Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahdessa. Merja Hilpinen

Transkriptio

1 Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahdessa Merja Hilpinen

2 Nuorisotakuusta Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan nuorelle jatkoopintopaikka toisella asteella (lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa), oppisopimuskoulutuksessa, työpajalla, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään; toteutetaan eri hallinnonaloilla ja niiden yhteistyö on keskeistä

3 Valtionvarainministeriön kuntakokeilu, nuorisotakuu Valtionvarainministeriön kuntakokeilun, jossa myös nuorisotakuun on mukana, tarkoitus on lisätä kokeilukuntien toimintamahdollisuuksia vähentämällä niille laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä asetettuja tehtäviä ja velvoitteita sekä niiden toteuttamisen ohjausta. Etsitään asiakaslähtöisiä ja monialaisia toimintatapoja ja kehitetään palvelurakenteita ja käyttöä, joiden avulla laissa säädettyjä tehtäviä voidaan kunnissa hoitaa taloudellisesti ja tuottavasti kuitenkin lainsäädännössä asetetut palvelujen sisältöä koskevat vaatimukset toteuttaen..

4 Toimintaympäristön muutoksia Laki julkisista työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYP-laki /916) tuli voimaan vuoden 2012 lopussa. Siinä tehdyt määritelmien ja toimintatapojen muutokset ja samanaikainen työvoimapalvelujen organisaatiouudistus aiheuttivat vuonna 2013 ongelmien asiakkaiden ohjautumiseen työpajoille. Nyt nämä ongelmat näyttävät olevan suurimmaksi osaksi takanapäin. Työttömiä alle 29 v. nuoria oli Alustavan tiedon mukaan työhallinnon kautta työpajoille ohjautui v hieman yli nuorta, enemmänkin mahtuisi.

5 Nuorisoyksikkö nuorisoyksikössä tapahtuu: organisaatiouudistus => muodostetaan uusi osasto yhdessä liikunnan kanssa, uusi ylijohtaja valitaan. Nuorisolain uudistusta ollaan aloittamassa, siitä Jaana Walldén Nuorisoyksikön nuorisotakuu tehtäviin kuuluvat etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat ja monialainen viranomaisyhteistyö. Tavoitteena on ollut, että etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan verkostot kattavat koko Suomen, tällä hetkellä etsivää nuorisotyötä on jo lähes koko maassa ja nuorten työpajatoimintaa 260 kunnassa /304 Manner-Suomen kuntaa. Suoraan pajoille, etsivän nuorisotyön kautta tai muuta kautta pajoille ohjautui 1218 nuorta.

6 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä lähtee kevään aikana useita hallituksen esitystä, jotka tulevat säätelemään kuntien ja oppilaitosten tehtäviä uuteen järjestykseen. on hyväksytty oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Toisen asteen yhteishakua ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaa on uudistettu =>perusopetuksen juuri päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat ovat etusijalla toisen asteen opiskelijavalinnassa. Nuorten oppisopimuskoulutukseen osallistumista on edistetty korotetulla koulutustuella, lisäksi on aloitettu NAO eli Nuorten aikuisten osaamisohjelma. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa on parannettu alueilla, joilla eniten koulutusta tarvitsevia nuoria ja työvoimantarvetta. Rakennepoliittisessa ohjelmassa: mahdollinen oppivelvollisuusiän nostaminen, ammatillisen koulutuksen järjestämisverkoston sopeuttaminen ja tutkintojen kehittäminen, hakijasuman purkaminen, valmistumisaikojen lyhentäminen, lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistyö. Peruskoulun ja muiden oppilaitosten kautta työpajoille ohjautui nuorta.

7 Kuntoutuspalvelut ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalihuoltolakia ollaan muuttamassa ja siinä aiotaan säätää mm. sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen sisällöstä Tulossa laki on lausuntokierrokselle Ammattillisen kuntoutukseen pääsyn helpottaminen. Kelan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, työeläkelaitos/vakuutusyhtiöiden, kriminaalihuollon, mielenterveyspalvelujen kautta pajoille ohjautui 1768 nuorta

8 Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli täyttää nyt 10 vuotta, tarjoaa psykososiaalisia tukitoimia nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi. Toimintamalli on mahdollistanut aktiivisen tuen tarjoamisen nuorille miehille kutsunnoissa ja varusmies- tai siviilipalvelun keskeytyessä. Ohjaajat ovat kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluiden ammattilaisia. Toimintamallin kautta on ohjautunut 38 nuorta. Sitten vielä uutena olisi tämä keväänä pilotointina siviilipalvelun tukimalli, johon toivotaan, että nuorten työpajat osallistuvat.

