EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 18. lokakuuta 2007 (05.11) (OR. en) 13288/1/07 REV 1 COHOM 88

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 18. lokakuuta 2007 (05.11) (OR. en) 13288/1/07 REV 1 COHOM 88 RAPORTTI Asia: EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti /1/07 REV 1 1

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Euroopan unionissa tapahtunut kehitys Perusoikeusvirasto Korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtaisen ihmisoikeusedustajan tehtävät Euroopan parlamentin toiminta ihmisoikeuksien alalla EU:n välineet ja aloitteet EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa Yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmat Ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat Viralliset yhteydenotot ja julkilausumat Ihmisoikeusvuoropuhelut (ihmisoikeusvuoropuheluja koskevat suuntaviivat mukaan lukien) ja -neuvottelut EU:n ja Kiinan välinen ihmisoikeusvuoropuhelu EU:n ja Iranin välinen ihmisoikeusvuoropuhelu EU:n ja Uzbekistanin välinen ihmisoikeusvuoropuhelu Ihmisoikeuksia koskevat neuvottelut Venäjän federaation kanssa EU:n ja Afrikan unionin ihmisoikeusasiantuntijoiden väliset neuvottelut Ihmisoikeuksia koskevat troikan keskustelut Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin, Uuden- Seelannin ja ehdokasvaltioiden kanssa Ihmisoikeuslausekkeet kolmansien maiden kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) puitteissa rahoitettavat toimet /1/07 REV 1 2

3 4. Aihekohtaiset kysymykset Kuolemanrangaistus Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen ja halventava kohtelu tai rangaistus Lapsen oikeudet Ihmisoikeuksien puolustajat Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo Ihmiskauppa Kansainvälinen rikostuomioistuin ja rankaisemattomuuden estäminen Ihmisoikeudet ja terrorismi Ihmisoikeudet ja liike-elämä Demokratia ja vaalit Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Oikeus kehitykseen Uskonnon- ja uskonvapaus Kulttuurienvälinen vuoropuhelu Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat, pakolaiset ja siirtymään joutuneet henkilöt Rasismi, muukalaisviha, syrjintäkielto ja moniarvoisuuden kunnioittaminen Vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet Vammaiset Alkuperäisyhteisöihin liittyvät kysymykset Oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan EU:n toimet kansainvälisillä foorumeilla YK:n yleiskokouksen 61. istunto Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvosto Euroopan neuvosto Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) /1/07 REV 1 3

4 6. Maakohtaiset asiat EU:n ehdokasvaltiot ja mahdolliset ehdokasvaltiot Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) Venäjä ja Keski-Aasia Afrikka Etelä- ja Keski-Amerikka Aasia Lähi-itä Analyysi EU:n toiminnan ja välineiden tehokkuudesta kansainvälisillä foorumeilla Lopuksi LIITE I LIITE II /1/07 REV 1 4

5 Esipuhe (lisätään myöhemmin) 1. Johdanto Euroopan unionin perusta ja olennainen piirre on sen sitoutuminen vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Euroopan unionin näkemyksen mukaan näiden periaatteiden noudattaminen on kaikissa yhteiskunnissa rauhan ja vakauden edellytys. EU on monella tapaa globaali toimija muun muassa talouden ja humanitaarisen toiminnan alalla, niinpä sillä on myös laaja vastuu ihmisoikeuksien suojelusta ja edistämisestä. Tässä EU:n yhdeksännessä ihmisoikeusraportissa, joka kattaa 1. heinäkuuta 2006 ja 30. kesäkuuta 2007 välisen ajanjakson, luodaan katsaus ihmisoikeuksiin liittyvään Euroopan unionin toimintaan. Raportissa tarkastellaan, miten EU:n perusarvot ilmenevät ihmisoikeuksiin liittyvässä toiminnassa kolmansien maiden suhteen monenvälisillä foorumeilla ja eri aihekohtaisissa kysymyksissä. Vaikka tämä raportti onkin rakenteeltaan suurelta osin samankaltainen kuin viime vuonna julkaistu, tämän vuoden raportissa pyritään painottamaan entistä enemmän analyyttistä lähestymistapaa, jotta voitaisiin luoda aiempaa kattavampi ja perusteellinen katsaus ihmisoikeuksien ja demokratisoinnin alalla toteutetun EU:n toiminnan tehokkuuteen ja vaikutuksiin. Kattavan kokonaiskuvan antamiseksi raportissa tarkastellaan EU:n ihmisoikeustoimia sekä aihekohtaisesti että maakohtaisesti, minkä vuoksi siinä on jonkin verran päällekkäisyyttä joidenkin asioiden käsittelyssä. Raportissa tarkastellaan aiempien vuosien tapaan myös EU:ssa tapahtunutta ihmisoikeuksien kehitystä, vaikka pääpaino onkin ulkosuhteissa. Tässä ei ole kyse ainoastaan johdonmukaisuudesta vaan myös uskottavuudesta. Raporttiin sisältyy myös oma jakso toimista, joita Euroopan parlamentti on toteuttanut ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi /1/07 REV 1 5

