Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus 2017

Transkriptio

1 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus 2017 Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja Kirkko ja päätöksenteko 9

2

3 Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus 2017 Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 9 Kirkko ja päätöksenteko Kirkkohallitus Helsinki 2018

4 Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa Kirkkohallitus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus 2017 Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 9, Kirkko ja päätöksenteko Kirkkohallitus Asianumero: DKIR/99/ /2018 Layout: Unigrafia Oy Taitto: Grano Oy Kansikuva: Reformaatiovuoden pääjuhla Turussa Kuva: Timo Jakonen ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Grano Oy Kuopio 2018

5 SISÄLLYS 1 REFORMAATION MERKKIVUOSI NOSTI ESIIN LUTERILAISUUDEN AJANKOHTAISET TEEMAT Reformaation merkkivuosi Talouden kehitys seurakunnissa Suomalaisten kokemusmaailmat eriytyvät Kestävä kehitys, ilmasto ja vastuullinen sijoittaminen Kirkon kulttuuriperinnön toimiala KIRKKOHALLITUKSEN STRATEGIA JA TULOSKORTIT Kirkkohallituksen strategia vuoteen Tuloskorttien lukuohje KIRKON ELÄKERAHASTO (KER) KIRKON YHTEINEN TOIMINTA: KIRKKOHALLITUS Kirkkohallituksen yhteisten toiminnallisten tavoitteiden arviointi Osastojen perustehtävät Strategiset hankkeet Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminta KIRKON YHTEINEN TOIMINTA: HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Hiippakuntien talous Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Mikkelin hiippakunta Borgå stift Porvoon hiippakunta Kuopion hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta Espoon hiippakunta KIRKKOHALLITUKSEEN KUULUVAT OSASTOT JA ERILLISYKSIKÖT Kirkkohallituksen virasto-organisaatio Kansliapäällikön toimisto (KPT) Hallinto-osasto (HAO) Työmarkkinaosasto (TMO), Kirkon työmarkkinalaitos (KIT) Talousosasto (TAO)... 92

6 7.6 Toiminnallinen osasto (TO) Kirkon ulkoasiain osasto (KUO) Kirkon viestintä (KV) Kirkon tutkimuskeskus (KTK) Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) Piispainkokouksen kanslia (PK) Kirkon palvelukeskus (Kipa) LIITTEET

7 1 REFORMAATION MERKKIVUOSI NOSTI ESIIN LUTERILAISUUDEN Kansliapäällikön katsaus Vuosi 2017 oli juhlan ja muistamisen vuosi sekä kirkossa että 100 vuotta täyttävässä Suomessa. Kertomusvuonna vietettiin reformaation 500-vuotismerkkivuotta niin Suomessa kuin kansainvälisesti, myös ekumeenisesti. Teema näkyi laajasti seurakuntien toiminnassa ja mediassa. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista oli havainnut merkkivuoteen liittyviä teemoja mediassa, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Erityisesti loppuvuotta kohden reformaatio nousi esiin isoissa valtamedioissa. Vuonna 2017 jatkui Kirkkohallituksessa ja koko kirkossa valmistautuminen tulevaisuuteen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirkolliskokous käsitteli Kirkon tulevaisuuskomitean mietintöä ja linjasi sen pohjalta jatkotyötä. Kirkolliskokous antoi Kirkkohallitukselle 17 tulevaisuustehtävää ja edellytti seurakuntien ja hiippakuntien kuulemista jatkovalmistelussa. Palautteenanto toteutettiin poikkeuksellisen laajana kaikille seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille osoitettuna sähköpostikyselynä ja teemoja syventävinä kaikissa hiippakunnissa järjestettyinä tulevaisuustyöpajoina. Kirkkohallituksessa laadittiin aikataulu- ja toimintasuunnitelma kirkolliskokouksen toimeksiantojen toteuttamiseksi. Iso suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos on valmisteilla oleva maakuntaja sote-uudistus. Se tulee vaikuttamaan myös kirkon toimintaan ja rakenteisiin. Yksi tulevaisuustoimeksiannoista on hiippakuntarajojen muuttaminen vastaamaan maakuntarajoja niin, että hiippakuntien lukumäärä ei muutu. Kirkkohallituksessa on valmistauduttu tätä koskevan esityksen tekemiseen heti kun eduskunta on hyväksynyt alkuperäisestä suunnitelmasta lykkääntyneen maakunta- ja sotelainsäädännön. Uudenlaiset toimintarakenteet edellyttävät myös uudenlaista yhteistyötä kirkon ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Sopimuskäytäntöjä onkin ryhdytty mallintamaan ja mallisopimuksia luomaan maakunta- ja sote-uudistuksen periaatteiden pohjalta. Vuoden 2017 aikana kysymys kirkon vihkioikeudesta on ollut pinnalla keskustelussa. Tähän on vaikuttanut maaliskuun alussa voimaan tullut avioliittolain muutos. Piispainkokous pyysi professori emerita Eila Helanderilta selvityksen vihkioikeudesta. Piispainkokous totesi, että kirkon ei ole tarkoituksenmukaista luopua vihkioikeudesta. Professori Helanderin raportin muihin johtopäätöksiin piispainkokous ei ottanut kantaa, vaan lähetti sen kirkolliskokoukselle. Piispainkokous kuitenkin totesi, että asiaa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa tulee pitää johtavana periaatteena sitä, että näkemyserot suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon eivät muodostu kirkkoa jakavaksi asiaksi. 5

8 Vuoden selväsanainen palkinto 2017 myönnettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle. Palkinnon myöntäneen Selkokielen neuvottelukunnan palkintoperustelujen mukaan kirkko on tehnyt pitkäjänteistä ja tavoitteellista työtä selkokielisten aineistojen tuottamisessa ja kirkon saavutettavuuden edistämisessä. Kirkon selkotoiminta perustuu Saavu Kirkon saavutettavuusohjelmaan, joka valmistui Uusin aineisto on selkokuvat, jotka valmistuivat 2016 ja Jukka Keskitalo, kansliapäällikkö 6

9 2 AJANKOHTAISET TEEMAT Kestävää kehitystä Kuva: Aarne Ormio 7

10 2.1 Reformaation merkkivuosi Tausta Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksistä ja oikeasta parannuksenteosta Sen muistoksi vuonna 2017 vietettiin maailmanlaajuista reformaation merkkivuotta. Kirkossamme merkkivuoden valmistelut käynnistyivät vuonna Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi merkkivuoden tavoitteet sekä asetti kansalaisvaltuuskunnan ja päätoimikunnan. Vuosina valmisteluorganisaatiota täydennettiin yhdeksällä työryhmällä ja yhteistyöverkostolla. Valtakunnallinen hanke teki läheistä yhteistyötä valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeen sekä Turun kaupungin ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän merkkivuosihankkeen kanssa. Merkkivuoden kulku Merkkivuoden suunnittelua ja toteuttamista ohjasivat seuraavat periaatteet: 1) ekumeenisuus, 2) tulevaisuus, 3) paikallisuus ja 4) liittyminen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen soveltuvin osin. Merkkivuoden vietto Suomessa käynnistyi avajaismessulla, kaupunkitapahtumalla ja avajaisseminaarilla Turussa. Virsikirjan lisävihkot otettiin käyttöön Merkkivuoden muita päätapahtumia olivat Kirkkopäivät Turussa ja Kirkon musiikkijuhlat Helsingissä , helatorstain tapahtumat seurakunnissa 25.5., VIA-musiikkiteoksen kantaesitys Naantalissa 7.6., osallistuminen SuomiAreena-tapahtumaan Porissa , #teesit2017 #teser2017 -hanke ja pääjuhla Turussa Valtakunnallisten tapahtumien ohessa järjestettiin paikallisia ja alueellisia tapahtumia seurakunnissa. Merkkivuoden ekumeenisuus tuli esiin muun muassa Turun ekumeenisilla kirkkopäivillä ja teeman käsittelyssä 100-vuotiaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston tapahtumissa. Sisällöltään merkittävin ekumeeninen tapahtuma oli suomalaisen luterilais-katolisen oppikeskusteluraportin Communion in Growth julkistaminen Dokumentti on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa. Tavoittavuus seurakunnissa Hankkeen alussa korostui merkkivuositietoisuuden nostaminen kirkon sisäisen viestinnän ja verkostoitumisen keinoin. Merkkivuoden alettua kasvoi laajalle yleisölle suunnatun viestinnän määrä kirkollisissa ja muissa medioissa. Merkkivuoden päätyttyä toteutettiin Webropol-kyselyt kirkon viestijöille ja kirkkoherroille. Viestijöille suunnatusta kyselystä käy ilmi, että 97 % vastaajista oli kuullut hankkeen viestintämateriaaleista ja 81 % oli käyttänyt niitä. 61 % 8

11 vastaajista oli tuottanut omia materiaaleja. Viestijät olivat erittäin tyytyväisiä materiaaleihin. Asteikolla 1 5 annetut arvosanat osuivat välille 4 4,5. Kirkkoherrojen kyselyyn vastasi 96 kirkkoherraa. Kaikkien vastanneiden seurakunnissa oli vietetty merkkivuotta. Merkkivuosi oli näkynyt vahvimmin uskonpuhdistuksen muistopäivän sunnuntaina (74 %), jumalanpalveluselämässä (71 %) ja helatorstaina (58 %). Luentoja (63 %) ja musiikkitilaisuuksia (61 %) oli järjestetty useissa seurakunnissa. 83 % katsoi merkkivuoden antaneen sisältöjä seurakuntatyöhön. 5 % piti merkkivuoden soveltamista perustyöhön vaikeana ja 7 % merkkivuotta panostuksiin nähden hyödyiltään vähäisenä. Suuren enemmistön (91 %) mukaan laajat teemavuodet ovat mielekkäitä jatkossakin. Osallistuminen globaalisti Merkkivuoden globaali vietto käynnistyi Ruotsin Lundissa yhteisellä rukouspalveluksella. Luterilaiset ja katoliset viettivät merkkivuotta ensimmäistä kertaa yhdessä. Kutsujina olivat paavi Franciscus ja Luterilaisesta maailmanliitosta piispa Munib Younan ja pääsihteeri Martin Junge. Tapahtumassa allekirjoitettiin yhteinen, luterilais-katolisen dialogikomission laatimaan asiakirjaan Vastakkainasettelusta yhteyteen perustuva julistus. Lisäksi allekirjoitettiin yhteistyösopimus Luterilaisen Maailmanliiton Maailmanpalvelun ja katolisen Caritas-järjestön välillä. Kirkkomme tuki tapahtuman järjestämistä taloudellisesti, ja useat kirkkomme edustajat osallistuivat tapahtumaan. Luterilaisen maailmanliiton 12. yleiskokous järjestettiin toukokuuta 2017 Windhoekissa Namibiassa otsikolla Liberated by God s Grace. Yleiskokouksen alateemat koskettivat aikamme keskeisiä haasteita: Pelastus ei ole kauppatavaraa, Luomakunta ei ole kauppatavaraa, Ihminen ei ole kauppatavaraa. Kirkkomme delegaatio osallistui yleiskokoukseen arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla. Reformaation merkkivuoden tapahtumia järjestettiin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa. Erityisesti pienille luterilaisille vähemmistökirkoille merkkivuosi tarjosi mahdollisuuden tuoda omassa ympäristössään esille luterilaisuuden keskeisiä korostuksia. Kirkkomme edustajia oli kutsuttu useiden luterilaisten vähemmistökirkkojen reformaatiojuhliin. Vaikuttavuus yleisessä keskustelussa Reformaation merkkivuoden viestintää suunnattiin myös tiedotusvälineisiin. Reformaatiota käsiteltiinkin lehdistössä, televisiossa, radiossa, kirjoissa ja sosiaalisessa mediassa muun muassa taiteen, tieteen ja keskustelun keinoin. Puhujat tasavallan ylintä johtoa myöten viittasivat reformaatioon puheissaan. Kirkon tutkimuskeskus tuotti YouGov Finlandin toteuttaman kyselyn suomalaisten luterilaisuudesta ja merkkivuoden tavoittavuudesta. 13 % vastaajista oli havainnut merkkivuoden teemoja radio- tai televisio-ohjelmissa. Kirkon valtakunnallinen viestintä sai saman lukeman. 11 % oli havainnut teemoja muissa lehdissä 9

12 ja 10 % omassa seurakunnassaan. Yli puolet vastanneista ei ollut havainnut merkkivuoden teemoja ehdotetuissa vaihtoehdoissa. Noin viidennes vastaajista katsoi, että merkkivuosi antoi uusia ajatuksia reformaation ja luterilaisuuden merkityksestä suomalaiseen kulttuuriin jonkun verran, melko paljon tai erittäin paljon. Liki kaksi kolmannesta ilmoitti, ettei ollut saanut ollenkaan uusia ajatuksia tähän liittyen. Arviointia Kyselyt osoittavat, että vaikka merkkivuositietoisuus oli hyvää kirkollisessa kentässä, sen laajempi tunnettavuus oli suhteessa pienempi. Reformaation merkkivuosi oli pitkä hanke valmisteluorganisaatiolle sekä seurakunnille, järjestöille ja muille kirkollisille toimijoille, mutta yksittäisille ihmisille vuosi oli varsin lyhyt vaihe, jota vietettiin lisäksi samaan aikaan Suomi 100 -juhlavuoden kanssa. Osa merkkivuonna käynnistyneistä prosesseista on vasta alussaan. Merkkivuoden vaikutus tulee näkyväksi seurakuntien työssä tulevina vuosina ja siten vaikuttaa ihmisten käsityksiin. Heikot signaalit kertovat, että merkkivuosi on tuonut aiemmin toisilleen vieraita tahoja lähemmäksi toisiaan. Ekumeenisilta toimijoilta on tullut myönteisiä viestejä merkkivuoden valmisteluista ja toteutuksesta. Tällainen lähentyminen antaa aineksia kristittyjen itseymmärryksen kehittymiseen. Merkittävää on ollut myös yhteistyö valtioneuvoston kanslian ja kirkon välillä. 2.2 Talouden kehitys seurakunnissa Seurakuntien, rovastikuntien ja seurakuntatalouksien lukumäärä Seurakuntia oli kertomusvuonna 400 ja seurakuntatalouksia 279. Seurakuntayhtymiä oli 31 ja seurakuntia, joilla on oma talous, oli 248. Seurakuntayhtymissä oli 152 seurakuntaa. Vuoden 2017 alussa seurakuntien määrä väheni kahdeksalla ja seurakuntayhtymien yhdellä. Seurakuntatalouksien määrä väheni kuudella ja niiden seurakuntien määrä, joilla on oma talous, väheni viidellä. Seurakuntayhtymiin kuuluvien seurakuntien määrä väheni kolmella. 10

13 Taulukko kuvaa seurakuntien ja seurakuntatalouksien määrän kehitystä 2000-luvulla Seurakunnat Seurakuntataloudet Vuosi Seurakunnat Seurakuntataloudet

14 Seurakunnat Seurakuntataloudet Seurakuntia yht. Hiippakunta Rovastikunnat Kaupunkiseurakunnat Maaseurakunnat Seurakuntatalouksia yhteensä Seurakunnat, joilla oma talous Seurakuntayhtymät Srk-yhtymissä seurakuntia Seurakunnista muun kuin oman hiippakunnan seurakuntia Turku Tampere Oulu Mikkeli Porvoo Kuopio Lapua Helsinki Espoo Yhteensä muutos

15 Seurakuntien verotulot Vuonna 2017 kirkollisveroa kertyi yhteensä 886,2 miljoonaa euroa. Summa on 3,9 miljoonaa euroa ( 0,4 %) pienempi kuin vuonna Tuotto laski 145 seurakuntataloudessa (52 %) ja kasvoi 134 seurakuntataloudessa (48 %). Seurakuntatalouksia oli 279. Tulos oli odotettua parempi, koska virheellisestä tilityksissä käytettävästä jako-osuudesta johtuen tilitykset olivat marraskuuhun saakka noin neljä prosenttia miinuksella. Lisäksi Kiky-sopimukseen perustuneiden veronkevennysten odotettiin alentavan verotuloja enemmän kuin noin puoli prosenttia. Myös erot seurakuntatalouksien välillä olivat pienempiä kuin vuonna Vuodeksi 2017 kirkollisveroprosenttia korotti 13 seurakuntataloutta. Puolet yhteenlasketusta kirkollisverotuotosta sai 23 suurinta seurakuntataloutta. Näistä ainoastaan Vaasan seurakuntayhtymässä kirkollisvero kasvoi (+8,3 %) ja Kokkolan seurakuntayhtymässä pysyi ennallaan, ja Vaasan seurakuntayhtymä korotti veroprosenttia. Kaikilla muilla verotuotto väheni. Eniten suurista seurakuntatalouksista verotuotto väheni Porissa ( 3,8 %), Kotka-Kymissä ( 2,9 %) ja Lappeenrannassa ( 2,7 %). Muilla tuotto väheni 2,4 0,1 prosenttia. Toinen puolikas verotuotosta kertyi 256 seurakuntataloudelle. Tästä joukosta verotuotto kasvoi 132 seurakuntataloudella (53 %) ja aleni 120 seurakuntataloudella (47 %). Eniten verotuotto kasvoi Hailuodossa (+18 %) ja yli 10 prosentin kasvu oli Utsjoella, Kyyjärvellä, Merikarvialla, Posiolla, Ristijärvellä ja Luumäellä. Näistä veroprosenttia korottivat Utsjoki, Posio ja Luumäki. Eniten verotuotto väheni Kustavissa ( 11,2 %), ja yli 5 prosentin vähenemä oli Lappajärvellä, Multialla, Myrskylässä, Honkajoella, Hammarlandissa, Pyhäjärvellä, Kihniössä, Eckerössä, Alavieskassa, Puolangalla, Askolassa ja Olaus Petrin seurakunnassa Verotulot yhteensä Kirkollisvero Yhteisövero ,3-0,5 miljoonaa euroa Seurakuntien verotulojen kehitys

16 2.3 Suomalaisten kokemusmaailmat eriytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaista elää tilanteessa, jossa heidän tulonsa eivät riitä arjen perustarpeisiin, kuten asumiseen, ruokaan, terveydenhoitoon ja vaatteisiin. Perusturvan riittämättömyys näkyy myös kirkon diakoniatyössä. Pienituloisiin kohdistuneet perusturvan ja opintotuen leikkaukset sekä sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ovat herättäneet huolta tuloerojen kasvusta. Kirkon diakoniarahaston avustushakemusten kautta avautuu yksi näkökulma suomalaiseen todellisuuteen, etenkin sen katveeseen. Avustushakemuksissa näkyy, miten toisen asteen opintojen kustannusten kasvaminen (lukion uusi opetussuunnitelma, sähköiset ylioppilaskirjoitukset, ammatillisen koulutuksen hankinnat) ovat korottaneet peruskoulun jälkeisten opintojen suorittamiskynnystä. Jo peruskoulussa vaaditaan sellaisia urheiluväline- ja tietotekniikkahankintoja, jotka laittavat vähävaraisten perheiden lapset eriarvoiseen asemaan. Aikuisopiskelijoiden osalta KDR:n hakemuksissa ovat näkyneet pienistä tuloista kertautuvat ongelmat erityisesti yksinasujilla ja yhden vanhemman perheissä. Avustushakemusten perusteella sairaus on yleisin köyhyyteen johtava syy. Työkyvyn menetys merkitsee pahimmillaan muutosta aktiivisesta toimijasta kohteeksi, jota siirrätetään luukulta toiselle. THL:n mukaan köyhyys on merkittävin yksittäinen tekijä aikuisiän ongelmien taustalla. Tukikummit-hakemuksissa näkyy köyhyyteen kytkeytyvää lasten ja nuorten pahoinvointia, ahdistusta ja masennusta. Avustuksia haetaan harrastustoiminnan tukemisen lisäksi henkistä kuntoutumista tukeviin, toimintaterapiallisiin harrastuksiin (esim. ratsastusterapia). Pienen palkan tai eläkkeen varassa pitkäaikainen eläminen rajoittaa ihmisten toimintamahdollisuuksia eikä yllättäviin menoihin ole varaa. Sama pätee myös velkaongelmissa elävien kohdalla. Kun ihmisellä ei ole varaa kuin välttämättömimpään, jää yleisesti normaaleina pidettyjä asioita oman kokemuspiirin ulkopuolelle. Tämä ruokkii osaltaan näköalattomuutta ja sosiaalista eriytymistä. Kokemuspiirien eriytyminen ja etääntyminen johtaa myös peruskäsitteiden erilaiseen tulkintaan. Eriytyminen heikentää toisten ymmärtämisen ja vuoropuhelun mahdollisuutta. Velkaantumista kasvattaa myös alueellinen polarisoituminen, etenkin asuinrakennusten arvonlaskun myötä. Huonokuntoisten asuntojen korjaamiseen haettuja avustuksia tulee lähinnä haja-asutusalueilta. Lasten ja nuorten harrastuksiin haettuja avustuksia perustellaan usein mukana pysymisellä. Kun lapsen harrastaminen loppuu taloudellisista syistä, ero muihin kasvaa. Hakemuksissa näkyvät tietotekniikan välttämättömyys yhteydenpidossa, opinnoissa ja työnhaussa sekä liikkumismahdollisuuksien tärkeys (joukkoliikenteen rajallisuus suuressa osassa Suomea). Harrastusten tärkeyttä painotetaan myös maahanmuuttajaperheiden lasten kotiutumisen kannalta. Polarisaatio näkyy monen samanaikaisen ilmiön kautta. Ongelmat kasautuvat ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan usein monipuolista, eri toimijoiden läheisestä yhteistyöstä syntyvää ja ihmiseen keskittyvää tukea. Palvelujen saavuttamattomuus, 14

17 myös tietoteknisistä syistä ja palvelujen monimutkaisuudesta johtuva, ja sirpaloituminen syventävät syrjäytymiskehitystä. Toimintavuonna perustoimeentulotuen siirto Kelaan herätti laajaa huomiota. Resurssien virhearvioinnista ja prosessien toimimattomuudesta johtuvat ongelmat näkyivät myös seurakuntien diakoniatyössä. Hakemusten käsittelyajat ylittyivät ja palvelut ruuhkautuivat ajaen monia ihmisiä vaikeisiin tilanteisiin ja hätäavun hakemiseen myös seurakunnista. Käynnistysvaiheen ongelmat ovat näkyneet myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyinä kanteluina ja päätösten oikaisuvaatimuksina. Epäonnistunut siirto herätti myös huolta siitä, millä tavoin varmistetaan haavoittuvassa asemassa olevien palvelut paljon laajemmassa ja haastavammassa sote-uudistuksessa. Kirkon keskusteluapu tukee kriiseissä Kirkon keskusteluavun palvelukokonaisuutta (Palveleva puhelin, netti, chat ja kirje) on uudistettu viime vuosina. Valtakunnallinen päivystyskokonaisuus muodostuu seurakuntien ja kirkkohallituksen yhteistyönä. Päivystäjinä toimii noin vapaaehtoista ja 600 kirkon työntekijää. Vuonna 2017 puhelin- ja verkkoauttamisen tekniikka uudistettiin perusteellisesti. Uusi tekniikka on mahdollistanut eri soittajien tasapuolisemman läpipääsyn. Uuden järjestelmän ansiosta myös Palvelevaa puhelinta aiemmin häirinneet nk. seksipuhelut on saatu karsittua. Uudistuksen myötä chat-keskustelujen määrä kaksinkertaistui, päivystyspaikkojen määrä lisääntyi ja päivystäjien työ helpottui ja tuli mielekkäämmäksi. Palvelevassa netissä yhteydenottajia helpottaa nykyään mahdollisuus pidempiin keskusteluketjuihin. Päivystäjien kannalta etuna on hoitaa kaikki keskustelut samassa järjestelmässä. Kirkon kriisipuhelin toteutetaan valtakunnallisen päivystäjäverkoston yhteistyönä Palvelevan puhelimen tekniikalla. Kriisipuhelin avataan merkittävissä valtakunnallisissa kriisitilanteissa, mutta myös paikalliseksi rajautuvissa mediahuomion kautta valtakunnallisesti vaikuttavissa kriiseissä. Vuonna 2017 oli erityisesti kaksi tällaista tapahtumaa: puukotusisku Turussa sekä Raaseporissa tapahtunut tasoristeysonnettomuus, jossa armeijan maastokuorma-auton ja henkilöjunan törmäyksessä kuoli neljä ihmistä. Valtakunnallisesti huomiota ja huolta herätti erityisesti Turussa tapahtunut isku, jossa puukotuksen uhreiksi joutui kymmenen henkilöä ja kaksi heistä menehtyi. Tapahtuma tulkittiin tuoreeltaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyksi, mikä lisäsi pelkoa muista mahdollisista iskuista. Tukholmassa tapahtunut autoisku oli herättänyt aiemmin Suomessa laajalti huolta. Turun iskun yhteydessä Kirkon keskusteluavun mahdollisuutta pidettiin esillä kirkon viestinnässä. Teema kansallinen kriisi näkyi Palvelevan puhelimen keskusteluissa perusturvallisuuden muutoksina tai huolena omasta turvallisuudesta. Vastaavia rauhoittavia keskusteluja kävivät lukuisat kirkon työntekijät eri puolilla Suomea erityisesti ikääntyneiden ihmisten kanssa. Kirkon keskusteluapu oli osana kirkon #valoa-kampanjassa Vahvempi näkyvyys vaikutti välittömästi palvelujen kysyntään. Chat-keskusteluja 15

18 käytiin liki kaksinkertainen määrä. Kampanjaviikoilla keskusteltiin tavallista enemmän itsemurha-ajatuksista ja ihmissuhteista. Lisäksi puhuttiin mielen ja kehon hyvinvoinnista, läheisen kuolemasta ja yksinäisyyden kokemuksista. Yhteydenottajat olivat myös nuorempia. Alkoholilain uudistus herättää huolta Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi tuli eduskunnan täysistunnon päätettäväksi joulukuussa. Kirkkohallitus kritisoi lakiesitystä sekä itse että yhteistyössä päihdetyön toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Niukalla enemmistöllä eduskunta kuitenkin hyväksyi hallituksen esityksen. Merkittävin ja myös eniten mediassa huomiota saanut muutos koskee ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien alkoholijuomien enimmäisalkoholipitoisuuden nostamista 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Asiantuntijatahojen mukaan muutosten arvioidaan kasvattavan alkoholijuomien kokonaiskulutusta. Varovaisen arvion mukaan kulutuksen kasvulla lisää alkoholikuolleisuutta ja -sairauksia 6 %. Kirkkohallitus kiinnitti huomiota yhteiskunnallisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle jääneisiin sosiaalieettisiin perusteluihin. Heikoimpien osapuolten edun arviointi tulisi ottaa perusteeksi tehtäviin ratkaisuihin. Kirkkohallitus esitti huolensa alkoholiongelmien kasaantumisesta sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville sekä suojattomimmassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. 2.4 Kestävä kehitys, ilmasto ja vastuullinen sijoittaminen Kirkon strategiassa Kohtaamisen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020 määritellään kirkon tehtävä näin: Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kestävä kehitys on siis kirkon työn ytimessä. Kirkkohallitus on asettanut Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän. Sen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2016 alkaen piispa Björn Vikström. Toiminnallisella osastolla työstä vastaa yhteiskunnan ja kestävän kehityksen johtava asiantuntija. Yhteistyö ylittää Kirkkohallituksessa osastojen rajat. Vuonna 2017 valmisteltiin kirkon seurakunnille räätälöimän ympäristöjärjestelmän - Kirkon ympäristödiplomin - päivittämistä. Eri tilaisuuksissa, mm. neuvottelupäivillä ja Facebookin ryhmässä, kuultiin seurakuntien edustajien kokemuksia diplomista ja toivomuksia sen päivittämiseksi. Varsinainen työ alkoi syksyllä. Tällä hetkellä käytännössä kaikki suuret seurakuntayhtymät ovat hankkineet diplomin samoin kuin monet pienemmistä seurakunnista. Yhtymät ja seurakunnat myös uusivat sen voimassaolon päätyttyä osana jatkuvaa toimintaansa. Ympäristödiplomista on tullut seurakuntia varten räätälöity arjen väline, jolla ne voivat kantaa ympäristövastuutaan ja osallistua ilmatonmuutoksen hillitsemiseen. 16

19 Vuonna 2017 alettiin valmistella kirkolle uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Sen on määrä päivittää kirkon ilmasto-ohjelmaa ja asettaa konkreettiset tavoitteet kirkon ja sen seurakuntien tilojen ja toiminnan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Uudistuksessa konkretisoidaan kirkon osallistumista Euroopan unionin, Suomen valtion ja useiden muiden toimijoiden asettamiin tavoitteisiin. Vuonna 2017 otettiin käyttöön aikaisempaa kehittyneempi uutiskirje työkaluna yhteydenpitoon seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Kirkkohallitus jatkoi pääsiäistä edeltävään paastonaikaan sijoittuvaa Ekopaasto-kampanjaa. Nyt teemana oli hiljennä ja hiljenny. Kampanja luo nykyaikaista luterilaista paastoperinnettä ja rohkaisee ihmisiä etsimään paaston aikana elämäntapaansa muutoksia, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Kirkkohallituksen edustaja on jäsenenä valtioneuvoston asettamassa Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa, jonka puheenjohtajana toimii pääministeri ja varapuheenjohtajana ympäristöministeri. Toimikunta tekee läheistä yhteistyötä kehityspoliittisen toimikunnan kanssa. Kirkkohallitus järjesti lokakuussa Pakolaisuus ja ilmastonmuutos seminaarin, jossa kiinnitettiin huomiota ilmastonmuutoksen ja pakolaisuuden yhteyteen. Jos ilmastonmuutosta ei hillitä, on todennäköistä, että ilmastopakolaisuus kasvaa kymmeniin ja jopa satoihin miljooniin. Osanottajia seminaarissa oli järjestöistä, valtionhallinnosta ja seurakunnista. Kirkkohallitus on pitänyt yhteyttä kestävän kehityksen kysymyksissä useisiin tahoihin. Edustaja on osallistunut ympäristöministeriön ajankohtaisiin seminaareihin ja pitänyt yhteyttä sen asiantuntijoihin. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa on ollut runsaasti yhteistyötä mm. liittyen seurakuntien energiaratkaisuihin. Ympäristöjärjestöistä yhteistyötä oli mm. Suomen luonnonsuojeluliiton, WWF:n ja ARochan kanssa. Kirkon edustaja osallistui loppuvuodesta Bonnissa pidettyyn YK:n ilmastokokoukseen tarkkailijan statuksella nuorena Luterilaisen maailmanneuvoston delegaation jäsenenä. Kirkkohallituksen työntekijä oli jäsenenä globaalissa Kirkkojen maailmanneuvoston ilmastonmuutostyöryhmässä. Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Vastuullisen sijoittamisen avulla eläkerahasto varmistaa sijoituksilleen hyvän tuoton sekä sijoitusriskien tehokkaan hallinnan. Eläkerahasto ottaa kaikessa sijoitustoiminnassaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat (ESG-kysymykset). Eläkerahaston kaikki osake- ja korkopuolen varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen PRI-periaatteet ( org/about). Kaikki eläkerahaston varainhoitajat ovat sitoutuneet huomiomaan ESG-näkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään. PRI-allekirjoittajana kirkon eläkerahasto on tehnyt vastaavanlaisen sitoumuksen ja raportoi toimintansa edistymisestä vuosittain PRI:lle. Eläkerahaston vastuullinen sijoitustoiminta saa PRI:n vertailussa erinomaisen arvion ja 17

20 korkeimman arvostuksen A+ varainhoitajien arviointi-, valinta- ja seurantaprosessista. Ilmastonmuutos oli edelleen keskeisenä vastuullisen sijoittamisen teemana kirkon eläkerahaston toiminnassa vuonna Ilmastonmuutosstrategian hyväksymisen jälkeen joulukuussa 2016 eläkerahasto on keskittynyt strategian toteuttamiseen. Tähän työskentelyyn on liittynyt erityisesti uusien matalahiilisten ja uusiutuvan energian rahastojen hankinta. Lisäksi eläkerahasto on liittynyt uuteen ilmastoaloitteeseen sekä laajentanut hiilijalanjälkiraportointia yrityslainarahastojen puolelle. Syksyn 2017 aikana eläkerahasto kilpailutti suomalaisen ESG-osakemandaatin. Vaikuttamisen osalta eläkerahasto on laajentanut merkittävästi toimintaansa yrityskeskustelujen, yhtiökokousosallistumisten ja sijoittaja-aloitteiden muodossa. 2.5 Kirkon kulttuuriperinnön toimiala Kirkon kulttuuriperintöstrategiatyöryhmä puheenjohtajanaan prof. Heikki Hanka aloitti työnsä vuoden 2016 lopussa. Keväällä 2017 alustavaa strategialuonnosta esiteltiin kirkkopäivillä ja seurakuntien kuuleminen toteutettiin verkkokyselyn avulla. Myös kirkon kulttuuriperinnön neuvottelukunta käsitteli luonnosta huhtija syyskuun kokouksissaan. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi työryhmän strategiaehdotuksen Kirkollinen kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintöstrategia vuoteen Kirkkojen restaurointikurssi oli valtakunnallinen Aalto-yliopiston, Museoviraston ja kirkkohallituksen yhteistyössä järjestämä täydennyskoulutus. Koulutus järjestetään noin kymmenen vuoden välein. Osallistujia oli kurssilla 18. Kurssin asiantuntijoiden esityksistä koottiin kirja Muuttuva kirkkorakennus tänään, jonka toimitti arkkitehti Roy Mänttäri. Kirja on lähetetty kaikille seurakunnille. Samaan aihepiiriin liittyy Kirkkojen hoito ja restaurointi ohjekirjan päivitys, jonka toimittaminen aloitettiin vuonna 2017 niin ikään yhteistyönä Museoviraston kanssa. Reformaatioviikon ja Suomi 100 -tapahtumiin kuului kansainvälinen 500 vuotta protestanttista kirkkoarkkitehtuuria symposium Kansallismuseolla. Kaksipäiväinen englanninkielinen tapahtuma kokosi asiantuntijoita Euroopasta pohtimaan protestanttisten kirkkorakennusten historiaa ja tulevaisuutta. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ja Museoviraston kanssa. Paikalla oli noin 120 osallistujaa. Tilaisuuden arvokkaasta annista kootaan julkaisu. Tervan saatavuus on yhteinen ongelma Suomen, Ruotsin ja Norjan puukattoisten kirkkojen hoidossa. Vuonna 2016 käynnistetty pohjoismainen yhteistyöverkosto kokoontui keväällä Ruotsin Gotlannissa. Syksyllä 2017 vierailtiin tutustumassa suomalaiseen tervatuotantoon ja paanukattoihin Keski-Suomessa. Kirkkohallitus on tukenut Eläköön terva yhdistyksen toimintaa, jolla on varmistettu Suomen tervatuotannon edellytyksiä ja täytetty kemikaalisäädösten mukaisia ehtoja. 18

21 Kesäkuussa 2017 julkaistiin kirkkohallituksen yleiskirje seurakuntien käyttöön tarkoitetuista tervausohjeista. Basis-kohderekisteri on seurakuntien yhteinen perusrekisteri, joka koostuu rakennus- ja kiinteistörekisteristä sekä arvoesinerekisteristä. Rakennus- ja kiinteistörekisteriin on vuoden 2017 loppuun mennessä liittynyt jo 195 seurakuntataloutta. Liittyminen on järjestetty pienryhmissä eri puolilla maata. Tavoitteena on saada kaikki seurakuntataloudet mukaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Tämä sähköinen rekisteri muodostaa rakennus- ja kiinteistötietojen järjestelmällisen hallinnan perustan kaikissa seurakunnissa. Arvoesinerekisterin tekninen toteutus valmistui kevätkaudella Sen käyttöönotto on aloitettu pilottiseurakunnissa vuoden 2017 lopulla. Tämä rekisteri on työväline seurakunnille irtaimen kulttuuriperinnön ja arvoesineistön tietojen inventointiin ja hallintaan sekä kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. Kirkollista kulttuuriperintöä ja kirkollisten rakennusten ja arvoesineistön hoitoa koskevaa koulutusta suntioille ja kiinteistöasioista vastaaville annetaan myös lähiopetuksena. Koulutuksia on käyty pitämässä vuonna 2017 Lärkkullan, Laajasalon, Järvenpään, Jyväskylän, Turun ja Raudaskylän kristillisissä oppilaitoksissa. Edellä mainittujen lisäksi yhteistyötä seurakuntien kanssa tehdään suojeltujen kirkollisten rakennusten alistusasioiden ja rakennusavustusten käsittelyn (noin 100 hakemusta vuonna 2017) yhteydessä. Tapaamisia ja neuvotteluja restaurointihankkeisiin liittyen seurakuntien ja usein myös Museoviraston kanssa järjestetään seurakuntien pyynnöstä. Tällaisia kohdekäyntejä on vuosittain useita kymmeniä. 19

