamellitalot niiden eteen. (Kaukovainio, Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ). Sekä Hiirosenkodin että Tornihaukantien rakennettu ympäristö on arvioitu Kaukovainion identiteetille erittäin merkittäväksi. Kultatien talot Hiirosen vanhainkoti Tornihaukantien korkeat kerrostalot KERROSLUKU 2 kerrosta sininen 3-4 kerrosta punainen 7-8 kerrosta keltainen Lamellitalot KUVA 3. Kerrostalot asemoituvat korostaen maaston korkeuseroa (lähde: Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi )

7 3 VIHERALUEIDEN JA YMPÄRISTÖN NYKYTILA Tornihaukantien alussa, tien länsipuolella, on pieni viheralue, missä kasvaa sekametsää. Tämä alue on hoitoluokitukseltaan suojametsä, C3. Itäpuolella taas on kuivahkoa kangasmetsää sekä aivan kevyenliikenteenväylän vieressä lyhyeksi leikattu nurmialue. Nurmialue kuuluu A3 hoitoluokkaan. Leikkipuiston ympärillä on myös kuivahkoa kangasmetsää. Leikkipuistoalueella on kahta hoitoluokkaa; Lähempänä tietä A2 ja hieman kauempana A3. Tien loppupäädyssä kuivahko kangasmetsä vaihtuu vähitellen tuoreeksi kangasmetsäksi. Molemmat metsäalueet on luokiteltu C1 hoitoluokkaan eli lähimetsäksi. Aivan tien päässä, sen vaihduttua kokonaan kevyenliikenteenväyläksi, on laaja viheralue, missä kasvillisuutena on niitty sekä niittymäinen alue, jolle on istutettu puita. Suurin osa Tornihaukantien toisella puolella olevista viheralueista on kerrostalojen pihoja, jotka ovat hyvin hoidettuja. Kohteen viheralueet vastaavat hoitoluokituksiaan sekä ovat yleisilmeeltään siistejä ja luonnonmukaisia. Tien reunakivien välistä rehottaa hieman kasvillisuutta epäsiististi. Ympäristöä ei ollut roskattu pahemmin. Ainoa roska reitillä oli vaatekappale kerrostalon viheralueella. Ympäristöön muutoin hyvin sulautuvaa vihreää sähkökaappia oli myös töhritty. Alueen pääpuulaji on mänty ja paikoin vanhaksikin tulleiden puiden läheisyyteen voisi vähitellen alkaa istuttaa uusia mäntyjä, jos alueen puustoa on tarve uusia lähiaikoina. Kookkaita mäntyjä kasvaa aivan kevyenliikenteenväylän vierellä pitkin Tornihaukantietä. Metsäalueet kaipaavat silloin tällöin metsänhoidollisia toimenpiteitä ja epämääräisistä kulkureiteistä aiheutuneita kuluneita kohtia metsäalueilla tulisi yrittää kunnostaa tai tehdä alueelle kunnon reitistö kantavalla alustalla. KUVA 4. Alueen voimassaolevat hoitoluokitukset (lähde: Höyhtyän suuralueen ja Kaukovainion viheralueiden yleissuunnitelma 2009)

8 4 ALUEELLE SIJOITTUVAT TOIMINNOT Tornihaukantien toiminnot on eritelty alla olevalla kartalla, missä kohdealue on korostettuna mustalla renkaalla. Tornihaukantiellä sijaitsee palvelutalo, asuintaloja sekä korttelileikkipaikka. Korttelileikkipaikka koetaan sukupolvien kohtaamispaikkana, tilaisuutena leikkiinkutsuun sekä paikkana jossa perheet voivat harrastaa liikuntaa. Leikkipaikkaa käyttävät kaikenikäiset. Käyttäjiä ovat lähialueen asukkaiden lisäksi ohikulkijat ja leikkipaikalle varta vasten tulevat lapsiperheet. Tornihaukantietä käytetään paitsi alueen asuntoihin ja leikkipaikalle kulkemiseen, myös yhteysreittinä Oulunsuuhun. Ohikulkijat, varsinkin pyöräilijät, ovat merkittävä alueen käyttäjäryhmä. Pyörätie kulkee Tornihaukantien vierellä ja jatkuu Joutsentien alikululle. KUVA 5. Kohdealueen nykyiset toiminnot (lähde: Höyhtyän suuralueen ja Kaukovainion viheralueiden yleissuunnitelma 2009) Kaukovainiolla sijaitsevan Tornihaukantien kevyenliikenteenväylä tulee olemaan yksi alueen tärkeimmistä pyöräilyreiteistä. Pyöräreittiä on suunniteltu jatkettavan Kainuuntien alitse kevyenliikenteen alikulkuväylällä ja yhdistyvän Hiirosenojan varrella kulkevaan pyörätiehen. Tornihaukantie yhdistyy korotetun liittymäalueen kautta ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettuun keskuspuistoalueeseen, jossa on laaja palvelutarjonta.