6 EU:lla on ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä varten käytössään erilaisia välineitä, kuten poliittinen vuoropuhelu, viralliset yhteydentotot, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR), suuntaviivat ja monenvälisillä foorumeilla toteutettavat toimet. Tarkastelujaksolla toteutettuja toimia koskevaa yleiskatsausta olisi myös hyödynnettävä näiden eri välineiden käytön tehostamisessa ja niiden välisen johdonmukaisuuden lisäämisessä. Raportin tavoitteena on niin ikään avoimuuden ja näkyvyyden varmistaminen. Tämän raportin kattamalla kaudella EU tehosti edelleen toimiaan kuolemanrangaistusta koskevien, kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien, lapsia aseellisten selkkausten yhteydessä koskevien sekä ihmisoikeuksien puolustajien suojelua koskevien EU:n suuntaviivojen panemiseksi täytäntöön, mukaan lukien naispuolisten ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen edelleen. Lisäksi EU päätti laatia uudet lapsen oikeuksia koskevat ihmisoikeussuuntaviivat, joista käydään parhaillaan keskusteluja. Raportin kattama ajanjakso on käytännössä lähes sama kuin YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäinen toimintavuosi, jolloin tämän oli määrä tehdä tulevan toimintansa kannalta kauaskantoisia päätöksiä. Ihmisoikeusneuvosto piti kyseisenä aikana neljä sääntömääräistä istuntoa sekä neljä ylimääräistä istuntoa, joista kahdessa käsiteltiin Palestiinan, yhdessä Libanonin ja yhdessä Sudanin (Darfurin) tilannetta. EU osallistui aktiivisesti ihmisoikeusneuvoston toimintaan sen ensimmäisenä työvuotena niin instituution kehittämistä kuin varsinaisia asiakysymyksiä koskevissa keskusteluissa. EU esitti Darfurin tilannetta koskevan päätöslauselmaehdotuksen, joka hyväksyttiin ja jolla ihmisoikeusneuvosto otti käyttöön uuden olemassa olevia ihmisoikeussuosituksia koskevan täytäntöönpanojärjestelmän. Vaikka institutionaalisia näkökohtia koskevissa neuvotteluissa ei saavutettukaan kaikkia EU:n tavoitteita, EU jolla oli tärkeä rooli neuvotteluissa toivoo, että näidenkin tulosten pohjalta ihmisoikeusneuvostosta voi kehittyä uskottava ja tehokas elin, joka pystyy täyttämään toimeksiantonsa kaikilta osin. Erityisen merkittävää on, että hyväksyttiin erityinen järjestely kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskevaa yleistä määräaikaisarviointia varten, jolla varmistetaan YK:n kunkin jäsenvaltion ihmisoikeustilanteen tarkastelu. Ihmisoikeusneuvoston toiminnan tulokset riippuvat tulevaisuudessa suurelta osin siitä, miten YK:n jäsenvaltiot näitä toimintapuitteita käyttävät. EU on lujasti päättänyt toimia edelleen ihmisoikeusneuvoston perustamista koskevan päätöslauselman 60/251 hengessä /1/07 REV 1 6

7 Aiempien vuosien tavoin toinen tärkeä painopiste YK:hon liittyvän toiminnan ohella on ollut ihmisoikeuksien sisällyttäminen kaikkiin EU:n politiikan osa-alueisiin. Vasta nimitetty henkilökohtainen edustaja jatkoi tältä osin edeltäjänsä työtä ja edisti osaltaan vuorovaikutuksessa EU:n eri toimijoiden kanssa tätä valtavirtaistamista. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien näkökohtien huomioon ottamiseen EU:n kriisinhallintaoperaatioissa /1/07 REV 1 7