22 3 KIRKKOHALLITUKSEN STRATEGIA JA TULOSKORTIT Suomi100 kukkaketo Karkkilassa Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio 20

23 3.1 Kirkkohallituksen strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkohallituksen täysistunnossa Kirkkohallituksen tehtävä Hoidamme kirkon yhteisiä tehtäviä kotimaassa ja kansainvälisesti. Vaikutamme yhteiskunnassa tuoden esiin kirkon sanomaa ja arvoja. Tuemme seurakuntia muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirkkohallituksen arvot Usko: Liitymme maailmanlaajaan Kristuksen kirkkoon ja sen uskoon. Toivo: Vahvistamme luottamusta tulevaisuuteen. Rakkaus: Toimimme vuorovaikutteisesti, vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Kirkkohallitus vuonna 2020 Olemme muutoksen keskellä yhteistyöhakuinen seurakuntien palvelija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kirkkohallituksen strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Kohtaaminen koskettaa Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Rakastamme lähimmäistä Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Arvostamme jäsenyyttä Selvitämme keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistamme osallisuuden toteutumista kirkossa. Katso myös Uudistuva kirkko: Strategiset asiakirjat 21

24 3.2 Tuloskorttien lukuohje Kirkkohallituksen strategiaan pohjautuvat osastojen ja erillisyksiköiden tavoitteet on asetettu toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyneissä tuloskorteissa. Näiden tavoitteiden toteutumista taas arvioidaan vuosikertomuksessa. Tavoitteiden toteutumista kuvataan tuloskortissa liikennevalojen väreillä. Vihreä väri kuvaa sitä, että tavoite on saavutettu. Keltainen väri taas kertoo siitä, että tavoite on saavutettu osittain. Punaista väriä käytetään silloin, jos tavoite on jäänyt kokonaan saavuttamatta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehtyä työtä kuvataan tuloskortin alla olevassa tekstiosuudessa. 22

25 4 KIRKON ELÄKERAHASTO (KER) Kirkkohallituksen sijoitusyksikkö Kuva: Aarne Ormio 23

26 TULOSKORTTI 2017 Kirkon eläkerahasto (KER) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen KER on tunnettu toimija. Osallistumme alan yhteistyöhön eri yhdistyksissä, etujärjestöissä ja aloitteissa (Työeläkevakuuttajat, Eläkesäätiöyhdistys, Finland s Sustainable Investment Forum, Principles for Responsible Investment, Eläke-turvakeskus, Carbon Disclosure Project). Teemme yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa. Päivitämme verkkosivujamme ja viestimme aktiivisesti. Julkaisemme KERin uutiskirjeen. Luottamustoimien lkm./tapaamisten lkm./esiintymisen lkm. säilyy saavutetulla tasolla. Tapaamisten lkm./esiintymisten lkm. säilyy saavutetulla tasolla. Lisäämme uutta materiaalia KERin verkkosivuille (uutiskirje ja blogit). Vastuullinen sijoittaminen on osa normaalia sijoitustoimintaa. KER on edelläkävijä vastuullisessa sijoittamisessa Suomessa. PRI (Principles for Responsible Investment) -periaatteet ohjaavat toimintaamme. Edellytämme, että yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneita vastuulliseen sijoitustoiminnan toteuttamiseen ja edistämiseen. Teemme aktiivista yhteistyötä yhteistyössä alan toimijoiden (sijoittajat/palveluntarjoajat) kanssa. Luomme uusia toimintatapoja koko alalle. KERin PRI:n vuosiraportin saama arvio on parempi kuin alan muiden toimijoiden. Varainhoitajien saamat arviot kehittyvät vuosittaisessa vastuullisuusarvioinnissa. Seuraamme näkyvyyttä mediassa (media-analyysi). Esiintymisten, artikkelien ja luentojen lkm. 24

27 Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Seurakuntien sijoitusosaaminen on paremmalla tasolla. Tuemme seurakuntia sijoitusosaamista koskevissa kysymyksissä. Vastaamme kaikkiin seurakuntien kysymyksiin ja seuraamme seurakuntakontaktien lkm. Tarjoamme malleja sijoitussuunnitelmien laatimiseen sekä varainhoidon kilpailutukseen. Mallipohjat ovat valmiina. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkon eläkerahasto on riittävän suuri eläkevastuuseen verrattuna. Hoidamme eläkerahaston varoja tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Laadimme vuosittain eläkemenoennusteen ja eläkevastuulaskelman. Arvioimme laskemien perusteella työnantajan eläkemaksun ja eläkerahastomaksun suuruuden ja keskinäisen suhteen. Rahaston tuotto ylittää johtokunnan asettaman tuottotavoitteen. Rahastosiirto on ennusteen mukainen. KKH - strategiset painopisteet Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Rakastamme lähimmäistä: Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Kirkon työ kestävän kehityksen puolesta vahvistuu. Vahvistamme tiedotustamme vastuullisesta sijoittamisesta. Vastuullisen sijoittamisen periaatteita soveltavien seurakuntien määrä on kasvanut. 25

28 Kirkon eläkerahasto (KER) eriytettiin kirkon keskusrahastosta ja se toimii itsenäisenä julkisoikeudellisena oikeushenkilönä. Kirkon eläkerahaston hallinnosta huolehtii Kirkkohallitus. Kirkon eläkerahastoa ei ole kiinnitetty yksilökohtaisiin eläkevastuisiin, vaan se toimii niin kutsuttuna puskurirahastona eli rahastolle ei synny yksilöllisesti katettavia eläkevastuita kuten TyEL-eläkejärjestelmässä. Kirkon eläkerahaston sijoitusyksikkö vastaa kirkon eläkerahaston lisäksi keskusrahaston, viiden tuomiokapitulin sekä muutamien omakatteisten rahastojen varoista. Tehtävänä on sijoitusvarojen hoitaminen tuottavasti, turvaavasti ja vastuulliset näkökohdat huomioiden. Edunvalvonta ja vaikuttaminen 1. Luottamustoimien, esiintymisten ja tapaamisten määrä on säilynyt saavutetulla tasolla. Hallituspaikat 4 kpl (ESY, TELA, Tekes Pääomasijoitus, Finsif) ja muut luottamushenkilöpaikat 5 kpl. Aktiivinen yhteistyö sidosryhmien kanssa, pidimme vuoden 2017 aikana esityksen kolmessatoista tilaisuudessa. Lisäksi meillä on paikka Telan sijoitusten raportointiryhmässä. 2. Verkkosivustoa on päivitetty säännöllisesti vuoden 2017 aikana ja eläkerahaston uutiskirje on julkaistu huhtikuussa PRI vuosiraportin arvio kirkon eläkerahastosta oli erinomainen (A+). 4. Varainhoitajille tehtävästä ESG kyselystä on muodostunut tärkeä työkalu, olemme tässä alan edelläkävijä. ESG raportoinnin tuloksien mukaan kaikki korko- ja osakesalkunhoitajat ovat PRI allekirjoittajia, lisäksi varainhoitajiemme toiminta on kehittynyt. ESG-kyselyn kehitystyö on aloitettu vuonna 2017 ja kyselyä laajennetaan vaihtoehtoisiin sijoituksiin. 5. Mediassa julkaistiin vuonna eläkerahastosta kertovaa juttua tai tiedotetta. Olemme kertoneet toiminnastamme vuoden aikana useissa erilaisissa tilaisuuksissa, esiintymisiä 13 kappaletta. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen 6. Olemme konsultoineet neljää seurakuntaa vuoden aikana sijoitusasioissa; yhteydenpito tapahtuu tapaamisten, puhelinkeskustelujen sekä sähköpostien avulla. 7. Olemme laatineet seurakunnille uudet mallit sijoitussuunnitelmien laatimiseen sekä varainhoidon kilpailutukseen. Koko kirkon yhteiset tehtävät 8. Rahaston tuotto vuonna 2017 oli 9 %, tuotto ylitti pitkän aikavälin 3,5 prosentin reaalituottotavoitteen. 9. Eläkerahaston ylijäämä oli linjassa arvion kanssa, ollen 10,4 miljoonaa euroa. Arvio ylijäämälle oli sijoitussuunnitelmassa 7 miljoonaa euroa. 26

29 Strategiset hankkeet 10. Käytössä ei ole tarkkaa tilastotietoa siitä, kuinka moni seurakunta soveltaa vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Kirkon eläkerahaston on vaikea vaikuttaa seurakuntien omaan toimintaan. 27

30 5 KIRKON YHTEINEN TOIMINTA: KIRKKOHALLITUS 5.1 Kirkkohallituksen yhteisten toiminnallisten tavoitteiden arviointi Gloria Patri jalkapalloturnauksen ottelu Kirkko Eduskunta Telia 5G -areenalla Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio 28

31 TULOSKORTTI 2017 Kirkkohallituksen strategia : Strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Kohtaaminen koskettaa: Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Strategian painopisteisiin liittyvät tavoitteet vuodelle 2017 Kirkkohallitustasoiset strategiset tavoitteet Keinot vuoden 2017 tavoitteisiin pääsemiseksi 1) Reformaation merkkivuosi on näkyvästi esillä seurakuntien toiminnassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. 2) Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan lisääntyy sekä käsitys luterilaisuuden globaalista ja ekumeenisesta luonteesta vahvistuu. Toteutamme Kirkkohallituksen vastuulla olevat reformaation merkkivuoden hankkeet ja tuemme seurakuntia ja järjestöjä merkkivuoden viettämisessä. Nostamme reformaation merkkivuoden viestinnässä esiin luterilaisuudelle ominaisia näkemyksiä armosta ja lähimmäisenrakkaudesta sekä luterilaisuuden yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. 3) Kirkkohallituksen yhteistyö seurakuntien, hiippakuntien ja muiden kumppanien kanssa hankkeiden suunnittelussa vahvistuu. 4) Yhteistyö kirkon eri toimijoiden (seurakunnat ja seurakuntayhtymät, hiippakunnat, Kirkkohallitus, järjestöt, kouluttavat laitokset) kesken vahvistuu. Pidämme aktiivisesti ja aloitteellisesti yhteyttä tärkeimpiin yhteistyökumppaneihimme ja hyödynnämme palautejärjestelmäämme. Arvioimme Järki-yhteistyön (järjestöt ja Kirkkohallitus) nykytilaa ja kehittämistarpeita yhdessä järjestöjen kanssa. Miten tavoitteen toteutumista mitataan? Merkkivuoden alussa tehdään verkkopaneelina lähtötilaselvitys ja vuoden lopussa vastaava selvitys merkkivuoden vaikuttavuudesta. Selvitetään luterilaisuuden ominaisluonteista kertova medianäkyvyys merkkivuoden aikana (media-analyysin tulokset). Seurakunnilta ja muilta kumppaneilta kerätty palaute yhteistyön kehittämisestä on pääosin myönteistä. Järki-yhteistyön arvioinnissa on tunnistettu ja todettu tulevaisuuden kehittämissuunnat. Arvio 29

32 TULOSKORTTI 2017 Kirkkohallituksen strategia : Strategiset painopisteet Rakastamme lähimmäistä: Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Arvostamme jäsenyyttä: Selvitämme keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistamme osallisuuden toteutumista kirkossa. Strategian painopisteisiin liittyvät tavoitteet vuodelle 2017 Kirkkohallitustasoiset strategiset tavoitteet Keinot vuoden 2017 tavoitteisiin pääsemiseksi 5) Kirkon työ heikoimmassa asemassa olevien puolesta tulee nykyistä näkyvämmäksi. 6) Kirkon työ kestävän kehityksen puolesta vahvistuu. Hyödynnämme aiempaa enemmän diakoniatyön ja kirkon kansainvälisen työn (lähetys ja kv-diakonia) myötä kertynyttä tietoa vaikuttamistoiminnassamme. Vahvistamme tiedotustamme kirkon ympäristödiplomista ja vastuullisesta sijoittamisesta. 7) Yhteiskunnallisten yhteistyöverkostojen jatkuvuus varmistetaan (Sote). Sote-uudistuksessa tuemme seurakuntia tekemään tarvittavat yhteistyösopimukset (mm. perheneuvonta, sairaalasielunhoito, kehitysvammatyö). 8) Läpinäkyvyys kirkon hallinnossa lisääntyy. Kehitämme Kirkkohallituksen työtä entistä avoimemmaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja osallistavammaksi. 9) Osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden kokemukset kirkossa vahvistuvat. 10) Kirkon jäsenyyden merkitys ymmärretään syvemmin ja se on yhä useammalle merkittävä valinta. Osallistava seurakuntalaisuus ja seurakuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet ovat merkittävästi esillä koulutuksissa, neuvottelupäivillä ja muilla kontaktipinnoilla seurakuntien kanssa. Pidämme esillä kirkon jäsenyyden merkitystä ja kirkkoon liittymisen mahdollisuutta julkisuudessa. Miten tavoitteen toteutumista mitataan? Kirkon diakoniatyön ja kv-työn näkökulmat ovat esillä julkisessa keskustelussa ihmisten arjesta ja hyvinvoinnista. Ympäristödiplomiseurakuntien määrä ja vastuullisen sijoittamisen periaatteita soveltavien seurakuntien määrä on kasvanut. Sote-uudistuksen edellyttämät sopimukset on tehty tai ne ovat valmisteilla. Uudistamme Sakastia ja hankerekisteriä, jotta valmistelussa olevat asiat löytyvät helposti. Uusi palautejärjestelmä on aktiivisessa käytössä. Kysely seurakunnille. Kirkkoon liittyneiden määrässä saavutetaan uusi kaikkien aikojen ennätys. Arvio 30

33 Kirkkohallituksen strategiset tavoitteet Tavoite ja arvio 1 ja 2: Reformaation merkkivuoden vietto painottui seurakuntiin, joissa oli runsaasti merkkivuoteen liittyviä hankkeita. Reformaation merkkivuoden medianäkyvyys oli melko laajaa varsinkin loppuvuotta kohden ja luterilaisuuden ominaispiirteisiin liittyvä kysely toteutettiin. Tavoite ja arvio 3: Yhteistyö seurakuntien, hiippakuntien ja Kirkkohallituksen kesken on kuluvana vuonna lisääntynyt esimerkiksi kirkolliskokouksen tulevaisuustehtäväksiantojen toteuttamisen myötä. Kirkkohallitus toteutti niihin liittyen erittäin laajan kuulemisen. Tavoite 4: Yhteistyö kirkon eri toimijoiden (seurakunnat ja seurakuntayhtymät, hiippakunnat, Kirkkohallitus, järjestöt, kouluttavat laitokset) kesken vahvistuu. Arvio: Tavoitteena oli tunnistaa kirkkohallituksen ja järjestöjen ns. Järki-yhteistyön kehittämissuunnat. Järki-yhteistyön laajamittaiseen kehittämiseen ei voitu lähteä, koska kirkolliskokouksen toimeksiantoa kirkon kehittämispalveluista on alettu toteuttaa eikä ole tarkoituksenmukaista työstää sen rinnalla Järki-yhteistyötä. Tavoite 5: Kirkon työ heikoimmassa asemassa olevien puolesta tulee nykyistä näkyvämmäksi. Arvio: Heikoimmassa asemassa olevien asiaa on pidetty esillä muun muassa maahanmuuttajiin liittyen Diakoniarahaston 50-vuotisjuhlan ja Yhteisvastuukeräyksen uudistamisen yhteydessä sekä alkoholilainsäädännön muuttamiseen ja sote-uudistukseen liittyvän vaikuttamistoiminnan yhteydessä. Tavoite 6: Kirkon työ kestävän kehityksen puolesta vahvistuu. Arvio: Ympäristödiplomeja myönnettiin vuoden aikana 11 seurakunnalle, joista uusia diplomin saajia oli 7. Määrä on siis lisääntynyt noin 10 %:lla. Sen sijaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita soveltavien seurakuntien määrä ei ole kasvanut. Tavoite 7: Yhteiskunnallisten yhteistyöverkostojen jatkuvuus varmistetaan (Sote). Arvio: Sote-maakuntauudistuksen prosessi on valtion puolella myöhästynyt alun perin suunnitellusta aikataulusta, joten asioita ei ole voitu kirkossa viedä pidemmälle kuin yhteiskunnan prosessi on edennyt. Kirkolla on asiassa kuitenkin hyvä valmius. Tavoite 8: Läpinäkyvyys kirkon hallinnossa lisääntyy. Arvio: Sakasti-uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Palautteen keräämisen osalta seurakunnat on jaettu palauteryhmiin, joilta voidaan saada palautetta hankkeista jo niiden suunnitteluvaiheessa. 31

34 Tavoite 9: Osallisuuden ja vuorovaikutteisuuden kokemukset kirkossa vahvistuvat. Arvio: Osallisuus-teema on ollut esillä yhteistyössä seurakuntien kanssa, esimerkiksi koulutuksissa ja neuvottelupäivillä. Erillistä kyselyä ei ole tehty, mutta osallisuus on otettu huomioon koulutussisällöissä. Tavoite 10: Kirkon jäsenyyden merkitys ymmärretään syvemmin ja se on yhä useammalle merkittävä valinta. Arvio: Kirkkoon liittyneiden määrässä ei saavutettu ennätystä, vaikka kirkkoon liittyneitä oli runsaasti. 5.2 Osastojen perustehtävät Kansliapäällikön toimisto Kansliapäällikkö johtaa Kirkkohallituksen viraston toimintaa ja henkilöstöhallintoa. Hän vastaa Kirkkohallituksen yhteyksistä viranomaisiin ja muuhun yhteiskuntaan. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita yhteiskuntasuhteiden näkökulmasta ovat ministeriöt, virastot ja kansalaisjärjestöt sekä kolmannen sektorin toimijat. Kansliapäällikön toimistossa hoidetaan muutamia Kirkkohallituksen erityistehtäviä, kuten EU-toiminta ja yhteiskunnan vaikuttajille suunnatun Arvojen Akatemian järjestäminen. Kansliapäällikön toimisto tukee kansliapäällikköä näissä tehtävissä. Hallinto-osasto Hallinto-osasto toteuttaa ja kehittää muuttuvassa toimintaympäristössä kirkon hyvää hallintoa yhteistyössä seurakuntien ja muiden tahojen kanssa. Tuemme seurakuntia antamalla asiantuntija-apua ja vaikuttamalla yhteiskunnassa. Hallinto-osaston tehtäviin kuuluu huolehtia kirkon yhteisestä hallinnosta, säädösvalmistelusta ja kirkollisista vaaleista, sekä seurakuntien hallinnon, talouden ja kirkonkirjojenpidon tukemisesta. Osasto huolehtii myös kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä seurakuntien kiinteistötoimeen, kulttuuriperintöön ja hautaustoimeen liittyvistä tehtävistä. Työmarkkinalaitos Kirkon työmarkkinalaitos hoitaa evankelis-luterilaisen kirkon työnantajan edunvalvontaa työmarkkina-asioissa. Kirkon työmarkkinalaitos on yksi Suomen työmarkkinoiden keskusorganisaatioista (ns. työmarkkinakeskusjärjestö). Se neuvottelee ja sopii keskusjärjestö- ja liittotason sopimukset mm. työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista sekä valvoo kirkkotyönantajien etuja työoikeuden ja työelämän kehittämisasioissa. Työmarkkinalaitoksen tehtäviä hoitaa työmarkkinaosasto. Se myös valmistelee kirkon lainsäädäntöön osaston toimialaan kuuluvat 32

35 asiat. Lisäksi se edistää eri tavoin, kuten kouluttamalla, neuvonnalla ja verkostoissa, kirkon ja seurakuntien työnantajaedustajien palvelussuhde- ja työelämäosaamista. Talousosasto Kirkon keskusrahaston/talousosaston (kiinteistö-, talous ja tietohallinto) tehtävänä on vastata kirkon keskusrahaston toiminnan rahoituksesta sekä omaisuuden hoidosta. Kiinteistöyksikkö vastaa Kirkon talon sisäisistä tukipalveluista. Lisäksi kiinteistöyksikkö vastaa kirkon keskusrahaston omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen peruskorjauksesta ja kunnossapidosta. Talousyksikkö vastaa kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston taloushallinnosta. Tietyt toiminnot (ostolaskujen reititys ja tiliöinti, matkalaskujen asiatarkastus matkustussäännön mukaisesti, Kirkkohallituksen maksamien palkkioiden asiatarkastus ja tiliöinti sekä käyttäjien ohjaaminen koko Kirkkohallituksen osalta) on keskitetty taloustiimiin. Tiimin ja Kirkkohallituksen sekä tiimin ja Kipan välistä työnjakoa hiotaan edelleen tehokkuuden lisäämiseksi. Tietohallintoyksikkö toteuttaa kirkon voimassa olevaa tietohallintostrategiaa, hallinnoi koko kirkon laajuisia ICT-ohjelmia sekä vastaa yhteisistä hankinnoista. Seurakuntien vaikutusmahdollisuuksia toteutettaviin ohjelmiin ja projekteihin on lisätty laajentamalla kirkon tietohallinnon ohjausryhmää seurakuntatyön osaamisella. Seurakuntien toiminnan tueksi tarjotaan sopimuspohjaisia palvelukokonaisuuksia. Toiminnallinen osasto Toiminnallisen osaston tehtävänä on hoitaa kirkon yhteistä toimintaa koordinoimalla ja kehittämällä kirkon työtä yhteistyössä seurakuntien, hiippakuntien ja kirkollisten järjestöjen kanssa, huolehtimalla kirkon toimintaan liittyvistä yhteyksistä ja vaikuttamalla päätöksentekoon yhteiskunnassa sekä edistämällä kirkon toiminnan verkostoitumista ja yhteistyötä. Osaston yksiköt tarjoavat kirkon käyttöön asiantuntijuutta diakonian ja sielunhoidon, jumalanpalveluselämän ja yhteiskunnan sekä kasvatus- ja perheasioiden aloilla. Kirkon koulutuskeskus huolehtii koulutuspoliittisesta vaikuttamistoiminnasta sekä kirkon työntekijöiden henkilöstökoulutuksesta ja sen koordinoinnista. Osaston yhteydessä toimii useita neuvottelukuntia, jotka myös omalta osaltaan huolehtivat kirkon työn toteutumisesta (esim. saamelaistyö, evankelioiminen, romaniasiat, saavutettavuus ja vammaisuus, eettisyys ja yhteiskunta, rikosseuraamusala, liikunta- ja urheilu). Toiminnallinen osasto vastaa kokonaiskirkon valmiusasioista. Lisäksi osastolla koordinoidaan kirkon yhteistä verkkotyötä. 33

36 Ulkoasiain osasto Ulkoasiain osasto hoitaa kirkon ekumeenisia ja kansainvälisiä suhteita ja niihin liittyviä teologisia asioita. Se valmistelee ja toimeenpanee kirkkomme teologisia dialogeja, hoitaa yhteyksiä eri kirkkoihin, kansainvälisiin kirkkoliittoihin ja Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon sekä yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Osasto koordinoi ystävyysseurakuntatyötä, erityisesti suhteita Inkerin, Viron ja Unkarin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin, sekä hoitaa stipendivaihtoa sopimuskirkkojen kanssa. Osasto vastaa ulkomailla asuvien suomalaisten parissa tehtävän kirkollisen työn suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyössä paikallisten sisarkirkkojen kanssa. Ulkomailla arvioidaan asuvan yhteensä 1,6 miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä. Kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään lähes 40 maassa. Ulkosuomalaisia palvelee noin 160 päätoimista työntekijää, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat ulkomaisten sisarkirkkojen palveluksessa. Tämän lisäksi määräaikaiset kirkon turistityön tekijät palvelevat kausisiirtolaisia ja matkailijoita suurimmissa ulkomaisissa lomamatkakohteissa. Osasto koordinoi kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun yhteistä toimintaa. Se huolehtii kirkon lähetystyön yhteisestä linjauksesta ja kasvatus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta. Se hoitaa yhteyksiä lähetyksen kansainvälisiin toimijoihin ja verkostoihin ja seuraa kansainvälistä lähetystyötä ja missiologista keskustelua. Lisäksi osasto osallistuu uskontojen väliseen keskusteluun ja yhteydenpitoon muiden uskontojen kanssa. Kirkon viestintä Kirkon viestintä (KV) huolehtii kokonaiskirkon viestinnän suunnittelusta ja koordinoinnista. Osana julkishallinnollista viranomaistoimintaa KV tiedottaa kirkon valtakunnallisesta päätöksenteosta. KV hoitaa Ylen suomenkielisten hartausohjelmien sisällöntuotannon sekä tarjoaa eri kanaville ja verkkoon kristinuskoon, kirkkoon, etiikkaan ja uskontoihin liittyviä sisältöjä. KV kehittää kirkon sisäistä viestintää ja tukee seurakuntien ja hiippakuntien viestintää luomalla työvälineitä, valmentamalla ja koordinoimalla. KV vastaa osaltaan kirkon yhteisistä verkkotuotannoista ja niiden kehittämisestä sekä kirkon läsnäolosta julkisessa tilassa. KV tuottaa analyyseja ajankohtaisista kirkolle merkittävistä teemoista mediassa ja sosiaalisessa mediassa kirkon viestinnän, kirkon hallinnon ja piispojen viestinnälliseksi tueksi. KV kiinnittää erityistä huomiota viestintätodellisuuden pirstaloitumisen asettamiin vaatimuksiin. Tämä pakottaa pohtimaan kulloinkin esillä olevan viestin kohdentamista oikealle kohderyhmälle, tarkoituksenmukaisimmalla tavalla oikein ajoitettuna. Viestintäyhteistyön tiivistäminen kirkon eri toimijoiden ja keskeisten kirkollisten järjestöjen kanssa on onnistuneen viestinnän kannalta tärkeää. 34

37 Lähivuosina KV:n suurimpia haasteita ovat edelleen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuston evl.fi:n ja sisäisen viestinnän sivuston Sakastin uudistamiset sekä kirkon yhteisen verkkoalustan Lukkarin vakiinnuttaminen osaksi seurakuntien työtä. Kokonaan uutta viestinnällistä ajattelua edustava seurakuntavaaleihin käytettyjen raha- ja henkilöresurssien jakaminen koko vaalikaudelle eli neljälle vuodelle on käynnistynyt. Samalla tiivistetään kirkon strategian ja tulevaisuusvaliokunnan linjausten mukaisesti viestinnällistä yhteistyötä kirkollisten järjestöjen kanssa. KV:n perimmäisenä tarkoituksena on tukea viestintäosaamisellaan kirkon perussanomaa. Kirkon tutkimuskeskus Kirkon tutkimuskeskuksen tehtävänä on toteuttaa kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeellista kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimusta. Kirkon tutkimuskeskus huolehtii siitä, että kirkko saa tarvitsemaansa tutkimustietoa. Tutkimustoimintansa kautta keskus tukee Kirkkohallitusta toimintaympäristön muutosten ennakoinnissa, kirkon toiminnan kehittämisessä ja viestinnässä. Tunnettuna asiantuntijatoimijana keskus huolehtii siitä, että yhteiskunta saa tietoa kirkosta ja uskonnollisesta elämästä. Tutkimuskeskuksen tutkijat tuovat asiantuntemustaan kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin sekä erilaisiin työryhmiin ja luottamuselimiin. Tutkijoiden tutkimustuloksia julkaistaan sekä tieteellisinä että yleistajuisina artikkeleina kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa. Tutkimuskeskus järjestää myös ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä seminaareja. Oman tutkimustoimintansa lisäksi Kirkon tutkimuskeskus myöntää sille osoitetuista varoista vuosittain apurahoja kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen tutkimukseen. Tutkimuskeskus toimii Kirkkohallituksen erillisyksikkönä kansliapäällikön alaisuudessa. Sen toimintaa tukee kirkkohallituksen asettama neuvottelukunta. Kyrkans central för det svenska arbetet Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) är en specialenhet vid Kyrkostyrelsen och verkar som servicecentral för kyrkans verksamhet på svenska. KCSA arbetar på ett sätt som beaktar det unika för den finlandssvenska kulturen och som är relevant för det finlandssvenska kyrkliga fältet. KCSA skapar material och verktyg som hjälper de församlingsanställda i deras arbete. Den svenska centralen samlar olika kategorier av församlingsarbetare till överläggningar och bidrar med sakkunskap till kyrkans svenska personalutbildning. Till KCSA:s uppdrag hör att följa med och beakta ny lagstiftning som berör kyrkans verksamhet. Dessutom står KCSA i växelverkan med de nordiska systerkyrkorna och samarbetar aktivt med samhälleliga aktörer, i synnerhet inom Svenskfinland. 35

38 Kirkon ruotsinkielisen työn keskus Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) on Kirkkohallituksen erillisyksikkö, ja sen tehtävänä on toimia ruotsinkielisen työn palvelukeskuksena. Työssä otetaan huomioon suomenruotsalaisen kulttuurin erityispiirteet, jotka vaikuttavat merkittävästi ruotsinkielisellä kirkollisella toimintakentällä. KRTK tuottaa materiaalia ja työkaluja seurakuntien työntekijöille helpottamaan heidän työtään. Ruotsinkielisen työn keskus kerää eri tehtävissä työskentelevät seurakuntien työntekijät neuvotteluihin ja tarjoaa asiantuntemusta kirkon ruotsinkieliseen henkilöstökoulutukseen. KRTK:n tehtäviin kuuluu seurata kirkon toimintaa koskevaa uutta lainsäädäntöä ja ottaa se huomioon. Lisäksi KRTK pitää yhteyttä pohjoismaisiin sisarkirkkoihin ja tekee aktiivista yhteistyötä yhteiskunnan toimijoiden kanssa, erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Kirkon palvelukeskus Kirkon palvelukeskus (Kipa) on Kirkkohallituksen erillisyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa kaikille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntatalouksille keskitetysti hoidettaviksi määritellyt henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut. Palvelukeskus tuottaa palkanlaskennan, kirjanpidon, ostojen ja myyntien käsittelyn sekä maksuliikenteen palveluja (valtakunnallisesti kaikille) seurakunnille, seurakuntayhtymille, hiippakunnille sekä kirkon keskusrahastolle ja kirkon eläkerahastolle. Piispainkokouksen kanslia Piispainkokouksen kanslia valmistelee piispainkokouksessa käsiteltävät asiat. Piispainkokouksen pääsihteeri ja teologinen sihteeri toimivat istuntojen esittelijöinä ja pääsihteeri toimii sihteerinä. Lisäksi kanslian työntekijät osallistuvat asiantuntijoina Kirkkohallituksen muuhun työskentelyyn. Arkkipiispan kanslia Arkkipiispan kanslian tehtävänä on tukea arkkipiispaa hänen viranhoidossaan. 5.3 Strategiset hankkeet Kipan tuki asiakkaille Vuoden 2017 alusta lukien ovat kaikki kirkon seurakuntataloudet ja Kirkkohallitus siirtyneet Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi kirkkolain mukaisesti. Tästä syystä ei itse siirtymisvalmisteluihin tarvittu enää erillistä tukea. 36

39 Sen sijaan erilaisten uusien toimintatapojen ja sovellusten käyttöönottoon tuli suurilta seurakuntayhtymiltä tukipyyntöjä. Helsingin seurakuntayhtymässä koko henkilöstön matka- ja kululaskujärjestelmän käyttöönottoprojektin johtaminen ja henkilöstön kouluttaminen kesti keväästä 2016 huhtikuuhun Koulutuksia järjestettiin lähes viiden kuukauden ajan sekä etä- että lähikoulutuksina eri toimipisteissä, ja niihin osallistui noin 300 henkilöä. Tampereen seurakuntayhtymää tuettiin heti siirtymisen jälkeen uusien työprosessien käyttöönoton arvioinnissa sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelyssä ja seurannassa. Jo muutaman vuoden palvelukeskuksen asiakkaana ollut Kuopion seurakuntayhtymä sen sijaan sai tukea toiminnan tehostamiseen. Heillä tehdyn tuetun projektin tavoitteena on ottaa käyttöön laadukkaat ja kustannustehokkaat Hallintoviraston palvelut hyödyntämällä Kipan palvelut ja prosessit tehokkaasti. Tämä projekti jatkuu toukokuuhun 2018 asti. Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien yhdistymisvalmistelujen kariutumisesta huolimatta seurakuntien taloustoimistojen yhteistyötä toivottiin tuettavan. Taloustoimistoyhteistyön tavoitteena on tuottaa seurakunnille laadukkaat ja kustannustehokkaat taloustoimistopalvelut hyödyntämällä Kipan palvelut tehokkaasti. Tämäkin projekti jatkuu toukokuuhun 2018 asti. Kaiken kaikkiaan kirkkohallituksen rahoittamalla tuella on ollut laajaa kysyntää Kipaan siirtymisten jälkeenkin. Painopiste on siirtynyt varsinaisesta siirtymisvalmistelusta uusien ja tehokkaiden taloustyöprosessien kehittämiseen hyödyntäen Kipan järjestelmiä ja niiden tuomia tehostamismahdollisuuksia. Näistä projekteista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää laajemmin. Reformaation merkkivuosi Reformaation merkkivuotta kuvataan laajasti teemakirjoituksessa luvussa 2.5. Kirkon tulevaisuus Kirkossa on ollut vuodesta 2015 alkaen käynnissä laaja tulevaisuustyöskentely. Kirkolliskokous käynnisti sen asettamalla toukokuussa 2015 tulevaisuuskomitean, jonka tehtävänä oli arvioida kirkon organisaatio kokonaisuutena ja laatia ehdotus uudesta kirkon organisaatio- ja toimintamallista tai vaihtoehtoisista malleista. Komitea jätti mietintönsä kirkolliskokoukselle marraskuussa Keväällä 2017 kirkolliskokous päätti komitean mietinnön pohjalta jatkovalmisteluista. Se antoi kirkkohallitukselle 17 tehtävää ja kirkolliskokouksen puhemiesneuvostolle yhden tehtävän. 37