9 Siviilipalvelukseen vuodessa n.2400 hakemusta Siviilipalveluksen kesto 347 vrk. (varusmiespäivät hyväksiluetaan) Kutsunnat 1/3 Kutsuntojen jälkeen 1/3 28 vrk koulutusjaksolle Siviilipalveluskeskukseen Lapinjärvelle vuodessa 1800 palvelusvelvollista, 11 erää (165 velv./erä) - useimmissa erissä 4 suuntautumisvaihtoehtoa 1) Palo, Pelastus ja väestönsuojelu (PP) 2) Ympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelu (YKS) 3) Kansalaisvalmiudet (KAVA) 4) Väkivallan ennaltaehkäisy (VÄKE) Varusmiespalveluksen keskeytys 1/3 Yhteen koulutuserään määrätään noin 200 velvollista, joista noin 35 vapautetaan terveystarkastuksessa palveluskelpoisuuden puuttumisen perusteella (E ja C luokka) Työpalveluun velvollisen itse hankkimaan TYÖPALVELUPAIKKAAN erästä n. 100 velvollista. Suorittaa palveluksensa työpalvelupaikassa ja kotiutuu palvelusajan päätyttyä Palveluspaikan haku HSLloman turvin kotipaikkakunnalta käsin n. 40 velvollista Siviilipalveluskeskukseen sitoumuslomakkeella palvelukseen n. 15 velvollista. Tehostettu palveluspaikan haku Siviilipalveluskeskuksessa, 2 vkoa Jos velvollinen ei saa itsenäisesti paikkaa. HSL-loman jälkeen max. 1 kk mittainen tuettu TYÖNHAKUJAKSO (työllistymisen esteiden arviointijakso) velvollisen kotikunnan nuorten TYÖPAJALLA reijonen 9 Siviilipalveluskeskuksen johtaja mikko.reijonen@ely-keskus.fi, P:

10 Monialainen viranomaisyhteistyö Nuorisotakuun yhtenä tavoitteena on kehittää nuorisolain 7 mukaista Monialaista yhteistyötä. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.

11 Monialainen yhteistyö Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.

12 Tutkimustietoa Nuorisotakuu tutkimuksellisessa osiossa Kuntoutussäätiö on tehnyt loppuraportin ja suosituksia seuraavia nuorisotakuun askelia varten. Nuorisotakuun indikaattoritiedot kerätään sivuille Eduskunnan tarkastusvaliokunta on Nuorten syrjäytyminen (eduskunta) &cmd=download OPH Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen

13 Rahoitus Valtion budjetissa on varattu 13 milj. euroa nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen. Hallitusohjelmassa varattu nuorisotakuuseen 60 milj. /vuosi, josta koulutustakuuseen 24 milj. /vuosi; työllistämisedistäviin toimiin 28 milj. /vuosi; etsivä nuorisotyö 8 milj. / vuosi; lisäksi Nuorten aikuisten osaamisohjelma milj. /vuosi; ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn laajentaminen v yht. 4,7 milj.

14 RAKENNERAHASTOT

15 EU 2020 STRATEGIAN TAVOITTEET 1. ÄLYKÄS KASVU: innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritysja tutkimusympäristö; 2. OSALLISTAVA KASVU: työmarkkinoille osallistumisen lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutuspolitiikkaa 3. KESTÄV Ä KASVU: resurssien kestävämpään ja tehokkaampaan käyttöön perustuva ympäristöystävällinen kasvu 15 Merja Hilpinen

16 Tuettavat teemat eli ohjelman toimintalinjat 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Lisäksi jako valtakunnalliseen ja alueellisiin ohjelmiin 16 Merja Hilpinen

