KDK-asiakasliittymäkonsortion kokous

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (6) KDK-asiakasliittymäkonsortion kokous Aika: Tiistai klo Paikka: Kansalliskirjaston Fabianian auditorio, Yliopistonkatu 1, Helsinki Läsnä: Konsortioryhmän puheenjohtaja: johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto osastonjohtaja Elina Anttila, Museovirasto tietohallintopäällikkö Kari Peiponen, Valtion taidemuseo arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto kirjastonjohtaja Jussi Kärki, Satakunnan ammattikorkeakoulu johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori, Helsingin kaupunginkirjasto projektijohtaja Kristiina Markkula, Viestinnän keskusliitto kirjaston johtaja Jarmo Saarti, Itä-Suomen yliopisto koulutussuunnittelija Leena Tokila, Suomen museoliitto arkistotutkija Ilkka Välimäki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Kutsutut asiantuntijat: palvelupäällikkö Heli Kautonen, Kansalliskirjasto tietojärjestelmäpäällikkö Ari Rouvari, Kansalliskirjasto suunnittelija Tapani Sainio, Kansalliskirjasto tiedottaja Heidi Partanen, Kansalliskirjasto koulutussihteeri Mia Nurmi, Kansalliskirjasto (sihteeri) Estyneet: informaatikko Samuli Kunttu, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa johtaja Liisa Savolainen, Kansalliskirjasto viestintäpäällikkö Outi Heiskanen, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto yliassistentti Pekka Henttonen Tampereen yliopisto tietotekniikka-asiantuntija Hanna Koivula Luonnontieteellinen keskusmuseo osaston johtaja Jukka-Pekka Timonen, Kopiosto opetusneuvos Kaisa Vähähyyppä, Opetushallitus 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Edellisen kokouksen asiat Formula-sopimus (vastuu: Tapani Sainio); tehty Ensimmäinen sopimus solmittu Svenska Literatur Sällskapetin (SLS) kanssa - Asiakasliittymän tunnistautumisjärjestelmän tasojen kuvaaminen (vastuu: Ere Maijala ja Ari Rouvari); työn alla; käsitellään konsortion seuraavassa kokouksessa, ma Kuvaus ensimmäisen aallon vaiheista ja sen edellyttämästä työmäärästä (vastuu: Ari Rouvari); tehty

2 MUISTIO 2 (6) 4. Ensimmäisen aallon organisaatiot Asiakasliittymää Primolla pilotoineet organisaatiot muodostavat perustan myös avoimen lähdekoodin asiakasliittymän ns. ensimmäiselle aallolle. Organisaatioiden kanssa on keskusteltu projektin tavoitteista ja resurssivaatimuksista ja heiltä on tiedusteltu kiinnostusta jatkaa ensimmäisessä aallossa. Ari Rouvari kertoi ensimmäisen aallon organisaatioiden tilanteesta. - Kaikki ensimmäiseen aaltoon ilmoittautuneet organisaatiot jatkavat; lisäksi liittynyt kaksi uutta organisaatiota. Lista ensimmäisen aallon organisaatioista (10 kpl): Kansalliskirjasto (oma näkymä, beta-tuotantoon 2012) Jyväskylän yliopiston kirjasto (oma näkymä, beta-tuotantoon mahd. 2012) Helsingin kaupunginkirjasto (ei omaa näkymää) Turun kaupunginkirjasto (= Vaski-kirjastot) (ei omaa näkymää) Kouvolan kirjasto (= Kyyti-kirjastot) (UUSI) (oma näkymä, aikataulusta ei vielä tietoa) Arkistolaitos (oma näkymä, joka tulevaisuudessa koko arkistosektorin näkymä) Valtion taidemuseo (UUSI), (museoiden yhteinen näkymä, 2012) Tuusulan taidemuseo (museoiden yhteinen näkymä) Museovirasto (museoiden yhteinen näkymä, 2012 loppuun mennessä) Lusto-metsämuseo (museoiden yhteinen näkymä) Ari Rouvari esitteli osallistuvien organisaatioiden tehtäviä. - Testaus: palautetta ja kommentteja osallistuvilta organisaatioilta pyydetään jokaisen testauskierroksen jälkeen 1. aallon kokouksissa. SCRUM-testaus tapahtuu kolmen viikon sykleissä, tulokset ilmoitetaan aina syklin päätteeksi 1. aallolle - Alli-toimisto kouluttaa 1. aallon paikalliset kouluttajat Kansalliskirjastolla. Paikalliset kouluttajat toimivat jatkokouluttajina omissa organisaatioissaan. Paikallisten kouluttajien koulutuksen kesto noin 3-4 päivää (kahdessa tai kolmessa osassa), koulutuksen arvioitu ajankohta loppusyksystä Q4/2012. Tarvittaessa koulutusta voidaan