40 Kirkkohallituksen tehtävät voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: 1. Kirkkohallitukselta pyydetyt esitykset Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitukselta esitykset siitä, miten seurakuntalainen voi säilyttää seurakunnan jäsenyyden muuttaessaan seurakuntayhtymän sisällä, sekä hiippakuntarajojen tarkistamisesta vastaamaan maakuntarajoja, hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja alistusasioiden karsimisesta. 2. Kirkkohallitukselta pyydetyt selvitykset Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitukselta selvitykset virkasuhteista työsopimussuhteisiin siirtymisestä, edellytyksistä palkata työntekijöitä yli seurakuntarajojen, kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi, virka- ja hallintoterminologian uudistamisesta ja Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista. Kirkolliskokous edellytti, että kehittämispalveluita koskeva selvitys laaditaan yhdessä Kirkkohallituksen osastojen, seurakuntien, hiippakuntien, seurakuntien palvelujärjestöjen, lähetysjärjestöjen, herätysliikkeiden ja erilaisten kirkollisten yhtiöiden ja säätiöiden kesken. 3. Toimintaan ja toimintakulttuuriin liittyvät asiat Kirkolliskokous pyysi kirkkohallitusta kehittämään henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista sekä johtamista, kartoittamaan ja purkamaan vapaaehtoistyön esteitä, parantamaan jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytyksiä yhdessä piispainkokouksen kanssa, kehittämään nuorten osallisuutta kirkon hallinnossa ja lisäämään kirkon eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta. Kirkolliskokous edellytti myös, että kirkkohallitus esittää marraskuussa 2017 toimintasuunnitelman aikatauluineen tulevaisuustehtävien eteenpäin viemisestä. Tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan valmisteluprosessissa on kuultava seurakuntia, hiippakuntia sekä muita uudistuksen kannalta olennaisia tahoja niitä koskevista muutoksista. Seurankuntien ja hiippakuntien kuuleminen Kirkkohallitus toteutti kesä-syyskuussa 2017 erittäin kattavan seurakuntien ja hiippakuntien kuulemisen. Se toteutettiin laajana webropol-kyselynä, johon pyydettiin vastauksia kirkko-/seurakuntaneuvostoilta ja tuomiokapitulilta/hiippakuntavaltuustolta. Kyselyssä oli kysymyksiä kaikista tulevaisuusvaliokunnan mietintöön sisältyvistä toimeksiannoista. Kyselyllä koottavaa aineistoa täydennettiin hiippakunnittain järjestetyissä työpajoissa, joihin kukin tuomiokapituli kutsui noin 15 osallistujaa. Osallistujina oli luottamushenkilöitä, seurakuntien/ seurakuntayhtymien työntekijöitä sekä eri hiippakunnissa vaihtelevasti myös seurakuntien yhteistyökumppaneiden edustajia (esim. järjestöt, koulutoimi ja ELY-keskus). Kuulemisista laadittu yhteenveto on luettavissa Sakasti-sivustolta osoitteessa: 38

41 Tehtävien toteuttaminen Kirkkohallitus esitti syksyllä 2017 edellä mainitun suunnitelman tehtävien toteuttamisesta aikatauluineen ja vastuutahoineen. Työ tulevaisuustehtävien toteuttamiseksi on käynnistynyt. Osa valmisteluista tehdään virkamiestyönä Kirkkohallituksessa, ja osaan on asetettu työryhmät. Kirkkohallitus asetti työryhmät laatimaan selvityksen kirkon kehittämistoiminnan uudesta suunnasta sekä Kirkon kehittämispalveluiden rakenteesta ja toimintatavoista, alistussäännösten karsimisesta, kirkkotilojen käytön kehittämisestä ja vapaaehtoistyön kehittämisestä. Piispainkokous on hyväksynyt suosituksen seurakunnissa toimivista jumalanpalvelusyhteisöistä. Suosituksen voidaan katsoa toteuttavan jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytyksiin liittyvän toimeksiannon. Sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen Hanke käynnistyi Hankkeen tarkoituksena on tukea ja ohjata hiippakuntia, seurakuntayhtymiä ja seurakuntia Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän kirkollisen muutostyön alueellisessa esivalmistelussa, valmistelussa ja toimeenpanossa sekä koordinoida kyseisen muutostyön kokonaisuutta kirkossa. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan kuntien ja seurakuntien välistä yhteistyötä. Alkuvuonna hanketta varten koottiin hiippakuntien Sote-yhdyshenkilöiden verkosto. Verkostoon kuuluu 24 hiippakuntien työntekijää, lähinnä hiippakuntadekaaneja, lakimiesasessoreja ja diakonian hiippakuntasihteereitä. Verkosto toimii keskeisenä vuorovaikutuskanavana hiippakuntiin. Muita hankkeen kannalta merkittäviä verkostoja ovat mm. perheasiain neuvottelukeskusten johtajat, johtavat sairaalasielunhoitajat ja kirkon päätoimiset kehitysvammaistyöntekijät. Vuoden aikana keskeisille verkostoille toimitettiin seitsemän uutisviestiä, joissa kerrottiin kirkon kannalta ajankohtaista tietoa Sote- ja maakuntauudistuksen edistymisestä sekä Tulevaisuuden kunta -työskentelystä. Osa viesteistä sisälsi toimenpidepyyntöjä. Yhteyttä pidettiin myös ulkoisiin sidosryhmiin, kuten sosiaali- ja terveysministeriöön, valtiovarainministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sekä Kuntaliittoon. Jokaiselle maakunnalle nimettiin vastuuhiippakunta. Hiippakunnat huolehtivat yhteydenpidosta maakuntatasolla. Koko seurakuntakentän tavoittamiseksi tuotettiin perusmateriaalia hankkeen nettisivuille. Hankkeen piiriin kuuluvia asioita pidettiin kertomusvuonna esillä eri foorumeilla. Esitelmä-, koulutus- ja keskustelutilaisuuksissa välitettiin ajankohtaista tietoa ja edistettiin sen hyödyntämistä. Vierailuja tehtiin mm. rovastikuntien kokoontumisiin, hiippakunnallisiin kirkkoherrojen ja talousjohtajien kokoontumisiin, dekaanikokoukseen sekä muiden työntekijäryhmien kokoontumisiin. Maakuntien, ministeriöiden ja muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuttiin kutsujen perusteella. 39

42 Sopimuskumppanit vaihtuvat kirkon sairaalasielunhoidon, perheneuvonnan ja kehitysvammaistyön osalta maakuntien toiminnan käynnistyessä Syksyllä ryhdyttiin mallintamaan sopimuskäytäntöjä ja luomaan mallisopimuksia seurakuntayhtymien ja seurakuntien käyttöön. Sopimusmalleissa otetaan huomioon uuden lainsäädännön erityispiirteet ja siksi ne saavat lopullisen muotonsa vasta eduskunnan hyväksyttyä säädöspohjan. Kunta ja seurakunta -julkaisun päivittäminen / uudelleen kirjoittaminen käynnistettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Julkaisu tarkastelee kunnan ja seurakunnan yhteistyötä. Päivityksen jälkeen kirja antaa kuntien ja seurakuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille erilaisia malleja tehdä vuorovaikutteista yhteistyötä. Siihen kootaan kuvauksia hyväksi koetuista yhteistyön käytännöistä. Kirjan tarkoituksena on toimia kuntayhteistyöhön liittyvien keskustelujen virittelijänä ja suunnitelmien innoittajana. Päivitetyssä versiossa nostetaan esiin erityisesti seurakuntien erilaistuminen ja kuntien muuttuva rooli. Julkaisu ilmestyy syksyllä Hankkeessa valmisteltiin erilaisia lainsäädäntölausuntoja mm. valinnanvapauteen ja maakuntien tehtäviin liittyen. Myös Tulevaisuuden kunta -työskentelyyn osallistuttiin asiakirjoja kommentoimalla sekä paikallistasolla yhteisöllisen innovoinnin työvälinettä hyödyntäen. 5.4 Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminta Kirkkohallituksessa on tehty systemaattista vaikuttamis- ja verkostoitumistyötä vuosikymmenien ajan. Työtä jatkettiin myös kertomusvuonna. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirja (Vasu) valmistui lokakuussa 2016 ja tuli voimaan Asiakirjan laatineessa ohjausryhmässä oli mukana kirkon edustaja ja asiakirjan eri vaiheita kommentoi kirkon sisäinen sparrausryhmä. Vuoden 2017 aikana on erityisesti keskitytty Vasuperusteiden katsomuskasvatuksen avaamiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen paikallisesti ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty myös Vasu-lähtöisyyden varmistamiseksi uudessa Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnossa. Kirkkohallituksen asiantuntijat ovat olleet mukana myös mediassa käydyssä keskustelussa ja Varhaiskasvatus katsomusten keskellä kirjan toimituskunnassa sekä järjestäneet koulutuspäiviä. Yhdessä Nuori kirkko ry:n kanssa on tehty videosarja, joka avaa Vasun sisältöjä, periaatteita ja termistöä. Eutanasia nousi laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun sen laillistamista vaatineen kansalaisaloitteen myötä. Kirkko asetti tavoitteeksi, että eutanasiaa ei hyväksytä Suomessa ja saattohoidon laatua ja saatavuutta kehitetään. Tammikuussa 2017 kirkon eutanasiakantaan liittyvää taustoitusta lähetettiin maan hallintoon ja kansanedustajien sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttöön. Helmikuussa Kirkon viestintä järjesti paneelikeskustelun eutanasiasta. Tilaisuudesta uutisoi mm. Yle. Kevään 2017 aikana tavattiin useita saattohoitojärjestöjen 40

43 asiantuntijoita ja muita vaikuttajia. Marraskuussa 2017 piispat julkaisivat eutanasiasta lausunnon, jossa he vastustivat eutanasian laillistamista ja vetosivat hyvän saattohoidon saatavuuteen kaikkialla maassa. Lausunto uutisoitiin laajasti valtakunnan lehdissä. Eduskunta myönsi vuoden 2018 budjettiin miljoona euroa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen. Aloitettiin palliatiivisen hoidon kansallinen ohjelma ja kehitettiin saattohoidon järjestämisen kolmiportainen malli. Kirkkohallituksen edustaja oli mukana kolmiportaisen mallin kehittämistyössä asiantuntijakuulemisen kautta. Suomessa päätettiin käynnistää valtakunnallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon työelämälähtöinen koulutusohjelma, ja Kirkkohallitus on mukana molemmissa. Alkoholilainsäädännön uudistaminen saatiin päätökseen kertomusvuoden aikana. Kirkko oli samalla linjalla kuin terveysalan asiantuntijat eikä kannattanut vahvempien alkoholijuomien tuomista kauppoihin. Asiassa tehtiin paljon vaikuttamistyötä, mutta valitettavasti kirkon ajama linja ei toteutunut. Kirkkohallitus käytti vaikuttamiskanaviaan myös ehtoollisviinin verovapauden säilyttämiseksi. Tässä vaikuttamistoiminnassa ei onnistuttu ja ehtoollisviini on jatkossa veronalaista. Arvojen Akatemia kokoaa vuosittain yhteiskunnan vaikuttajia arvopohdintojen ääreen kurssille, joka sisältää kolme 2 3 päivän tapaamista. Arvojen Akatemian myötä on syntynyt laaja verkosto yhteiskunnan eri aloille politiikasta kulttuuriin, taloudesta viestintään ja järjestökentästä koulutus- ja tiedemaailmaan. Vuoden 2017 aikana järjestettiin kolme seminaarijaksoa. Akatemia XVIII kokoontui 2. jaksoonsa helmikuussa ja viimeiseen huhtikuussa. Akatemiassa oli 37 osanottajaa. Helmikuun tapaamisessa kysyttiin, menettikö eliitti kansan luottamuksen sekä kannattaako toden puhuminen. Lopuksi tarkasteltiin vanhenemista eri näkökulmista. Huhtikuussa teemoina olivat sivilisaatioiden törmäys, työn murros ja kaupungistuminen vs. maaseutu. Seminaari päättyi arkkipiispan alustukseen aiheesta Kirkko arvokeskustelijana. Akatemia XIX aloitti työskentelynsä lokakuussa ja siihen osallistui 31 osanottajaa. Kokoontumisessa keskusteltiin puheiden kovenemisen vaikutuksista maailmankuvien erkaantumiseen sekä yksinäisyyden kovasta hinnasta. Päätöspäivänä kysyttiin, onko Itämeri Rauhanmeri. Vuoden aikana järjestettiin 12 jatkotapaamista ja kaikille Akatemioille avoin omakustanteinen avec-matka Lutherin jalanjälkiä seuraten Wittenbergiin. Matkaohjelmaan kuului Aue-säätiön järjestämään seminaariin osallistuminen Berliinin yhteispohjoismaisessa lähetystörakennuksessa. Seminaarin aiheina olivat Luterilaisuus ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan juuret sekä Suomi, Lutherin maa. Kahdessa ryhmässä osanottajia oli yhteensä 79. Ensimmäinen ryhmä osallistui lisäksi Lima-liturgia -jumalanpalvelukseen ja toinen ryhmä tutustui Johanniittain ritarikuntaan ja Johanniittojen avustustoimintaan. Tilaisuuksien yhteenlaskettu osanottajamäärä oli lähes 340 henkilöä. 41

44 Kirkkohallituksen EU-toiminta EU-toiminta seuraa ja vaikuttaa ajankohtaisiin, kirkolle tärkeisiin EU-asioihin kristillisen uskon ja etiikan näkökulmista. Kertomusvuonna seurattiin mm. keskustelua Euroopan tulevaisuudesta sekä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, talouspolitikkaa sekä sosiaalipolitiikkaa, pitäen tiiviisti yhteyttä eri yhteistyötahoihin niin Helsingissä kuin Brysselissä. Kirkon EU-neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä EU:ta koskevissa asioissa, pohti kevätkokouksessaan ajankohtaisia haasteita EUtasolla kirkon näkökulmasta katsottuna. Syyskokouksen aiheena oli Reformaation perinne ja keskustelu Euroopan tulevaisuudesta. Kirkkohallituksen sisäinen EU-seurantaryhmä kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa sekä teki kokous- ja koulutusmatkan Brysseliin. Euroopan tulevaisuus nousi merkittäväksi teemaksi niin julkiseen EU-keskusteluun kuin Euroopan kirkkojen konferenssin toiminnassa käytyyn keskusteluun. Kirkkohallituksen edustaja osallistui Euroopan tulevaisuutta koskeviin alueellisiin konsultaatioihin. Kirkon keskustelutilaisuus Euroopan talouden oikeudenmukaisuudesta järjestettiin Kirkon talossa Puhujina olivat piispa Tapio Luoma, Suomen pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn, MEP Sirpa Pietikäinen ja professori Heikki Hiilamo. EU:n ja kirkkojen välistä vuoropuhelua käytiin myös Euroopan parlamentin järjestämässä vuoropuheluseminaarissa, jossa yhtenä puhujana oli piispa Irja Askola, komission 8.7. pidetyssä vuoropuhelua koskevassa kutsuseminaarissa sekä Euroopan parlamentissa järjestetyssä reformaation merkkivuoden seminaarissa, jossa yhtenä puhujana oli piispa Simo Peura. Arvojen Eurooppa -konseptia, joka on Brysselissä toimiville eri alojen suomalaisille yhteiskuntavaikuttajille tarkoitettu arvokeskustelufoorumi, jatkettiin Arvojen Eurooppa I ja II ryhmien yhteistapaamisella Sen aiheina olivat Reformaation perinne ja EU:n haastetut arvot. Syksyllä asetettu Kirkon EU-rahoitustyöryhmä piti ensimmäisen kokouksensa Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten kirkon EU-rahoitustoimintaa tulee kehittää, jotta se parhaiten palvelee hiippa- ja seurakuntien toiveita ja tarpeita, miten voidaan kehittää kirkon EU-rahoitustietotaitopankkia sekä miten voidaan luoda ja kehittää EU-rahoitukseen liittyviä yhteyksiä ja verkostoja erityisesti paikallistasolla. Työryhmän toimikausi on kaksi vuotta. Työryhmän jäsenet edustavat laaja-alaista asiantuntemusta; jäseninä on niin hallinto- ja talouspuolen kuin EUrahoituksen sekä nuoriso- ja diakoniatyön asiantuntijoita. Kirkkohallituksen edustaja osallistui myös Viron EU-puheenjohtajamaana järjestämään kutsuseminaariin Religion. Society. State., jossa pohdittiin uskontojen roolia eurooppalaisissa yhteiskunnissa. 42

45 6 KIRKON YHTEINEN TOIMINTA: HIIPPAKUNNALLINEN TOIMINTA Helsingin piispa vaihtui Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja 43

46 6.1 Hiippakuntien talous Seurakuntien lkm Väkiluku Hiippakunnan seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät (htv) Toimintatuotot Seurakuntien lkm Toimintatuotot/ jäsen seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät TURKU , , TAMPERE , , OULU , , MIKKELI , , PORVOO , , KUOPIO , , LAPUA , , HELSINKI , , ESPOO , , YHTEENSÄ , , suurin hiippakunta (väkiluku) suurimmat tuotot pienin hiippakunta (väkiluku) pienimmät tuotot 44

47 Toimintakulut Toimintakulut/ Poikkeama budjetista srkien lkm jäsen seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät srkien lkm Poikkeama budjetista/ jäsen seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät TURKU , , TAMPERE , , OULU , , MIKKELI , , PORVOO , , KUOPIO , , LAPUA , , HELSINKI , , ESPOO , , YHTEENSÄ , , suurimmat kulut suurin säästö pienimmät kulut suurin ylitys 45

48 Rahasto srkien lkm Rahasto/ Kiinteistökulut (osa sis. toim. jäsen seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät kuluihin) srkien lkm Kiinteistökulut/ jäsen seurakuntien työntekijät Kapitulin työntekijät TURKU , , TAMPERE , , OULU , , MIKKELI , , PORVOO , , KUOPIO , , LAPUA , , HELSINKI , , ESPOO , , YHTEENSÄ , , suurin rahasto suurimmat kiinteistökulut pienin rahasto pienimmät kiinteistökulut 46

49 Raportti kehittämisavustusten käytöstä vuonna 2017 Kapituli Kohde Lisätietoa Käytetty Turku Pöytyän srk Oripään ja Pöytyän seurakuntaliitos Apuraha pienten srk:ien rakenneratkaisuja käsittelevään tutkimukseen Erilaisten rakennehankkeiden ym. konsultointiin Lähinnä matkakustannuksia korvattu rakennehankkeisiin osallistuneille Turku yhteensä Tampere Tampereen srky 75 % Pirkanmaan aluekeskusrekisterin valmistelu työstä aiheutuvista kustannuksista, mutta kuitenkin enintään euroa ei mennyt maksuun vielä yhtään. Tampere yhteensä Oulu Tuomiokapituli UUTE-hankkeen omarahoitusosuus Itä-Lapin ja Kalajoen rovastikunnan yhteistyö ja rakenneratkaisujen selvityshenkilön palkka ja kulut Utsjoen seurakunnan selvityshenkilön palkkaus ja kulut Inarin-Utsjoen seurakuntayhtymän prosessin tukeminen Kittilän srk Kittilän seurakunnan kehittämisprosessi Oulu yhteensä Mikkeli Lemin seurakunta Seurakuntaliitokseen liittyviin konsultointikustannuksiin Mikkeli yhteensä Porvoo Tuomiokapituli Kyrkostyrelsen har ställt till förfogande för varje stift för att utveckla stiften och församlingarna. Domkapitlet har använt till att utreda möjligheterna till utökat samarbete på Åland, till att stöda personalen och utveckla församlingsstrukturen och arbetslagen i flera församlingar som genomgått ändringar av församlingsstrukturen. Dessutom har domkapitlet arbetat med planeringen av de framtida regionala centralregistren i stiftet samt stött utvecklandet av samfällighetsstrukturer i några samfälligheter. Porvoo yhteensä Kuopio Kajaanin srk Kajaanin rovastikunnan seurakuntayhtymäselvtys Joensuun srky Pohjois-Karjalan seurakuntien yhteistyöselvitys Siun seurakunta Rääkkylän srk Rääkkylän ja Kiteen srk:ien liitoshankkeen kustannuksiin. Rääkkylälle myönnetty v mutta maksettiin Kiteen srk:lle v Kuopio yhteensä Lapua Lapuan tuomiokapituli Hiippakunnan keskusrekisterin perustamiseksi tehdyn selvitystyön kustannuksiin Yhteisen taloustoimiston mallin kehittämiseen ja laajentamiseen Lapua yhteensä Helsinki Loviisan srky Konsultointikuluihin Kirkon koulutuskeskus Kirkon koulutuskeskuksen järjestämäan Kirkon konsulttivalmennukseen Helsinki yhteensä Espoo Järvenpää-Kerava-Tuusulan yhtymähankkeen konsultoinnista ja prosessinohjauksesta Espoo yhteensä Kaikki yhteensä

50 6.2 Turun arkkihiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Jumalan palvelijoiden palvelija. 1. Tuomiokapituli tukee uskon ja rakkauden toteutumista arkkihiippakunnassa seurakuntien ja seurakuntayhtymien kumppanina. 2. Tuomiokapituli edistää armon, oikeudenmukaisuuden ja elämän mielekkyyden toteutumista kirkossa ja yhteiskunnassa vuorovaikutuksessa arkkihiippakunnan ihmisten kanssa. Tehtävänsä toteuttamiseksi tuomiokapituli a) ohjaa, neuvoo ja päättää, b) viestii ja c) valmentaa ja tukee. Tuomiokapitulin toiminta on osa piispan ja arkkipiispan viranhoitoa. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Vuosi 2017 oli 741. toimintavuosi Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin historiassa. Piispa Kaarlo Kalliala ja arkkipiispa Kari Mäkinen toimittivat kaksi pappisvihkimystä, joissa vihittiin yhteensä 4 pappia (10 vuonna 2016). Jälkimmäisessä vihkimyksessä vihittiin samalla 6 henkilöä diakonian virkaan (15 vuonna 2016). Piispa Kalliala toimitti piispantarkastuksen Euran, Paimion, Harjavallan, Merimaskun ja Ruskon seurakunnissa sekä ylimääräisen hallinnon ja talouden tarkastuksen Sauvo-Karunan ja Auran seurakunnissa. Arkkipiispan toimittamia piispantarkastuksia ei toimintavuoteen sisältynyt. Edellä mainittujen toimiensa lisäksi piispat ovat olleet näkyvästi läsnä mm. mediassa ja hiippakunnallisessa viestinnässä sekä Turun tuomiokirkon jumalanpalveluselämässä. Piispojen ensisijaiset kaitsenta-alueet muuttuivat lukien siten, että arkkipiispan kaitsentaan jäivät Tuomiorovastikunnan seurakunnat entisen Naantalin rovastikunnan seurakuntien siirtyessä arkkipiispalta piispan vastuulle. Arkkipiispa Mäkinen ilmoitti erostaan lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta. Uuden arkkipiispan valinta oli kertomusvuoden lopussa kesken. Tuomiokapitulin henkilöstömäärä on laskenut vuoden aikana 16 viranhaltijasta/työntekijästä 15:een. Yksi heistä on määräaikaisessa virkasuhteessa asti ja yhdellä on vajaa 80-prosenttinen viranhoitovelvollisuus. Henkilöstövähennys on kohdistunut toimistohenkilöstöön. Vähennyksen jälkeistä tilannetta voidaan arvioida siten, että tuomiokapitulin tehtävät pystytään hoitamaan nykyisellä henkilöstöresurssilla tietyin edellytyksin: henkilöstöresurssin kohdentamista ja käyttöä kehitetään edelleen siten, että 1) toimistohenkilöstön keskinäiset sijaistukset toimivat joustavasti, 2) piispalla on kokoaikainen erityisavustaja, 3) kaikkia hiippakuntasihteerien virkoja/työsuhteita hoidetaan kokoaikaisesti. Kaikilta osin nämä edellytykset eivät vielä toimintavuoden aikana toteutuneet. Marraskuun 2017 kirkolliskokouksen päätös alentaa keskusrahastomaksua tullee aiheuttamaan sen, 48

51 että lähivuosina tuomiokapitulin henkilöstöresurssi pienenee entisestään, jolloin myös hoidettavia tehtäviä on karsittava. Toimintavuoden aikana hiippakuntavaltuusto kokoontui kolmeen kokoukseen, ja pöytäkirjaan kertyi 19 pykälää. Tuomiokapituli on vuoden aikana pitänyt 16 istuntoa, ja pöytäkirjaan kertyi 413 pykälää. Tuomiokapitulille kuuluvat monenlaiset viranomaistehtävät on pyritty hoitamaan hyvää hallintotapaa noudattaen asianmukaisella joutuisuudella ja säännösten mukaisesti. Myös hallinnollista neuvontaa ja ohjausta on annettu eri tavoin. Vuoden aikana kirkkoherranvirkoja tuli avoimeksi kolme. Uusille kirkkoherroille ja muille johtamistehtävissä toimiville organisoitiin tarvittava tuki ja johtamisvalmennus. Pastoraalitutkinnon suoritti 7 pappia. Hiippakunnan toimintaympäristössä on tapahtunut mm. seuraavanlaisia muutoksia, jotka on ollut välttämätöntä huomioida tuomiokapitulin toiminnassa: Ensinnäkin avioliittolaki muuttui lukien. Papiston ohjeistaminen on tällöin ollut tarpeen. Toiseksi yhteiskunnan sote- ja maakuntauudistus etenee, mutta hitaammin kuin on arvioitu. Kuntakenttä on tästä syystä epäselvässä tilanteessa, mikä vaikeuttaa seurakuntaliitoksia ja seurakuntien ja kuntien yhteistyön suunnittelua. Kolmanneksi tietyt seurakuntien ja seurakuntayhtymien yhteistyöja rakennemuutosprosessit ovat edenneet merkittävästi siitäkin huolimatta, että kuntien tulevaisuus on osin avoin. Eurajoen ja Luvian sekä Pöytyän ja Oripään seurakuntaliitokset toteutuivat lukien. Tiiviit liitosneuvottelut ovat olleet käynnissä Kosken Tl ja Marttilan seurakunnissa, Paimion ja Sauvo-Karunan seurakunnissa sekä Porin ympäristössä (Noormarkun ja Pomarkun liitos), Kankaanpään ympäristössä (Kankaanpää, Honkajoen ja Jämijärven liitos) sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnissa. Tuomiokapitulin pyrkimyksenä on ollut näiden prosessien tukeminen konsultatiivisin ja hallinnollisin keinoin. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Painopiste: Seurakuntalaisvastuu ja yhteisöllisyys: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien tukeminen vapaaehtoisen seurakuntalaisvastuun kehittämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa Arvio: Seurakuntien kehittämistyötä tukiessaan tuomiokapituli on pyrkinyt panostamaan seurakuntalaisvastuun ja yhteisöllisyyden monimuotoiseen toteutumiseen. Kyse on mittavasta seurakuntien toimintakulttuurin muutoksesta, joka ei tapahdu hetkessä, mutta joka on selvästi etenemässä. Teeman esillä pitäminen on läpäissyt mm. piispantarkastuksia ja seurakuntien työntekijöiden valmennuksia. Samalla on kriittisesti arvioitava sitä, kuinka vahva rooli perinteisellä työalapohjaisella ja työntekijävetoisella työotteella seurakunnissa ja hiippakunnassakin yhä on. Seurakuntien työntekijät ja heidän korkeatasoinen ammatillinen osaamisensa ovat ainutlaatuinen voimavara Kristuksen kirkon toteuttaessa tehtäväänsä. Seurakuntien henkilöstö- ja toimintasuunnittelussa on kuitenkin aloitettava määrätietoiset sopeutustoimet, jotta kirkon elämä jatkuu monimuotoisena siinäkin tilanteessa, 49

52 jossa henkilöstömäärä olennaisesti pienenee talousresurssien niukentuessa. Tähän sopeutumiseen ja strategiseen suunnitteluun tarvitaan myös tuomiokapitulin nykyistä tavoitteellisempaa tukea. Painopiste: Kulttuurienvälinen ja missionaarinen kirkko: Uusien toimintatapojen kehittäminen seurakuntien ja seurakuntayhtymien välittäessä evankeliumia ja kantaessa diakonista vastuuta muuttuneessa monikulttuurisessa ja katsomuksellisessa toimintaympäristössä Arvio: Luterilaisen kirkkomme identiteetin ja tehtävän tarkastelu nykyisessä toimintaympäristössä on toteutunut kertomusvuoden aikana erityisesti reformaation merkkivuoden kontekstissa. Merkkivuoden päätapahtumat järjestettiin Turussa. Vuoden teemat näkyivät vahvasti myös paikallisseurakunnissa sekä arkkihiippakunnan piispojen ja kapitulihenkilöstön työssä. Turussa järjestetyt Kirkkopäivät, Lähetysjuhlat ja uskontojohtajien kansainvälinen kokous rikastuttivat merkkivuoden viettoa ja kirkon mission laaja-alaista tarkastelua omalla olennaisella panoksellaan. Arkkihiippakunnassa pitkäjänteisesti rakennetut luottamukselliset suhteet uskontojen ja erilaisten etnisten ryhmien välillä loivat edellytykset sille, että Turun puukotustapauksen jälkihoito onnistuttiin hoitamaan hyvässä yhteistyössä ja yhteiskuntarauhaa yhdessä vahvistaen. Näiden onnistumisten rinnalle on aiheellista nostaa se, että monissa arkkihiippakunnan seurakunnissa työ kristillisestä uskosta vieraantuneiden kantasuomalaisten tai alueelle asettuneiden maahanmuuttajien kohtaamiseksi etsii vasta uomiaan, eikä hiippakunta ole välttämättä onnistunut tukemaan seurakuntia riittävän laajasti. Painopiste: Muutoksen tuki: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien muutosprosessien hallinnollinen ja konsultatiivinen tukeminen sekä toivon luominen Arvio: Seurakuntien ja seurakuntayhtymien rakennemuutosprosesseille ja yhteistyöhankkeille on onnistuttu antamaan merkittävää konsultatiivista ja hallinnollista tukea. Jokaisessa liitosprosessissa on voitu konsultoida niin liitosneuvotteluja kuin työyhteisöjäkin, koska käytössä on ollut riittävä erillismääräraha. Näin on onnistuttu luomaan edellytyksiä mm. useille vapaaehtoisille seurakuntaliitoksille, joiden lähtökohtana ovat seurakuntien itsensä tunnistamat liitostarpeet. Vaikeita prosesseja ovat olleet Turun ja Kaarinan seurakuntien liitosten valmistelu sekä osittain myös sellaiset yhteistyöhankkeet, joissa olisi tarvetta solmia maakunnallisia tai muita laajapohjaisia yhteistyösopimuksia seurakuntien välille. Lisäpanostusta olisi vaatinut myös muutosjohtamisen tukeminen. 50

53 6.3 Tampereen hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Tampereen hiippakunta on toteuttanut Kohtaamisen kirkko strategiaa painottamalla ohjaustyössään kohtaamisten, verkostoitumisen ja avoimen viestinnän merkitystä. Olemme rakentaneet parempia edellytyksiä monipuoliselle hengelliselle elämälle seurakunnissa. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Seurakuntien toimintaedellytyksiä ovat vaikeuttaneet talouden kiristyminen, kiinteistöihin ja toimitiloihin liittyvät ongelmat eli kasvava korjausvelka sekä henkilöstön sopeuttamistarve. Hiippakunta on aktiivisesti tukenut seurakuntia luovien ratkaisujen löytämisessä kiinteistö- ja henkilöstökysymyksiin. Seurakunnat tarvitsevat vahvaa muutosjohtamisen tukea. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Tavoite 1: Seurakuntien verkostoitumisen, kumppanuuksien ja yhteisöjä rakentavan työtavan vahvistaminen Arvio: Piispantarkastusten erityisen huomion kohteena on seurakuntien yhteistoimintaverkostojen ja yhteisöllisyyden rakentaminen. Piispantarkastukset toteutettiin Hämeenkyrön, Jokioisten, Pirkkalan, Tuuloksen, Urjalan ja Ylöjärven seurakunnissa. Yhteiskunnallista ja kirkollista dialogia rakentava Lasisilta II -työpaja toteutettiin helmikuussa. Seuraava osallistava työpaja toteutetaan yhdessä Aamulehden kanssa. Tampereen monen toimijan yhteinen Yhteisöpaja-hanke saatiin päätökseen. Sen avulla saatiin kokemustietoa Kaapeli -menetelmästä ja yhteisölähtöisistä toimintatavoista. Hiippakunta fasilitoi laajan eri toimijoiden Köyhyyskuulemisen, missä pureuduttiin erityisesti asumisen kysymyksiin. Yhteistyöneuvottelu Rikosseuraamuslaitoksen kanssa on laajentunut laajaksi kriminaalityön verkostotapaamiseksi. Tuomiokapituli on fasilitoinut eri puolilla hiippakuntaa kunnioittavan kuuntelun tilanteita, joissa on ollut mahdollisuus rakentaa ymmärrystä ja yhteyttä eri tavalla avioliitosta ajattelevien välillä. Yhteistyö ortodoksiseurakuntien kanssa syveni ja laajeni merkittävästi kertomusvuonna. Tavoite 2: Seurakuntien toimintaedellytysten turvaaminen rakenteellisin ja toiminnallisin muutoksin Arvio: Hiippakunta antoi henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvää tukea mm. tarjoamalla hengellisen ohjauksen tilanteita. 51

54 Hiippakunta on panostanut merkittävästi rakennemuutoksen ohjaukseen ja muutosjohtamisen tukeen. Kapituli on tukenut hankkeita, joilla on pyritty vahvistamaan seurakuntien välistä yhteistyötä. Erityisesti kiinteistötoimen ja taloushallinnon yhteistyöhön sekä alueellisten keskusrekisterien perustamiseen tähtääviä hankkeita on tuettu. Hiippakunnassa on ollut kertomusvuonna vireillä useita selvityksiä, joiden tavoitteena on joko seurakuntaliitos tai seurakuntien välinen sopimuspohjainen yhteistyö. Rovastikuntia yhdistetään. Hiippakunta on aktiivisesti tukenut seurakuntia ja työyhteisöjä erilaisissa kriiseissä ja muutosprosesseissa. Tuomiokapituli seurasi aktiivisesti maakunta- ja SOTE uudistuksen etenemistä ja aktivoi seurakuntia osallistumaan hankkeen suunnitteluun, Lape-kärkihankkeeseen ja muihin yhteistyöprosesseihin. Tuomiokapituli on pyrkinyt aktiivisesti vahvistamaan hankeosaamista seurakunnissa. Tavoite 3: Tuki seurakuntien monikulttuurisuuden haasteeseen ja uskontodialogin edistäminen Arvio: Järjestettiin Tampereella, Helsingissä ja Lahdessa uskontodialogikoulutus, jossa keskityttiin erityisesti kristinuskon ja islamin väliseen dialogiin. Hiippakunta fasilitoi dialogisen yhteistyötapaamisen uskonnollisten yhteisöjen ja poliisin edustajien kesken. Teemana oli maahanmuutto, uskonnot ja yhteiskuntarauha sekä yhteistyön rakentaminen uskonnollisten yhteisöjen ja viranomaisten välille. Kapituli rakensi aktiivisesti seurakuntien maahanmuuttaja-, monikulttuurisuus- ja uskontodialogityön verkostoitumista. Piispa kutsui piispantalon jouluaterialle uskonnollisten yhteisöjen edustajia hiippakunnan alueelta. Kansainvälisen vastuun koulutuksissa paneuduttiin kansainvälistymisen nostattamiin kysymyksiin seurakunnissa sekä vaikeita tilanteita läpikäyneen ihmisen kohtaamiseen ja trauma- ja kriisityön valmiuksiin. Tavoite 4: Seurakuntien työyhteisöjen innostaminen uudistuksiin ja kokeiluihin Arvio: Johtamisen koulutus, valmennus ja konsultointi ovat edelleen tärkeä ja keskeinen kapitulin ohjaustyön painopiste. Hiippakunnan tarjoamissa koulutuksissa, kuten Uusien työntekijöiden valmennuksessa ja Kirjo I koulutuksessa, on panostettu vahvasti moniammatillisuuteen. Kapitulin järjestämät brunssit eri puolilla hiippakuntaa ovat muodostuneet tärkeiksi kohtaamis- ja verkostoitumistilanteiksi, missä etsitään uutta intoa työhön. Eri työntekijäryhmien verkostotapaamiset ovat tärkeitä uudistusten ja kokeilujen jakamisen paikkoja. Merkittäviä tapaamisia olivat mm. kriminaalityön neuvottelupäivät ja sielunhoidon verkostotapaaminen. Uuden rippikoulusuunnitelman tiimoilta järjestettiin koulutuksia. Tampereen hiippakunta on mukana muiden hiippakuntien, järjestöjen ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa D-liike -prosessissa, jossa haetaan diakonian suuntaa, areenoita ja toimintatapoja muuttuvassa toimintaympäristössä. 52