17 Perustietoa rakennerahastokauden rahoituksesta kaudelle Suomen rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus kaudelle (EU-osuus) on noin 1,3 miljardia euroa. Kun kansallinen julkinen vastinrahoitus on samansuuruinen (josta valtio 75 %, kunnat ja muu julkinen rahoitus 25 %), on ohjelmatyön kokonaisvolyymi tulevalla ohjelmakaudella yhteensä 2,6 miljardia euroa. Kun tästä summasta vähennetään teknisen tuen osuus 3 % sekä valtakunnalliseen toimintaan varattava rahoitus (Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuudesta 10 % ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuudesta 25 %), on jäljellejäävä osuus alueellisessa päätöksenteossa olevaa rahoitusta. Tästä noin 1,1 miljardin EU-rahoitusosuudesta on EAKR-rahoitusta noin kaksi kolmannesta ja ESR-rahoitusta noin kolmannes. 17 Merja Hilpinen

18 Rahoituksen jako maakunnittain Maakunta EAKR (osuus) ESR (osuus) EAKR+ESR yhteensä (osuus) Pohjois-Pohjanmaa 17,8 % 15,9 % 17,2 % Pohjois-Savo 14,2 % 12,7 % 13,7 % Lappi 12,9 % 11,5 % 12,4 % Pohjois-Karjala 10,4 % 9,4 % 10,1 % Etelä-Savo 9,6 % 8,6 % 9,3 % Kainuu 5,4 % 4,8 % 5,2 % Keski-Suomi 4,2 % 5,9 % 4,8 % Uusimaa 3,7 % 6,4 % 4,6 % Pirkanmaa 3,1 % 5,2 % 3,9 % Keski-Pohjanmaa 3,2 % 2,9 % 3,1 % Satakunta 2,7 % 3,4 % 2,9 % Päijät-Häme 2,5 % 2,1 % 2,3 % Kymenlaakso 2,3 % 2,3 % 2,3 % Varsinais-Suomi 2,0 % 2,7 % 2,2 % Etelä-Pohjanmaa 1,9 % 2,0 % 1,9 % Etelä-Karjala 1,8 % 1,3 % 1,7 % Pohjanmaa 1,2 % 1,4 % 1,3 % Kanta-Häme 1,0 % 1,3 % 1,1 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % 100,0 % 18 Merja Hilpinen

19 Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Kohdennus Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien, pitkäaikaistyöttömät ja työmarkkinoista kaukana olevat henkilöt mukaan lukien, pääsy työhön, myös paikallisten työllisyys-aloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin Miesten ja naisten tasa-arvo kaikilla aloilla, mukaan lukien työpaikan saanti, urakehitys, työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja samapalkkaisuuden periaatteen edistäminen Tavoitteet Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen 19 Merja Hilpinen

20 Toimintalinja 4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Kohdennus Lisätään kaikkien ikäryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen virallisen ja epävirallisen sekä arkioppimisen puitteissa, kohennetaan työvoiman tietoja, ammattitaitoa ja pätevyyttä ja edistetään joustavia koulutuspolkuja muun muassa uraohjauksen ja hankittujen pätevyyksien hyväksynnän avulla Tavoitteet Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasaarvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen 20 Merja Hilpinen

21 Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Kohdennus Aktiivinen osallisuus, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen Tavoitteet Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen 21 Etunimi Sukunimi

22 Mikä muuttuu ? Horisontaalisten tavoitteiden painoarvo kasvaa: sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys Indikaattorien merkitys kasvaa Tuettavasta toiminnasta jäävät pois starttiraha ja työllistäminen valtiolle, tukikelpoiseksi työhönvalmennus Yksinkertaistetut kustannusmallit käyttöön RR-hallinnon keskittäminen neljään ELY-keskukseen 22 Merja Hilpinen

23 Hakeminen ohjelman täytäntöön pano alkaa 5/2014, yritystuet 7/2014 hakemuslomake on uusittu: kysytään aikaisempien hankkeiden hyödyntäminen, uutuusarvo, mihin ongelmaan haetaan ratkaisua? hakijan osaaminen ja kokemus, hankkeen riskiarviointi tavoitteiden on oltava mitattavia maksimitukitaso 85 % 23 Etunimi Sukunimi

24 Kiitos! 24 Merja Hilpinen