KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINTA

Transkriptio

1 KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINTA Ohjeita kaukolämpöasiakkaalle, isännöitsijälle ja urakoitsijalle

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINNALLA SAAVUTETTAVAT EDUT UUSIMISTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN Kulutusseuranta Huoltokirja Kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma Laiteviat LAITEUUSINNAN ETENEMINEN Laiteuusinnan vaiheet Suunnittelu Toteutus URAKKAMAKSUN VAIHEISTUS... 9

3 1(11) 1 KAUKOLÄMMÖN LÄMMÖNJAKOLAITTEIDEN UUSINNALLA SAAVUTETTAVAT EDUT Asiakas omistaa kiinteistön kaukolämmön lämmönjakolaitteet ja siten myös uusimisvastuu on aina asiakkaalla. Laitteiston teknistä elinikää on vaikea arvioida etukäteen ja uusimistarpeessa voi olla suuriakin poikkeavuuksia, käyttötavasta ja -olosuhteista riippuen. Lämmönjakolaitteiden suositeltava vaihtoikä määräytyy käyttökohteen ja suoritettujen huoltotoimenpiteiden perusteella. Luotettavuus heikkenee olennaisesti yli 20 vuoden iässä ja samalla käyttö- ja ylläpitokustannukset kasvavat. Laiteuusintaprosessi on asiakkaan etujen mukaista suorittaa hallittuna ja kokonaisvaltaisena kokonaisuutena, joka sisältää kaikki hankkeen vaiheet: tutkimukset, suunnittelun, kilpailutuksen ja toteutuksen. Siten saadaan huomioitua kaikki kustannuksiin ja lämmityksen toimivuuteen vaikuttavat tekijät. Laitteiden uusimistarve tulisi määrittää ennen vikojen ilmenemistä. Esimerkiksi vuototilanteessa kiireellisesti toteutettu laiteuusinta tulee asiakkaalle huomattavasti kalliimmaksi ja samalla moni lämmityksen toimivuuteen vaikuttava tekijä jää usein huomioimatta. Pääsääntöisesti yli 15- vuotiaista laitteista ei kannata uusia yksittäisiä osia; paloittain toteutettuna uusinta tulee myös kalliimmaksi kokonaisuusintaan verrattuna. Ennakointi on rahoituksen kannalta olennaista. Vanhat laitteet joudutaan joka tapauksessa uusimaan lähitulevaisuudessa, joten on tärkeää hoitaa rahoitusjärjestelyt, riittävä kilpailutus ja mahdolliset energia-avustukset hyvissä ajoin. Kokonaisvaltaisen rakennuksen lämmityslaitteiston tarkastelun ja oikein asetettujen säätöjen myötä voidaan saavuttaa säästöjä energiankulutuksessa, mutta tärkeimmät edut ovat ennen kaikkea toimivuuden ja luotettavuuden paranemisessa. Yleisesti suurin säästöpotentiaali on säätölaitteissa, kiertovesipumpuissa ja lämmitysverkoston tasapainossa. Nykyaikaisen säätö- ja mittaustekniikan ansiosta lämmitysjärjestelmä toimii tasaisesti ja säätyy oikein eri kuormitustilanteissa. Uusien taajuusmuuttajalla varustettujen A-luokan kiertovesipumppujen avulla sähkönkulutus saattaa pienetä merkittävästi, sillä vanhat pumput ovat usein ylimitoitettuja ja hyötysuhteeltaan huonompia.