55 Viestinnän kehittämiseen seurakunnissa on panostettu mm. järjestämällä kriisiviestintäseminaari ja verkostotapaamisia. Lahden seurakunnat järjestivät työntekijöilleen ja luottamushenkilöilleen kaupunkipyhiinvaelluksen hiippakunnan työntekijöiden tuella. Prosessi tarjosi uuden menetelmän seurakuntien käyttöön kumppanuuksien rakentamiseen paikkakunnalla. Hiippakuntavaltuusto työskenteli syysseminaarissa kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjausten pohjalta. Tavoite 5: Reformaation merkkivuoden Armoa 2017 teemoihin ja hankkeisiin liittyminen Arvio: Solmittiin Tampereen ja Strängnäsin hiippakuntien viisivuotinen yhteistyösopimus. Hiippakunta juhlisti reformaation juhlavuotta järjestämällä eläkeläispappien synodaalikokouksen piispantalossa Tampereella. Järjestettiin lääninrovastien ja pappisasessorien opintomatka reformaation syntysijoille Wittenbergiin. Tavoite 6: Hiippakuntien välinen yhteistyö Arvio: Kertomusvuonna hiippakuntien välinen yhteistyö tiivistyi ja syveni erityisesti viestinnän kehittämistyön äärellä. Turun arkkihiippakunnan kanssa on löydetty luontevia yhteistyökumppanuuksia koulutusten, viestinnän ja yhteisövalmennuksen tiimoilta. 53

56 6.4 Oulun hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Oulun hiippakunnan tuomiokapituli rakentaa Kristuksen kirkkoa tukemalla seurakuntien työntekijöitä ja vastuunkantajia tehtävässään. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Tuomiokapitulin strategiatyön loppuun saattaminen oli vuoden 2017 erityisenä painopisteenä. Strategiatyöhön osallistui koko henkilöstö. Se pohjautui tuomiokapitulin sisäiseen työskentelyyn, hiippakuntien työntekijöille lähetettyyn kyselyyn ja kokonaiskirkon kehitysnäkymiin, etenkin Kohtaamisen kirkko -asiakirjaan ja Kirkon tulevaisuuskomitean työskentelyyn. Reformaation juhlavuotta huomiotiin suurprojektilla, jossa Oulun hiippakunnan oratoriokuoro toteutti Händelin messiaan, joka esitettiin lokakuussa 4 kertaa Oulun hiippakunnassa sekä Luulajassa. Kuorossa laulaa noin 50 pitkälle edennyttä lauluharrastajaa tai musiikin ammattilaista, joista valtaosa laulaa myös muissa alueen kuoroissa. Kuorolaiset tulevat pääosin Oulun seudulta, mutta myös muualta Oulun hiippakunnan alueelta. Valtakunnalliset Jaetut eväät jumalanpalveluspäivät järjestettiin Oulussa Päivien teemoina olivat osallisuus ja yhteisöllisyys. Päiville kutsuttiin työntekijöitä ja seurakuntalaisia, jotka haluavat kehittää kotiseurakuntaansa ja sen jumalanpalveluselämää vuorovaikutukselliseen ja vieraanvaraiseen suuntaan. Seurakuntalaiset ja seurakunnat osallistuivat päiviin ilahduttavan runsaasti. Osallistujia oli noin 940 ja heistä 440 on seurakuntalaisia ja 500 seurakuntien työntekijöitä. Piispantarkastuksessa lisättiin panosta henkilöstön kuulemiseen. Piispantarkastukseen liitettiin vuoden 2017 alusta koko tarkastettavan seurakunnan henkilöstöön kohdistettu henkilöstökysely, jonka tuloksia käsiteltiin etukäteen järjestettävässä henkilöstötapaamisessa. Samanaikaisesti aloitettiin piispantarkastuslomakkeiden uudistustyö. Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnöstä käynnistynyt uudistusprosessi eteni syksyn 2017 aikana. Kirkolliskokous teki päätöksen seurakuntien keskusrahastomaksun alentamisesta prosentilla. Se merkitsee tällä hetkellä arvioiden 14 %:n säästötarvetta tuomiokapituleille vuoteen 2021 mennessä. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Tavoite 1: Tuetaan työntekijöiden identiteettiä ja hengellistä elämää erityisesti pitämällä esillä reformaation perinnettä ja sen merkitystä tässä ajassa Reformaation merkkivuotta varten perustettu projektikuoro ja orkesteri esiintyy eri osissa hiippakuntaa 54

57 Reformaatioon liittyvät asiat ovat mukana läpäisyperiaatteella vuoden toiminnassa Arviointia: Musiikkiprojekti toteutui suunnitellussa laajuudessaan. Kuoro ja orkesteri esittivät Händelin messiaan viisi kertaa ja kuoro oli mukana muissakin musiikkiprojekteissa. Reformaatio oli esillä läpäisyperiaatteella vuoden aikana järjestetyissä tilanteissa. Taloudellisesti tuotot jäivät odotettua pienemmiksi, mutta kulut mahtuivat jumalanpalvelus- ja kirkkomusiikkityön määrärahojen raamiin. Tavoite 2: Tuetaan seurakuntalaisten osallisuutta ja seurakuntien jumalanpalveluselämää Valtakunnalliset Jaetut Eväät jumalanpalveluspäivät järjestetään Oulussa Arviointia: Päivät toteutettiin suunnitelmien mukaan Oulussa Osallistujia oli noin 940, mikä ylitti odotukset. Taloudellisesti tapahtuman kustannukset pystyttiin kattamaan tuotoilla. Tavoite 3: Tuetaan seurakuntia johtamisen ja työyhteisöjen haasteissa sekä muutosprosesseissa Tuetaan seurakuntien johtamista kirkkoherroille, työalajohtajille, virkamiesjohdolle ja luottamusmiesjohdolle suunnatun ohjaamisen ja koulutuksen kautta Kehitetään edelleen hiippakunnan työnohjaajien ja työyhteisökonsulttien koordinaatiota ja koulutusta Järjestetään työnohjauskoulutus Oulun hiippakunnassa Arviointia: Vuoden aikana järjestettiin tapaaminen sekä mentorointia uusille kirkkoherroille. Piispantarkastuksessa lisättiin panosta henkilöstön kuulemiseen henkilöstökyselyn ja henkilöstötapaamisen myötä. Luottamushenkilöille järjestettiin neuvottelupäivä. Useiden seurakuntien kanssa tehtiin yhteistyötä paikallisten ongelmien ja haasteiden hoitamiseksi. Oulun hiippakuntaan saatiin vuonna 2019 alkava kirkon konsulttikoulutus työyhteisön kehittäjille. Työnohjaajakoulutus jatkui vuoden 2017 aikana. Tavoite 4: Kehitetään hiippakunnallisen toiminnan palautejärjestelmää Jatketaan Toimivien mallien kehittämistä palautteen kokoamiseen, arviointiin, käyttöön toiminnan kehittämisessä. Kiinnitetään huomiota myös palautteen palauttamiseen. Arviointia: Luotiin palautekyselymalli, jonka pohjalta toteutettiin palautekyselyjä erityyppisistä koulutuksista ja tapahtumista. Palautejärjestelmien systemaattisessa käyttöönotossa on vielä työtä. 55

58 6.5 Mikkelin hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon strategian toteutumista Tuomiokapitulin strategiaan vuosiksi on kirjattu perustehtäväksi se, että tuomiokapituli edistää piispan johdolla kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnan seurakunnissa vahvistaen seurakuntien toimintaedellytyksiä ja verkostoitumista sekä työntekijöiden ammatillista osaamista. Tämä niveltyy hyvin yhteen koko kirkon strategian kanssa, jossa perustehtäväksi on määritelty se, että kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tuomiokapituli tukee seurakuntia ja niiden työntekijöitä erityisesti siinä toiminnallisessa tavoitteessa, että hengellistä sanomaa nostetaan esiin. Jumalanpalveluselämän rikastuttaminen, seurakuntalaisten motivointi ja sitouttaminen sekä kristillisen kasteen ja kasvatuksen korostaminen ovat olleet keskeisiä teemoja esimerkiksi piispantarkastuksissa sekä hiippakunnallisissa koulutuksissa ja neuvottelupäivillä. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Seurakunnat ovat etsineet ratkaisuja seurakuntatyön jatkuvuuden takaamiseksi. Mikkelin hiippakunnan alueella monet seurakunnat kärsivät muuttotappiosta. Myös väestön ikääntyminen ja vähäinen syntyvyys aiheuttavat haasteita etenkin pienissä maalaisseurakunnissa. Näiden toimintaympäristöön liittyvien seikkojen takia eri seurakuntien välillä on käyty liitosneuvotteluja. Rääkkylän seurakunta siirtyi Kuopion hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan, jolloin siitä tuli Kiteen seurakunnan kappeliseurakunta. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän tilalla aloitti Kotka-Kymin seurakunta, josta jäsenmääränsä perusteella tuli Mikkelin hiippakunnan toiseksi suurin seurakunta. Syksyllä 2017 Sysmän ja Hartolan seurakuntien kirkkovaltuustot tekivät päätöksen seurakuntien yhdistämisestä vuoden 2019 alusta lukien. Sen sijaan Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven seurakuntien liitoshanke kariutui syksyllä Liitoshanketta jatketaan tämän jälkeen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, joka koskee Rautjärven liittämistä Ruokolahteen. Vuoden 2017 aikana on myös valmisteltu Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakuntien yhdistymistä, mutta kirkkovaltuustojen päätökset asiasta menivät vuoden 2018 puolelle. Hiippakunnallisia Myö ja Työ -päiviä vietettiin reformaation juhlavuoden sekä itsenäisen Suomen juhlavuoden hengessä Mikkelissä syyskuussa Päiville osallistui noin 250 työntekijää eri ammattialoilta ja eri puolilta hiippakuntaa. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli sai osakseen merkittävän tunnustuksen, kun Kirkkohallitus myönsi sille kesäkuussa 2017 Kirkon ympäristödiplomin. Hiippakunnan ja kokonaiskirkon tulevaisuutta pohdittiin tulevaisuustyöpajassa elokuun lopulla Mikkelissä. Kirkon työelämä verkosto Kirteko kokoontui Mikkelissä lokakuussa

59 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Tavoite 1: Ohjataan seurakuntia etsimään ja toteuttamaan perustehtävän, toimintaympäristön muutoksen ja taloudellisen itsekannattavuuden näkökulmasta mielekkäitä rakenneuudistuksia. Arvio: Tuomiokapitulin viranhaltijat auttoivat tulevaisuuttaan ja toimintarakenteitaan pohtivia seurakuntia käytännön toimiin rakennepäätöksissä ja tukivat seurakuntien työyhteisöjä muutoksissa. Rakennemuutosseminaareja, tulevaisuus- ja jäsenyystyöpajoja on toimintavuoden aikana järjestetty useissa seurakunnissa. Tuomiokapitulin tuki ja asiantuntemus on koettu paikallisseurakunnissa hyödylliseksi. Tavoite 2: Tuetaan seurakuntien työyhteisöjen toimivuutta, omaehtoista ongelmanratkaisua sekä autetaan seurakuntia tarttumaan työyhteisön ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuetaan seurakuntien työyhteisöjä muutostilanteissa järjestämällä työyhteisönohjausta. Arvio: Tuomiokapitulin viranhaltijat ovat toteuttaneet työyhteisöjen kehittämisprosesseja seurakuntien työyhteisöjen ja työalatiimien kanssa sekä kutsusta että piispantarkastusten yhteydessä havaittujen tarpeiden mukaan. Hyvänä välineenä on palvellut sähköinen työyhteisön kuntokartoitus -kysely, jota on voitu tarvittaessa toistaa ja saada näin selville kehityskulkuja työyhteisön tilassa. Toimintavuoden 2017 aikana on ollut tarvetta tarjota keskustelu- ja konsultointiapua kriisiin ajautuneille seurakuntien työyhteisöille. Koulutettuja kirkon työyhteisökonsultteja tulisi olla Mikkelin hiippakunnassa enemmän. Tavoite 3: Tuetaan rekrytoitumista seurakuntatyöhön pitämällä yhteyttä kirkon virkaan opiskeleviin eri oppilaitoksissa ja järjestetään erityisesti uusille työntekijöille työnohjausta, mentorointia ja vertaisryhmätukea. Arvio: Mikkelin hiippakunnan alueelta on viime vuosina lähdetty valitettavan heikosti opiskelemaan kirkon virkoihin. Yleisesti ottaen avautuneet virat on kuitenkin saatu täytettyä, mutta hakijoiden hieman suurempi määrä antaisi seurakunnille enemmän valinnan mahdollisuuksia. Ainoastaan seurakuntapastorien viranhauissa on havaittavissa hakijoiden tulva, mikä korreloi valtakunnallisen tilanteen kanssa. Tuomiokapitulin yhteydenpito kirkon tehtäviin kouluttavien oppilaitosten kanssa on tiivistä ja säännöllistä. Ennen kaikkea tuomiokapitulin tulee kannustaa paikallisia seurakuntia ottamaan opiskelijoita työssäoppimisjaksoille. Hiippakuntaan tuleville uusille työntekijöille järjestetään yhteisiä tapaamisia ja perehdytystä. Tavoite 4: Pidetään yllä seurakuntien työntekijöiden ammatillista osaamista vastaamalla seurakuntien sekä kokonaiskirkon hankkeisiin liittyvään koulutustarpeeseen. Arvio: Vaikea taloustilanne varsinkin pienissä seurakunnissa on johtanut siihen, että koulutuksiin osallistumista arvioidaan hyvin kriittisesti. Lyhyt omalla alueella pidettävä koulutus kerää osallistujia paremmin kuin kauempana järjestettävä 57

60 pitkäkestoinen koulutus. Tuomiokapitulin näkökulmasta olisi tärkeää saada toiveita ja palautetta seurakunnista, jotta koulutus kohtaisi osallistujien tarpeet. Tavoite 5: Kehitetään toimintaa Kirkon ympäristödiplomin mukaisesti ja tuetaan seurakuntia ympäristödiplomin hankkimisessa. Tavoitteena on ympäristödiplomiseurakuntien määrän lisääminen hiippakunnassamme. Arvio: Omassa koulutus- ja kehittämistoiminnassaan seurakuntien suuntaan tuomiokapituli pyrki lisäämään ympäristötietoisuutta. Esimerkiksi kirkon oppia käsittelevään pastoraalikurssiin on sisällytetty ekoteologiaan keskittyvä osio. Vuonna 2017 Mikkelin hiippakunnassa seitsemällä seurakunnalla oli voimassa oleva Kirkon ympäristödiplomi. Kouvolan seurakuntayhtymän ympäristöjärjestelmän auditointi uudelle viisivuotiskaudelle tapahtui joulukuussa Ympäristödiplomin hankkimiseen aletaan kannustaa yhä enemmän etenkin piispantarkastusten yhteydessä. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja: Tuomiokapituli kokoontui kertomusvuonna 18 kertaa ja hiippakuntavaltuusto kaksi kertaa. Toteutuma 2017 Toteutuma 2016 Toteutuma 2015 Toteutuma 2014 Toteutuma 2013 Asiat: vireille/ 446/ / / / /718 käsitellyt asiat Kurssit: kpl/osallistujat 19/569 15/427 15/461 12/355 17/559 Neuvottelupäivät: kpl/ osallistujat 9/427 14/690 13/449 15/670 22/738 58

61 6.6 Borgå stift Hur enhetens verksamhet främjar genomförandet av kyrkans strategi Budskapets förmedling stöder vi genom utbildning, kontakter till media och genom att stöda församlingarna i deras verksamhet. Genom kursutbudet försöker vi rusta de anställda att kunna möta kyrkans medlemmar med förståelse, respekt och kärlek. I enlighet med strategin anser vi det viktigt att utveckla frivilligverksamheten. Vi har även informerat och stött församlingarna i frågor som gäller flyktingsituationen. Viktiga händelser i verksamhetsmiljön och verksamheten Borgå stift är geografiskt splittrat vilket innebär att relativt mycket arbetstid går åt till resor. Församlingarna, som är 56 till antalet, är relativt små och behöver stöd från stiftet i förvaltningsärenden. Biskopen förrättade under året tre prästvigningar i vilka sex personer ordinerades till prästämbetet, samt en diakonvigning där stiftet fick nio nya diakoniarbetare, och tre nya ungdomsarbetsledare välsignades till tjänst. Under året förrättade biskopen fem biskopsvisitationer. Domkapitlets kollegium sammanträdde 13 gånger och stiftsfullmäktige sammanträdde två gånger. Inom förvaltningen har arbetet med församlingsstrukturerna fortlöpt med rådgivning och uppföljning samt stödjande av personalen genom konsultering i arbetslags- och strukturfrågor i de församlingar där sammanslagningar gjorts. Domkapitlet har också engagerat en utomstående konsult för att underlätta arbetet. Domkapitlet har lett sammanslagningsprocessen i Lovisanejdens kyrkliga samfällighet som ledde till beslut i Kyrkostyrelsen. Flera församlingar kämpade med en allt svagare ekonomi, och Kyrkostyrelsen beviljade en församling prövningsenligt verksamhetsunderstöd på sammanlagt Domkapitlets ekonomi har varit stabil och bokslutet visade ett överskott på Kyrkostyrelsen har ställt till förfogande för varje stift för att utveckla stiften och församlingarna. Domkapitlet har använt ca till att utreda möjligheterna till utökat samarbete på Åland, till att stöda personalen och utveckla församlingsstrukturen och arbetslagen i flera församlingar som genomgått ändringar av församlingsstrukturen. Dessutom har domkapitlet arbetat med planeringen av de framtida regionala centralregistren i stiftet samt stött utvecklandet av samfällighetsstrukturer i några samfälligheter. Uppfyllandet av verksamhetsmål som godkänts i budgeten för år 2017 Mål 1: En sista grupp för församlingar i södra Finland inleder sin gudstjänstutbildning år 2016 och avslutar den hösten Gruppen samlar församlingar i Nyland och Åboland som inte deltog i den fortbildning som genomfördes

62 2012. Sedan övergår stiftets satsning på gudstjänstutbildningen från att ha varit kursverksamhet till fortbildning för regionala grupper. Förverkligande: Gudstjänstutbildningens sista grupp för församlingar i södra Finland inledde sin utbildning våren 2017 och avslutar den våren Endagsträffar En dag kring gudstjänsten Vägar till fortgående utveckling i gudstjänstlivet planerades, men på grund av reformationens märkesår samt utbildningarna kring konfirmandarbetet sköts förverkligandet fram till hösten 2018 och våren Mål 2: Förändringarna i församlingsstrukturen följs upp och stödåtgärder i form av arbetslagsutveckling och arbetshandledning sätts in vid behov. Biskopen och domkapitlets övriga personal besöker församlingarna och hjälper dem att finna fungerande lösningar för ekonomi, verksamhet och personal. Vid behov används stiftets arbetslagskonsulter eller annan konsulthjälp för att stöda församlingarna i dessa processer. Förverkligande: Domkapitlet har följt med och berett processen tillsammans med Helsingfors domkapitel angående sammanslagningen av sju församlingar till två i Lovisanejdens kyrkliga samfällighet. Församlingarna som berörs är Lovisa svenska och finska församling, Lappträsks svenska och finska församling, Liljendals församling, Pernå församling och Strömfors församling. De två nya församlingarna kommer att heta Agricola svenska församling och Agricolan suomalainen seurakunta. Personalförvaltningen i Nykarleby församling stöddes genom att domkapitlet ställde konsulter till församlingens förfogande. Mål 3: Borgå stift betonar i sin verksamhet ansvaret för missionen och kyrkans internationella arbete. För att inspirera till mission planerar stiftssekreteraren för mission och internationellt arbete två studieresor: den ena till Sjömanskyrkan i London och den andra till Israel. Förverkligande: Missionskommittén samlades fyra gånger under året. Mötena har den viktiga funktionen att man kan informera varandra om verksamheten och aktualia. Båda studieresorna genomfördes enligt planerna. Mål 4: Samtalsdagarna kring andligt liv i Borgå stift arrangeras för tredje gången. Intresset för dagarna har vuxit för varje år som gått. Stiftet fortsätter sin strävan att inspirera till frivilligarbete, även med tanke på de ekonomiska framtidsutsikterna. Förverkligande: Kursen i andlig fördjupning ordnades för tredje gången och retreater erbjöds på Snoan. Ordinationsretreaten för nya präster under ledning av biskopen och stiftssekreteraren infördes som ett led i ordinationsutbildningen. Nätverket kring frivilligarbetet, LekMannaAkademin, har fortsatt att mötas för att utveckla olika funktioner kring frivilligarbetet i församlingarna. Ett utbildningstillfälle om flyktingarbete och frivilliga arrangerades på Lärkkulla i samarbete med LekMannaAkademin och Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA). 60

63 Mål 5: Pastoralutbildningen genomgår under perioden en förnyelse. En del av kurserna slås samman samtidigt som två helt nya studiehelheter introduceras: 1) diakoni, mission och globalt ansvar samt 2) kommunikation och växelverkan. Förverkligande: Förnyelsen av pastoralutbildningen är nu genomförd och övergångsperioden avslutades De nya kurserna har arrangerats med stöd av stiftssekreterarna (1) och KCSA (2). Mål 6: Rekryteringen till kyrkliga yrken har uppmärksammats på stiftsnivå genom att en arbetsgrupp Rekrytering 2.0 grundades Arbetsgruppens slutrapport behandlas av domkapitlet, som ger direktiv för framtiden. Förverkligande: Arbetsgruppen 2.0 avslutade sitt arbete 2016 och avgav sin slutrapport till domkapitlet. En ny rekryteringsgrupp bestående av Johan Westerlund, Magnus Riska och Tomas Ray tillsattes under 2017 och hade tre möten under året. Den har främst fokuserat på rekrytering av präster som en process börjande från hjälpledarutbildningen, samt planerat broschyrer och filmer på videotjänsten Youtube. Mål 7: Märkesåret 2017 syns på ett genomgripande sätt på olika plan. Förverkligande: Domkapitlets representant medverkade i planeringen av de Finlandssvenska ekumeniska kyrkodagarna i Åbo ( ). Kyrkodagarnas tema Nåd betonade märkesårets huvudsakliga innehåll. Året nådde sin höjdpunkt i den nationella huvudfesten i Åbo Dagen inleddes med en tvåspråkig festmässa i Åbo domkyrka. 61

64 6.6 Porvoon hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon strategian toteutumista Tuemme sanoman välittymistä koulutuksella, mediayhteyksillä ja tukemalla seurakuntien toimintaa. Kurssitarjonnan avulla pyrimme valmentamaan työntekijöitä kohtaamaan kirkon jäsenet ymmärtäen, kunnioittavasti ja rakkaudella. Ajattelemme strategian mukaisesti, että vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on tärkeää. Tiedotamme ja tuemme seurakuntia pakolaisia koskevissa asioissa. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Porvoon hiippakunta on maantieteellisesti pirstaleinen, minkä vuoksi matkat vievät paljon työaikaa. Hiippakunnan 56 seurakuntaa ovat suhteellisen pieniä, ja ne tarvitsevat hiippakunnan apua hallintoasioissa. Piispa toimitti vuoden aikana kolme pappisvihkimystä, joissa kuusi henkilöä vihittiin papiksi, sekä yhden diakonivihkimyksen, jossa hiippakunta sai yhdeksän uutta diakonia. Lisäksi kolme uutta nuorisotyönohjaajaa siunattiin työhönsä. Vuoden aikana piispa toimitti viisi piispantarkastusta. Tuomiokapitulin kollegio kokoontui 13 kertaa ja hiippakuntavaltuusto kaksi kertaa. Hallinnossa seurakuntarakenteiden kehittämistyö on jatkunut neuvonnan ja seurannan muodossa, ja liitosseurakuntien henkilöstöä on tuettu auttamalla työlainsäädäntö- ja rakennekysymyksissä. Tuomiokapituli otti ulkopuolisen konsultin palvelukseensa työn helpottamiseksi. Tuomiokapituli on johtanut Loviisanseudun seurakuntayhtymän liitosprosessia, josta saatiin kirkkohallituksen päätös. Moni seurakunta kamppailee yhä heikommassa taloudellisessa tilanteessa, ja kirkkohallitus myönsi yhdelle seurakunnalle harkinnanvaraista toiminta-avustusta yhteensä Tuomiokapitulin talous on ollut vakaalla pohjalla, ja tilinpäätös oli ylijäämäinen. Kirkkohallitus on määrännyt jokaiselle hiippakunnalle käytettäväksi hiippakunnan ja sen seurakuntien kehittämiseen. Tuomiokapituli on käyttänyt noin yhteistyön lisäämismahdollisuuksien selvittämiseen Ahvenanmaalla, henkilöstön tukemiseen ja seurakuntarakenteen ja työyhteisöjen kehittämiseen useissa rakennemuutoksen kokeneissa seurakunnissa. Lisäksi tuomiokapituli on suunnitellut hiippakunnan tulevia alueellisia keskusrekistereitä sekä tukenut seurakuntayhtymien rakenteellista kehitystyötä. 62

65 Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Tavoite 1: Etelä-Suomen seurakuntien viimeinen ryhmä aloittaa jumalanpalveluskoulutuksensa vuonna 2016 ja saa sen päätökseen syksyllä Ryhmä kokoaa yhteen Uudenmaan ja Turunmaan seurakunnat, jotka eivät osallistuneet vuosina toteutettuun jatkokoulutukseen. Sen jälkeen hiippakunnan panostus jumalanpalveluskoulutukseen muuttuu siten, että kurssitoiminnasta siirrytään alueryhmien jatkokoulutukseen. Arvio: Etelä-Suomen seurakuntien viimeinen ryhmä aloitti jumalanpalveluskoulutuksensa keväällä 2017 ja saa sen päätökseen keväällä Yhden päivän kokoontumisia En dag kring gudstjänsten Vägar till fortgående utveckling i gudstjänstlivet (Päivän teemana jumalanpalvelus Jumalanpalveluselämän jatkuvan kehittämisen keinoja) suunniteltiin, mutta toteutus siirrettiin syksyyn 2018 ja kevääseen 2019 uskonpuhdistuksen merkkivuoden ja rippikoulutyön koulutusten vuoksi. Tavoite 2: Seurakuntarakenteen muuttumista seurataan ja tuetaan tarvittaessa kehittämällä työyhteisöjä ja tarjoamalla työnohjausta. Piispa ja tuomiokapitulin muu henkilöstö vierailevat seurakunnissa ja auttavat niitä löytämään toimivat ratkaisut talouteen, toimintaan ja henkilöstökysymyksiin. Tarvittaessa käytetään hiippakunnan työyhteisökonsultteja tai muuta konsulttiapua tukemaan seurakuntia näissä prosesseissa. Arvio: Tuomiokapituli on seurannut ja valmistellut yhdessä Helsingin tuomiokapitulin kanssa Loviisanseudun seurakuntayhtymän seitsemän seurakunnan yhdistymistä kahdeksi. Nämä seurakunnat ovat Loviisan ruotsalainen ja suomalainen seurakunta, Lapinjärven ruotsalainen ja suomalainen seurakunta, Liljendalin seurakunta, Pernajan seurakunta ja Ruotsinpyhtään seurakunta. Uudet seurakunnat ovat nimeltään Agricola svenska församling ja Agricolan suomalainen seurakunta. Uudenkaarlepyyn seurakunnan henkilöstöhallintoa tuettiin niin, että tuomiokapituli antoi sen käyttöön konsultteja. Tavoite 3: Porvoon hiippakunta korostaa toiminnassaan vastuuta lähetystyöstä ja kirkon kansainvälisestä työstä. Lähetystyön ja kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri suunnittelee kahta opintomatkaa lähetystyöhön innoittamiseksi: toista Lontoon merimieskirkkoon ja toista Israeliin. Arvio: Lähetyskomitea kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat tärkeitä, jotta voidaan jakaa tietoja toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Molemmat opintomatkat toteutuivat suunnitelmien mukaan. Tavoite 4: Porvoon hiippakunnan Samtalsdagarna kring andligt liv (hengellisen elämän keskustelupäivät) järjestetään kolmannen kerran. Kiinnostus päiviä kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Hiippakunta pyrkii edelleen innostamaan vapaaehtoistyöhön, myös taloudelliset tulevaisuuden näkymät huomioon ottaen. 63

66 Arvio: Hengellisen syventymisen kurssi järjestettiin kolmatta kertaa, ja Snoanissa pidettiin retriittejä. Osana ordinaatiovalmennusta otettiin käyttöön piispan ja hiippakuntasihteerin vetämä uusien pappien ordinaatioretriitti. Vapaaehtoistyön LekMannaAkademin-verkosto on jatkanut kokoontumisia seurakuntien vapaaehtoistyön kehittämiseksi. Lärkkullassa järjestettiin koulutustilaisuus pakolaistyöstä ja vapaaehtoisista yhteistyössä LekMannaAkademin-verkoston ja Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen (KRTK) kanssa. Tavoite 5: Pastoraalikoulutusta uudistetaan kaudella Osa kursseista liitetään toisiinsa, ja koulutukseen sisällytetään kaksi kokonaan uutta opintokokonaisuutta: 1) diakonia, missio ja globaali vastuu sekä 2) viestintä ja vuorovaikutus. Arvio: Pastoraalikoulutuksen uudistus on nyt toteutettu, ja siirtymäkausi päättyi Uudet kurssit on järjestetty hiippakuntasihteerien (1) ja KRTK:n (2) tuella. Tavoite 6: Kirkollisiin ammatteihin rekrytoimiseen on kiinnitetty huomiota hiippakuntatasolla perustamalla työryhmä Rekrytointi 2.0 vuonna Työryhmän loppuraportin käsittelee tuomiokapituli, joka antaa toimintaohjeet tulevaisuutta varten. Arvio: Työryhmä 2.0 sai työnsä päätökseen vuonna 2016 ja jätti tuomiokapitulille loppuraporttinsa. Vuonna 2017 asetettiin uusi rekrytointiryhmä, johon kuuluvat Johan Westerlund, Magnus Riska ja Tomas Ray. Se kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Se on keskittynyt etenkin pappien rekrytointiin prosessina, joka alkaa isoskoulutuksesta, sekä suunnitellut esitteitä ja videoita YouTube-palveluun. Tavoite 7: Merkkivuosi 2017 näkyy vahvasti eri tasoilla. Arvio: Tuomiokapitulin edustaja oli mukana Turun suomenruotsalaisten ekumeenisten kirkkopäivien ( ) suunnittelussa. Kirkkopäivien teema Armo painotti merkkivuoden tärkeintä sisältöä. Vuosi huipentui valtakunnalliseen pääjuhlaan Turussa Päivä aloitettiin kaksikielisellä juhlajumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa. 64

67 6.7 Kuopion hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon strategian toteutumista Yhteistyössä hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin kanssa piispa johtaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa. Tavoitteena on tukea ja ohjata seurakuntaelämää sekä edistää kirkon tehtävää ja toimintaedellytyksiä hiippakunnan alueella. Hallintoon liittyvissä tehtävissä piispan apuna on erityisesti tuomiokapituli, opetustehtävässä ja seurakuntien toiminnallisessa tukemisessa ja ohjaamisessa hiippakunnan sihteeristö. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Tuomiokapituli kokoontui 16 kertaa. Neljään seurakuntaan valittiin kirkkoherra. Joensuun rovastikuntaan nimettiin lääninrovasti alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Ordinaatiovalmennuksia ja pappisvihkimyksiä oli yksi, pappeja vihittiin 3. Pastoraalitutkintoja suoritettiin 12. Seurakuntatyön johtamisen tutkintoja suoritettiin 11. Diakonian virkaan vihittiin yksi henkilö, joka kävi ordinaatiovalmennuksessa Oulun hiippakunnassa. Piispantarkastuksia järjestettiin Ilomantsin, Rautalammin, Sotkamon ja Vieremän seurakunnissa. Seurakunnille annettiin kehittämistehtäviä, joissa tuettiin erityisesti tulevaisuussuunnittelua sekä työilmapiirin, jumalanpalveluselämän ja vapaaehtoistyön kehittämistä. Hiippakuntavaltuusto kokoontui kolme kertaa hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016, lakkautettiin vahtimestarin ja toimistosihteerien virat sekä perustettiin piispan erityisavustajan ja hallintosihteerin virat. Hiippakuntavaltuuston kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2018 talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Hiippakunnan toimintalinjauksesta vuosille keskusteltiin pidetyssä kokouksessa. Rääkkylän seurakunta liittyi Kiteen seurakuntaan ja siirrettiin Mikkelin hiippakuntaan. Siilinjärven rovastikunta päätettiin lakkauttaa lukien. Työyhteisökehittäjänä toimivan hiippakuntasihteerin viransijainen aloitti työnsä kertomusvuoden alusta. Diakoniatyön vastuu siirrettiin eläköityneeltä hiippakuntasihteeriltä toiselle hiippakuntasihteerille. Tuomiokapituli palkkasi kaksi määräaikaista työntekijää syyskaudelle Toisen tehtävänä oli jumalanpalvelusprojektin suunnitteleminen ja toisen tuomiokapitulin kirjaston järjestäminen. Vuosi 2017 oli reformaation 500-vuotismerkkivuosi ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Hiippakunta järjesti reformaation merkkivuoden pääjuhlan Kuopiossa kutsutilaisuutena yhteiskunnan ja seurakuntien johtajille ja vaikuttajille hiippakunnan alueella. Lisäksi järjestettiin kaikille seurakuntien työntekijöille suunnatut alueelliset hiippakuntapäivät Kuopiossa, Paltamossa ja Joensuussa syyskuussa. Erillisiä työalakohtaisia neuvotteluja ei tämän johdosta järjestetty. 65

68 Kirkon varhaiskasvatuspäivät järjestettiin Kuopion hiippakunnan alueella syyskuussa, valtakunnalliset työnohjaajapäivät toukokuussa. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna Kirkon työntekijän hengellisen identiteetin vahvistaminen Edellisen vuoden aikana pappisvirkaan vihityille järjestettiin retriitti. Toimintaa on hyvä laajentaa myös diakonian virkaan vihityille. Suunniteltuja virvoituspäiviä ei toteutettu ja niistä päätettiin jatkossa luopua resurssipulan vuoksi. Kirkon työhön opiskelevien seminaarissa ja muissa tapahtumissa tuettiin kirkon virkaan opiskelevien hengellistä identiteettiä. Järjestettiin hengellisen ohjauksen päivä tammikuussa. Rekrytoitiin retriitinohjaajia. 2. Työhyvinvoinnin edistäminen seurakunnissa Piispantarkastuksissa käytettiin työhyvinvointikyselyä, jonka tuomiokapituli kustansi seurakunnille. Tuomiokapituli palkkasi työyhteisökehittäjän tukemaan seurakuntien työhyvinvointia ja ennaltaehkäisemään työhyvinvointiongelmia. Työhyvinvointihankkeen suunnittelu aloitettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen kanssa. Seurakuntien työntekijöille järjestetyt hiippakuntapäivät edistivät työyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. 3. Toimimme yhteistyössä Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kanssa keväällä 2014 solmittu jatkosopimus vahvistaa yhteistyötä, hengellistä yhteyttä ja solidaarisuutta sopijaosapuolten välillä Lääninrovastit tutustuivat kumppanikirkon elämään vierailulla helmikuussa. Valmisteltiin yhteistyösopimuksen jatkamista vuodesta 2018 eteenpäin. Kumppanikirkon pastori vieraili hiippakunnassa ja sen seurakunnissa kolmen viikon aikana. Kuopion seurakuntien nuorisotyö järjesti matkan Pyhälle maalle lokakuussa. Suunniteltu kirkkomusiikin yhteistyöprojekti ei vuonna 2017 jatkunut, mutta tarvetta tälle yhteistyölle kuitenkin on. 4. Muutoksessa olevien seurakuntien tukeminen Seurakuntien muutoshankkeita on seurattu ja tarvittaessa ohjeistettu. Kehittämisavustuksia seurakuntien yhteistyö- ja rakennemuutoshankkeisiin on annettu. 66