9 Tornihaukantie alkaa kevyen liikenteen paikallisesta pääreitistä Merikotkantiestä ja suunnitelmien mukaan tulisi päättymään kevyen liikenteen seudulliseen pääreittiin, kuten alla olevasta kuvasta 6 on nähtävissä. Ampuhaukantien ja Tornihaukantien välille ra-kennettava kivituhkapintainen ulkoilureitti tulee mahdollistamaan Kaukovainion itäpuolella paremman etelä-pohjoissuunnassa liikkumisen. KUVA 6. Oulun kaupungin tavoitteellinen kevyen liikenteen pääverkko. Kaukovainion alue korostettu katkoviivalla, sekä Tornihaukantie ja ulkoilureitti merkitty erikseen (lähde: Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkon kehittämissuunnitelma v. 2011). KUVA 7. Liikkumisvyöhykkeet. Tornihaukantie kuuluu joukkoliikenne- ja autokaupunkiin (lähde: Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne, SYKE, 2010)

10 5 LIITTYMINEN PALVELUIHIN Tornihaukantien alkupäätä sivuuttavalta Oulunsuuhun johtavalta kevyenliikenteen väylältä on hyvät yhteydet läheisiin palveluihin. Tornihaukantien risteykseen saavuttaessa ylityspaikkoja on riittävästi ja pyörätiet jatkuvat joka suuntaan (Kuva 8). Risteyksessä olevat hidasteet lisäävät kevyenliikenteen turvallisuutta. Yhtenä tarkastelualueemme miinuksena on suojatien puuttuminen Hiirosenkodin risteyksessä (Kuva 9). Koska risteyksestä alkaa kevyenliikenteenväylä kohti palvelukotia, olisi tien ylityksen turvaaminen selkeä parannuskohta. Toinen vaihtoehto olisi tehdä kevyenliikenteenväylä myös tien toiselle puolelle, jolloin suojatie kyseisellä paikalla ei olisi välttämätön. KUVA 8. Tornihaukantien ja Merikotkantien risteys Tornihaukantien suunnasta kuvattuna KUVA 9. Hiirosenkodin risteys

11 Uuden kevyenliikenteenväylän rakentaminen tien toiselle puolelle palvelisi myös Kainuunpuiston käyttäjiä. Vaikka Tornihaukantie ei olekaan tiheään liikennöity, on teiden ylitykset usein vaarallisia etenkin lapsille ja nuorille. Puistoon johtaa metsikön läpi itsestään muotoutunut polku (KUVA 10), vaikka muutaman kymmenen metrin päässä olisi suojatiellä varustettu varsinainen puistotie (KUVA 11). Ostarilta päin tulijat käyttävät kyseistä polkua puistoon mennäkseen, joten tästäkin syystä kevyenliikenteenväylä tien toisella puolen voisi tulla tarpeeseen. KUVA 10. Polku leikkipaikalle KUVA 11. Suojatie leikkipaikalle. Takana häämöttää Hiirosenkoti

12 6 YLEISSUUNNITELMA 2012 TORNIHAUKANTIEN OSALTA Yleissuunnitelmassa risteysalueelle on piirretty kiertoliittymä. Uusi pyörätie on piirretty risteysalueelta Hiirosenkodin ja Kainuunpuiston välistä Kultatien suuntaan (KUVA 12). Kainuunpuiston toiminnot ja reitistöt uudistuvat ja monipuolistuvat. Tornihaukantien päästä alkava vanha pyörätien linjaus siirtyy johtamaan suoraan Kainuuntien alitse jatkuen toisella puolen kohti Oulunsuuta. Niittyaukean laitaan on suunnitteilla täydennysrakentamista. KUVA 12. Ote Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmasta 2012 Kainuunpuiston leikkipaikan välittömään läheisyyteen rakennetaan uusi senioripuisto (kuvassa alue A). Senioripuistoon sijoitetaan ikäihmisille suunniteltuja välineitä liikuntakyvyn ja tasapainon parantamiseksi sekä lihasvoiman säilyttämiseksi. Senioripuisto ja sille johtavat reitit ja levähdyspaikat rakennetaan esteettömäksi. (Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2012)