4 2(11) 2 UUSIMISTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN 2.1 Kulutusseuranta Asiakkaan on hyvä tarkkailla lämmitysenergian kulutusta, lämpötiloja ja vedenkulutusta säännöllisesti. Lämmönmyyjä osaltaan seuraa kuukausitasolla kulutuskohteita, joissa energiankulutus tai jäähtymä muuttuu poikkeuksellisesti. Kulutusmuutokset saattavat johtua lämmönsiirtimen vuodosta tai puutteellisesti toimivista säätölaitteista. Kaukolämpöveden jäähtymä eli kaukolämmön tulo- ja paluuveden lämpötilaero on hyvä lämmönjakolaitteiston toimivuuden mittari. Mitä suurempi kaukolämpöveden jäähtymä on, sitä paremmin lämmönjakolaitteet hyödyntävät kaukolämpöveden sisältävän lämpöenergian. Jäähtymän tulisi olla mahdollisimman hyvä olosuhteiden mukaisesti, kesällä vähintään 25 ºC ja lämmityskaudella ºC. Selkeästi huonontunut jäähtymä on merkki puutteellisesti toimivista laitteista. Asiakkaille lähetettävät kaukolämmön raportit ovat suuri apu kulutusseurannassa. Lämmönmyyjä lähettää kaukolämpöasiakkaille vuosittain käyttöraportin ja ennusteraportin, joista selviää kiinteistön laskutettu energian käyttö, laskutettu käyttö normitettuna ja sääolosuhteiltaan keskimääräisen normitetun vuoden energiankulutus. 2.2 Huoltokirja Maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää, että uusille ja rakennusluvanvaraisia muutostöitä suorittaville pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tarkoitetuille rakennuksille tehdään huoltokirja. Se on myös suositeltavaa tehdä vanhoille jo käytössä oleville rakennuksille. Kiinteistönhoitajalle huoltokirja on suuri apu oikeellisessa rakennuksen lämmityksessä, huollossa ja hoidossa. Siinä on yksityiskohtaisesti merkattu huoltokohteet, -ohjeet, -aikataulut, -kustannukset ja laitteiden ja järjestelmien tavoitteelliset käyttöiät. Yksi suunnitelmallisen ja ennakoivan kiinteistön ylläpidon edellytys on lämmityslaitteiden säännöllinen kunnon arvioiminen. Laitteiden toimivuus ja kunto pystytään hyvin määrittämään huoltokirjaan kerätyn tiedon ja lämmönmyyjän raporttien perusteella. Tiedot ovat tärkeä apu laiteuusinnan suunnittelussa, toteutuksessa ja ajankohdan määrittämisessä. Huoltokirjan vähimmäissisältö on määritetty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A4.

5 3(11) 2.3 Kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma Jokaisessa kiinteistössä tulee korjaustarpeita ja niihin on hyvä varautua ennakkoon. Kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS tehdään kiinteistön kuntoarvioiden perusteella. Se tehdään usein vuoden ajalle ja siinä on arvioitu rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden uusimisajankohdat, korjausmenetelmät ja alustavat kustannusarviot. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiön hallitusta laatimaan korjaussuunnitelman vähintään seuraavalle viidelle vuodelle. Parhaaseen lopputulokseen lämmönjakolaitteiden kannalta päästään, kun huoltokirjaa päivitetään säännöllisin väliajoin, tehdään tarvittavat kuntoarvioinnit sekä seurataan lämmönmyyjän raportteja energiankulutuksesta ja kaukolämpöveden jäähtymästä. Näiden tietojen pohjalta laaditaan kokonaisvaltainen kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma. Laiteuusinnan suunnittelu, urakka-asiakirjat, mahdolliset korjausavustukset ja budjetointi onnistuvat vaivattomasti hyvin toteutetun pitkän tähtäimen suunnitelman ansiosta. 2.4 Laiteviat Kaukolämpöveteen lisätään fluoresoivaa vesiliukoista väriainetta, pyraniinia tai jossain tapauksissa uraniinia, verkoston ja asiakaslaitteiden vuotojen paikallistamiseksi. Pyraniinin vahva vihertävä väri näkyy vedessä jo penillä pitoisuuksilla. Lämmönsiirrinvuodot voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin vuotoihin. Ulkoiset vuodot ovat helposti havaittavissa lämmönjakohuoneessa. Käyttöveden lämmönsiirtimen vuotaessa sisäisesti käyttövesi vuotaa kaukolämpöverkkoon tai kaukolämpövesi käyttövesiverkkoon painesuhteesta riippuen. Väriaineen ansiosta viallisesta lämmönsiirtimestä lämpimään käyttöveteen päässyt kaukolämpövesi on helposti havaittavissa. Kun kyseessä on lämmityksen siirtimen sisäinen vuoto, lämmitysverkoston varoventtiili vuotaa, sillä kaukolämpöverkon paine on lämmitysverkostojen painetta korkeampi.