69 5. Seurakuntien vapaaehtoistoiminnan tukeminen Toimintakulttuurin muutoksen tarve on tullut esille mm. piispantarkastusten yhteydessä. Tuomiokapituli hakee vielä keinoja tukea tätä muutosta. Seurakuntavaalikoulutuksessa rohkaistiin vahvempaan yhteistyöhön seurakuntalaisten kanssa. Toimintakulttuurin muutoksessa on jatkossa keskityttävä enemmän työntekijöiden koulutukseen. 6. Uskontodialogi ja kulttuurienvälisen ymmärryksen lisääminen Turvapaikanhakijatilanne on vaikuttanut monien seurakuntien työhön vieden resursseja, mutta samalla haastanut uuteen toimintakulttuuriin ja muualta tulevien vastaanottamiseen. Kristinuskon opetus ja kasteopetus maahanmuuttajille on ollut haasteena monissa seurakunnissa. Seurakuntien kouluyhteistyötä ja uskontojen näkymistä kouluympäristössä vahvistettiin koulutoimelle ja seurakunnille järjestetyssä seminaarissa. Uskontokasvatusta kuntien varhaiskasvatuksessa tuettiin järjestämällä varhaiskasvatussuunnitelmakoulutukset Kuopiossa ja Joensuussa. 67

70 6.8 Lapuan hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Lapuan hiippakunta tukee kirkon strategian toteutumista toimintalinjauksessaan määriteltyjen neljän painopistealueen kautta. Nämä ovat: hengellisen elämän kehittäminen, missionaarisuuden vahvistaminen, tuomiokapitulin aktiivisen roolin vahvistaminen seurakuntien muutosprosesseissa ja tuomiokapitulin oman toiminnan kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Piispantarkastukset toteutettiin Kurikassa, Kinnulassa, Soinissa ja Pietarsaaren suomalaisessa seurakunnassa. Niissä on ollut vahva ote tukea seurakuntien toimintaa ja seurakuntaelämän uudistumista. Reformaation merkkivuoden päätapahtumat olivat Isonkyrön kirkon televisioitu ekumeeninen juhlamessu helatorstaina ja maakuntakeskuksissa toteutetut messut ja tapahtumat. Jaetut eväät sunnuntai kokosi Alajärvelle erityisesti jumalanpalveluselämässä palvelevia seurakuntalaisia. Kasteseminaarit kasteteologiasta ja kastekäytännöistä pidettiin Jyväskylän Palokassa ja Seinäjoen Ylistarossa. Keski-Saksan evankelisen kirkon (EKM) ja Lapuan hiippakunnan välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin keväällä ja samasta kirkosta vieraili ordinaatiovalmennusryhmä tutustumassa hiippakuntaan ja sen seurakuntiin. Uskontodialogisia päiviä järjestettiin kaksi. Keski-Pohjolan kirkkojen neuvottelu, Mittnordenmöte järjestettiin Trondheimissa. Hiippakunta osallistui MIGRIn johtamaan pilottihankkeeseen Keski-Suomessa. Hankkeen tarkoituksena on lisätä seurakuntien valmiutta laajamittaisen maahantulon tilanteessa. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Reformaation merkkivuosi sekä Suomi 100 -juhlavuoden viettäminen ovat olleet toimintavuoden 2017 pääasiat. Reformaation merkkivuosi näkyi messuissa, erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa. Merkkivuosi loi luontevia mahdollisuuksia piispalle ja henkilöstölle olla yhteydessä kansainvälisiin, kansallisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Kirkon luterilainen uskontulkinta tuli näkyväksi keskelle elämää. Kaste oli yksi hengellisen elämän kehittämisen painopisteistä. Kasteseminaarit toteutettiin hiippakunnan länsi- ja itäosassa. Papeille suunnatut seminaarit otettiin vastaan innostuneesti, toki niiden moniammatillisuutta kaivattiin. Jumalanpalveluselämän määrätietoinen kehittäminen seurakunnissa jatkuu. Seurakuntalaisuuden vahvistaminen ja kumppanuuden löytäminen eri tavoin ajat- 68

71 televien seurakuntalaisten kanssa on käynnissä. Seurakuntalaisuuden kehittäjät, moniammatillinen työryhmä, tekee seurakuntatasolla määrätietoista työtä. Eri tavoin koottuja jumalanpalvelusryhmiä toimii lähes kaikissa hiippakunnan seurakunnissa. Asennoituminen jumalanpalvelukseen on muuttumassa toimittamisesta elämäksi. Ihmisen monipuolinen kohtaaminen on lähtökohtana. Vuoden 2017 aikana selvitettiin kumppanuustoiminnan periaatteet. Yhteistyösopimus jonkun etelän kirkon kanssa on tarkoitus sopia vuonna Maahanmuuttotilannetta seurattiin tarkasti. Yhteistyö vastaanottokeskusten henkilöstön ja hiippakunnan välillä on ollut toimivaa. Suuri ihme rippikoulukoulutus suunniteltiin Lapuan hiippakunnassa omanlaiseksi, moniammatilliseksi ja koko vuoden 2018 kestäväksi kokonaisuudeksi. Mukana suunnittelussa ja toteutuksessa oli useiden kymmenien rippikoulusparraajien moniammatillinen joukko. Erityisiä haasteita Lapuan hiippakunnalla on vieraanvaraisuuden vahvistamisessa ja uskontodialogin käymisessä eri uskontojen välillä. Monikulttuuristumisen myötä uskontodialogin taito korostuu. Kirkon olemusta koskeva itseymmärryksemme vaatii selkeyttä. Mitä missio kirkon tehtävänä on nyt? Tuomiokapitulin toiminta on perustunut perustehtävälähtöisyyteen kaikissa rakennemuutos- tai seurakuntien yhteistyöprosesseissa. Perustehtävälähtöisyys on ollut esillä johtavien viranhaltijoiden tapaamisissa, työalaryhmien neuvotteluissa ja pastoraalikoulutuksessa. Erilaisia yhteistyöhankkeita on ollut käynnissä eri puolilla hiippakuntaa, erityisesti hiippakunnan ulkorajoilla on ollut liikehdintää, joka liittyy maakunta- ja sote-uudistukseen. Hiippakunnan sisäisiä yhteistyöhankkeita ovat hiippakunnan yhteinen keskusrekisterihanke ja useat yhteiset taloushallinnon hankkeet. Seurakuntien tukemiseen on tarvittu paljon voimavaroja. Seurakuntien työntekijöiden väsymys huolestuttaa. Resurssien väheneminen ja voimakas toimintaympäristön muutos haastavat seurakuntien johtajuutta. Tuomiokapitulin tärkeä tehtävä on pitää johtajatyöskentelyssä esillä työn rajaamista ja olennaisen, perustehtävälähtöisen työn erottamista epäolennaisesta. Työn tekemisen rakenteiden sekä hallinto- ja johtamisrakenteiden uudelleen arvioimisen oppiminen on tarpeen. Tuomiokapitulin oman henkilöstön toimenkuvia ja toimintaa on kehitetty niin, että se tukee seurakuntien työkulttuurin uudistamista. Viestinnässä on kehitetty uutiskirjettä sekä liitytty vahvemmin some-verkostoon. Kokonaisuutena hiippakunnan työntekijätiimi toimii yhtenäisesti yli työalarajojen. Valtakunnallisia hankkeita (mm. sote- ja maakuntauudistus, Lapsi- ja perhepalveluhanke ja Varhaiskasvatuksen kehittämishanke) on seurattu tarkasti. Turvallisuusasioissa yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa on ollut kiinteää. Hiippakunnan Hehu (Henkisen huollon ryhmä) toimii määrätietoisesti. Hiippakuntavaltuuston tuella saavutettiin ratkaisu tuomiokapitulin tilakysymykseen. Toimitilat ovat Lapualla, Seinäjoella sekä Jyväskylässä. Hiippakuntakartanon uusi majoitusrakennus on valmistumassa. 69

72 6.9 Helsingin hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Helsingin hiippakunta soveltaa luterilaisen kirkon sanomaa ja toimintaa itäisellä Uudellamaalla sekä pääkaupunkiseudun urbaanissa toimintaympäristössä. Suuret seurakuntayhtymät muokkaavat hiippakunnan roolin erilaiseksi muuhun maahan verrattuna. Tärkeimmät tapahtumat toimintaympäristössä ja toiminnassa Piispan vaihtuminen leimasi koko vuoden toimintaa. Vaalien toimittaminen ja vaihdoksen juhlallisuudet sitoivat tuomiokapitulin henkilöstön työtä. Irja Askola jäi eläkkeelle Teemu Laajasalo aloitti piispan virassa Piispan vihkimys toimitettiin Notaari Heikki Hämäläinen irtisanoutui notaarin virasta. Anniina Himberg toimi vs. notaarina. Maarit Dahlstedt jatkoi talous- ja hallintosihteerin viran sijaisena. Kaisa Kariranta irtisanoutui piispan erityisavustajan tehtävästä. Pappisasessoriksi valittiin Hannu Pöntinen. Kirkkohallitus päätti tuomiokapitulin aloitteen mukaisesti muuttaa seurakuntarakennetta Loviisanseudun seurakuntayhtymässä. Lapinjärven ja Loviisan suomalaiset seurakunnat sekä Ruotsinpyhtään seurakunta lakkautetaan ja Agricolan suomalainen seurakunta perustetaan alkaen. Muutosprosessin työyhteisön konsultointiin tuomiokapituli nimesi kirkkoherra Hannu Pöntisen ja hiippakuntasihteeri Hanna Remeksen. Konsultointi käynnistyi heti Kirkkohallituksen päätöksen jälkeen. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Kristityn identiteetti vahvistuu Piispan esiintymisissä ja puheenvuoroissa korostui kristillisen vakaumuksen merkitys arjessa, armeliaisuus monenlaisten vaatimusten edessä, vastuu syrjäytyneiden ja vähemmistöjen aseman parantamisessa sekä toimet ympäristön varjelemiseksi. Reformaation merkkivuosi antoi hyvän taustan luterilaisuuden erityispiirteiden esillä pitämiseen. Koulutuksissa, konsultoinneissa ja neuvonnassa painottui seurakuntaelämän avoimuus ja seurakunnan jäsenten osuus toiminnan suunnittelijoina ja vastuun kantajina. 70

73 Kirkko näkyy ja kuuluu Piispan vaali ja piispan vaihdos noteerattiin näkyvästi kaikissa medioissa. Reformaation merkkivuoden huipennus ja piispan vaihdos osuivat samaan ajankohtaan, jolloin viestit vahvistivat toisiaan. Piispa Askolan lähtömessu striimattiin, joten viidessä kirkossa osallistuttiin messuun videokuvan kautta. Sosiaalinen media on osoittanut vakiintumisensa erityisesti hengellisen viestin viemisessä. Vuonna 2017 piispa Irja Askolan Facebook-sivuilla julkaistiin viikoittain reformaation merkkivuoden innoittamana arjen pyhyyttä kuvaavia päivityksiä hashtagilla #arkiarmoa. Useat niistä tavoittivat yli Facebookin käyttäjää. Paras tavoittavuus oli kuitenkin äitienpäivän jälkeisellä #arkiarmoa -julkaisulla, joka tavoitti ihmistä ja sai käyttäjää reagoimaan päivitykseen. Instagrampäivitysten (Helsingin hiippakunta) seuraajien määrä on kasvanut merkittävästi. Avioliittolain muutos vaikutti laajasti kirkolliseen uutisointiin ja hiippakunnan toimintaan. Samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset aiheuttivat lukuisia kanteluita. Julkinen keskustelu kävi vilkkaana, kun monet seurakunnat ja kirkon työntekijät asettuivat puolustamaan turvapaikanhakijoiden asemaa. Seurakuntien toimintaedellytykset kehittyvät Helsingin hiippakunnan seurakunnissa jatkui laaja toimintakulttuurin muutos. Seurakunnat jättivät lukuisia virkoja täyttämättä, luopuivat monista kiinteistöistä ja etsivät uusia jäsenlähtöisiä toimintatapoja. Pappeja vihittiin kahdessa vihkimyksessä yhteensä 17, diakoneiksi vihittiin 3 ja orientoitumiskoulutukseen osallistui 4 tehtävissään aloittanutta työntekijää. Papiksi vihityistä kuusi alkoi tehdä papin perustyötä paikallisseurakunnissa, ja muut sijoittuivat kirkon erityistehtäviin tai järjestöjen ja oppilaitosten palvelukseen Kirkkoherran virkaanasettamisia oli yksi. Antti Kupiainen asetettiin Askolan seurakunnan kirkkoherran virkaan. Kirkon alan opiskelijoiden työssäoppijoiden seminaareihin (KiToS) osallistui 55 opiskelijaa. Seurakunnissa löytyi uusia ideoita ottaa opiskelijoita osalliseksi seurakuntaelämässä. Hiippakunnan tuella käynnistyi yhteisövalmennus Jätkäsaaressa. Siellä on tavoitteena synnyttää aito alueellinen jumalanpalvelusyhteisö. 71

74 6.10 Espoon hiippakunta Miten tuomiokapitulin toiminta tukee kirkon tehtävän toteutumista Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toiminta toteutui toimintalinjauksen mukaisesti. Tuomiokapitulin sisäiseen toimintakulttuuriin ja seurakuntayhteyksien tiivistämiseen kiinnitettiin jatkuvasti huomiota. Kertomusvuonna valmisteltiin rovastikuntauudistus, joka on toteutunut vuoden 2018 alusta. Rovastikuntien määrä pieneni viidestä kolmeen, kun tuomiorovastikunta ja Tapiolan rovastikunta yhdistyivät uudeksi tuomiorovastikunnaksi sekä Tuusulan ja Nurmijärven rovastikunnat uudeksi Tuusulan rovastikunnaksi. Ratkaisuun päädyttiin muun muassa sen vuoksi, että saavutettaisiin toiminnallisesti tarkoituksenmukaisemmat alueet. Johtamisen kysymyksiin on kiinnitetty huomiota piispantarkastuksien lisäksi niin keväisessä kirkkoherrojen kokouksessa kuin syksyllä järjestetyssä johtamisfoorumissakin. Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Työn rakenteet Espoon hiippakunnan ensimmäinen välillinen kirkkoherran vaali toimitettiin Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa. Tuomiokapituli koulutti seurakuntaneuvostoa kirkkoherran vaalitavasta ja rekrytointiprosessista. Seurakuntien työntekijöiden kanssa kehitettiin innovatiivinen koulutuskokonaisuus, joka vastaa nopeasti muuttuvan toimintaympäristön muutoksiin. Tilauskoulutuksissa painotetaan erityisesti ilmiölähtöisyyttä, yhteistä työtä, vuorovaikutusta, ketteryyttä ja paikallisuutta. Eniten tilattiin koulutuksia, jotka mahdollistivat hengellisen elämän hoitamisen, sosiaalisen median hyödyntämisen ja luomakunnasta huolehtimisen. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Tilauskoulutukset ovat tarjonneet seurakunnille perinteisten koulutusten rinnalle hyvän välineen kehittää yhdessä työtään. Moniammatillista yhteistyötä ja työalarajat ylittäviä ajankohtaisvalmennuksia toteutettiin myös yhdeksän rukousaamiaisen muodossa. Teemoina olivat mm. myötätunto, työhyvinvointi sekä reformaation merkkivuoden teemat. Hallinnon ja henkilöstöhallinnon hyvää toteuttamista tuettiin moninaisella neuvonnalla, ylläpitämällä kotisivujen hallinnollisten ohjeiden palstaa sekä järjestämällä marraskuussa hallinnon teemapäivä, jossa koulutettiin seurakuntia tulevasta tietosuoja-asetuksesta ja sähköisestä asioinnista. Espoon hiippakunnan seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirkkoherroille, talous- ja muulle johdolle sekä lähiesimiehille suunnattu Johtamisforum

75 järjestettiin Keravalla teemalla Muutos mahdollisuutena. Palautteen perusteella forumin ohjelmaa ja järjestelyitä pidettiin onnistuneina. Luottamushenkilökoulutusta on uudistettu koulutuksesta yhteisten kokemusten jakamiseen. Koulutuskeskus Agricolan kanssa ei ole enää jatkettu yhteistyötä. Hiippakuntavaltuusto ja tuomiokapituli järjestivät marraskuussa hiippakuntafoorumin Hyvinkäällä. Teemana olivat jumalanpalvelusyhteisöt ja verkostotyö. Hiippakunnallinen kansainvälisen työn verkosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Teemoja olivat missionaarisuus, uskontodialogi, monikielisyys ja työssä jaksaminen. Kapituli on tukenut seurakuntia kansainvälisen työn tiimien kehittämisessä, joita on nyt 15/19 seurakunnassa. Työn merkitys Jaettiin ensimmäinen hiippakunnallinen Yhdessä-palkinto. Palkinnolla halutaan tukea ja nostaa esiin yhdessä tehtyä, innovatiivista ja työalarajat ylittävää seurakuntatyötä. Piispan myöntämän palkinnon sai Vihdin seurakunta. Riuttarannan vastaanottokeskus, Lähetysjuhlat, Kasvu ja monipuolinen työn yhteinen kehittäminen olivat palkinnon myöntämisen perusteena. Espoon ja Helsingin hiippakuntien monikulttuurisuus näkyi vahvasti Keravalla järjestettyjen valtakunnallisten monikulttuurisuuspäivien osallistujissa ja toteuttajissa. Päivien yhteydessä toteutettiin etnisten musiikkiryhmien päiväfestivaali Joyful Celebration. Espoon hiippakunnan seurakunnissa suorittaa seurakuntaharjoittelunsa vuosittain noin 100 kirkon alojen opiskelijaa. Tuomiokapituli järjesti korkea-asteen kirkon alan opiskelijoille kaksi Kirkon alan opiskelijoiden seminaaripäivää (Ki- TOS). Moniammatillisen päivän tavoitteena on tavata seurakuntaharjoitteluaan suorittavia opiskelijoita, kuulla heidän harjoittelukokemuksistaan ja pohtia mm. kutsumuksen kysymyksiä. Työn ilo ja hyvinvointi Espoon hiippakunnalla on käytettävissään yli 40 koulutettua kirkon työnohjaajaa, jotka antavat työnohjausta seurakuntien työntekijöille. Koska kaikille työnohjaukseen pyrkiville ei ole pystytty osoittamaan työnohjaajaa omasta hiippakunnasta, on näitä pyritty löytämään Tampereen tai Helsingin hiippakunnista. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota työnohjaajien rekrytoimiseen. Nurmijärven seurakunta ja Espoon hiippakunnan tuomiokapituli saivat ympäristödiplomin. Espoon hiippakunnan edustaja osallistui YK:n ilmastokokoukseen Bonnissa Saksassa. Ympäristötyön rakenteiksi kehitettiin Espoon, Helsingin ja Porvoon hiippakuntien yhteinen koordinaatioryhmä (HELEPPO), joka järjesti mm. ELONKEHÄ-ympäristötyön verkosto- ja koulutuspäivän Mustasaaressa. 73

76 Hengellinen elämä Hiippakunnallinen hengellisen elämän verkosto on kehittynyt ja täydentynyt. Verkosto kokoontui kahdesti ja perehtyi mm. ignatiaaniseen hengellisyyteen, pyhiinvaelluksiin ja labyrinttiin. Syksyllä järjestettiin hiippakunnallinen työntekijäretriitti ja tämän lisäksi pidettiin arkiretriittiryhmä loppuvuodesta. Järjestettiin kaksi piispan johtamaa hengellisen elämän päivää, toinen Heponiemessä ja toinen Otaniemen kappelilla. Piispantarkastusviikon ohjelmaan sekä Lohjalla että Leppävaarassa lisättiin koko työyhteisön hengellisen elämän päivä. Piispanmessut ovat mahdollisuus, jonka avulla voidaan vahvistaa messun keskeistä merkitystä seurakunnan elämässä. Piispanmessuja valmisteltaessa tavataan seurakunnan jumalanpalveluselämästä vastaavat työntekijät. Vuoden aikana pidetyt piispanmessut ovat olleet rikkaasti, monipuolisesti ja raikkaasti toteutettuja. Kirkollisiin toimituksiin ja erityisesti kasteiden määrään liittyvää selvitystä ei pystytty järjestämään. 74

77 7 KIRKKOHALLITUKSEEN KUULUVAT OSASTOT JA ERILLISYKSIKÖT 7.1 Kirkkohallituksen virasto-organisaatio 75

78 7.2 Kansliapäällikön toimisto (KPT) Euroopan parlamentissa järjestetetty reformaation juhlavuoteen liittyvä seminaari Celebrating 500 Years of Reformation How can the Legacy posivitely shape the Future of the EU? Kuva: Lena Kumlin 76

79 TULOSKORTTI 2017 Kansliapäällikön toimisto (KPT) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminta on ennakoivaa ja hyvin organisoitua. Kirkolla on ajantasainen tieto sellaisesta valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä, jolla on vaikutusta kirkkoon ja kirkkohallituksella on valmius tarvittaessa vaikuttaa siihen. Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminnan painopisteet päätetään kansliapäällikön johdolla KKH:n johtoryhmässä. Euroopan komission ja parlamentin työlistoja seurataan aktiivisesti. Suomen EU-kantoihin vaikutetaan valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristön, substanssiministeriöiden ja Euroopan kirkkojen konferenssin kautta. Johtoryhmä käy neljä kertaa vuodessa arvioivan keskustelun vaikuttamistavoitteiden toteutumisesta. Aktiivinen seuranta on toteutunut neljän EU-lainsäädäntöhankkeen osalta ja aktiivinen vaikuttaminen on toteutettu kahden lainsäädäntö-/uudistushankkeen osalta. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Sote-uudistuksen yhteydessä varmistetaan seurakuntien sairaalasielunhoidon, perheneuvonnan ja kehitysvammatyön jatkuminen uusissa yhteistyörakenteissa. Pidämme aktiivisesti yhteyttä sisäministeriön sote-valmistelijoihin ja pidetään esillä kirkon lähtökohtien. Asian etenemisestä tiedotamme aktiivisesti seurakuntien ao. vastuuhenkilöille. Hiippakuntien/seurakuntien ja maakuntien/kuntien sopimusmallipohjat valmistuvat vuoden 2017 aikana. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkkohallituksen henkilöstö on osaavaa ja seurakuntien palvelemiseen suuntautunutta sekä viihtyy työssään. Järjestämme sisäisiä koulutuksia ja esimiesvalmennuksia, rekrytoinneissa kiinnitämme huomiota osaamispääoman kartuttamiseen. Henkilöstön työhyvinvointitutkimus. Työhyvinvointi on kehittynyt positiivisesti verrattuna edelliseen tutkimukseen. 77

80 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoite 1: Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminta on ennakoivaa ja hyvin organisoitua. Arvio: Vaikuttamistoiminnan painopisteistä keskusteltiin johtoryhmässä, mutta niiden arvioinnissa ei päästy siihen systemaattisuuteen ja säännöllisyyteen jota tavoiteltiin. Tavoite 2: Kirkolla on ajantasainen tieto sellaisesta valmisteilla olevasta EUlainsäädännöstä, jolla on vaikutusta kirkkoon ja kirkkohallituksella on valmius tarvittaessa vaikuttaa siihen. Arvio: Kirkon EU-toiminnassa seurattiin aktiivisesti EU:n toimintaa mm. liittyen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan, talouspolitiikkaan sekä EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin sekä yleisemmällä tasolla liittyen keskusteluun Euroopan ja EU:n tulevaisuudesta. Kesäkuussa järjestettiin Kirkon keskustelutilaisuus Euroopan taloudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Vaikka kirkolle tärkeitä EU-asioita seurattiinkin aktiivisesti, tavoite aktiivisesta vaikuttamisesta kahden konkreettisen sektorikohtaisen lainsäädäntöhankkeen osalta ei toteutunut. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Tavoite: Sote-uudistuksen yhteydessä varmistetaan seurakuntien sairaalasielunhoidon, perheneuvonnan ja kehitysvammatyön jatkuminen uusissa yhteistyörakenteissa. Arvio: Hallitus päätti lykätä maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoa vuodella. Sopimuskäytäntöjä ryhdyttiin mallintamaan ja mallisopimuksia luomaan, mutta niitä ei voida viimeistellä ennen kuin eduskunta on hyväksynyt maakunta- ja sote-lainsäädännön. Koko kirkon yhteiset tehtävät Tavoite: Kirkkohallituksen henkilöstö on osaavaa ja seurakuntien palvelemiseen suuntautunutta sekä viihtyy työssään. Arvio: Sisäisiä koulutuksia on järjestetty ja rekrytoinneissa on huomioitu monipuolinen osaaminen, joten suunniteltujen toimenpiteiden osalta tavoite on toteutunut. Mittariksi asetettu työhyvinvointitutkimuksen vertailu ei tässä yhteydessä toimi, koska vuoden 2017 osalta ei ole työhyvinvointitutkimusta tehty ja tutkimukset toteutetaan joka toinen vuosi. 78

81 7.3 Hallinto-osasto (HAO) Kirkon kulttuuriperintöstrategiaa esiteltiin Kirkkopäivillä Turussa. Kirkon kuvapankki 79

82 TULOSKORTTI 2017 Hallinto-osasto, HaO Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen 1) Kirkko näyttäytyy avoimena, luotettavana ja helposti lähestyttävänä sekä hallinnollisesti asiantuntevana ja toimintaansa kehittävänä yhteistyökumppanina 2) Vaikuttaminen säädöshankkeisiin 1 a) Verkostoituminen yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa 1 b) Toimielinten esityslistat ja päätöspöytäkirjat liitteineen julkaistaan verkossa heti, kun ne ovat julkisia 1 c) Vaikutetaan viestinnän keinoin mediassa 1 d) Monipuolisen ja luotettavan tilastopalvelun rakentaminen ja hyödyntäminen Ministeriön lainvalmistelijoille välitetään kirkon näkemys hankkeesta Osaston neuvottelukunnat kokoontuvat säännöllisesti Kirkkohallituksen täysistunnon ja virastokollegion pöytäkirjat on julkaistu viikon kuluessa kokouksesta Kirkkoa koskevan oikean ja positiivisen tiedon näkyvyys viestimissä Tilastotiedot julkaistaan aiempaa käytäntöä nopeammin ja yksityiskohtaisemmin Lausunnot ja yhteydenotot ovat vaikuttaneet valmisteluun Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen 3) Toimiva ja tehokas seurakuntahallinto ja talous 3 a) Suunnitelmallinen tiedottaminen Avattujen uutiskirjeiden määrä pysyy yli 80 % tilatuista 3 b) Seurakuntien neuvonta ja koulutus Vastausaika kysymyksiin 1 vko Koulutusten määrä ja koulutuspalautteiden 3 c) Tietojärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto 3 d) Ohjeiden laadinta seurakuntien käyttöön arvosanat Hautaustoimen tietojärjestelmän tekninen suunnittelu on käynnistetty Kiinteistöhallintajärjestelmän rakennusrekisteri on otettu käyttöön 150 seurakunnassa ja arvoesinerekisteri on pilotoitu Tilastoportaalia käyttävät kaikki seurakunnat Seurakuntien kirjanpidossa on otettu käyttöön automaattisia kirjauksia Kirjurin tukipyyntöjen vuosittainen määrä on vähentynyt 5 % 80

83 TULOSKORTTI 2017 Koko kirkon yhteiset tehtävät 4) Seurakuntien asiakirja- ja dokumenttihallinto ja arkistotoimi hoidetaan asianmukaisesti 5) Seurakuntavaaleja koskevia säännöksiä kehitetään 6) Kirkon keskushallinnon sähköinen asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä on toimiva 7) Kirkon kulttuuriperintö säilyy ja arvostus pysyy korkealla 8) Kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän (Kirjuri) monipuolinen kehittäminen ja ylläpito Hallinto-osasto, HaO 4 a) Asian- ja dokumentinhallinnan sähköisestä järjestelmästä, Domuksesta, tiedotetaan ja jaetaan hyviä kokemuksia 4 b) Paperiarkiston malliarkistosuunnitelman päivittäminen Kirkon vaalijärjestystä ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2014 vaaleista saadun palautteen ja yleisen vaalilain kehittymisen mukaisesti Toimintatapojen uudelleenarviointi ja käytäntöjen kehittäminen 7 a) Kulttuuriperintöstrategia 2020 laatiminen 7 b) Seurakuntien ohjaaminen ja tukeminen kulttuuriperintöarvoja koskevissa kysymyksissä 8 a) Kirjurin kehittäminen saatujen palautteiden ja kehitysehdotusten mukaisesti 8 b) Lakimuutosten ja tietoturva-asetusten huomioiminen Domusta käyttäviä seurakuntia on kymmenen Arkistonmuodostussuunnitelman uudistaminen on käynnistetty Vaalijärjestystä koskeva muutosehdotus on kirkolliskokouksessa Jäsentietojärjestelmää koskeva muutostyö on aloitettu Järjestelmä on vakiintunut ja on luotu toimivat sähköisen asiakirjahallinnon käytännöt Strategia on laadittu Ohjeet on uusittu ja julkaistu Projektit valmistuvat aikataulussa 81

84 TULOSKORTTI 2017 KKH - strategiset painopisteet: Nostamme kirkon sanoman esiin Hallinto-osasto, HaO Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio 9) Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksista kulttuuriperintöön ja yhteiskuntaan lisääntyy Kohtaaminen koskettaa 10) Osaston yhteistyö seurakuntien kanssa hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa vahvistuu Arvostamme jäsenyyttä 11) Kansalaisten ja muiden sidosryhmien asioinnin helpottaminen 9 a) Kirkon kulttuuriperintö näkyy reformaation merkkivuoden tiedottamisessa 9 b) Osallistutaan kv. symposiumin 500 vuotta protestanttista kirkkoarkkitehtuuria järjestämiseen 10 a) Kirjuria kehitettäessä kuunnellaan kenttää ja työskennellään yhdessä seurakuntien osaajien kanssa 10 b) Säädösvalmistelussa kiinnitetään huomiota lausuntomenettelyihin ja viestintään Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen Kulttuuriperinnön verkkonäyttely on toteutettu Symposium on järjestetty Seurakuntien kehitysehdotukset on otettu huomioon Vuosittainen tyytyväisyyskysely Säädöshankkeissa on toteutettu lausuntomenettelyt Sähköisistä asiointipalveluista lapsen liittäminen kirkkoon ja avioliiton esteiden tutkinta on otettu käyttöön 82

85 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Tavoitteena on ollut ajantasainen keskusteluyhteys yhteistyökumppaneiden kanssa. Osaston tehtäväalueelle nimetyt arkistotoimen, kirkonkirjojenpidon, kirkon kulttuuriperinnön ja seurakuntien kirjanpitoasioiden neuvottelukunnat kokoontuivat suunnitelmallisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valtionhallinnon säädöshankkeisiin annetut lausunnot on otettu huomioon valmisteluissa. Yhä enenevässä määrin yhteistyötä ministeriöiden lainvalmistelijoiden kanssa tehdään jo ennen lausuntovaihetta. Tavoitteena on ollut myös viestinnän luotettavuuden ja nopeuden kehittäminen. Kirkkohallituksen täysistunnon ja virastokollegion pöytäkirjat on julkaistu viikon kuluessa kokouksesta. Kirkon tilastoissa uusi tiedonkeruu- ja raportointitapa mahdollisti tilastojen julkaisemisen merkittävän nopeutumisen vuoteen 2016 verrattuna. Kertomusvuonna julkaistiin tammikuusta lähtien seurakuntien toimintatilastoja. Tilastot täydentyivät koko vuoden ajan, ja toimintatilastot koko vuodelta saadaan julkaistua jo helmikuussa Myös osaston tehtäväalaan kuuluva mediauutisointi perustui oikeisiin tietoihin ja oli pääosin positiivista. Seurakuntien toiminnan tukeminen ja kehittäminen Hallinto-osastolla tuotetaan neljää seurakunnille suunnattua uutiskirjettä: Kirjuri, Tilastot, Seurakuntien hallinto ja talous sekä uusimpana Kirkon kulttuuriperinnön uutiskirje. Tilattujen uutiskirjeiden avaaminen vaihteli. Parhaimmillaan tilaajista 90 % avasi kirjeen, mutta heikoimmillaan uutiskirje kiinnosti vain 50 %:a sen saajista. Seurakuntien neuvonnassa vastausaika seurakunnista tulleisiin kysymyksiin oli pääsääntöisesti lyhyempi kuin yksi viikko. Jos kysymys oli laaja, vaati historiatietojen etsimistä taikka edellytti yhteydenottoja muihin tahoihin kuten valtionhallintoon, ei aina päästy yhden viikon tavoitteeseen. Seurakuntien koulutuksia järjestettiin vuoden aikana useita. Yhä useampi koulutus toteutuu web-koulutuksena. Palaute osaston toteuttamista koulutuksista on ollut hyvää. Tavoitteeseen Kirjurin tukipyyntöjen vähentymisestä ei päästy. Tukipyyntöjen määrän kasvu kertoo Kirjurin monimuotoisuudesta, sen kehittämisestä sekä uusien ominaisuuksien käyttöönottamisesta, mitkä seikat lisäsivät tuen tarvetta. Kirjurin tukipalveluista toteutettiin käyttäjäkysely keväällä Tukipalveluja kehitettiin saatujen vastausten perusteella. Hautaustoimen tietojärjestelmän tekninen suunnittelu käynnistettiin alustavasti, mutta kirkolliskokouksen marraskuussa tekemän päätöksen perusteella hankkeen toteutumista on vielä selvitettävä. Basisksen rakennus- ja kiinteistörekisteri on otettu käyttöön 195 seurakuntataloudessa kertomusvuoden aikana ja arvoesinerekisteri pilotoitiin marraskuussa. Basis on koettu seurakunnissa erittäin myönteisenä ja käyttöönotot ovat menneet sujuvasti. Sen sijaan tilastouudistuksen tavoitetta siitä, että kaikki seurakunnat ilmoittavat vuoden 2017 toimintatietonsa 83

86 uuden prosessin mukaisesti, ei saavutettu. Vuoden 2017 aikana tiedot saatiin kaikista muista paitsi Espoon ja Kirkkonummen seurakuntayhtymien seurakunnista, joiden ei siten voida katsoa kuuluvan tilastoportaalin käyttäjiin. Seurakuntien kirjanpidossa päästiin automaattisiin kirjauksiin. Asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä Domuksen käyttöönotoissa seurakuntatasolla ei päästy asetettuun tavoitteeseen. Domusta käytti vuoden lopussa vain viisi seurakuntaa. Seurakuntien määrä kasvaa kuitenkin kaiken aikaa: seitsemällä seurakunnalla Domuksen käyttöönotto on meneillään tai sen ajankohta on sovittuna. Paperiarkiston malliarkistosuunnitelman päivittämisen tavoista on käyty Kirkkohallituksen sisäisiä keskusteluja ja lisäksi on päätetty järjestää seurakuntien kuulemistilaisuus uudistustarpeista. Lainsäädäntöhankkeista seurakuntavaalisäännösten kehittäminen eteni kirkolliskokoukseen ja Kirjuri-jäsentietojärjestelmän kehittäminen tältä osin on aloitettu. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkon keskushallinnossa käytetään Domusta kokoushallinnassa ja asiakirjahallinnossa. Kirkkohallituksen kokousten kaikki asiakirjahallinto hoidetaan Domuksessa ja lisäksi valtaosa keskushallinnon sisäisestä asiakirjaliikenteestä kulkee Domuksen kautta. Myös kirkolliskokouksessa Domuksen käyttöönottovaihe päättyi vuoden aikana, mutta järjestelmän ja käytäntöjen hiomista jatketaan vielä. Kirkon kulttuuriperintöstrategia vuoteen 2024 ja siihen liittyvä toimenpideohjelma saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin kirkkohallituksen täysistunnossa lokakuussa. Seurakunnille suunnatuista kulttuuriperinnön säilyttämistä tukevista ohjeista suurin osa uusittiin ja julkaistiin kertomusvuoden aikana. Siten ei aivan päästy asetettuun tiukkaan tavoitteeseen. Tavoitteena oli Kirjuri-jäsentietojärjestelmän monipuolinen kehittäminen ja ylläpito käyttäjiä kuunnellen. Kirjuria kehitettiin yhteistyössä seurakuntien ja keskusrekistereiden kanssa mm. Kirjurin käyttäjäohjausryhmässä ja eri projekteissa. Kirjurissa toteutettiin myös eri tukikanavien välityksellä käyttäjiltä tulleita kehitysehdotuksia. Lakimuutokset ja toukokuussa 2018 sovellettavaksi tuleva EU:n yleinen tietosuoja-asetus otettiin huomioon Kirjurin kehitys- ja muutostöissä proaktiivisesti. Strategiset painopisteet Basiksen tietokannan arvoesinerekisterissä oli syyskaudella aineistoa siinä määrin, että pienimuotoinen kulttuuriperinnön verkkonäyttely olisi ollut mahdollista toteuttaa. Loppuvuodelle suunniteltu näyttely jäi kutenkin toteutumatta resurssien puutteen vuoksi. Sen sijaan kansainvälinen symposium 500 vuotta protestanttista kirkkoarkkitehtuuria toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa onnistuneesti yhteistyössä Museoviraston ja yliopistojen kanssa. 84