8 2. Euroopan unionissa tapahtunut kehitys 2.1 Perusoikeusvirasto Neuvosto perusti 15. helmikuuta 2007 Euroopan perusoikeusviraston 1. Virasto aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 2007 ja korvasi Wienissä toimineen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen. Euroopan unionin perusoikeusvirasto on riippumaton yhteisön virasto. Se käsittelee perusoikeuskysymyksiä, joita ilmenee Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta. Ehdokasmaat voivat osallistua viraston toimintaan tarkkailijoina 2. Neuvosto voi myös kutsua Länsi-Balkanin maat, joiden kanssa EU on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, osallistumaan viraston työskentelyyn tarkkailijoina. Viraston tavoitteena on tarjota yhteisön toimielimille ja virastoille sekä jäsenvaltioille perusoikeuksia koskevaa apua ja asiantuntemusta, kun ne panevat täytäntöön yhteisön oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai laativat toimintalinjoja. Valtuuksiensa mukaisesti virasto: kerää, tallentaa, analysoi ja levittää merkityksellisiä, objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, kehittää menetelmiä tietojen objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi Euroopan tasolla sekä toteuttaa ja tukee tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä; laatii ja julkaisee joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä päätelmiä ja lausuntoja unionin toimielimille ja jäsenvaltioille niiden pannessa täytäntöön yhteisön oikeutta; julkaisee vuosikertomuksen viraston toiminta-aloihin kuuluvista perusoikeuskysymyksistä ja antaa siinä esimerkkejä hyvistä käytänteistä; julkaisee aihekohtaisia kertomuksia suorittamiensa tutkimusten pohjalta; kehittää viestintästrategian ja edistää kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua lisätäkseen yleistä tietoisuutta perusoikeuksista ja tiedottaakseen aktiivisesti toiminnastaan. 1 2 Asetus (EY) N:o 168/2007, EYVL L 53, , s. 1. Asiaankuuluvan assosiaationeuvoston päätöksen perusteella /1/07 REV 1 8

9 Virasto ei järjestelmällisesti ja jatkuvasti tarkkaile jäsenvaltioita Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan noudattamisen valvomiseksi 1. Asetuksen antaessaan neuvosto kuitenkin antoi lausuman, jonka mukaan se voi pyytää virastoa riippumattomana toimijana avustamaan sitä SEU:n 7 artiklan mukaisissa menettelyissä. Virasto sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa päällekkäisyyden välttämiseksi sekä keskinäisen täydentävyyden varmistamiseksi. Tätä varten yhteisön on määrä tehdä Euroopan neuvoston kanssa sopimus Euroopan neuvoston ja viraston välisestä yhteistyöstä. Tämän lisäksi Euroopan neuvosto on nimennyt riippumattoman henkilön viraston hallintoneuvostoon. Virasto tekee yhteistyötä myös sellaisten kansainvälisten järjestöjen kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) / Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kanssa. Se toimii niin ikään yhteistyössä kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden sekä muiden yhteisön virastojen ja laitosten kuten Euroopan tasaarvoinstituutin kanssa. Viraston toiminnan aihealueet määritellään monivuotisessa toimintakehyksessä, joka kattaa viiden vuoden ajanjakson. Toimintakehys on määrä hyväksyä vuoden 2007 loppuun mennessä. Siihen asti kun viraston monivuotinen toimintakehys on hyväksytty, virasto suorittaa tehtäviään kohdealoilla, jotka koskevat rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjuntaa, ja se voi myös vastata unionin toimielinten esittämiin muita kohdealoja koskeviin pyyntöihin. 2.2 Korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtaisen ihmisoikeusedustajan tehtävät Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) korkeana edustajana toimiva Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Javier Solana nimitti 29. tammikuuta 2007 tohtori Riina Kionkan henkilökohtaiseksi edustajakseen vastaamaan ihmisoikeusasioista YUTP:n alalla. Michael Matthiessenin seuraaja Riina Kionka on toinen henkilö, joka on ryhtynyt hoitamaan tätä tointa, jonka joulukuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti luoda "EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden lisäämiseksi ottaen asianmukaisesti huomioon komission tehtävät". 1 Mikäli on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioiden periaatteita /1/07 REV 1 9