6 4(11) Säätöventtiilit ja kiertovesipumput ovat mekaanisia laitteita, jotka kuluvat käytössä ja erityisesti epänormaaleissa olosuhteissa. Ne joudutaan monesti uusimaan koko laitteiston elinkaaren aikana. Uusittaessa yksittäisiä osia kannattaa huomioida laitteiston ikä ja kokonaisvaltainen kunto. Pääasiassa yli 15 vuotta vanhoista laitteista ei kannata uusia yksittäisiä osia, vaan tällöin tulisi suunnitella ja harkita jo koko laitteiston uusintaa. Asiakkaan tulee ilmoittaa lämmönmyyjälle lämmönmyyjän kaukolämpöjohdoissa ja laitteissa havaitsemistaan vioista ja häiriöistä. Mikäli asiakkaan lämmönjakolaitteissa ilmenee vikoja, joista on esimerkiksi asiakkaan terveydelle vaaraa, on laitteiden käyttö keskeytettävä. Epäiltäessä laitevikaa ota yhteyttä lämpöurakoitsijaan. 3 LAITEUUSINNAN ETENEMINEN 3.1 Laiteuusinnan vaiheet Asiakkaan kaukolämpölaitteiden ja lämmityslaitteiden suunnittelussa, asentamisessa ja tarkastuksessa tulee noudattaa lämmönmyyjän antamia sekä muita kaukolämpölaitteita koskevia ohjeita tai suosituksia. Asiakkaan kaukolämpö- ja lämmityslaitteisiin liittyvät ehdot on esitetty tarkemmin kaukolämmön yleisissä sopimusehdoissa kohdassa 5.

7 5(11) Lämmönmyyjän mitoituspalvelun käyttö (Asuintalot, joissa ei tehdä muita muutoksia eikä ole koneellista ilmanvaihtoa) Toimenpide Toteuttaja 1. Esi- ja hankesuunnittelu Asiakas 2. Mitoituspyyntö lämmönmyyjälle Asiakas 3. Lämmönjakolaitteiden mitoitus ja suunnitteluarvojen määrittäminen TAI Lämmönmyyjä Suunnittelijan käyttö (Muut rakennukset ja asuintalot) Toimenpide Toteuttaja 1. Suunnittelijan valinta Asiakas 2. Yhteydenotto lämmönmyyjään Suunnittelija / asiakas 3. Esi- ja hankesuunnittelu Suunnittelija ja asiakas 4. Tekninen suunnittelu Suunnittelija 5. Suunnitelmien hyväksyttäminen lämmönmyyjällä Suunnittelija Toteutus Toimenpide Toteuttaja 1. Urakan kilpailutus suunnitelmiin perustuen Asiakas / suunnittelija 2. Laitevalmistajan valinta / kilpailutus Lämpöurakoitsija 3. Urakoitsijasuunnitelmien hyväksyttäminen lämmönmyyjällä Lämpöurakoitsija 4. Laitteiden asennus Lämpöurakoitsija 5. Säätölaitteiden viritys Säätölaiteurakoitsija 6. Lämmönjakolaitteiden käytönopastus Lämpöurakoitsija 7. Lämmönmyyjän tarkastukset Lämpöurakoitsija tilaa tarkastusajan lämmönmyyjältä