87 Edellisen otsikon alla on jo todettu Kirjurin kehittämisestä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Myös vuosittainen tyytyväisyyskysely toteutettiin kertomusvuonna. Kirkkohallituksen säädösvalmistelua ohjaavaan prosessiohjeeseen kuuluu yhtenä prosessiin vaiheena lausuntomenettely. Sekä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen uudistamista koskevasta esityksestä että seurakuntavaalisäännösten tarkistamista koskevasta esityksestä kuultiin muun muassa seurakuntia ennen lopullisen esityksen tekemistä kirkolliskokoukselle. Sähköisten asiointipalvelujen kehittämisen tavoitteena on kansalaisten asioinnin helpottaminen. Jo vuonna 2016 luovuttiin lapsen kirkkoon liittymistä koskevan palvelun toteuttamisesta. Päätös pohjautui tapausten alhaiseen määrään suhteessa toteutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Lapsen liittyminen kirkkoon tapahtuu siten edelleen lapsen oman kotikunnan seurakunnassa. Sähköinen avioliiton esteiden tutkinta palvelun toteutus otettaneen käyttöön helmikuussa. Käyttöönotto viivästyi ulkopuolista tekijöistä johtuen. Palvelu on toteutettu yhteistyössä seurakuntien kanssa. 85

88 7.4 Työmarkkinaosasto (TMO), Kirkon työmarkkinalaitos (KIT) Muutosterassi SuomiAreenalla Kuva: Heta Laurell 86

89 TULOSKORTTI 2017 Työmarkkinaosasto (TMO) ja työmarkkinalaitos (KiT) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Seurakuntatyönantajan tarpeet on huomioitu keskustason työmarkkinatoiminnassa. Seurakuntatyönantajan tarpeet on huomioitu liittotasolla. Osallistumme työmarkkinakeskusjärjestötyöhön ja lainsäädäntöhankkeisiin (mm. kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan). Käymme sopimusneuvotteluja pääsopijajärjestöjen kanssa. Määräykset, säännökset yms. ovat soveltuvia myös kirkon alalle. KirVESTES:in allekirjoituspöytäkirjan työryhmien toiminta käynnissä ja tulokset seurakuntatyönantajien tarpeet huomioon ottavia Työaikajärjestelmät tukevat tuottavuutta ja työhyvinvointia Yleisen palkkausjärjestelmän kehittämistyö aloitettu ja käynnissä Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä tukee palkitsemista ja tavoitteiden asettamista Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Esittelysäännös on muutettu kirkkolaissa (KL) kuntapuolen sääntelyä vastaavaksi. Kirkkohallituksen vuonna 2016 päättämät tutkintovaatimukset ovat seurakuntien tiedossa. Virkojen johtosäännöt ja työalojen ohjesäännöt on uusittu Muutetaan KL:a KL:n säännös on muutettu tai prosessi vireillä. Ohjeistamme seurakuntia, hiippakuntia, kouluttavia laitoksia Kirkkohallituksen päätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta seurakunnissa. Uudistamme Sakastin sivujen tutkintovaatimuksia koskevan osuuden. Valmistelemme Kirkkohallituksen päätöksen ja ohjeistamme seurakuntia päätöksistä. Sakastin sivujen tutkintovaatimuksia koskeva osuus on uudistettu ja ohjeistettu yleis- ja uutiskirjeessä. Kirkkohallituksen päätös on tehty ja ohjeistettu yleis- ja uutiskirjeessä. 87

90 TULOSKORTTI 2017 Koko kirkon yhteiset tehtävät Seurakuntatyönantajalla on parempi valmius työhyvinvoinnin johtamiseen, osaamisen ennakoinnintiin, henkilöstösuunnittelun ja -raportoinnin prosessien toteuttamiseen. KiT:illä on toimiva palvelussuhdetilastojen tiedonkeruujärjestelmä. Seurakuntatyönantajilla on vahva työnantajarooli. Henkilöstöä koskevat lainsäädäntömuutokset toteutettu kirkon virkasuhteisten osalta. Kirkon alojen työpaikkojen työsuojeluosaaminen on hyvä. Työmarkkinaosasto (TMO) ja työmarkkinalaitos (KiT) Järjestämme koulutustilaisuuksia ja verkostotapaamisia ja hyödynnämme yhteistä intranet-sivustoa seurakuntien käytäntöjen ja mallien tiedonvaihdossa. Koulutustilaisuuksia on järjestetty, oppimisverkostotyöskentely ja yhteinen intranet-sivusto ovat käytössä. Palautekysely osoittaa, että seurakuntatyönantajat ovat saaneet lisää valmiuksia työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Laadimme projektisuunnitelman ja käynnistämme projektin. Projekti on käynnissä. Järjestämme koulutustilaisuuksia ja verkostotapaamisia sekä pidämme työnantajarooliin liittyviä kysymyksiä esillä ohjeissa ja uutiskirjeissä. Informoimme seurakuntatyönantajaa koskevista lainsäädäntöhankkeista Koulutustilaisuuksia, verkostoja on järjestetty sekä työnantajarooliin liittyviä kysymyksiä on pidetty esillä uutiskirjeissä ja ohjeissa. Palautteen mukaan tilaisuudet ovat olleet hyödyllisiä. Seurakuntatyönantajaa on tiedotettu yleis- ja uutiskirjeissä. Muutetaan KL:a Tarvittavat säännösmuutokset on tehty tai prosessi on vireillä. Käsittelemme työsuojelun teemoja koulutustilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa. Työsuojeluun liittyviä teemoja on käsitelty koulutustilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa. Palautteen mukaan seurakuntatyönantajat ovat saaneet lisävalmiuksia työsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. 88

91 TULOSKORTTI 2017 KKH - strategiset painopisteet Kohtaaminen koskettaa: Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Arvostamme jäsenyyttä: Selvitämme keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistamme osallisuuden toteutumista kirkossa. Työmarkkinaosasto (TMO) ja työmarkkinalaitos (KiT) Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Keräämme palautetta toiminnastamme seurakuntatyönantajilta. Vahvistamme yhteistyötä vastavalmistuneiden työllistymisessä. Vahvistamme yhteistyötä kirkon työn sukupuolisegregaation purkamisessa. Keräämme kyselyllä tietoja sopimusmääräysmuutostarpeista ja muista henkilöstöhallinnon ja työelämän teemoista sekä kehitysideoista toiminnan kehittämiseksi Osallistumme piispojen ja piispainkokouksen kanslian, Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston ja seurakuntien kanssa toteutettavaan selvitystyöhön. Osallistumme kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan ja teemme selvityksen tasa-arvosuunnitelmien laatimisesta ja sukupuolivaikutusten arvioinnista. Kirkon työ on näkyvää. Palkisemme parhaita työpaikkoja KirTE- KO palkinnolla Kyselyitä on toteutettu ja tuloksia on huomioitu toiminnan suunnittelussa. Selvitystyöhön on osallistuttu. Ohjelmaan on osallistuttu ja selvitys tehty. KirTEKO palkinnot on jaettu. 89

92 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkon työmarkkinalaitos osallistui 2- ja 3-kantatyöskentelyssä mm. samapalkkaisuusohjelman, työaika- ja vuosilomasääntelyä ja nollatyösopimusten pelisääntöjä selvittävien työryhmien, toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamiseen liittyvien ryhmien sekä tuottavuuden ja työelämän kehittämistä varten perustetun hankkeen (Työelämä 2020) toimintaan. Muun muassa työaikasääntelytyössä KiT ajoi kirjausta hengellisen työn työajattomuudesta. Tarkasteluvuonna jatkettiin yleistyöaikakokeilua ja edistettiin moduulityöaikakokeilua. Moduulityöaika- ja yleistyöaikakokeiluja koskevaa koulutusta annettiin kuudessa tilaisuudessa, joihin osallistui yhteensä n. 250 henkilöä. Yleistyöaikakokeilun onnistumista selvitettiin lisäkyselyllä ja palkka-aineistosta. Palkkausjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin palkkausryhmässä. Lisäksi laadittiin ylimmän johdon palkkauskokeilun soveltamisohjeita hyödyntämällä kentän palautetta. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Koska kirkkolain esittelysäännöksen sanamuoto mahdollisti kuntapuolta vastaavan soveltamisen, sitä ei muutettu, vaan käyttöä ohjeistettiin ylimmän johdon palkkauskokeiluohjeissa, jotka julkaistaan vuonna 2018, jos sopimusneuvotteluissa päädytään jatkamaan kokeilua tai vakinaistamaan se. Kirkkohallituksen voimaan tulleesta tutkintopäätöksestä laadittiin yhteistyössä toiminnallisen osaston kanssa soveltamista tukeva yleiskirje. Lisäksi Sakastin Työnantajalle-sivuille koottiin kirkkohallituksen tutkintoja koskevat päätökset ohjeineen. Päätöksestä informoitiin myös KiT:n Uutiskirjeissä ja blogissa. Virkojen johtosääntöjen ja työalojen ohjesääntöjen uusimista koskevaa työtä on edistetty ja suunnitelma on valmis, mutta talousosaston ja työmarkkinaosaston työvoimavajeen vuoksi projektia ei saatu viedyksi loppuun. Pesti tiedonkeruujärjestelmä irtisanottiin vuonna 2017 ja käynnistettiin projektit, joista toisella pyritään korvaamaan Pesti ja toisella pyritään mahdollistamaan työnantajille seurakuntatyötä tukeva henkilöstöraportointi. Henkilöstöraportointia kehitetään hyödyntäen kirkon yhteisiin tietojärjestelmiin kerättyä tietoa ja tilastouudistuksessa kehitettyjä ratkaisuja. Koko kirkon yhteiset tehtävät Vuonna 2017 toteutettiin kilpailukyky(kiky)sopimusta lisäämällä vuotuista työaikaa 24 tunnilla, leikkaamalla kustannuksia lomarahaa vähentämällä, mahdollistamalla paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekeminen sekä uudistamalla luottamusmiessopimusta ja yhteistoimintasopimusta. Lisäksi pidennettiin työsuhteisten koeaikaa, lyhennettiin irtisanottavien takaisinottovelvoitetta sekä parannettiin irtisanotun oikeutta työterveyshuoltoon ja valmennukseen tai koulutukseen. 90

93 Osastolla toteutettiin Työelämä 2020 hankkeen yhteistyölupauksen mukaisesti pääsopijajärjestöjen ja muiden työelämätoimijoiden verkostoyhteistyönä Kirkon työelämä 2020 ohjelmaa (Kirtekoa). Kirteko-verkostotapaamisia järjestettiin kolme, ja niihin osallistui yhteensä 215 henkilöä - johtoa, esimiehiä sekä henkilöstöä edustavia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja yli 80 seurakunnasta ja seurakuntayhtymästä. Muita Kirtekon toimintoja olivat mm. Kevan ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa toteutettu työhyvinvoinnin johtamisen oppimisverkosto, jolla tuettiin yhdeksän organisaation omaehtoista kehittämistyötä. Lisäksi toteutettiin yhdessä Kuntaliiton kanssa TSR:n rahoittamaa Yhteisöllisen innovoinnin yhteistyömallin tuotteistamishanketta. Työelämäkysymyksiä koskevan vuoropuhelua ja ideoiden ja käytäntöjen jakamista varten perustetun Kirtekon Facebook ryhmän jäsenmäärä nousi 375:een (viime vuoden vastaava luku oli 200). Lisäksi avattiin Kirtekon Twitter-tili ja Kirkonkelloon Kirkon työelämä 2020 blogi, jossa keskiössä ovat seurakuntien kehittämistarinat. Seurakuntien työnantajaroolia ja osaamista vahvistettiin neuvonnalla, koulutuksilla ja ohjeilla sekä erilaisissa tapaamisissa. Osaston henkilöstö oli kouluttamassa yli 14 tilaisuudessa, joihin osallistui noin 430 henkilöä. Palaute koulutus- ja verkostotapaamisista oli kiitettävä: tilaisuuksista katsottiin olevan hyötyä oman työn ja työyhteisön kannalta. Työmarkkinalaitoksen uutiskirjeitä lähetettiin 6 kappaletta ja ne ovat luettavissa myös Sakastissa. Uutiskirjeen avasi 57 prosenttia saajista (viime vuoden vastaava luku oli 60 %). Lisäksi lisättiin nettisivujen usein kysyttyjen kysymysten (UKK) palstalle kysymyksiä vastauksineen. Strategiset hankkeet Osastolla toteutettiin työnantajaviestinnän toiveita kartoittava kysely, ajankohtaiskysely, yleistyöaikakysely sekä samapalkkaisuusohjelman tasa-arvosuunnittelua selvittävä kysely. Työnantajaviestintä- ja ajankohtaiskyselyn tuloksista informoitiin uutiskirjeissä ja yleistyöaikakyselyn tuloksia hyödynnettiin sopimus- ja neuvottelutoiminnassa. Tasa-arvosuunnittelua selittävän kyselyn tuloksia käytettiin samapalkkaisuusohjelmassa. Lisäksi avasimme KiT:n Facebook-sivut. Työmarkkinalaitos jakoi yhdessä arkkipiispan kanssa kolme Kirkon työelämäpalkintoa (KirTEKO palkinnot) reformaation merkkivuoden Kirkkopäivillä Turussa. Palkinnoilla kannustetaan seurakuntia julkistamaan hyvät käytäntönsä ja tekemään työelämän kehittämistekonsa näkyviksi. Palkitut kehittämisteot jaettiin Sakastissa. Pääpalkinto oli Kevan lahjoittama 2017 euroa ja muut palkinnot koulutusta. Lisäksi työmarkkinalaitoksen edustajat toteuttivat SuomiAreenalla Työelämän tulevaisuus -päivän osana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomi 100 -hankkeen Muutosterassia. Tapahtumassa kerättiin muutostoiveita Suomen työelämän kehittämiseksi. 91

94 7.5 Talousosasto (TAO) Talousosasto Kirkkopäivillä Kuva: Minna Rissanen 92

95 TULOSKORTTI 2017 Talousosasto (TaO; pl. Kirkon eläkerahasto) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Jokaisessa seurakunnassa on tietotekniset edellytykset kirkon verkkotyölle ja viestinnälle. Toteutamme tietohallintostrategiaa. Vahvistamme yhteistyötä. 1) Käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat tietohallintostrategian toteutumista. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Seurakunnille on käytössään yhteiset tietojärjestelmät ja ne palvelevat toimintaa. Toteutamme kirkon tietohallintostrategiaa. Kilpailutamme, tilaamme ja tarjoamme sopimuspohjaisesti yhteisiä tietojärjestelmiä seurakuntien käyttöön. 2) Yhteisten järjestelmien määrä kasvaa yhdellä vuosittain. 3) Sopimuspohjaisten yhteisten tietojärjestelmien käyttäjämäärä kasvaa vuosittain 5 %. Seurakuntien tukitoimintojen prosessit ovat tehokkaat ja toimivat. Seurakuntien hankintatoimi on sujuvaa ja kustannustehokasta. Luomme yhdessä seurakuntien kanssa kirkon yhteisiä toimintamalleja seurakuntiin sekä jaamme parhaita käytäntöjä taloushallinnon kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Ylläpidämme tietotekniikan palveluluetteloa. Puramme päällekkäisiä IT-toimintoja. Valtakunnallinen asiakaspalvelu on toiminnassa. Tiedotamme aktiivisesti seurakunnille KL-kuntahankintojen kanssa tehtävästä hankintatoiminnasta ja -prosessista. 4) Yhteisten toimintamallien kehitystyö on käynnistynyt. 5) Yhteishankintoihin osallistuvien seurakuntien hankintavolyymi kasvaa 5 %. Yhteisten hankkeiden hankehallinta on kunnossa. Teemme kirkon laajuisia hankintoja sekä vahvistamme yhteistyötä KLkuntahankintojen kanssa. Kasvatamme seurakunnissa hankemallin osaamista. Kytkemme palautejärjestelmän hankemalliin. 6) Yhteisten hankkeiden hankesalkkua käyttävien sidosryhmien määrä kasvaa. 7) Palautejärjestelmä on toiminnassa. 93

96 TULOSKORTTI 2017 Koko kirkon yhteiset tehtävät KKH - strategiset painopisteet Kohtaaminen koskettaa: Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Kirkon yhteinen tietotekniikka palvelee kirkon perustehtävää sekä kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä. Kirkon tietoturva on kunnossa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät Kirkon keskusrahaston rakennukset säilyvät kunnossa. Talousosasto (TaO; pl. Kirkon eläkerahasto) Ylläpidämme asiantuntijaosaamista sekä varmistamme, että valitsemme kulloinkin parhaat tekijät tehtäviin. Ylläpidämme tietoturvapolitiikkaa ja -määräyksiä. Vastaamme rakennusten kunnossapidosta. 8) Käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat tietohallintostrategian toteutumista. 9) Havaitut tietoturvapoikkeamat on käsitelty asianmukaisesti ja niiden johdosta on ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin. 10) Tehdyt toimenpiteet. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Kirkkohallituksen yhteistyö seurakuntien ja muiden kumppanien kanssa hankkeiden suunnittelussa vahvistuu. Pidämme aktiivisesti ja aloitteellisesti yhteyttä tärkeimpiin yhteistyökumppaneihimme: järjestämme yhteisiä tilaisuuksia ja valmistelemme asioita avoimesti. 11) Seurakunnilta ja muilta kumppaneilta kerätty palaute yhteistyön kehittämisestä on pääosin myönteistä. 12) Tietotyön askeleet tapahtuma on järjestetty. 13) IT-käyttäjäkysely on toteutettu. 14) Tietohallintostrategia on luotu. Perustamme kirkon tietohallinnon 15) Ohjausryhmä on perustettu ja sen toiminta ohjausryhmän. on vakiintunut. Tehostamme viestintää. 16) Julkaistut uutiskirjeet ja erilaiset tilaisuudet. 94

97 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 1. Käyttäjäkysely osoittaa tasaista tyytyväisyyden kasvua verrattuna edellisiin kyselyihin 2013 ja Käyttäjäkyselyn tulokset on julkaistu Sakastissa. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen 2. Vuonna 2017 otettiin seurakunnille ja keskushallinnolle käyttöön O365 alusta. 3. Domus-asianhallintajärjestelmän käyttö laajeni 4 uuteen seurakuntatalouteen. O365 järjestelmä otettiin käyttöön noin 4500 käyttäjälle. 4. Valtakunnallinen asiakaspalvelu on laajentunut ja kattaa suurimman osan keskushallinnon tarjoamista tietojärjestelmistä. Yhteisten toimintamallien kehittäminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. 5. Seurakuntien tekemät ostot yhteishankintasopimusten kautta nousivat edellisvuodesta 7,5%. Yhteishankintojen kokonaisarvo oli 8,95 milj. euroa. 6. Yhteiset ICT-kehittämisohjelmat raportoidaan hankesalkun kautta. Hankesalkkua ei ole laajennettu seurakuntiin. 7. Palautejärjestelmä ei ole kytketty projektisalkkuun. Koko kirkon yhteiset tehtävät 8. Ks. kohta Tietoturva-asiat käsiteltiin nimetyssä tietoturvaryhmässä. Tietosuoja-asetuksen vaatimat toimenpiteet käynnistettiin. Keskushallinnon tietosuojavastaava nimettiin. Käyttöönotetut uudet palvelut auditoitiin. Seurakuntien verkkosivuille (Lukkari) kohdistui palvelunestohyökkäyksiä, joiden vaikutukset rajattiin teknisin toimenpitein. 10. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin on laadittu kuntoarviot ja ne päivitetään viiden vuoden välein. KKH - strategiset painopisteet 11. Seurakunnilta kerättiin palautetta käyttäjäkyselyllä sekä kirkon tietohallinnon ohjausryhmän kautta. Ks. kohta Tietotyön askeleet tapahtuma järjestettiin koko keskushallinnon sisäisenä projektimallikoulutuksena. 13. ICT-käyttäjäkysely toteutettiin lokakuussa Tietohallintostrategian tekeminen on aloitettu syksyllä Strategian valmistuminen kuitenkin edellyttää Kirkolliskokouksen asettaman ICT-selvityksen valmistumista. ICT-selvitystä varten nimetty ohjausryhmä aloitti varsinaisen toimintansa vasta vuoden 2018 alusta. 95

98 15. Kirkon tietohallinnon ohjausryhmä on perustettu 2016 ja sitä laajennettiin Kirkkohallituksen täysistunnon toimesta vuonna Ohjausryhmän toiminta on vakiintunut ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. 16. Kirkkohallituksen talousosasto julkaisi vuonna 2017 neljä kertaa Tietotyön askeleet -uutiskirjeen. Lisäksi talousosasto osallistui Kirkkopäiville ja esitteli Tietotyön askeleet -osastolla kirkon yhteisiä tietojärjestelmiä ja projekteja. 96

99 7.6 Toiminnallinen osasto (TO) Kirkon musiikkijuhlat Sana soi stadissa! Kirkon kuvapankki / Pentti Mansukoski 97

100 TULOSKORTTI 2017 Toiminnallinen osasto (TO) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Olemme aktiivinen vaikuttaja ajankohtaisissa ja merkittävissä yhteiskunnallisissa verkostoissa ja kysymyksissä. Kirkon työ heikoimmassa asemassa olevien puolesta on näkyvää ja vaikuttavaa. Huolehdimme, että kirkolle tärkeät näkökulmat ovat esillä sote-asioiden valmisteluissa. Valmistamme seurakunnille sote-sopimusmalleja. Olemme mukana hallituksen kärkihankkeissa: mm. lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma sekä osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet. Viestimme aktiivisesti kirkon työstä: esim. kirkon palvelutoiminta, diakonian ja yhteisvastuun hankkeet. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun (esim. SuomiAreena). Vahvistamme omaa viestintäämme (esim. verkkosivut). Kirkolle tärkeät asiat ovat mukana sote-neuvotteluissa. Sopimusmalleja on valmisteltu. Hallituksen kärkihankkeisiin on osallistuttu. Kirkon esillä pitämät asiat ovat mediaseurannassa havaittavissa. Verkkosivut on päivitetty. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkkoon on liittynyt enemmän jäseniä kuin aikaisempia vuosia. Kirkon jäsenten lapset kastetaan. Palveleva puhelin ja palveleva netti vastaavat tämän päivän tarpeita. Kirkkohallitus huolehtii osaltaan tehokkaasti ulkopuolisuuden ehkäisemiseen liittyvistä tehtävistä. Kehitämme toimintamalleja yhdessä seurakuntien kanssa helpottamaan kirkkoon liittymistä. Tuemme ja koordinoimme seurakuntien hankkeita. Palvelevan puhelimen ja netin tekniset järjestelmät päivitetään. Uudistamme Kirkon diakoniarahaston toimintamallin ja sen yhteistyöverkoston. Kirkkoon liittyneiden määrä kasvaa. Toimintamallit on luotu ja niitä käytetään. Kirkon jäsenten kastettujen lasten osuus säilyy prosentuaalisesti nykytasolla. Toteutuneet hankkeet. Päivitetyt järjestelmät on otettu käyttöön. Kirkon diakoniarahaston toimintamalli on uudistettu. 98

101 TULOSKORTTI 2017 Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen KKH - strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Seurakunnat toimivat verkostoituneina ja yhteistyössä. Toiminnallisen osaston, hiippakuntien ja seurakuntien välinen yhteistyö on kehittynyt. Vapaaehtoistoiminta on nykyistä vahvempaa. Toiminnallinen osasto (TO) Toteutamme seurakuntien kanssa yhteisesti hankkeita (esim. sote). Otamme käyttöön kirkkohallituksen palautejärjestelmä. Valmistelemme hankkeita ja järjestämme neuvotteluja yhteistyössä seurakuntien ja hiippakuntien kanssa. Kehitämme vapaaehtoistoimintaa ja osallisuutta edistäviä toimintamalleja (esim. jmp-elämän kehittäminen) ja koulutuksia (esim. vapaaehtoistoiminnan johtaminen). Uusia seurakuntien välisiä verkostoja on muodostunut, ns. isäntäseurakuntamalli. Palautejärjestelmän tulokset on huomioitu. Toteutuneet hankkeet ja neuvottelut. Tuotettu materiaali ja sen käyttö. Tapahtumia on järjestetty, uudet vapaaehtoistoiminnan koulutukset ovat koulutuskalenterissa. Toteutuneet tapahtumat. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Reformaation merkkivuosi on näkyvästi esillä seurakuntien toiminnassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan lisääntyy sekä käsitys luterilaisuuden globaalista ja ekumeenisesta luonteesta vahvistuu. Toteutamme Kirkkohallituksen vastuulla olevat reformaation merkkivuoden hankkeet ja tuemme seurakuntia ja järjestöjä merkkivuoden viettämisessä. Nostamme reformaation merkkivuoden viestinnässä esiin luterilaisuudelle ominaisia näkemyksiä armosta ja lähimmäisenrakkaudesta sekä luterilaisuuden yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Merkkivuoden alussa tehdään verkkopaneelina lähtötilaselvitys ja vuoden lopussa vastaava selvitys merkkivuoden vaikuttavuudesta. Tapahtumien ja hankkeiden määrä Suomessa ja ulkosuomalaisyhteisöissä, osallistujien määrä. Tuotettu materiaali ja sen käyttö. Luterilaisuuden ominaisluonteista kertova medianäkyvyys merkkivuoden aikana (mediaanalyysin tulokset). 99

102 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Osallistuimme toimintavuonna käynnissä oleviin muutos- ja valmisteluprosesseihin sekä niitä koskevaan edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintaan (Maakunta- ja sote -hanke, LAPE -hanke, alkoholilain uudistus, rahankeräyslain uudistus, eutanasia, saattohoidon kehittäminen, perustoimeentulotuen siirto Kelaan). Muun muassa tilastouudistuksen, Kirkon diakoniarahaston 50-vuotisjuhlavuoden toimenpiteiden (julkaisu, keskustelutilaisuudet), SuomiAreenan (mm. Muutosterassi), Kirkkopäivien diakoniaohjelmien sekä hallituksen kärkihankkeeseen kytkeytyvän Yhteinen keittiö hankkeen yhteydessä kirkon merkitystä hyvinvoinnin laaja-alaisena edistäjänä on vahvistettu. Verkostoyhteistyö on keskeisin toiminta-alue pitkäjänteiseen edunvalvontaan ja vaikuttamiseen. Verkkosivujen päivitys toteutetaan laajemman Sakasti-uudistuksen yhteydessä. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkkoon liittyneiden määrässä ei saavutettu asetettua tavoitetta. Toimintavuoden aikana on valmisteltu laajaa Kaste- ja kummius hanketta. Puhelinauttamisen uusi tekninen järjestelmä on otettu käyttöön ja se on osoittautunut toimivaksi; mm. häiriöpuhelut ovat vähentyneet olennaisesti. Ulkopuolisuuden ongelmiin on puututtu monin tavoin. Saavutettavuustyö sai selkokielisen materiaalin tuottamisesta vuoden 2017 Selväsanainen-tunnustuksen. Työttömien tilanteen helpottamiseksi on käynnistetty 1001 työtä- hanke. Sairaalasielunhoidon toimintaedellytyksiä on vahvistettu mm. päivittämällä yhteistyösopimukset. Kirkon diakoniarahaston toimintamallin uudistus on vielä työn alla, mutta avustustoiminnan prosesseja on kehitetty sekä tuettu seurakuntia taloudellisen avustamisen toteuttamisessa. Kirkon diakoniarahasto on Yhteisvastuukeräyksen kaksivuotisen kehittämiskokeilun aikana kotimaisena erityiskohteena, mihin liittyen KDR:n työntekijät ovat tuottaneet koulutus- ja viestintämateriaalia Yhteisvastuu-kampanjaan sekä osallistuneet vastuunkantajien koulutuksiin. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Osallisuuden toteutumista tukemalla systemaattisesti seurakuntalaisten osuutta jumalanpalveluselämän koulutuksissa. Seurakuntien toimintakulttuurin muutosta yhteisölähtöiseksi on tuettu erityisesti oppilaitostyössä. Kirkko on saanut turvapaikanhakijoista satoja uusia jäseniä. Paperittomien tukemista varten on tehty aiesopimukset SPR:n ja Pakolaisneuvonta ry:n kanssa. Kirkon ympäristödiplomin uudistaminen on aloitettu, samoin kirkon energiaja ilmasto-ohjelman työstäminen. Sakastin jumalanpalvelussivujen kävijämäärissä on saavutettu uusi ennätys (5,3 milj. latausta). Nousua on yli 10 % verrattuna edelliseen huippuvuoteen

103 Pitkäjänteistä yhteistyötä koulutuslaitosten (yliopistot, ammattikorkeakoulut) kanssa on syvennetty. Olemme edistäneet sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja kirkon kumppanuutta sekä osallistuneet ekumeeniseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiset asiakirjat (RKS 2017, perheneuvonnan suuntaviivat, Vasu) tulivat valmiiksi ja niiden juurruttaminen seurakuntiin käynnistyi. Henkilöstöjohtamisen sisältöjä koulutuksissa on vahvistettu työstämällä konkreettisia osallistujien omista käytännön tarpeista nousevia sovellutuksia mm. työprosessien ja johtamisjärjestelmien mallintamiseen. Samoin eri yhteyksissä on nostettu esiin strategiseen henkilöstöjohtamiseen, osaamisen johtamiseen ja henkilöstösuunnitteluun liittyviä malleja ja käytäntöjä. Yhteistyössä Kirteko-verkoston kanssa on oltu mukana työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen teemoissa mm. valmistamalla videomateriaalia yhteiseen käyttöön. Kirkon diakoniarahasto Toiminta-ajatus Kirkon diakoniarahasto (KDR) on kirkon yhteinen avustusrahasto. Rahaston tarkoituksena on osana kirkon diakoniatyötä avustaa taloudellisesti ahdingossa olevia henkilöitä Suomessa. Rahasto painottaa päätöksissään asiakkaan kokonaistilanteen selvittämistä. Diakoniset perustelut avustukselle ovat ratkaisevia. Olennaisia ovat paikallistason toimenpiteet yhdessä hakijan ja auttajaverkoston kanssa. Edunvalvonta ja vaikuttaminen KDR:n avustustoiminta on kokonaisuus, joka tuottaa ainutlaatuista valtakunnallista tietoa suomalaisesta köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Tuotettua tietoa tuodaan esille yhteistyöverkostoissa ja välitetään aktiivisesti kirkon ja yhteiskunnan päättäjille. Tutkimuksellista yhteistyötä on tehty mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, joka selvittää perustoimeentulotukihakemusten käsittelyn Kelaan siirtämisen vaikutuksia. Diakonian rooli ja uskottavuus vaikuttajana on merkittävä, koska se ei aja vain yhden ryhmän etua, vaan on puolustamassa kaikkia huono-osaisia. Toimintavuoden aikana merkittävin vaikuttamistyö keskittyi rahaston 50-vuotisjuhlavuoteen, jonka tiimoilta tiedottamista tehostettiin, julkaistiin kirja Toivoa ja täsmätukea (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta, 62) sekä järjestettiin juhlatilaisuus. Rahasto osallistui seuraavan vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanjan suunnitteluun, materiaalien tuotantoon sekä starttikoulutusten järjestämiseen ympäri Suomea. Yhteisvastuukeräyksen lisäksi rahaston jatkoi läheistä yhteistyötään Tukikummit-säätiön kanssa. 101

104 Seurakuntien toiminnan tukeminen KDR:n työntekijät antavat konsultaatiotukea ja toimivat valtakunnallisesti kirkon taloudellisen avustamisen asiantuntijoina. Toimintavuoden aikana käynnistettiin seitsemän paikallisen avustamisen kokeilua osana taloudellisen avustamisen kehittämishanketta. Kokeiluissa KDR myönsi kuudelle rovastikunnalle ja yhdelle hiippakunnalle varoja sellaisen avustustoiminnan toteuttamiseen, joka koskee suuruudeltaan enintään :n kriisiavustushakemuksia. Loppuvuodesta käynnistettiin kehittämishanke diakonian projektitoiminnan rahoittamismallien selvittämiseksi. Koko kirkon yhteiset tehtävät Avustustoimintaa toteutetaan kirkon strategian mukaisesti: Sanoma lähimmäisten aineellisesta avustamisesta on Raamatussa vahva, ja KDR vastaa tähän konkreettisen avustustyön kautta. Kohtaaminen on rahaston avustusmallin keskiössä, sillä jokaisen avuntarvitsijan tilanne selvitetään henkilökohtaisesti seurakunnissa. Rakkaus näkyy päättäväisessä työssä haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi. Jäseniä arvostetaan toteuttamalla avustustyötä, jota he tutkitusti pitävät tärkeänä. KDR:n hallitus johti rahaston toimintaa ja päätti avustustoiminnasta. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Rahaston työntekijät käsittelivät avustushakemuksia 38 toimistokokouksessa, joissa tehdyt päätökset rahaston hallitus hyväksyi. Talous Toteutuma 2017 Toteutuma 2016 Toteutuma 2015 Yleiset kriisiavustukset (kpl) 218 kpl 183 kpl 210 kpl Yleiset kriisiavustukset ( ) , , ,00 Tukikummit-avustukset (kpl) 647 kpl 682 kpl 763 kpl Tukikummit-avustukset ( ) , , ,00 Paikalliset kokeilut (kpl) 7 kpl 0 kpl 0 kpl Paikalliset kokeilut ( ) ,00 0,00 Yhteensä (kpl) 872 kpl 865 kpl 973 kpl Yhteensä ( ) , , ,00 Rahaston sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli ,82 euroa. Toimintavuoden lopussa rahaston pankkitilillä oli ,20 euroa, ja velka Kirkon keskusrahastolle oli ,04 euroa. Toimintakertomus on hyväksytty Kirkon diakoniarahaston hallituksen kokouksessa

105 7.7 Kirkon ulkoasiain osasto (KUO) Turistityötä Espanjan Aurinkorannikolla Kuva: Mari Leppänen 103

106 TULOSKORTTI 2017 Kirkon ulkoasiain osasto (KUO) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Suomen evl.lut. kirkko on aktiivinen toimija kansainvälisissä kirkkoliitoissa. Kansainvälisten kirkkoliittojen kannanotot tunnetaan kotimaassa. Uskontojen välinen myönteinen yhteistyö toimii hyvin Suomessa. Osallistumme päätöksentekoon ja keskeisiin työryhmiin, lausuntojen antamiseen kehittämishankkeista sekä verkostoidumme keskeisten toimijoiden kanssa. Huolehdimme asetettujen tavoitteiden läpisaattamisesta Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa. Huolehdimme keskeisten kannanottojen kääntämisestä suomeksi ja niistä viestimisen. Osallistumme Uskot-foorumin toimintaan. European Council of Religious Leaders (ECRL) -konferenssin järjestäminen Kirkkopäivien yhteydessä. Edustajien määrä päätöksentekoelimissä, vaikuttaminen kirkkoliittojen lausuntoihin. Asetetut tavoitteet on saavutettu. Lukukerrat, vastaanotto mediassa (mediaanalyysi). Uskot-foorumin rahoitus saadaan vakaalle pohjalle. Konferenssin saama julkisuus (media-analyysi), osallistumismäärä. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Ekumeeninen toiminta on vilkasta seurakunnissa. Ystävyysseurakuntatyön koordinointi ja kehittäminen. Tuemme seurakuntien ekumeenista työtä yhteistyössä Suomen ekumeenisen neuvoston kanssa. Toimimme aktiivisesti Suomen ekumeenisessa neuvostossa. Luomme ystävyysseurakuntatyötä koskevan sähköisen palautejärjestelmän kotisivuille. Osallistujien määrä koulutuksissa, stipendiaatit keskeisissä kohteissa, käyntikerrat verkkosivuilla, ekumeenisten tilaisuuksien määrä. Palautteen tulokset. 104