aikaistaa. - Organisaatiokohtainen arvio työmäärästä: 6 henkilötyökuukautta. (Työmäärä riippuu räätälöinnin asteesta.) - Termistö vakiinnutettava sekaannuksen välttämiseksi Oletusnäkymä on se, josta räätälöidään paikallinen näkymä. Paikalliset näkymät voivat olla hyvin erinäköisiä keskenään. - Kysymykseen siitä onko olemassa vain yksi oletusnäkymä vai kenties keskenään erilaiset sektorikohtaiset oletusnäkymät pystynee Ari Rouvari vastaamaan seuraavassa kokouksessa tarkemmin. Asian käsittely on vielä kesken eikä lopullisia päätöksiä asiasta ole tehty. - Sektorikohtainen räätälöinti: Oletusnäkymän ei tulisi rajaa mitään piirteitä pois vaan jokaisella sektorilla tulisi olla mahdollisuus saada haluamansa toiminnot (sektoreiden tarpeet poikkeavat toisistaan paikoin paljonkin) - Kentälle tulisi välittää viestiä siitä, että näkymät ovat räätälöitävissä. Räätälöitävyys on ominaisuus jota kentällä erityisesti odotetaan. - Kehittämistä tehdään 1. aallon organisaatioilta saadun palautteen pohjalta, käytettävyystyöryhmä mukana työskentelyssä - Testaussuunnitelma: palvelua parannetaan kehityskierroksittain

3 MUISTIO 3 (6) uudet piirteet käydään läpi 1. aallon kokouksissa, 1. aallolle kerrotaan mitä ominaisuutta kannattaa erityisesti testata ja kommentoida. Saadun palautteen pohjalta tehdään korjauksia/muutoksia, joita taas testataan jne. 5. Ohjelmistokehityksen tilanne ja demo Asiakasliittymä toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvalla asiakasliittymäohjelmistolla. Osallistuvilla organisaatioilla on mahdollisuus osallistua kehittämistyöhön ja kenellä tahansa on mahdollisuus seurata järjestelmän kehittämistä ja tuloksia verkossa sekä antaa palautetta. Ari Rouvari esitteli arkkitehtuurikaaviota. - Indeksiä ei ole vielä valittu, vaihtoehtoina PCI, EBSCO ja Summon. - Meneillään olevalla kehityskierroksella kehitetään tilastointityökalua (Piwik) sekä Admintyökalua, jota pystytään toivottavasti esittelemään seuraavassa 1. aallon kokouksessa. - Vaatimusmäärittelyjen toteutuminen: 78,7 %. Priority 1:n vaatimuksista täyttyy 89 %. Suurin tällä hetkellä keskeneräinen työ on hallintatyökalu. Demo Ari Rouvari esitteli asiakasliittymää. - Asiakasliittymän kehittämistä voi seurata KDK:n verkkosivuilta löytyvien linkkien kautta ( - Relevance Rankingissa vielä kehitettävää (eli mitkä hakutulokset tulevat haussa ensimmäisenä). - Keskitetyn indeksin integroinnin toteuttamista täytyy miettiä kirjastojen kanssa: itse haravoidun aineiston ja keskitetystä indeksistä tulevan aineiston yhteen liittäminen ei toimi. Yksi esimerkki toteutuksesta, joka saattaisi toimia myös KDK:n tapauksessa: Villanova University Library: (= Oma aineisto omalla palstallaan ja keskitetystä indeksistä tuleva aineisto omalla palstallaan.) - Loppukäyttäjiltä, erityisesti tutkijoilta, tulisi saada kommentteja ja palautetta 6. Asiakasliittymän näkymät Asiakasliittymässä on kansallisen näkymän lisäksi paikallisia organisaatiokohtaisia näkymiä, lisäksi voidaan tehdä sektorikohtaisia näkymiä tai muita, esimerkiksi alueellisia useamman organisaatioiden yhteisiä näkymiä. Kansalliskirjasto toteuttaa ja ylläpitää kansallista näkymää ja tuottaa oletusnäkymän (=default) paikallisten näkymien pohjaksi. Yksittäinen organisaatio vastaa paikallisen näkymän räätälöinnistä ja ylläpidosta. Mikäli tarvitaan sektorikohtaiset näkymät, tulee sopia työnjaosta. Näiden näkymien toteuttamista (määrittely, vastuut, kehittäminen, ylläpito) varten voidaan sopia ad hoc -työryhmien perustamisesta. Päätös: Sovittiin asiakasliittymän näkymien vastuut: - Kansallinen näkymä ja oletusnäkymä (vastuu: Kansalliskirjasto). - Arkistosektorin näkymä (vastuu: AHAA-hanke) AHAA-palveluun laaditaan räätälöity näkymä, jossa otetaan samalla huomioon koko arkistosektori. - Museosektorin näkymä (vastuu: Museo 2015 hanke) Museo 2015 hanke vastaa myös museosektorin sektorinäkymästä sekä ylläpidosta hankkeen päättymiseen eli vuoteen 2015 asti.