8 6(11) 3.2 Suunnittelu Esi- ja hankesuunnittelu Lämmönjakolaitteiden uusinnan tullessa ajankohtaiseksi tulisi hankkeesta aloittaa esisuunnittelu. Esisuunnittelun tavoitteena on määrittää aikataulu, rahoitus ja lämmitysjärjestelmään liittyvät muut toimenpiteet, jotka on tarkoitus suorittaa prosessin yhteydessä. Esi- ja hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään alustava kustannusarvio, jossa huomioidaan kaikki laiteuusintaan liittyvät tulo- ja menoerät. Rakennuskohteessa on tehtävä asbestikartoitus ennen suunnittelun aloittamista tai viimeistään ennen kuin urakka-asiakirjat valmistuvat, mikäli sitä ei ole aikaisemmin tehty. Jos kartoituksessa löytyy asbestia, asiakkaan kannattaa neuvotella eristeiden samanaikaisesta purkutyöstä lämmönmyyjän kanssa. Purkutyö täytyy suorittaa asbestipurkutöitä koskevien määräysten mukaan. Kun laiteuusintahankkeen ajankohta on selvillä, voidaan laatia projektiaikataulu. Aikataulussa tulee huomioida päätöksentekoon, rahoitukseen, suunnitteluun ja urakkasuoritukseen liittyvät tekijät. Suunnitteluvaiheeseen on hyvä varata reilusti aikaa, jotta kaikki tekijät saadaan huomioitua. Itse laiteuusinta sujuu urakoitsijan osalta nopeasti ja toteutuksen kannalta vuodenajalla ei ole suurta merkitystä. Lämmityskatkos kestää yleensä noin yhden työpäivän. Lämmönmyyjän mitoituspalvelun käyttö Useat lämmönmyyjät tarjoavat kiinteistön toteutuneeseen kulutustietoon pohjautuvaa lämmönjakolaitteiden mitoituspalvelua. Tällöin ei erillistä suunnittelijaa tarvita. Palvelu on suunnattu vain asuintaloille, joissa ei tehdä muita muutoksia laiteuusinnan yhteydessä eikä käytössä ole koneellista ilmanvaihtoa. Suunnittelijan käyttö Suunnittelijan käyttö asuintaloissa on välttämätön, mikäli rakennuksessa on tehty tai tehdään tulevaisuudessa rakenteellisia tai lämmitysteknisiä muutoksia. Etuna suunnittelijan käytössä on, että lämmitysjärjestelmä saadaan huomioitua kokonaisuudessaan paremmin ja samalla muut uusimis- tai säädöntarpeessa olevat laitteet tulee korjattua. Kustannustehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi asiakkaan on syytä kysellä tarjouksia eri suunnittelutoimistoilta ja suunnittelijoilta. Muissa kiinteistöissä kuin asuintaloissa suunnittelijan käyttö on välttämätöntä.

9 7(11) Yhteydenotto lämmönmyyjään Suunnitteluvaiheessa asiakkaan tai hänen edustajansa (suunnittelijan, urakoitsijan) ottaa yhteyttä lämmönmyyjään, jolloin voidaan selvittään mm. lämmönkulutustietojen perusteella laitteistomitoitusta. Samalla selvitetään rakennuksessa sijaitsevien lämmönmyyjän laitteiden uusimistarve. Tekninen suunnittelu Keskinäisen kaukolämpösopimuksen perusteella asiakkaan kaukolämpölaitteisiin saa tehdä vain lämmönmyyjän hyväksymiä muutoksia ja olennaisinta muutoksista on sovittava erikseen. Laiteuusinnan yhteydessä on hyvä tehdä selvityksiä muiden laitteiden uusimis- tai säätötarpeesta, joita ovat mm. lämmitysverkoston tasapainotus, patteriventtiilien uusinta, käyttövesiverkosto säätö ja ilmanvaihdon tasapainotus. Laiteuusintaa koskevan suunnitelman tulee sisältää kytkentäkaavio, josta käy ilmi uusien lämmönjakolaitteiden mitoitusarvot, myös mahdollisten käyttöön jäävien vanhojen laitteiden osalta. Lämmitysjärjestelmää on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Uusia laitteita ei tule mitoittaa vanhojen laitteiden mukaisesti, vaan mitoituksen tulee perustua todellisiin toiminta-arvoihin. Laiteuusintaa suunniteltaessa on syytä mitata toteutunut meno- ja paluuveden lämpötilat sekä huonelämpötilat. Mikäli huoneistoissa esiintyy suuria lämpötilaeroja, on syytä kiinnittää huomiota lämmitys- ja ilmanvaihtoverkoston tasapainotukseen. Myös rakennuksen lämmönkäyttötapoihin ja -kokemuksiin on perehdyttävä. Suunnitelmien hyväksyttäminen lämmönmyyjällä Ennen urakan aloittamista, suunnittelijan tulee aina esihyväksyttää laatimansa laiteuusintasuunnitelmat lämmönmyyjällä. Lämmönmyyjän laadunvalvojat tarkastavat suunnitelmat ja tarvittaessa pyytävät korjaamaan virheet.