13 LÄHTEET Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne. Suomen ympäristökeskus Höyhtyän suuralueen ja Kaukovainion viheralueiden yleissuunnitelma 2009 Kaukovainio, Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2012 Oulun kaupungin kevyen liikenteen verkon kehittämissuunnitelma v. 2011

14 LIITE KUVAKOOSTE HAVAINNOINTIKÄVELYSTÄ Kuvakooste sisältää havainnollistavia kuvasarjoja käveltäessä Tornihaukantien ja Merikotkantien risteyksestä aina Joutsentien alikululle saakka. Kuvakoosteen tarkoitus on kerrata raportissa esiin tulevia asioita siten, että lukija pysyy ns. kartalla ja saa selkeän kuvan Tornihaukantien lähimaisemista eläytyessään havainnointikävelyyn reitin mukaisesti. Koska näkökulma on jalankulkijan, kuvasarjoissa painottuu lähimaiseman lisäksi paikalliseen, autottomaan liikkumiseen liittyvät havainnot. Kaukomaisemaa kuvakoosteessa edustavat näkymät Tornihaukantien suuntaisesti mäkeä ylös tai mäeltä alas. Tornihaukantien korkeimmat kerrostalot ovat myös osa kaukomaisemaa. Kuvakoosteessa on eri kuvauspaikoista otettuja kuvasarjoja. Kävelyreitti ja kuvasarjojen kuvauspaikat on merkitty karttaan toisiaan vastaavilla tunnuksilla. Jokaisen kuvan yhteydessä on lyhyt kuvateksti. Vihreällä kehystetty pikkukuva kuvasarjan keskellä on poiminta kuvauspaikan lähimaisemassa näkyvästä erityispiirteestä tai yksityiskohdasta. F D E B C A Kävelyreitti on merkitty punaisella viivalla. Keltaiset tähdet merkkaavat kuvauspaikkaa KUVASARJA A

15 KUVA 1. Näkymä Merikotkantien takaa Tornihaukantien alkupään suuntaan. Risteysalueella korotetut suojatiet ja puupollarit, risteyksen vierustat noppakivetyt tai nurmipinnalla. Pyörien oikaisureitit näkyvät selvästi Kuva 3. Tornihaukantien alkupäästä irrottautuu liittymä vasemmalle Hiirosen vanhainkodille. Rakennuksen ja tien väliin jää männikköinen metsäkaistale. Kuva 2. Merikotkantie on vilkkaasti liikennöity. Tornihaukantien risteyksestä Merikotkantie jatkuu etäämmälle Joutsentien risteykseen Kuva 4. Merikotkantien ja Tornihaukantien välisissä kulmauksissa on pienehköt nurmialueet. Nurmen ja metsän rajat ovat suurruohottuneet. Kuvassa oikealla metsän suojissa häämöttää ensimmäinen Tornihaukantien lamellitaloista Risteysaluetta on yritetty jäsentää. Kiertoliittymä olisi risteyksessä tarpeen vilkkaan liikenteen vuoksi

16 KUVASARJA B Kuva 1. Vanhainkodin liittymä. Liittymän yhteydessä ei ole suojatietä Kuva 2. Pyörätie sijoittuu ajoradan oikealla puolen. Tie nousee Tornihaukantien keskivaiheilla kuivakalle männikköiselle mäelle Kuva 3. Väljästi sijoitetut suorakaiteen muotoiset kerrostalot ovat tien oikealla puolen. Pihojen ja pyöräteiden välisiä metsäpolkuja on Tornihaukantien sivustoilla vähän väliä Kuva 4. Korttelileikkipaikka keskellä mäkeä tekomäkineen ja metsäpolkuineen Kuva 5. Kerrostalojen avarat pihat rajautuvat männikköisiin metsäkaistaleisiin. Metsäkaistaleiden laiteet ovat suurruohojen vallassa Vaikka pihat ovat väljiä ja avaria, kulkuväylät ovat ahtaita, sillä lakialueen männyt ulottuvat paikoin asfaltin reunoihin, ja vain toisella puolen Tornihaukantietä on kapea pyörätie