4 MUISTIO 4 (6) Vuoteen 2015 asti siirtymäkausi, jonka aikana seurataan resurssien tarvetta. Tämän perusteella voidaan tehdä arvioita kuinka suuria resursseja tuki tulee vaatimaan vuoden 2015 jälkeen. 7. Verkostokartoitus Asiakasliittymää kehitetään osana KDK-hanketta arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteistyönä. Lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten loppukäyttäjien ja muiden palvelun hyödyntäjien sekä tutkimuskumppanien kanssa. Konsortioryhmässä edustettuina olevien tahojen omien yhteistyökumppanien ja verkostojen kartoitus on lähtökohta verkostotyön kehittämiselle. Tapani Sainio ehdotti, että konsortion jäsenet miettisivät omia yhteistyöverkostojaan. Verkostot voisi jokainen kirjata wikiin, jonne luodaan tätä varten sivu. Esimerkkinä tällaisesta uudesta toimijasta on Opetushallitus, jonka kanssa on ollut puhetta yhteistyöstä toukokuussa järjestettävään Europeana-workshopiin liittyen. Myös kansainväliset hankkeet ja verkostot tulee muistaa (esim. Europeana). Päätös: Tapani luo wikiin sivun, jonne konsortion jäsenet voivat kertoa verkostoistaan. Tuloksia käydään läpi seuraavassa konsortiokokouksessa. 8. Käytettävyystyö Uusi, avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoratkaisu ja kehittämislinjaukset vaikuttavat myös KDK-asiakasliittymän käytettävyystyöhön: Palvelun kehittämismahdollisuuksien laajentuessa käytettävyystyön merkitys korostuu. Käytettävyyden kehittämisvastuu on nyt kokonaisuudessaan Kansalliskirjastolla ja osallistuvilla organisaatioilla. Käytettävyystyö nivoutuu ohjelmiston kehittämiskierroksiin ja palveluiden laajentamiseen. Yhteistyömuotoja kehitetään myös käytettävyystyössä. Heli Kautonen esitteli asiakasliittymän käytettävyyssuunnitelman Käytettävyystyön merkitys on avoimen lähdekoodin ohjelmistolla suurempi kuin aiemmalla ohjelmistolla. Myös vastuu on suurempi. - Käytettävyyttä testataan jatkuvasti, yllämainittuja verkostoja hyödynnetään myös käytettävyyden mittaamisessa Yhteistyötä tehty jo Tampereen yliopiston kanssa: konseptitestin raportti tulossa Aalto-yliopiston medialaboratorion puolelta saattaisi löytyä kontakteja, joita kannattaisi hyödyntää tässä Europeanalle lokianalyysiä tehnyt henkilö Helsinkiin 5.6., jolloin järjestetään myös käytettävyyspäivä. Lisätietoa ja kutsu tulossa pian. AHAA- ja Museo 2015 hankkeiden kanssa yhteistyötä - Käyttäjätesteihin tarvitaan loppukäyttäjiä testaamaan ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Konsortioryhmän jäseniä pyydettiin ilmoittamaan Helille (heli.kautonen@helsinki.fi) omien keskeisten käyttäjäryhmiensä edustajia/tahoja, joiden kautta voidaan tarvittaessa löytää nopealla aikataululla loppukäyttäjiä testaamaan käytettävyyttä Löytyisikö loppukäyttäjiä esim. seuraavilta aloilta: mediatuotanto, amk-tutkijat, kirjankustantajat, museoasiakkaat, arkistojen asiakasryhmät, kaunokirjallisuuden lukijat (miten tavoitetaan yleisten kirjastojen kirjallisuuden lukijat?)? - Opiskelijat olennainen käyttäjäryhmä