10 8(11) 3.3 Toteutus Urakoitsijan valinta Asiakas tai suunnittelija laatii suunnitelmien pohjalta tarjouspyyntöasiakirjat, jotka lähetetään kaukolämpöasennusoikeuden omaaville urakoitsijoille. Asiakkaan kaukolämpölaitteiden asennus-, muutos- ja korjaustöitä saavat tehdä vain lämmönmyyjän hyväksymät lämpöurakoitsijat. Lämmönmyyjällä on luettelo yrityksistä/henkilöistä, joilla on kaukolämmön urakointipätevyys. ( /lista-lampourakoitsijoista/pages/default.aspx) Riittävä urakoitsijoiden kilpailutus on ensiarvoisen tärkeää, jotta laiteuusinta saadaan toteutettua asianmukaisilla kustannuksilla. Tarjouspyynnössä tulee mainita perustietojen lisäksi myös asiakkaan määrittelemät laiteuusintaan liittyvät korjaus- ja kehitystarpeet, sillä ne tulee huomioida urakan suunnittelussa. Asiakas voi hankkia urakalle valvojan; erityisesti suurissa kohteissa tämä on suositeltavaa. Useat suunnittelijat ja muut alan asiantuntijat tarjoavat urakan valvontapalveluja. Laitevalmistajan valinta / kilpailutus Valittu urakoitsija kilpailuttaa mitoitusarvojen mukaiset laitteet eri laitevalmistajilla ja yhdessä asiakkaan kanssa valitsevat sopivan vaihtoehdon. Urakoitsijasuunnitelmien hyväksyttäminen lämmönmyyjällä Valittujen laitteiden ja mitoitusarvojen perusteella laaditaan urakoitsijasuunnitelmat, jotka urakoitsija lähettää lämmönmyyjälle tarkistettavaksi. Urakoitsija korjaa suunnitelmiin lämmönmyyjän havaitsemat puutteet. Laitteet tulee hankkia vasta lämmönmyyjän hyväksynnän jälkeen. Laitteiden asennus Asennuksen saa suorittaa vain lämmönmyyjän hyväksymä urakoitsija. Urakoitsijoiden on tunnettava Energiateollisuus ry:n Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (K1) -julkaisun sisältö ja noudatettava sitä urakassa.

11 9(11) Säätölaitteiden virittäminen Urakoitsija tilaa säätölaiteurakoitsijan virittämään säätöautomatiikan toiminta-arvot kohdilleen. Tämä on tehtävä ennen lämmönmyyjän tarkastuksia, jotta laitteiden asianmukainen toimivuus voidaan tarkistaa. Lämmönjakolaitteiden käytönopastus Urakoitsija pitää asiakkaalle käytönopastuksen, jossa käydään läpi laitteiden toiminta, säätö ja miten vikatilanteissa tulee toimia. Lämmönmyyjän tarkastukset Kun uudet laitteet on asennettu ja viritetty, urakoitsija tilaa lämmönmyyjän tarkastuksen laadun varmistamiseksi. Lämmöntoimituksen edellytyksenä on, että asiakkaan kaukolämpö- ja lämmityslaitteet on rakennettu ja asennettu lämmönmyyjän hyväksymällä tavalla. Laiteuusinnan yhteydessä lämmityksen saa kytkeä päälle heti asennuksen valmistuttua, mutta urakoitsijan on tilattava lämmönmyyjän tarkastus mahdollisimman pian. 4 URAKKAMAKSUN VAIHEISTUS Uusien lämmönjakolaitteiden asianmukaisen asennuksen ja toimivuuden varmistamiseksi asiakkaan kannattaa sopia urakkamaksun jakamisesta yhteen tai useampaan erään. Tavanomaista on, että urakkamaksu jaetaan kolmeen erään. Ensimmäinen erä maksetaan, kun lämmönjakolaitteisto on toimitettu, toinen erä kun laitteisto on asennettu ja kolmas erä (noin %), kun työ on asiakkaan ja lämmönmyyjän osalta hyväksytty. Tämä täytyy huomioida urakkasopimusta tehtäessä.