17 KUVASARJA C Kuva 1. Leikkipaikalle pääsee ylittämällä Tornihaukantien suojatietä pitkin Kuva 2. Suojatielle olisi parempi paikka hieman edempänä. Siten se olisi luontevana jatkeena kuvan kerrostalon päädyn kohdalla päättyvälle Piekananpoluksi kutsutulle pyörätielle Kuva 3. Yksi kerrostaloaluetta halkovista pyöräteistä (Piekananpolku), suuntautuu kohtisuoraan Tornihaukantiestä itään Kuva 4. Metsäpolkuverkosto kertoo luontevista kulkusuunnista omaa kieltään. Tässä pyörätie jatkuu metsäpolkuna Kainuunpuiston halki Jäsentymättömiä yhteyksiä ja ylityksiä, virallisia ja epävirallisia Ilmakuva paikasta

18 KUVASARJA D Kuva 1. Leikkipaikan kohdalla tie alkaa laskea kohti Tornihaukantien loppupäätä. Taustalla häämöttää niittyaukea. Suoraan tien päässä on epävirallinen parkkipaikka, josta muut sarjan kuvat on otettu Kuva 2. Tornihaukantie loppupäästä erkanee oikealle kaartuva liittymä, josta on käynti kerrostaloryhmän pysäköintialueelle Kuva 3. Näkymä Tornihaukantien loppupäästä kohti ylämäkeä, jonka alla on alkupää. Kuvassa näkyvän liittymän yli ei johda suojatietä, mikä olisi luonteva paikka Tornihaukantien sivulla kulkevan pyörätien jatkeeksi Kuva 4. Tornihaukantien oikeassa laidassa kulkeva pyörätie jatkuu liittymän aiheuttaman katkoksen jälkeen kohti niittyaukeaa Esteettömyys ei toteudu, eikä liikenneturvallisuuskaan ole taattua. Kumpi oli ennemmin, kerrostalon rappu vai pyörätie?

19 KUVASARJA E Kuva 1. Ajoradan päätyttyä pyörätie kaartaa niittyaukean yli edessä näkyvän meluvallin kupeeseen. Meluvallin takana kulkee Kainuuntie Kuva 2. Lehtipuuvaltainen metsä rajautuu voimakkaasti nykyisin niittynä hoidettavaan vanhaan peltoaukeaan Kuva 3. Niittyaukean takaista maisemaa hallitsevat pitkät, kaksikerroksiset punatiilitalot, ns. Kultatien talot. Niitty muuttuu kiinteistön rajalla hyvin hoidetuksi, aukeaksi pihanurmeksi. Harvaa suojapuustoa on sijoitettu satunnaisiin paikkoihin kiinteistön läheisyyteen Kuva 4. Meluvallin kupeeseen kaarruttuaan pyörätie jatkaa pitkänä suorana linjana kohti Joutsentien alikulkua Kainuuntien suuntaisesti. Meluvallin ja pyörätien välille on sijoitettu satunnaisia puuryhmiä ja jokunen kivikasa. Meluvallin päällä kasvaa ainakin poppelia ja vaahteraa Laakea ja matala niittyaukea hätkähdyttää männikköisen mäkiosuuden jälkeen. Pitkät, suorakaiteen muotoiset rakennukset korostavat alueen horisontaalisia linjoja Joutsentien suuntaan katsottaessa Ilmakuva paikasta

20 KUVASARJA F Kuva 1. Näkymä Kainuuntien suuntaisesti kohti Joutsentien alikulkua Kuva 2. Kainuuntien ja Joutsentien risteyksen vilkkauden voi aavistaa loivasti kumpuilevan meluvallin takaa Kuva 3. Mahdollinen tuleva alikulun paikka etuviistosta kuvattuna. Kuvan pakettiauto ajaa Kainuuntietä kaupungista poispäin Kuva 4. Näkymä tulosuuntaan päin. Tornihaukantien perimmäiset täysikasvuisen männikön keskeltä kerrostalot kohoavat valkeina ja eleettömän ylväinä niittyaukean takaa Mitä ei voi ylittää, sen voi aina alittaa. Laakeilla alueilla hyvin sijoitetut alikulut tuovat kaivattua vaihtelua pyöräilyreittien maisemaan. Uusi alikulku Kainuuntien alittamiseksi parantaisi toisella puolen soljuvan Kaupunginojan pyörätieyhteyksien saavuttamista ja laajentaisi uuden Kainuunpuiston käyttäjäkuntaa