5 MUISTIO 5 (6) - Arkistolaitoksen tekemä yhteistyö informaatiotutkimuksen opiskelijoiden kanssa oli erittäin antoisaa. - Kohderyhmien mielipiteitä kysyttäessä on kysymysten asettelu kiinnitettävä huomiota. Oikeat kysymykset olennainen edellytys hyvien ja hyödyllisten tulosten saamiselle 9. Asiakasliittymän riskianalyysi Asiakasliittymälle laadittiin vuoden 2009 lopulla riskianalyysi, jossa kartoitettiin projektiriskit, uuteen toimintamalliin liittyvät strategiset riskit sekä ulkoiset riskit. Konsortioryhmä työstää asiakasliittymälle muuttuneen tilanteen, mm. uuden ohjelmistoratkaisun, mukaisen uuden riskianalyysin. Kristiina Hormia-Poutanen esitteli riskianalyysiä. Riskianalyysi tulisi ottaa aktiivisesti työvälineeksi projektin hallintaan ja seurantaan. - Yhtenäinen viestintä eri sektorien kesken tärkeää. Muistettava kuitenkin ottaa huomioon viestinnän kulloinenkin kohderyhmä. - Tekijänoikeudet vaikea kysymys. Esim. valokuvien tekijänoikeuksiin pyritään löytämään ratkaisu sopimuslisensseillä. Sopimusten solmimiselle edellytyksenä on, että löydetään oikeuksien haltija. - Oikeusasioista tulisi keskustella enemmän, myös muusta kuin rahan näkökulmasta. Kuvien levittämisen helpottuminen on kaikkien etu - Rahoitukseen liittyvät riskit: ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuus rahoituksen lisäämiseksi? Päätös: Käynnistetään riskianalyysin päivittäminen konsortioryhmän myöhemmissä kokouksissa 10. Europeana Awareness KDK-hankkeen myötä Kansalliskirjasto on mukana Europeanan kehittämisessä. Kansalliskirjasto osallistuu vuosina Europeana-säätiön johtamaan Europeana Awareness -projektiin, jossa tehdään Europeanaa tunnetuksi Suomessa niin kansalaisille kuin päättäjillekin. Projektin eri työpaketeissa on mukana 48 eri organisaatiota 31 maasta. Heidi Partanen esitteli Europeana Awareness projektia. Europeana Awareness -kampanjan kohderyhmäksi Suomessa on valittu erityisesti opiskelijat ja opettajat, mutta tietoa Europeanasta on tarkoitus jakaa kaikille kansalaisille. Europeana-tapahtumassa Brysselissä 9.5. (Eurooppa-päivä) lobataan eurokansanedustajia (jokainen maa omia edustajiaan) Europeanan rahoitukseen liittyen. Europeanan tavoitteena päästä Verkkojen Eurooppa rahoituksen piiriin. - Työpaja Viikin lukiossa, jonka koordinoi Tapani Sainio. Työpajan vetää Sanna Mattila (Aaltoyliopisto) yhdessä toisen suunnittelijatutkijan kanssa. Pilottimainen työpaja, jota voi halutessaan monistaa eri sektoreille ja kohderyhmille, myös asiakasliittymälle. 11. Tiedotusasioita/tilannekatsauksia Formula - Ari Rouvarille voi laittaa viestiä Formulaan liittymiseen liittyen (ari.rouvari@helsinki.fi) - Ensimmäinen sopimus solmittu SLS:n kanssa - Deadline tietojen sopimuksen solmimiselle on kesäkuun loppu Päätös: Tapani Sainio selvittää, voiko Formula-sopimuksen solmia jo nyt ja päivittää metatiedot myöhemmin.

6 MUISTIO 6 (6) Asiakasliittymän palvelusopimus - Palvelusopimusta on käsitelty KDK-ohjausryhmässä ja se on käynyt kommenttikierroksella, jonka jälkeen uudelleen KDK-ohjausryhmän käsittelyyn. - Käsitellään KDK-johtoryhmässä toukokuun alussa - Päivitetään wikiin, kun lähtee ohjausryhmälle. Avoimen lähdekoodin yhteistyöryhmä - Ryhmän jäsenet päivitetään KDK-verkkosivuille Kirjastoverkkopalveluissa kehittämispäällikön haku käynnissä - Ensimmäinen haastattelukierros käyty (5 kutsuttu haastatteluun) - Päätös pyritään tekemään viikon 17 aikana. 12. Ajankohtaiset tapahtumat KDK-hankkeen järjestämistä ja hankkeen sisältöihin liittyvistä tapahtumista kerrotaan KDKverkkosivujen tapahtumakalenterissa: Kokouksen päättäminen Seuraava kokous ma klo Kansalliskirjaston Fabianian auditoriossa, Yliopistonkatu 1 Kokous päättyi klo