107 TULOSKORTTI 2017 Koko kirkon yhteiset tehtävät KKH - strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti Kirkon ulkoasiain osasto (KUO) Kirkot lähentyvät toisiaan. Pidämme yhteyttä eri kirkkoihin kahdenvälisesti sekä kansainvälisten kirkkoliittojen, Suomen ekumeenisen neuvoston ja Suomen Lähetys-neuvoston kautta. Näkemys kirkon lähetystehtävästä on selkeä ja yhteinen. Ulkomailla oleville suomalaisille on tarjolla seurakunnan toimintaa omalla äidinkielellään. Esittelemme lähetyksen peruslinjauksen hiippakuntien kansainvälisen työn seminaareissa. Käymme ohjauskeskustelut kirkon lähetysjärjestöjen ja kirkon ulkomaanavun kanssa ja tiedotamme niistä, keräämme palautetta seurakunnilta. Toteutamme ulkosuomalaistyötä tärkeimmissä suomalaiskohteissa ja viestimme siitä eri kanavien kautta. Ekumeenisten dialogien tulokset: erityisesti luterilais-katolinen dialogi ja kastekeskustelun eteneminen vapaakirkkojen kanssa, yhteyksien säilyminen Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa Peruslinjauksen toimintaperiaatteet on otettu huomioon seurakuntien ja järjestöjen toimintasuunnitelmissa Ohjauskeskustelut on käyty kaikkien järjestöjen kanssa. Osallistujamäärät jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa, käyntikerrat verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksesta kulttuuriin ja yhteiskuntaan lisääntyy sekä käsitys luterilaisuuden globaalista ja ekumeenisesta luonteesta vahvistuu. Järjestämme Ekumeenisilla kirkkopäivillä toukokuussa merkkivuoden teemoihin ja Luterilaisen maailmanneuvoston yleiskokouksen antiin liittyvä ulkoasian osaston tapahtuman. Huolehdimme luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen ja sen teemojen esillä pitämisestä reformaation merkkivuoden viestinnässä. Osanottajien määrä sekä uutisoinnin näkyvyys kirkkopäivien tilaisuudesta. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen ja sen teemojen näkyminen kirkollisessa ja muussa mediassa (media-analyysi). 105

108 TULOSKORTTI 2017 Kohtaaminen koskettaa: Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Rakastamme lähimmäistä: Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Kirkko toimii aktiivisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian kysymyksissä. Kirkon työ heikommassa asemassa olevien puolesta tulee nykyistä näkyvämmäksi. Kirkon ulkoasiain osasto (KUO) Valmistelemme luterilais-katolisen dialogiraportin ja julkaisemme sen loppuvuodesta Pidämme sillä reformaatioon liittyviä näkökulmia artikkeleissa, esitelmissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa. Tuemme ulkosuomalaisseurakuntia toteuttamaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa reformaation merkkivuotta ja itsenäisyyden juhlavuotta. Käynnistämme lähetyksen ja kansainvälisen diakonian perussopimusten päivittämisen. Tuomme esiin kirkon kansainvälisesti tekemää työtä heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Luterilais-katolisen dialogiraportin julkaisun vastaanotto ja näkyvyys mediassa (mediaanalyysi). Artikkelien julkaisu ja vastaanotto, käyntikerrat verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Tapahtumat saadaan järjestettyä yhdessä muiden ulkomailla toimivien tahojen kanssa. Perussopimusten linjaukset valmistuvat. Kirkon kansainvälisen työn näkökulmat ovat esillä julkisessa keskustelussa ihmisten arjesta ja hyvinvoinnista (media-analyysi). 106

109 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkollamme on edustus keskeisten kansainvälisten kirkkoliittojen päätöksentekoelimissä: Luterilaisen maailmanliiton neuvostossa, Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa ja hallituksessa sekä Euroopan kirkkojen konferenssin hallintoneuvostossa. Kirkollamme on edustaja myös Porvoon kirkkoyhteisön toimintaa koordinoivassa yhteydenpitoryhmässä. Lisäksi kirkkomme edustajat toimivat useissa kansainvälisten kirkkoliittojen työryhmissä. Kirkkomme edustajat osallistuivat Luterilaisen maailmanliiton yleiskokoukseen ja yleiskokouksen teemoista, sisällöistä ja kannanotoista viestittiin monikanavaisesti. Ulkoasiain osasto valmisteli lausunnon Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisön kehittämistä koskevasta dokumentista. Kirkkomme osallistui aktiivisesti USKOT-foorumin toimintaan. Foorumi seurasi uskontojen ja yhteiskunnan suhteita ja antoi lausuntoja ajankohtaisista teemoista. Sen rahoitus saatiin vakaammalle pohjalle valtion myöntämän yleisavustuksen kautta. Euroopan uskontojohtajien neuvoston kokous järjestettiin Turun kirkkopäivien yhteydessä ja se sai runsaasti julkisuutta. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Ekumeenista tietoisuutta pyrittiin lisäämään yliopistoyhteyksien kehittämisen, artikkelien, muiden julkaisujen ja luentojen sekä aiempaa vilkkaamman stipenditoiminnan kautta. Yhteistyötä tehtiin myös reformaation merkkivuoden hankkeen kanssa tukemalla sen ekumeenisen ulottuvuuden toteutumista. Ekumeenista koulutusta tuettiin antamalla asiantuntija-apua eri tahojen järjestämille koulutuksille sekä ekumeenisen teologian seminaarien kautta. Maailmanlaaja kirkko -koulutus ja siten myös sen ekumenia-osio jäi tänä vuonna toteutumatta osallistujamäärän vähäisyyden vuoksi. Maailmanlaaja kirkko -verkkosivuille koottiin materiaalia keskeisistä ekumeenisista yhteyksistä, kehitettiin Ekumenia ja teologia Facebook-sivu sekä hyödynnettiin myös Twitteriä ja blogikirjoittamista. Ystävyysseurakuntatyötä koordinoitiin ylläpitämällä ja päivittämällä ystävyysseurakuntarekisteriä, antamalla asiantuntija-apua ja laatimalla verkkosivuille palautelomake ystävyysseurakuntatyön kehittämiseksi kirkossamme. Ystävyysseurakuntatyön uusia suuntia otsikolla kohtaava ystävyysseurakuntatyö työstettiin Turun kirkkopäivillä vuonna 2017; prosessin on määrä valmistua keväällä Koko kirkon yhteiset tehtävät Useat ekumeeniset dialogit edistyivät. Yhteydenpito Venäjän ortodoksiseen kirkkoon jatkui ja kesällä järjestettiin seminaari, jonka tuloksena molemmat kirkot nimesivät yhteydenpitoryhmän valmistelemaan tulevia yhteistyön muotoja. Yhteyksiä Venäjän ortodoksisen kirkon edustajiin pidettiin myös Barentsin kirkko- 107

110 jen neuvoston yhteydessä sekä lähialueyhteistyön kautta Pietarin hiippakunnan ja teologisen akatemian kanssa. Suomen ortodoksisen kirkon kanssa järjestettiin teologisen dialogin arviointi- ja suunnittelukokous, jonka yhteydessä määriteltiin suuntaviivoja tulevien oppikeskustelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen. Teologinen dialogi katolisen kirkon kanssa Suomessa eteni asetettujen tavoitteiden mukaisesti teemasta Kirkko, ehtoollinen ja virka. Dialogin loppuraportti Communion in Growth. Declaration on the Church, Eucharist, and Ministry valmistui syksyllä ja se luovutettiin Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteereille marraskuun lopussa. Dokumentti luovutettiin paavi Franciscukselle tammikuussa 2018 Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen yhteydessä. Dokumentin odotetaan edistävän kansainvälistä luterilaisten ja katolisten välistä dialogia. Suomen Vapaakirkon ja Helluntaikirkon kanssa jatkettiin dialogia kasteesta ja selvitettiin mahdollisuutta edetä kohti yhden kristillisen kasteen tunnustamista. Molempien tahojen kanssa keskustelut etenivät rakentavasti, vaikka läpimurtoa yhden kristillisen kasteen tunnustamisessa ei ole vielä tapahtunut. Kirkon lähetystehtävän koordinointi jatkui järjestöjen johtajien ja vastuuhenkilöiden yhteisillä tapaamisilla. Niiden pohjalta kaikkien lähetysjärjestöjen kanssa käytyjä ohjauskeskusteluja kehitettiin. Lähetyksen perussopimuksen arviointi toteutettiin laajalla kyselyllä ja uusi perussopimus saatiin valmisteltua. Kirkon lähetyksen peruslinjaus päivitettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja käynnistettiin valmistelu lähetysjärjestöksi hyväksymisen periaatteista. Peruslinjauksen toimintaperiaatteiden huomioonottaminen jatkui seurakuntien ja järjestöjen toimintakertomuksissa. Ulkosuomalais- ja turistityön asemapaikkoja arvioitiin ja resursseja kohdennettiin uudelleen muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Toiminta liittyi kiinteämmin osaksi kokonaiskirkon verkkohanke Lukkaria. Ulkosuomalaistyön viestintä kehittyi. Ulkosuomalaistyön uusi strategia valmistui. Strategiset hankkeet Turun kirkkopäivillä järjestettiin reformaation merkkivuoteen liittyviä ekumeenisia tapahtumia. Osittain osanottajamäärät jäivät odotettua vähäisemmäksi monien päällekkäisten ohjelmien vuoksi. Luterilais-katolinen dialogiraportti Communion in Growth (suom. Kasvavaa yhteyttä. Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta) herätti kansainvälistä kiinnostusta, ja se oli varsin näkyvästi esillä myös suomalaisessa kirkollisessa mediassa. Reformaation merkkivuoteen ja Suomi 100 -juhlavuoteen liittyvät tapahtumat ulkosuomalaistyössä koordinoitiin ja suunniteltiin eri toimijoiden yhteisessä Suomi 100 maailmalla -verkostossa. Kirkon kansainvälisestä toiminnasta ja sen merkityksestä globaalin oikeudenmukaisuuden edistämisessä viestittiin lukuisten artikkelien ja blogien sekä luentojen ja haastattelujen kautta. 108

111 7.8 Kirkon viestintä (KV) Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotuotantoa Yleisradiossa. Kirkon kuvapankki / Mauri Kalima 109

112 TULOSKORTTI 2017 Kirkon viestintä (KV) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkon arvoperustalta nouseva osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa on aktiivista ja avointa. Kirkon viestintä on uskottavaa ja tavoittavaa jatkuvasti muuttuvassa viestintätodellisuudessa. Tuemme kirkon johdon ja Kirkkohallituksen sekä sen osastojen viestintää ja vaikuttamistoimintaa. Tunnistamme kirkon viestinnän kannalta merkityksellisiä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita ja reagoimme niihin proaktiivisesti. Tuemme esimerkillämme rakentavaa ja kunnioittavaa viestintää kirkossa ja yhteiskunnassa, jotta epäasiallinen viestintä vähenisi. Järjestämme teemaan liittyviä koulutuksia kirkon työntekijöille. Tunnistamme kirkon viestinnän kannalta merkityksellisiä yhteiskunnallisia keskustelunaiheita ja reagoimme niihin proaktiivisesti. Tuemme rakentavaa ja kunnioittavaa viestintää kirkossa ja yhteiskunnassa. Etsimme uusia yleisöjä ja kokeilemme erilaisia ilmaisutapoja. Turvaamme yhdessä Ylen kanssa hartausohjelmien aseman julkisessa viestinnässä. 1) Tyytyväisyys yhteistyöverkostossa (palautekysely). 2) Keskustelut piispojen kanssa. 3) Kirkkohallituksen sisäinen palaute johtoryhmä työskentelyn kautta. 4) Media-analyysin tulokset. Sisäinen arviointi. 5) Toteutuneet koulutukset ja osallistujamäärät. 6) Media-analyysin tulokset. Sisäinen arviointi. 7) Teemaan liittyvät koulutukset, seminaarit ja käytetyt puheenvuorot. 8) Toteutuneet kokeilut ja niiden määrä sekä sisällöllinen arviointi. 9) Hartausohjelmien määrä ja katsoja- ja kuuntelijaluvut 110

113 TULOSKORTTI 2017 Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Koko kirkon yhteiset tehtävät Seurakuntien ja kapitulien työntekijät, luottamushenkilöt sekä vapaaehtoiset saavat viestinnässä tarvitsemansa tuen. Ihmiset kohtaavat kirkon ja sen sanoman median kautta. Kirkon ydinviesti pidetään esillä ja kirkon toiminnan tunnettuus vahvistuu. Kirkon viestintä (KV) Päivitämme kirkon sisäisen viestinnän toimintaohjelman yhteistyössä seurakuntien, kapitulien sekä kristillisten järjestöjen kanssa. Sakasti uudistetaan kirkon työntekijöiden yhteistä tekemistä tukevaksi sisäisen viestinnän perustyökaluksi. Tarjoamme seurakuntien käyttöön Lukkari-alustaa ja kehitämme sitä vastaamaan seurakuntien muuttuviin tarpeisiin. Kehitämme julkista ja kirkon sisäistä kriisiviestintää päivittämällä kriisiviestintäohjelman sekä tuemme seurakuntien ja hiippakuntien kriisiviestintää tekemällä kriisiviestintäohjelman tunnetuksi. Tuemme seurakuntia suoratoistojen kehittämisessä ja audiovisuaalisten sisältöjen tuottamisessa sekä näiden jakamisessa. Neuvottelemme seurakuntien yhteisistä tekijänoikeuskäytännöistä. Tuemme kirkon ja sen järjestöjen yhteisiä viestintäkampanjoita vakiinnuttamalla kampanjapäällikön ja vahvuustyöryhmän toiminnan. Jatkamme Suuremman suojassa - kampanjaa, huolehdimme osaltamme kirkon ja kirkon johdon mediaviestinnästä SuomiAreena tapahtumassa. 10) Toimintaohjelma on laadittu ja hyväksytty yhteistyössä. 11) Sakastin uudistaminen on edennyt aikataulussa. 12) Lukkari-seurakuntien määrä on kasvanut ja niiden tyytyväisyys pysynyt hyvänä kyselyselvityksen perusteella. 13) Kriisiviestintäohjelma on päivitetty yhteistyössä ja se on tunnettu sekä käytössä. 14) Ohjeistus on tunnettu ja käytössä. 15) Teoston kanssa on neuvoteltu yhteinen sopimus, jonka piirissä ovat kaikki Lukkariseurakunnat. 16) SuomiAreena 2017 on toteutettu menestyksellisesti. Media-analyysi. Seurakuntavaaleihin 2018 valmistautuminen on käynnistynyt. 111

114 TULOSKORTTI 2017 KKH - strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Kohtaaminen koskettaa: Keräämme järjestelmällisesti palautetta suunnitelmistamme ja työstämme. Vahvistamme kirkon eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja selkeytämme työnjakoa. Kirkon viestintä (KV) Kehitämme evl.fi-palvelua ja selkeytämme sen sekä sosiaalisen median roolia palveluina, joissa kirkko kohdataan verkossa. Vahvistamme kirkon kaikkien työntekijöiden ymmärrystä omasta roolistaan viestijöinä pitämällä uutta viestintäohjelmaa aktiivisesti esillä sosiaalisessa mediassa, viestintäpäivillä ja koulutuksissa. 17) Kävijämäärät, tavoittavuus. 18) Viestintäohjelma on tunnettu ja kirkon työntekijöiden käytössä. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Reformaation merkkivuosi on näkyvästi esillä seurakuntien toiminnassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tietoisuus luterilaisuuden ominaispiirteistä ja vaikutuksesta 100-vuotiaan Suomen kulttuuriin ja yhteiskuntaan lisääntyy sekä käsitys luterilaisuuden globaalista ja ekumeenisesta luonteesta vahvistuu. Viestintäyhteistyö kirkon eri toimijoiden välillä vahvistuu. Osallistumme kirkkohallituksen vastuulla olevien reformaation merkkivuoden hankkeiden viestintään. Nostamme viestinnässä esiin luterilaista kirkkoa yhteiskunnallisena vaikuttajana 100-vuotiaassa Suomessa. Viestintähankkeiden yhteinen toteuttaminen: Lukkari, Sakasti, Evl.fi ja kampanjat. 19) Reformaatioteema näkyy viestinnässä. Armoa-hankkeen medianäkyvyys. Media-analyysin tulokset. 20) Luther-animaation valmistuminen. 21) Hankkeiden toteuttaminen. 112

115 TULOSKORTTI 2017 Rakastamme lähimmäistä: Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Arvostamme jäsenyyttä: Selvitämme keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistamme osallisuuden toteutumista kirkossa. Kirkon työ kestävän kehityksen puolesta vahvistuu. Kirkon työ heikoimmassa asemassa olevien puolesta tulee nykyistä näkyvämmäksi. Kirkon viestintä (KV) Toteutetaan Ekopaasto -hanke. 22) Ekopaasto toteutettu onnistuneesti. Tuemme kirkkohallituksen viestintää 23) Teemat ovat näkyneet viestinnässä. kestävästä kehityksestä ja työstä jota kirkko tekee heikommassa asemassa olevien puolesta. Suomessa asuvat ovat tietoisia kirkkoon liittymisen ja seurakunnan toimintaan osallistumisen mahdollisuudesta. Nostamme viestinnässä esiin marginalisoitujen ryhmien asemaa ja ääntä. Viestimme kirkkoon liittymisen ja seurakuntaan toimintaan osallistumisen mahdollisuudesta. Pidämme viestinnässä esillä totuudellista kuvaa kirkosta ja tarjoamme hyviä syitä kuulua kirkkoon. 24) Liitykirkkoon.fi -palvelun käyttöaste on lisääntynyt. 25) Kirkon medianäkyvyys ja kirkon julkisuuskuva (media-analyysi). 26) Kirkkoon liittyvien määrä. 113

116 Edunvalvonta ja vaikuttaminen 1-3) Kkh:n eri toimijoiden tyytyväisyys yhteistyöhön KT:n/KV:n kanssa on toteutetun kyselyn perusteella 3,6/5. Säännöllinen yhteydenpito piispojen kanssa on toteutunut. Tuimme varsinkin valtakunnallista viestintää arkkipiispan kanssa. Viestinnän rooli johtamisen välineenä on sisäistetty, jatkuvaa reflektiota viestinnästä Kirkkohallituksen johtoryhmässä. 4) Vuoden aikana luotaus- ja analyysitiimi koosti viisi laajempaa luotausraporttia. Vuoden aikana pinnalla ollut erityisesti kolme laajaa yhteiskunnallista teemaa: uusi avioliittolaki ja kirkko, eutanasia ja seksuaalinen häirintä. Eutanasia nostettiin evl.fi-sivuston Pinnalla nyt -teemaksi. Viestintätukea annettiin myös piispojen eutanasia-saattohoito-kannanoton muotoilussa ja viestimisessä. Uutinen levisi hyvin mediassa. Kirkon, yhteiskunnan ja etiikan ajankohtaisia teemoja käsiteltiin journalistisesta näkökulmasta KV:n tuottamassa Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa. Horisontti-ohjelma palkittiin myös Kotimaa-säätiön jakamalla ensimmäisellä Uskontojournalismipalkinnolla. 5-7) Rakentavan ja kunnioittavan keskustelun tarvetta nostettiin keskeisesti esille Kirkon viestintäpäivien ohjelmassa. Viestintäpäiville osallistui ennätysmäärä kirkollisia viestijöitä, 272. Teemaa on käsitelty myös kirkon viestintäjohtajien yhteisissä kokoontumisissa. Kokouksia on pidetty vuoden aikana neljä, ja niihin osallistuu noin 20 viestinnän johtajaa koko maasta. 8) Kirkon viestinnän kampanjatoiminnassa toteutettiin nuorille aikuisille (18-25 v.) suunnattu Jaa #valoa kampanja laajassa yhteistyössä Kirkon vahvuuksien ryhmän kanssa. Kampanjaan yhdistettiin kirkon keskusteluavun palveluiden lanseeraus nuorten kohderyhmälle. Kampanja toteutettiin syksyllä ja se tavoitti laskennallista kontaktia kohderyhmässä. Keväällä avattiin Lehteri, Kirkon viestinnän toteuttama verkkolehtialusta seurakuntalehdille. Lehteriin on liittynyt vuoden loppuun mennessä seitsemän seurakuntalehteä. Vuoden aikana julkaistiin 24 minuuttihartautta eri kanavilla. Kaste- ja kummiusprojektia on tuettu mm. valmistelemalla konseptia palvelumuotoilun keinoin. Kirkon viestintä on tukenut Luterilaisen maailmanliiton kansainvälistä viestintää mm. toteuttamalla reformaation merkkipäivän kansainvälisen verkkolähetyksen ja tukemalla LML:n yleiskokouksen viestintää. 9) Ylen radiouudistuksen yhteydessä ohjelmapaikkojen määrää lisättiin: iltahartaus sai uusintapaikan ennen yöklassista. Hartausohjelmien ohjelmapaikkojen määrä kasvaa 1232:sta 1542 lähetykseen. 114

117 Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen 10-11) Sisäisen viestinnän toimintaohjelma on laadittu viestintäpolkujen kuvauksina, mutta sen hyväksyminen on kesken. Sakastin uudistaminen on edennyt päivitetyssä aikataulussa. Hankkeessa toteutetaan kolme erillistä projektia, joista intranetin ja erillissivuston osalta tarjouskilpailu saatiin päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Evl.fi-palvelun lisäsisällön tekninen toteutus on käynnissä ja sisällöntuotanto alkaa alkuvuodesta ) Lukkari-seurakuntien määrä on kasvanut. Vuoden 2017 loppuun mennessä Lukkari-julkaisujärjestelmän on ottanut käyttöön yhteensä 170 seurakuntataloutta. Lukkari-alustalle myönnettiin saavutettavuus huomioitu -leima. Leima osoittaa, että sivusto on helposti myös kaikkien erityisryhmien käytettävissä. 13) Kirkon yhteiset kriisiviestintäohjeet on päivitetty ja niistä on viestitty seurakunnille. Kriisiviestinnän toimintamallia on selkeytetty mm. hengellisen huollon koulutuksissa, pastoraalikoulutuksissa, kapitulien koulutuksissa, viestintäjohtajien tapaamisissa sekä viestintäpäivillä. Kriisiviestijöiden yhteistyötä on tiivistetty. Lukkaria käyttäville seurakunnille on laadittu kriisiviestinnän ohjeet ja materiaalia niiden omia verkkosivuja varten. Seurakuntia ja kapituleita on tuettu käytännön kriisiviestintätilanteissa ) Suoratoistoa koskeva ohjeistus julkaistiin Sakastissa ja avattiin Kirkko striimaa -Facebook-ryhmä. Tekijänoikeuksia koskevat neuvottelut ovat jatkuneet, mutta sopimusta ei ole vielä syntynyt. Koko kirkon yhteiset tehtävät 16) SuomiAreenan ympärivuorokautinen kohtaamispaikka Muutosterassi herätti vahvaa kiinnostusta paikallisesti ja näkyi hyvin sosiaalisessa mediassa. Seurakuntavaaleihin valmistautuminen on edennyt aikataulussa. Seurakuntavaalien visuaalinen ilme ja viestintäsuunnitelma on tehty, Seurakuntavaalit.fi-sivuston konsepti ja ilme on suunniteltu, tekninen toteutus on aloitettu. Seurakuntavaalit Lukkarissa toteutuksen suunnittelu on tehty. Suuremman suojassa -kampanja sai rinnalleen vuotiaille suunnatun #valoa-kampanjan. Vahvuustyöryhmän toiminta on vakiintunut. 17) Evl.fi-palvelua on kehitetty sisällöllisesti ja teknisesti. Sosiaalisen median ja omien sivustojen yhteisiä sisällöntuotanto- ja koordinaatioprosesseja on kehitetty. 18) Koko kirkon kattava viestinnällinen itseymmärrys on haastava strateginen tavoite. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä pitkäjänteistä työtä. Viestintäohjelmaa on pidetty esillä eri koulutuksissa. 115

118 KKH:n strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin 19) Seurakuntien viestijöille tehdyssä kyselyssä yli 81 % vastaajista kertoi käyttäneensä tuotettuja viestintämateriaaleja. Onnistuminen sai arvosanan 4,5/5. Merkkivuosi näkyi hyvin toimitetussa mediassa. Toteutimme Luterilaisen maailmanliiton kanssa yhteistyössä kansainvälisen 14 tun nin verkkolähetyksen reformaation merkkipäivänä. 20) Reformaation merkkivuoden ohjelmistoon Yle TV1:ssä saatiin sovituksi Unkarissa tuotettu ja Euroopan kirkkojen yhdessä rahoittama Lutherin elämää kuvaava animaatiosarja. Kohtaaminen koskettaa 21) Keväällä 2017 lanseerattiin seurakuntalehtien yhteinen Lehteri-alusta. Lehteriin liittyi vuoden loppuun mennessä seitsemän seurakuntalehteä. Sakastin uudistusprojektin suunnittelu tehtiin yhteistyössä seurakuntien edustajien kanssa. Suunnittelu valmistui vuoden aikana, ja se toteutetaan pitkälti vuonna ) Lukkarin kehitystä tehdään seurakuntien ja loppukäyttäjien palautetta järjestelmällisesti hyödyntäen. Esimerkiksi #valoa-kampanjan toteuttaneessa Kirkon viestinnän koordinoimassa vahvuustyöryhmässä on mukana seurakuntien ja kristillisten järjestöjen edustajia. Jouluvideon levitys sosiaalisessa mediassa ja elokuvateattereissa toteutettiin yhdessä suurten seurakuntayhtymien kanssa. Facebookin työntekijä- ja vertaisryhmiä on hyödynnetty entistä enemmän sekä osaamisen levittämisessä että suunnittelussa. Hiippakuntien verkkosivualustan suunnittelu on tehty ja toteutus käynnistyy Postiviidakko-uutiskirjepalvelun käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Uutiskirjeiden tilaajia on yhteensä n , ja lähetettyjä uutiskirjesähköposteja on vuoden aikana lähetetty noin Kirkon viestintä tuki erityisesti Kirkkohallituksen muiden osastojen erilaisia viestintähankkeita mm. tarjoamalla verkkosivu- ja blogialustoja, domainin hallintaa, graafista ja konseptisuunnittelua, viestintäsuunnittelua, mediakontakteja, tukea sosiaalisen median sisältöjen kanssa ja muuta konsultointia. Rakastamme lähimmäistä 23) Ekopaasto.fi-sivulle suunniteltiin ja toteutettiin paastopolku. Kampanja toteutettiin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä sekä blogiyhteistyönä. 24) Tuimme Kirkkohallituksen viestintää mm. Yhteinen pöytä- ja Lapsiarkkihankkeissa sekä köyhyyteen ja maahanmuuttajiin liittyvissä aiheissa. 116

119 Arvostamme jäsenyyttä 25) Kirkkoon liittymiskampanja on sovittu toteutettavaksi ennen seurakuntavaaleja. Mediaseurannan mukaan % kirkon saamasta mediajulkisuudesta on neutraalia tai positiivista. Kolmen kuukauden seurantajaksot keräsivät keskimäärin noin mediaosumaa. 26) Kirkkoon liittyminen ja siitä eroaminen ovat koko kirkon ja yhteiskunnan vastuualuetta. Kirkkoon liittyi jäsentä, missä oli vähennystä 487 edellisvuoteen. 117

120 7.9 Kirkon tutkimuskeskus (KTK) Perhe ja avioliitto muutoksessa ilmestyi syksyllä 2017 Kuva: Aarne Ormio 118

121 TULOSKORTTI 2017 Kirkon tutkimuskeskus (KTK) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkkoa ja uskontoa koskevan tutkimustiedon viestintä yhteiskunnan eri tahoille on tarkoituksenmukaista ja kohdennettua. Käsittelemme KTK:n seminaarissa kirkon ajankohtaisia kysymyksiä ja reformaation perintöä nelivuotiskertomuksen havaintojen valossa. Teemme yhteistyötä median kanssa tutkimustulosten julkaisemisessa. Jaamme tietoa uusimmista tutkimustuloksista sähköisen uutiskirjeen, sosiaalisen median ja blogien avulla. KTK:n kevätseminaari tavoittaa kirkon työntekijöitä, luottamushenkilöitä, seurakuntalaisia ja esiteltäviin tutkimusaiheisiin liittyviä asiantuntijoita. Tutkimustulosten näkyvyys erilaisissa tiedotusvälineissä lisääntyy. Sosiaalinen media otetaan käyttöön sähköisistä tilastoaineistoista tiedottamisessa. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Seurakunnilla on käytettävissä tutkimustulokset ja aineistot toimintansa kehittämiseksi. Jatkamme tilastotiedon sähköisten julkaisuvälineiden kehittämistä. Jaamme tietoa esitelmöimällä ja sisäisen viestinnän välineillä. Sähköisten aineistojen käyttöä seurataan ja siitä kerätään palautetta seurakunnista. Jaamme 3-4 uutiskirjettä ja tutkijat vierailevat seurakunnissa esitelmöimässä. Koko kirkon yhteiset tehtävät Laaja-alaisten ja syvällisten yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia kirkkoon tunnetaan. Kirkon kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin reagoidaan joustavasti ja nopeasti. Tutkimuskeskuksella on laajat verkostot kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimusyhteistyökumppaneita. Tutkimme yhteiskunnallisten muutostrendien vaikutuksia kirkkoon pitkäjänteisellä tutkimushankkeilla. Nelivuotiskertomuksen loppuunsaattaminen: tiedotamme havainnoista ja teemme myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Tutkimuskeskus avustaa sähköisten kyselyjen toteuttamisessa kirkon keskushallinnon tarpeisiin. Toteutamme kirkon toimintaa ja päätöksentekoa tukevia julkaisuja. Ylläpidämme ja kehitämme Uskonnot Suomessa -tietokantaa sekä julkaisemme raportin. Käynnissä on vähintään yksi pidempiaikainen hanke. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot valmistuvat. KTK on onnistunut palvelemaan muita yksiköitä niiden tiedonhankinnassa. KTK:n julkaisusarjoissa ilmestyy 1-2 julkaisua ja 3-4 verkkojulkaisua. Perhetutkimushankkeen artikkelikokoelma julkaistaan. Tietokantaan tehdään kokonaispäivitys ja siitä julkaistaan raportti. 119

122 TULOSKORTTI 2017 KKH strategiset painopisteet Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Rakastamme lähimmäistä: Edistämme heikoimmassa asemassa olevien ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä kirkossa. Arvostamme jäsenyyttä: Selvitämme keinoja helpottaa kirkkoon liittymistä ja vahvistamme osallisuuden toteutumista kirkossa. Kirkon tutkimuskeskus (KTK) Olemme yhteistyötahona kansainvälisessä European Values Study -tutkimuksen aineistonkeruussa. Olemme mukana lastenohjaajia koskevassa tutkimushankkeessa. Olemme mukana kirkon musiikkityöntekijöitä koskevassa tutkimushankkeessa. Suunnittelemme nelivuotiskertomuksen havaintojen pohjalta tutkimushankkeen ja luomme tutkijaverkoston. European Values Study -tutkimusaineisto on kerätty Suomesta. Hankkeen loppuraportti valmistuu. Hankkeen tutkijaverkosto on muodostettu ja se kokoontuu ensimmäiseen symposiumiin. Hankkeen teema on päätetty ja verkosto luotu. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Suomalaisilla on tietoa luterilaisuuden merkityksestä nyky-suomessa. Järjestämme luterilaisuutta käsittelevän seminaarin sekä jaamme tutkimustietoa uutiskirjeiden, sosiaalisen median, blogikirjoitusten sekä sähköisten tilastoraporttien avulla. Käymme pyydettäessä esitelmöimässä erilaisilla foorumeilla. KTK:n luterilaisuutta käsitteleviä tutkimustuloksia raportoidaan mediassa ja ne herättävät laajempaa keskustelua. Suomalaisilla on ajankohtaista tietoa seurakunnissa tehtävästä kirkon työstä heikommassa asemassa olevien puolesta. Kirkolla on työnsä tueksi tutkimustietoa suomalaisten kirkkoon kuulumisen perusteista Julkaisemme verkkojulkaisusarjassa yhteistyössä Diakin tutkijoiden kanssa raportin seurakuntien työstä maahanmuuttajien parissa ja tiedotamme tutkimustuloksista eri kanavilla. Julkaisemme tilastokatsauksen kirkkoon kuulumisesta verkkopalvelussa ja tiedotamme siitä. Raportti maahanmuuttajatyöstä seurakunnissa on julkaistu ja siitä on tiedotettu mediassa. Tilastokatsaus on julkaistu ja tietoa siitä on jaettu sosiaalisessa mediassa. 120

123 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Kirkon tutkimuskeskuksen (KTK) tavoitteena oli tarkoituksenmukainen ja kohdennettu kirkkoa ja uskontoa koskevan tiedon viestintä yhteiskunnan eri tahoille. Tämän toteuttamiseksi KTK järjestää seminaareja ja lähettää uutiskirjeitä ja KTK:n tutkijat pitävät esitelmiä, kirjoittavat blogeja ja artikkeleita eri foorumeilla sekä antavat haastatteluita. Asetetut tavoitteet täyttyivät. Vuonna 2017 KTK järjesti kaksi seminaaria, joista toinen käsitteli reformaation vaikutuksia Suomessa ja toinen perhe- ja avioliittokäsityksen muutoksia. Reformaation vaikutuksia käsittelevä seminaari ei kuitenkaan tavoittanut kovin suurta kuulijakuntaa, joten jatkossa on tarpeen miettiä, ovatko tämänkaltaiset seminaarit paras tapa tavoittaa kohderyhmä. Johtaja, tutkijat ja tutkimuskoordinaattori pitivät vuonna 2017 yhteensä 36 esitelmää. He kirjoittivat 16 blogia tai yleistajuista artikkelia. Marraskuussa 2017 KTK:n työntekijät antoivat yhteensä seitsemän haastattelua. Keskimäärin arvioituna haastatteluja on siis vuodessa yli 80. Vuoden aikana KTK lähetti viisi uutiskirjettä sekä lisäsi sosiaalisessa mediassa käyttämiään kanavia. Työntekijät ovat mukana kuudessa kirkollisessa työryhmässä ja 15 yhteiskunnallisessa tai akateemisessa luottamustehtävässä Suomessa ja kansainvälisesti. Tutkimuskeskus oli mukana reformaation merkkivuoden kunniaksi järjestettyjen tapahtumien järjestelyissä. KTK osallistui myös Suomi100 -teemavuoteen liittyviin hankkeisiin, kuten Fokuksen kanssa yhteistyössä toteutettu Moniuskontoinen Suomi -kirjan julkaisu sekä siihen liittyvä seminaari. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Tavoitteena oli, että seurakunnilla on käytettävissä tutkimustuloksia ja aineistoja toimintansa kehittämiseksi. Tämän tukemiseksi seurakuntia koskevaa tilastotietoa julkaistiin edellisenä vuonna käyttöön otetussa tilastoportaalissa ( Portaaliin on jatkuvasti lisätty uutta tilastotietoa sekä ajankohtaisia tilastokatsauksia. Kaikilla julkaistuilla graafeilla on yhteensä yli katselukertaa. Tutkimustulosten käyttöä seurakunnissa edistävät myös tutkimuskeskuksen järjestämät seminaarit sekä luennointi ja seurakuntien kanssa toteutetut hankkeet, kuten Tampereen seurakuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa aloitettu yhteinen tutkimushanke Case Tampere ja seurakuntien kanssa yhteistyössä toteutettava tunnettuustutkimus. Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa on toteutettu myös ajankohtaisiin seurakuntien tutkimustarpeisiin vastaava seurakuntien maahanmuuttajatyön selvitys, josta julkaistiin selvitys Hätämajoituksesta Aleppon kelloihin. 121

124 Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkon tutkimuskeskuksen (KTK) tavoitteena oli se, että laaja-alaisten ja syvällisten yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia tunnetaan, kirkon kannalta tärkeisiin ja ajankohtaisiin tutkimustarpeisiin vastataan joustavasti ja nopeasti sekä että tutkimuskeskuksella on laajat verkostot kotimaisia ja ulkomaisia tutkimusyhteistyökumppaneita. KTK aloitti Suomalainen spiritualiteetti -tutkimushankkeen, jossa tutkitaan kastetta ja kummiutta, vapaaehtoistyötä ja maahanmuuttajia sekä muita ajankohtaisia teemoja. Hankkeessa on mukana opiskelijoita eri yliopistoista. KTK:n koordinoiman Uskonnot Suomessa -tietokannan uudistus on meneillään. Suomalaisia kristillisiä maahanmuuttajayhteisöjä koskeva kartoitus on aloitettu. KTK on ollut vastaamassa kirkon yhteisiin, ajankohtaisiin tiedontarpeisiin. KTK oli mukana toteuttamassa kirkolliskokouksen tehtäväksi antamaa vihkioikeusselvitystä. Lisäksi se toteutti kirkolliskokouksen kirkkohallitukselle tehtäväksi antaman perhe- ja avioliittokäsityksen muutoksia koskevan tutkimushankkeen, josta julkaistiin artikkelikokoelma. Keskeiset pitkäaikaiset tutkimushankkeet vuonna 2017 olivat Kirkon nelivuotiskertomus sekä European Values Study (EVS), jolla kerätään arvoihin ja uskomuksiin liittyvää vertailevaa tietoa yli neljästäkymmenestä Euroopan maasta. EVS-aineistonkeruu aloitettiin Suomessa syksyllä Kirkon nelivuotiskertomuksesta valmistui ruotsinkielinen versio ja englanninkielistä versiota työstettiin. Kirkon tutkimuskeskus oli vuonna 2017 mukana seitsemässä tutkimusyhteistyöhankkeessa. Näistä kolme valmistui vuonna 2017: Lastenohjaajaksi kasvaminen -tutkimushanke, pohjoismainen NOREL-tutkimushanke sekä eurooppalainen rippikoulututkimushanke. Meneillään ovat kirkon musiikkityöntekijöitä koskeva tutkimushanke ( ), Case Tampere -yhteisöpajatutkimus ( ), European Values Study -hanke ( ) sekä Protestant Legacies in Nordic Law -tutkimushanke ( ). Julkaisusarjassa painopiste on siirtynyt kohti verkkojulkaisuja. Tutkimuskeskuksen julkaisusarjoissa julkaistiin vuonna 2017 kaksi kovakansijulkaisua ja kuusi verkkojulkaisua. Ruotsinkielisen nelivuotiskertomuksen lisäksi johtaja, tutkijat ja tutkimuskoordinaattori osallistuivat kahden suomenkielisen ja kahden ruotsinkielisen julkaisun toimittamiseen sekä kirjoittivat neljä tieteellistä artikkelia. KTK tukee tutkimustoimintaa myös myöntämällä vuosittain stipendejä. Vuonna 2017 tutkimuskeskus jakoi stipendejä 21 hankkeelle. 122

125 7.10 Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) Ungdomens Kyrkodagar på Lärkkulla stiftsgård i Karis Kuva: Emelia Nyberg 123

126 RESULTATKORT 2017 Intressebevakning och påverkan Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) Mål Medel Mått Uppföljning KCSA och skolorna håller aktivt kontakt. Kyrkans budskap och värderingar syns och påverkar samhället och svenska gemenskaper. Vi håller kontakt med ämneslärarna i religion. Vi arrangerar ett seminarium om religionsdialog. Vi fungerar som konsulter för församlingarnas medarbetare och mentorer. Vi informerar och utbildar inom området skolsamarbete och småbarnsfostran. Nätverkets omfattning och antalet kontakter. Respons från religionslärarna. Seminariet har hållits. Deltagarantal. Kvalitativ utvärdering av seminariet utgående från deltagarnas respons. Antalet kontakter, konsultationer och utbildningar. Vi synliggör kyrkans verksamhet och Deltagande i SuomiAreena 2017, Stafettkarnevalen budskap vid stora riksomfattande och och bokmässan i Helsingfors. Deltagar- svenskspråkiga evenemang. Vi informerar antal och respons. Nyhetsförmedling i olika om deltagandet i evenemangen. medier. Vi arrangerar två flyktingseminarier. Seminarierna har hållits. Deltagarantal och Vi erbjuder medierna svenskspråkiga nyheter via epress och publicerar nyheter på evl.fi och Sacrista. Vi verkställer Ekumeniska ansvarsveckans tema Kvinnor, fred, ekonomi. Vi arrangerar ett seminarium och publicerar ansvarsveckans material. Vi ansvarar för de svenskspråkiga andakts- och gudstjänstprogrammen på svenska Yles kanaler och publicerar svenskspråkiga webbartiklar för Yles webbplats Tro. Vi producerar 15 alternativa tv-andaktsprogram (Himlaliv) för Svenska Yles programutbud. deltagarrespons. Nyheternas genomslagskraft i medierna. Besökarantal på webbplatserna evl.fi och Sacrista. Deltagarantal och respons på seminariet och materialet. Månatliga tittar-, lyssnar- och besökarsiffror på Svenska Yles kanaler och webbplats. Följare, gillanden och delningar samt antalet enskilda besökare. 124

127 RESULTATKORT 2017 Stöd för och utveckling av församlingarnas verksamhet Barn och unga blir sedda och hörda och upplever sig vara delaktiga i församlingslivet och församlingens verksamhet. Funktionshindrade har möjlighet till ett fullvärdigt andligt liv på svenska. Reformationens märkesår 2017 är synligt i svenskspråkiga sammanhang och medier. Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) Vi publicerar aktuella artiklar i ämnet. Antalet artiklar och publikationernas upplagor. Vi följer utvecklingen av webbplatsen Mottagandet av den svenska versionen av Lastenkirkko/Barnens kyrka och utvecklar Barnens kyrka i församlingarna. en svensk version. Vi utvecklar och marknadsför det Antalet Fisucraftanvändare i församlingarnas virtuella spelet Fisucraft bland församlingarna. fostrande verksamhet. Vi arrangerar Ungdomens kyrkodagar Utvärdering av och deltagarantal vid Ungdomens kyrkodagar Vi besvarar ungas frågor om kristen tro i Antalet svar i webbtjänsten Fråga prästen. webbtjänsten Fråga prästen. Vi arrangerar läger, gudstjänster, utbildningar Respons. Antalet deltagare i evenemangen. och andra samlingar. Vi producerar lämpligt material. Användning av materialet. Respons på materialet. Vi arrangerar svenskspråkiga ekumeniska kyrkodagar i Åbo Vi informerar massmedierna och distribuerar en del av programmet via webben. Vi producerar specialandakter och gudstjänster. Vi producerar material för två huvudteman nåd och Bibeln. Vi arrangerar ett pedagogiskt seminarium. Tillsammans med regissören och skådespelaren Johan Fagerudd producerar vi en Luthermonolog för skolor och församlingar. Deltagarantal, respons och synlighet i medierna. Tittar- och lyssnarsiffror. Andakternas och gudstjänsternas lyssnar- och tittarsiffror och respons på innehållet. Utvärdering med hjälp av responsen. Deltagarantal. Respons på seminariet. Respons på Luthermonologen. 125

128 RESULTATKORT 2017 Hela kyrkans gemensamma uppgifter Kyrkostyrelsens strategiska prioriteringar: Vi värdesätter medlemskapet i kyrkan: Vi stärker delaktigheten i kyrkan och utreder möjligheterna att underlätta deltagande. Par och familjer får förebyggande stöd för att sköta parrelationer och andra mänskliga relationer. Vi erbjuder stöd för svenskspråkiga församlingars verksamhet och utveckling. Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) Vi arrangerar utbildning och tar fram svenskspråkigt material som stöder parrelationer och föräldraskap. Respons på materialet, deltagarantal och respons från utbildningarna. Vi skapar förutsättningar för församlingarna att arbeta i sociala medier. Vi arrangerar två utbildningsträffar under året. Vi utvecklar webbredskapet Klockaren. Minst 40 svenskspråkiga församlingar använder webbverktyget Klockaren Vi förnyar Sacrista. Nya Sacrista är klar och publiceras enligt kyrkans informationscentrals tidsplan Utbildningarna har genomförts. Deltagarantal och deltagarrespons. Svenskspråkig konfirmandundervisning håller hög kvalitet och utförs med känsla för vår tid. Vi presenterar en ny plan för konfirmandarbetet och stöder tillämpningen av den i församlingarna. Vi planerar utbildningar. Presentation på kyrkoherdedagarna och Forum för fostran. Mål Medel Mått Uppföljning Bilden av kyrkan är bilden av en öppen gemenskap som inbjuder till deltagande. Vi lyfter fram kyrkoårets helgdagar och aktuella teman via kampanjer under året. Ekofasta, påsk, välsignelse inför skolstarten, allhelgona, advent och jul har synts i sociala medier och materialproduktionen. 126

129 Kyrkans central för det svenska arbetet (KCSA) är en specialenhet vid kyrkostyrelsen och verkar som servicecentral för kyrkans verksamhet på svenska. KCSA arbetar på ett sätt som beaktar det unika för den finlandssvenska kulturen och som är relevant för det finlandssvenska kyrkliga fältet. KCSA skapar material och verktyg som hjälper de församlingsanställda i deras arbete. Den svenska centralen samlar olika kategorier av församlingsarbetare till överläggningar och bidrar med sakkunskap till kyrkans svenska personalutbildning. Till KCSA:s uppdrag hör att följa med och beakta ny lagstiftning som berör kyrkans verksamhet. Dessutom står KCSA i växelverkan med de nordiska systerkyrkorna och samarbetar aktivt med samhälleliga aktörer, i synnerhet inom Svenskfinland. Arbetet på KCSA har under året präglats dels av de regelbundet återkommande uppgifter som hör till uppdraget i form av rådgivning, utbildningar, konsultationer samt program- och materialproduktion, dels av genomförandet av de finlandssvenska ekumeniska kyrkodagarna i Åbo samt andra aktiviteter under märkesåret En ledstjärna i verksamheten har hela tiden varit att utveckla och granska den egna uppgiften så att den svarar mot förändringar i verksamhetsmiljön. I övrigt har KCSA arbetat utgående från de tre tyngdpunktsområden som Kyrkostyrelsen antagit: Intressebevakning och påverkan KCSA har under år 2017 arbetat med intressebevakning och påverkansarbete på flera plan. Sakkunniga har deltagit i diskussionen om och påverkansarbetet inom religionsundervisningen och småbarnspedagogiken. Frågor som berör den kristna fostran har behandlats vid samlingar för lärare och kyrkans egna anställda. Arbetet inom småbarnspedagogiken har varit intensivt med prosterivisa utbildningar i Borgå stift. KCSA har under året förmedlat aktuell information till nyhetsredaktionerna och stärkt sitt arbete i sociala medier. Kampanjerna Ekofastan och DelaLjus har genomförts. Dessutom har skolstarten och de stora kyrkliga helgerna uppmärksammats i sociala medier. Intresset för kyrkans svenska Facebooksida som öppnades 2016 och då fick gillare har under året ökat så att den vid årsskiftet 2017/2018 hade gillare. Sociala, diakonala och etiska frågor har under året lyfts fram i Ansvarsveckans svenska material och genom omsorgs- och dövprästernas arbete samt genom kontakter till finlandssvenska organisationer inom tredje sektorn. KCSA har medverkat i Stafettkarnevalen, Bokmässan, SuomiAreena, Svenska veckan och #metoo kampanjen. 127

130 Stöd och utveckling av församlingarnas arbete Arbetet med den nya konfirmandläroplanen har varit centralt i ansatsen att stöda och utveckla församlingarnas arbete. Under hösten ordnades prosterivisa samlingar för att informera om och integrera den nya läroplanen i församlingarna. Genom Forum för kyrkans fostran och Forum för barnverksamhet har KCSA stött församlingsanställda i deras arbete med fostran. Ungdomens kyrkodagar ordnades traditionsenligt i januari och dessa dagar fyller en viktig samlande funktion för det svenska kyrkliga ungdomsarbetet i Finland. Arbetet bland kognitivt funktionshindrade och döva har likaså fortgått enligt beprövade modeller. En specialskriftskola för kognitivt funktionshindrade ordnades under året. Tolv av kyrkoårets bibeltexter har översatts till finlandssvenskt teckenspråk, och en videoproduktion med 18 nya psalmer med stödtecken har spelats in. I syfte att stöda och utveckla församlingarnas kommunikation har KCSA också erbjudit församlingarna stöd och fortbildning i webbverktyget Klockaren, i användningen av sociala medier och kommunikationen av bl.a. kyrkliga kampanjer. Hela kyrkans gemensamma uppgifter KCSA har under året fokuserat på bl.a. följande för hela kyrkan gemensamma uppgifter: Märkesåret har uppmärksammats på olika sätt. Luthermonologen Luther i enrum framfördes 73 gånger och ca personer såg förställningarna. De finlandssvenska ekumeniska kyrkodagarna i Åbo samlade 300 deltagare. Under kyrkodagarna uruppfördes reformationsmässan Mässa i mångfaldens tid. Enheten för kommunikation producerade under året dagliga morgon- och aftonandakter i radion. Det totala antalet andakter uppgick till 571 (2016, 604). Under året planerades och producerades 62 radiogudstjänster (2016, 62) och 9 TV-gudstjänster (2016, 8). Dessutom sändes 15 avsnitt av programmet Himlaliv i YLE Fem (2016, 15). Kyrklig tidningstjänst informerade finlandssvenska medier om aktuella händelser och beslut i kyrkan. Arbetet med det gemensamma webbverktyget Klockaren fortsatte och 43 församlingar i Borgå stift använde Klockaren vid utgången av Psalmerna i det nya psalmbokstillägget har i samarbete med Yle Vega bandats för andaktsbruk och dessutom gjorts tillgängliga på evl.fi/psalmbok. 128

131 7.10 Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) TULOSKORTTI 2017 Edunvalvonta ja Vaikuttaminen Erillisyksikkö kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) Tavoite 2016 Menettelytapa Avainmittarit Arvio KRTK:n ja koulujen yhteydenpito on aktiivista. Kirkon sanoma ja arvot ovat esillä ja vaikuttavat yhteiskunnassa ja ruotsinkielisissä yhteisöissä. Pidämme yhteyttä uskonnon aineenopettajiin. Järjestämme uskontopedagogiset päivät. Toimimme konsultteina seurakunnan työntekijöille ja mentoreille sekä tiedotamme ja koulutamme kouluyhteistyön ja varhaiskasvatuksen alueella. Verkoston laajuus ja yhteydenpidon määrä. Palaute uskonnonopettajilta. Seminaari on järjestetty. Osallistujamäärä. Laadullinen uskontopedagogisten päivien arviointi osallistujien palautteella. Yhteydenpidon, konsultoinnin ja koulutustilaisuuksien määrä. Teemme näkyväksi kirkon toimintaa ja Osallistuminen SuomiAreena 2017 ja Stafettkarnevalen viestiä suurten valtakunnallisten ja ruotsinkielisten -tapahtumiin ja Helsingin kirjames- tapahtumien yhteydessä. suille. Osallistujamäärä ja palaute. Uutisointi eri Viestimme osallistumisesta tapahtumiin. tiedotusvälineissä. Järjestämme kaksi pakolaisseminaaria. Seminaarit on järjestetty. Osallistujamäärä ja Tarjoamme tiedotusvälineille ruotsinkielisiä uutisia epressin kautta ja julkaisemme uutisia evl.fi- ja Sacrista -sivustolla. Toteutamme Ekumeenisen vastuuviikon teemaa Naiset, rauha, talous. Järjestämme seminaarin ja julkaisemme vastuuviikon materiaalia. Vastaamme ruotsinkielisistä hartaus- ja jumalanpalvelusohjelmista Svenska Ylen kanavilla ja julkaisemme ruotsinkielisiä verkkoartikkeleita Ylen Usko-sivustolla. Tuotamme 15 vaihtoehtoista TV-hartausohjelmaa (Himlaliv) Svenska Ylen ohjelmistoon. osallistujien palaute. Uutisten käyttö tiedotusvälineissä. evl.fi- ja Sacrista -sivustojen kävijämäärät. Osallistujamäärä ja palaute seminaarista ja materiaalista. Kuukausittaiset katsoja-, kuuntelija- ja kävijämäärät Svenska Ylen kanavilla ja verkkosivustolla. Seuraajien, tykkääjien, jakojen ja yksittäisten kävijöiden määrät. 129

132 TULOSKORTTI 2017 Seurakuntien toiminnan tukeminen ja kehittäminen Lapset ja nuoret tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja tuntevat olevansa osallisia seurakuntaelämässä ja seurakunnan toiminnassa. Vammaisilla on mahdollisuus täysipainoiseen hengelliseen elämään ruotsinkielellä. Reformaation merkkivuosi 2017 on esillä ruotsinkielisissä yhteisöissä ja mediassa. Erillisyksikkö kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) Julkaisemme ajankohtaisia artikkeleita Artikkelien määrä ja julkaisujen levikki. aiheesta. Seuraamme Lastenkirkko-verkkokokonaisuuden kehittymistä ja kehitämme Lastenkirkko-sivuston ruotsinkielisen version vastaanotto seurakunnissa. siitä ruotsinkielisen version. Kehitämme ja markkinoimme Virtuaalipeli Fisucraftin käyttömäärä seurakuntien kasvatus- Fisucraftia seurakuntiin. työssä. Järjestämme nuorten kirkkopäivät Nuorten kirkkopäivien 2017 arviointi ja kävijämäärä. Vastaamme nuorten kysymyksiin kristinuskosta Vastausten määrä Kysy papilta -verkkopalve- Kysy papilta -verkkopalvelussa. lussa. Palaute. Tapahtumien osallistujamäärät. Järjestämme leirejä, jumalanpalveluksia, koulutustilaisuuksia ja muita kokoontumisia. Tuotamme sopivaa materiaalia. Materiaalin käyttö. Palaute materiaalista. Järjestämme ruotsinkieliset ekumeeniset kirkkopäivät Turussa Informoimme tiedotusvälineitä, välitämme osan ohjelmasta verkossa. Osallistujamäärät, palaute ja medianäkyvyys. Katsoja- ja kuuntelijamäärät. Tuotamme erityishartauksia ja jumalanpalveluksia. Tuotettujen hartauksien ja jumalanpalvelusten kuuntelija- ja katsojamäärät ja palaute sisällöstä. Valmistamme materiaalia kahteen pääteemaan Arviointi palautteen pohjalta. armo ja Raamattu. Järjestämme pedagogisen seminaarin. Osallistujamäärä. Palaute seminaarista. Tuotamme ohjaaja/näyttelijä Johan Palaute Luther-monologista. Fageruddin kanssa Luther-monologin kouluja ja seurakuntia varten. 130

133 TULOSKORTTI 2017 Koko kirkon yhteiset tehtävät KKH - strategiset painopisteet: Arvostamme kirkon jäsenyyttä: Vahvistamme osallisuutta kirkossa ja selvitämme mahdollisuuksia tehdä osallistumisesta helpompaa. Parit ja perheet saavat ennaltaehkäisevästi tukea pari- ja ihmissuhteiden hoitamiseen. Tarjoamme tukea ruotsinkielisten seurakuntien toimintaan ja sen kehittämiseen. Erillisyksikkö kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) Järjestämme koulutusta ja ruotsinkielistä materiaalia parisuhteen ja vanhemmuuden tueksi. Palaute materiaalista ja koulutustilaisuuksien kävijämäärät sekä palaute niistä. Luomme seurakunnille edellytykset some-työskentelyyn. Järjestämme kaksi koulutustapaamista vuoden aikana Kehitämme Klockaren-verkkotyökalua. Vähintään 40 ruotsinkielistä seurakuntaa käyttää Klockaren-verkkotyökalua Uudistamme Sacristaa. Uusi Sacrista on valmis ja julkaistaan KT:n aikataulun mukaan Toteutetut koulutukset. Osallistujamäärä ja osallistujien palaute. Ruotsinkieliset rippikoulut toteutetaan hyvin ja ajan hengessä. Esittelemme uuden rippikoulutyösuunnitelman ja edistämme sen käyttöönottoa seurakunnissa. Suunnittelemme koulutuksia. Esittely kirkkoherrojen päivillä ja kasvatuksen Foorumilla. Tavoite Menettelytapa Mittarit Arvio Kuva kirkosta on kuva avoimesta ja osallistumiseen kutsuvasta yhteisöstä. Nostamme kirkkovuoden pyhiä ja ajankohtaisia teemoja esiin vuoden aikana järjestettävissä kampanjoissa. Ekopaasto, pääsiäinen, lukuvuoden aloituksen siunaus, pyhäinpäivä, adventti ja joulu ovat olleet esillä sosiaalisessa mediassa ja materiaalintuotannossa. 131

134 Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) on kirkkohallituksen erillisyksikkö, joka toimii kirkon ruotsinkielisen toiminnan palvelukeskuksena. Keskuksen työssä otetaan huomioon suomenruotsalaisen kulttuurin erityispiirteet, jotka vaikuttavat merkittävästi ruotsinkielisellä kirkollisella toimintakentällä. KRTK tuottaa materiaalia ja työkaluja seurakuntien työntekijöille, kokoaa eri tehtävissä toimivia seurakuntien työntekijöitä neuvottelupäiville ja tarjoaa asiantuntemusta kirkon ruotsinkieliseen henkilöstökoulutukseen. KRTK:n tehtäviin kuuluu seurata kirkon toimintaa koskevia säädösmuutoksia ja ottaa ne huomioon. KRTK pitää myös yhteyttä pohjoismaisiin sisarkirkkoihin ja tekee aktiivista yhteistyötä yhteiskunnan toimijoiden kanssa, erityisesti Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Keskuksen työ on kertomusvuoden aikana painottunut toisaalta säännöllisesti toistuviin tehtäviin kuten neuvontaan, koulutukseen, konsultointiin sekä ohjelmaja materiaalituotantoon ja toisaalta suomenruotsalaisten ekumeenisten kirkkopäivien järjestämiseen Turussa sekä muuhun merkkivuoteen 2017 liittyvään toimintaan. Johtolankana työssä on koko ajan ollut keskuksen oman tehtävän kehittäminen ja tarkastelu, jotta se vastaisi toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Muuten KRTK:n työskentely kertomusvuonna on nojannut kirkkohallituksen kolmeen painopistealueeseen: Edunvalvonta ja vaikuttaminen KRTK on toteuttanut edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä monella tasolla. Asiantuntijat ovat osallistuneet uskonnonopetusta ja varhaiskasvatusta käsittelevään vaikuttamiskeskusteluun. Kristillistä kasvatusta koskevia kysymyksiä on käsitelty opettajille ja kirkon työntekijöille suunnatuissa tapaamisissa. Varhaiskasvatukseen liittyvä työ on ollut aktiivista, mukaan lukien rovastikuntakohtaiset koulutukset Porvoon hiippakunnassa. KRTK on välittänyt ajankohtaista tietoa uutistoimituksille ja vahvistanut työtään sosiaalisessa mediassa. Kampanjat Ekopaasto (Ekofasta) ja Valoa (DelaLjus) toteutettiin. Lisäksi koulujen lukukauden avaukset ja suuret kirkolliset pyhät on nostettu esille sosiaalisessa mediassa. Kirkon ruotsinkielinen Facebook-sivu, jolla avausvuonna 2016 oli tykkääjää, kasvatti suosiotaan ja saavutti vuodenvaihteessa 2017/2018 jo tykkääjää. Sosiaalisia, diakoniaan liittyviä ja eettisiä kysymyksiä on pidetty esillä Vastuuviikon ruotsinkielisessä materiaalissa, kehitysvammaispapin ja kuurojen papin työssä sekä yhteyksissä kolmannen sektorin ruotsinkielisiin järjestöihin. KRTK on ollut mukana koulujen kansallisessa Stafettkarnevalen-urheilutapahtumassa, Kirjamessuilla, SuomiAreenassa, Svenska veckanissa ja #metoo-kampanjassa. 132

135 Seurakuntien toiminnan tukeminen ja kehittäminen Keskeisessä asemassa seurakuntien työn tukemisessa ja kehittämisessä oli uuden rippikoulusuunnitelman työstäminen; rovastikunnissa järjestettiin syksyllä uuden opetussuunnitelman tiedottamis- ja jalkauttamistapaamisia. Kasvatusfoorumin (Forum för kyrkans fostran) ja varhaiskasvatusfoorumin (Forum för barnverksamhet) kautta RKTK on tukenut seurakuntien työntekijöitä kasvatustehtävässään. Nuorisotapahtuma Ungdomens kyrkodagar järjestettiin perinteisesti tammikuussa. Päivillä on tärkeä tehtävä ruotsinkielisen kirkollisen nuorisotyön kokoajana. Myös kehitysvammaisten ja kuurojen parissa tehtävä työ on jatkunut vakiintuneiden mallien mukaan. Kehitysvammaisille järjestettiin erikoisrippikoulu. Kirkkovuoden raamatunteksteistä 12 on käännetty suomenruotsalaiselle viittomakielelle, ja 18 uudesta virrestä viitottuna on tuotettu videot. Seurakuntien viestinnän alalla KRTK on tarjonnut tukea ja koulutusta Lukkarin ja sosiaalisen median käytöstä sekä mm. kirkollisten kampanjoiden viestinnästä. Koko kirkon yhteiset tehtävät KRTK on keskittynyt mm. seuraaviin koko kirkon yhteisin tehtäviin: Reformaation merkkivuosi on huomioitu monella eri tavalla. Luther-monologi Luther i enrum esitettiin 73 kertaa yhteensä noin katsojalle. Ruotsinkielisille ekumeenisille kirkkopäiville Turussa osallistui 300 henkilöä. Kirkkopäivillä kantaesitettiin myös reformaatiomessu Mässa i mångfaldens tid. Viestintäyksikkö tuotti päivittäin aamu- ja iltahartauksia radioon. Hartauksien määrä oli yhteensä 571 (604 vuonna 2016). Vuoden aikana suunniteltiin ja tuotettiin 62 radiojumalanpalvelusta (62 vuonna 2016) ja 9 TV-jumalanpalvelusta (2016, 8). Lisäksi lähetettiin 15 osaa ohjelmasta Himlaliv YLE Fem -kanavalla (15 vuonna 2016). Kyrklig tidningstjänst (kirkon lehdistöpalvelu) tiedotti suomenruotsalaisille medioille kirkon ajankohtaisista tapahtumista ja päätöksistä. Yhteisen Lukkari-verkkotyökalun toteuttamista jatkettiin, ja vuoden 2017 lopussa työkalua käytti 43 Porvoon hiippakunnan seurakunnista. Virsikirjan uuden lisävihkon virsiä on nauhoitettu hartauskäyttöön yhdessä Yle Vegan kanssa ja julkaistu virsikirjan nettisivulla evl.fi/psalmbok. 133

136 7.11 Piispainkokouksen kanslia (PK) Piispat joulukuussa 2017 Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio 134

137 TULOSKORTTI 2017 Piispainkokouksen kanslia (PK) Tehtäväalue Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Edunvalvonta ja vaikuttaminen Luterilaisen uskon historiallinen merkitys ja sen ajankohtaiset tulkinnat tunnetaan Suomessa. Suomessa on vahva positiivinen uskonnon vapaus. Osallistumme reformaation merkkivuoden toteuttamiseen osallistuminen ja olemme aktiivisesti esillä mediassa. Tuomme esiin positiivista uskonnonvapautta edistäviä puheenvuoroja ja ratkaisuehdotuksia (esim. yhdessä Suomen ekumeenisen neuvoston kanssa). Näkyvyys mediassa (media-analyysi) Käytettyjen puheenvuorojen määrä ja näkyvyys. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Kirkon virat kiinnostavat. Vaikuttamme teologikoulutustoimikunnan kautta ja osallistumme Kirkkohallituksen ennakointityöhön. Tuotamme pappisvirkaan hakeutuville materiaalia. Vastavalmistuneet teologit työllistyvät kirkkoon entistä useammin. Teemme koulutuspoliittista yhteistyötä KiT:n ja KK:n kanssa teologityövoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi. Pappisvirkaan ja muihin kirkon töihin hakeudutaan. Vastavalmistuneiden työllistymisen helpottuminen esimerkiksi työvoimapankkien avulla. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kirkon opillista perustaa tulkitaan suhteessa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Piispojen kollegiolla on tarvittava apu yhteisissä toiminnoissa. Pohjoismainen piispainkokous järjestetään onnistuneesti Suomessa vuonna Valmistelemme piispainkokouksen lausuntoja ja kannanottoja hyödyntäen uusinta ekumeenista teologiaa. Kannanottojen ja lausuntojen vaikuttavuus päätöksenteossa ja kansalaiskeskustelussa. Tuemme piispojen yhteisissä hankkeissa. Piispojen kollegio on pystynyt työskentelemään tarkoituksenmukaisesti. Aloitamme valmistelut pohjoismaisen piispainkokouksen järjestämiseksi. Valmistelut ovat käynnissä. 135

138 TULOSKORTTI 2017 KKH - strategiset painopisteet: Nostamme kirkon sanoman esiin: Huolehdimme kirkon valtakunnallisesta viestinnästä yhteistyössä seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa monikanavaisesti. Hiippakuntien tulevaisuutta koskeneen selvityksen mukaisesti piispainkokouksen rooli on selkeä ja vahva kirkon strategiatyössä. Kirkon tulevaisuuden toimintaympäristöä ennakoidaan ja reflektoidaan teologisesti. Piispainkokouksen kanslia (PK) Käynnistämme piispainkokouksen rooliin strategiatyössä liittyvät valmistelut. Osallistumme kirkon olemusta ja tulevaisuutta koskevaan keskusteluun sekä teologiseen työskentelyyn yhdessä Kirkkohallituksen kanssa. Piispainkokouksen valmisteluprosessi on käynnistynyt. Käydyn keskustelun määrä. Työskentelemme innovatiivisten teologisten lähestymistapojen löytämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Tavoite Keinot Avainmittarit Arvio Kirkon traditio nähdään voimavarana muuttuvassa yhteiskunnassa. Osallistumme reformaation merkkivuoteen ja ajankohtaiseen keskusteluun luterilaisuutta koskevan ymmärryksen lisäämiseksi. Näkyvyys mediassa ja kansalaiskeskustelun vilkkaus. 136

139 Edunvalvonta ja vaikuttaminen Piispainkokouksen kanslia edisti luterilaisuuden tuntemusta osallistumalla reformaation merkkivuoden 2017 toteuttamiseen. Pääsihteeri veti kirkkohallituksen asettamaa tutkimusyhteyksien verkostoa, joka toi yhteen reformaation tutkimuksen asiantuntijoita ja järjesti useita luento- ja keskustelutilaisuuksia (esim. Tieteiden päivät, Suomen Uskonnonopettajain Liiton talvipäivät, eduskunnan Tutkas-verkosto). Teologinen sihteeri oli jäsenenä merkkivuoden päätoimikunnassa. Piispainkokouksen kanslian henkilökunta on harjoittanut vaikutustyötä verkostoitumalla ja tuomalla kirkon näkökulmia esiin erilaisissa seminaareissa ja paneeleissa. Pääsihteeri osallistui yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen myös Suomen Ekumeenisen Neuvoston kasvatusasioiden jaoston puheenjohtajana ja kirkkohallituksen Rajalla-blogin kirjoittajana. Marraskuussa osallistuttiin arkkipiispan kanslian kanssa vuosittaiseen pohjoismaisten piispainkokousten sihteerien tapaamiseen, joka järjestettiin Kööpenhaminassa. Lisäksi on edustettu kirkkoa kansainvälisesti: pääsihteeri osallistui tammikuussa anglikaanis-luterilais-buddhalaiseen konsultaatioon Yangonissa, Myanmarissa, ja teologinen sihteeri helmikuussa Porvoon kirkkoyhteisön reformaation merkkivuoden konsultaatioon Bergenissä, Norjassa. Seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen Kanslian henkilökunta osallistui piispainkokouksen teologikoulutustoimikuntaan sekä kirkkohallituksen asettamaan ammatillisen koulutuksen seurannan ryhmään. Tätä kautta pyrittiin edistämään kirkon virkoihin rekrytoitumista, moniammatillisuuden vahvistamista sekä seurakuntaharjoittelun kehittämistä. Vastavalmistuneiden työllistäminen on luonnollisestikin tavoite, jonka toteuttaminen ei ole yhden toimijan toteutettavissa. Kansliassa myös valmisteltiin ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseen liittyviä kirkkohallituksen päätöksiä sekä ylläpidettiin EU-komission säänneltyjen ammattien tietokantaa ja EU:n sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää kirkon virkojen osalta. Kansliasta osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan pastoraalikoulutusten toteuttamiseen Kirkon koulutuskeskuksessa. Koko kirkon yhteiset tehtävät Kanslia valmisteli piispainkokouksen istunnossa käsiteltyjä asioita. Erityisesti on mainittava Jyväskylässä syyskuussa julkistettu Selvitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihkioikeudesta luopumisesta ja avioliittoon vihkimisen merkityksestä kirkon identiteetille, jonka laati ulkopuolinen selvityshenkilö ja joka huomioitiin laajasti suomalaisessa mediassa. Vuoden aikana valmistui myös Jumalanpalvelusyhteisöjen merkitys, mahdollisuudet ja ongelmat kirkossamme -selvitys, jonka perusteella annettiin suositus Piispainkokouksen suositus seurakunnissa toimivista 137

140 jumalanpalvelusyhteisöistä. Lisäksi piispainkokous hyväksyi rippikoulusuunnitelman Suuri ihme: Rippikoulusuunnitelma 2017 ja antoi ohjeen Piispainkokouksen päätös muun kirkon jäsenen osallistumisesta ehtoolliseen (Kirkon säädöskokoelma 126). Kanslia käynnisti yhdessä Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin ja arkkipiispan kanslian kanssa Lappeenrannassa kesällä 2019 järjestettävän pohjoismaisen piispainkokouksen suunnittelun. Lisäksi selvitettiin vastavalmistuneiden maisterien pappisvihkimyksiin liittyviä käytäntöjä ja mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön pappien työllistämiseksi. Strategiset painopisteet Kanslian virkatyötä kohdistettiin monin tavoin strategiseen suunnitteluun ja kirkon tulevaisuuden visiointiin yhdessä Kirkkohallituksen muiden osastojen kanssa. Piispainkokouksen rooli kirkon strategiatyössä ei silti vielä sinänsä hahmottunut, koska kirkon strategioiden laatimista ei käynnistetty toimintavuotena. Kosketuspintaa muihin osastoihin on lisännyt myös se, että piispainkokouksen kanslian toimistosihteeri osoitti vuoden aikana osan työpanoksestaan aluksi kansliapäällikön toimistolle ja sitten Kirkon ruotsinkielisen keskuksen (KCSA) seurakuntavaaliprojektiin. Kansliasta on myös avustettu arkkipiispan kansliaa aiempaa tiiviimmällä yhteistyöllä. 138

141 7.12 Kirkon palvelukeskus (Kipa) Naisten päivän tarjoilua Kipassa Kuva: Essi Räsänen 139