10 Tämän nimityksen myötä neuvoston pääsihteeristössä tapahtui huomattava muutos ihmisoikeuksia koskevassa lähestymistavassa, sillä vastuu ihmisoikeuskysymysten käsittelystä neuvoston pääsihteeristössä liitettiin henkilökohtaisen edustajan tehtäviin. Tämä kaksoisrooli tarkoittaa sitä, että henkilökohtainen edustaja edustaa korkeana edustajana toimivaa pääsihteeri Javier Solanaa ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä osallistuen laajalti julkiseen diplomatiaan. Neuvoston toiminnan osalta hän kuitenkin keskittyy myös EU:n ihmisoikeuspolitiikan peruskysymyksiin, joita ovat ihmisoikeuksien sisällyttäminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, ihmisoikeusvuoropuhelut ja -neuvottelut, ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpano sekä EU:n ihmisoikeuspolitiikka YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Etyjissä. Nimityksensä jälkeen uusi henkilökohtainen edustaja on osallistunut useisiin kansainvälisiin konferensseihin ja seminaareihin, kuten eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen (EIDHR) yhteydessä järjestettyyn vuosikokoukseen Moskovassa, "Free Children from War" -konferenssiin Pariisissa sekä kolmanteen kuolemanrangaistuksen vastaiseen maailmankongressiin Pariisissa helmikuussa Henkilökohtaisen edustajan näissä yhteyksissä esittämät ja muut julkiset puheenvuorot ovat saatavilla neuvoston Internet-sivustolla. 1 Henkilökohtainen edustaja on myös ottanut käyttöön ihmisoikeusasioita koskevat säännölliset keskustelut neuvoston asiaankuuluvien toimijoiden kanssa aloittaen poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suurlähettiläistä ja EU:n erityisedustajista. Henkilökohtainen edustaja on niin ikään tavannut useita eri alueilta peräisin olevia ihmisoikeuksien puolustajia, edustanut usein neuvostoa Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan istunnoissa, vaihtanut näkemyksiä Euroopan neuvoston ja Etyjin tämän alan virkamiesten, kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Thomas Hammarbergin ja ODIHRin johtajan Christian Strohalin, kanssa. Kesäkuussa 2007 henkilökohtainen edustaja tiedotti neuvoston ihmisoikeustyöryhmälle suunnitelmistaan lisätä ihmisoikeuksien poliittista painoarvoa muun muassa siten, että poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea osallistuu entistä enemmän ihmisoikeuspolitiikkaan. Lisäksi hän korosti, että on tutkittava, miten ihmisoikeuksia ja sukupuolinäkökohtia koskevat toimintaperiaatteet voidaan sisällyttää jäsennetysti, järjestelmällisesti ja kestävästi ETPP:n operaatioihin /1/07 REV 1 10

11 Kesäkuun lopussa poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea pyysi häntä osallistumaan ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista ETPP:ssa koskevan käsikirjan valmisteluun. Ensimmäisten toimikuukausiensa aikana ihmisoikeuksista vastaava korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtainen edustaja myös vahvisti ja lujitti neuvoston ihmisoikeuksia käsittelevien henkilöiden ryhmää. Näin pyrittiin vastaamaan sekä ihmisoikeuskysymysten kasvavaan merkitykseen että jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin neuvoston pääsihteeristölle esittämiin pyyntöihin kohdentaa enemmän resursseja ihmisoikeuksien edistämiseen. 2.3 Euroopan parlamentin toiminta ihmisoikeuksien alalla Euroopan parlamentin näkemyksillä on yhä enemmän painoa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa asioissa 1. Se osallistuu ihmisoikeuspolitiikkojen laatimiseen, toteuttamiseen ja arvioimiseen eri tavoin, joista mainittakoon päätöslauselmat ja mietinnöt, vierailut kolmansiin maihin, ihmisoikeustapahtumat, parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ja parlamentaariset sekakomiteat kolmansien maiden kanssa, suulliset ja kirjalliset kysymykset, erityiskuulemiset yksittäisistä asioista ja parlamentin vuosittain myöntämä Saharov-palkinto. Sen täysistunnoissa, valiokunnissa, alivaliokunnissa ja työryhmissä käytävissä yleisissä keskusteluissa tarkastellaan tiukasti neuvoston ja komission toimintaa. Euroopan parlamentin puhemies sekä valiokuntien ja alivaliokuntien puheenjohtajat myös ottavat säännöllisesti esiin ihmisoikeusasioita kolmansien maiden edustajien kanssa käytävissä suorissa neuvotteluissa tai kirjeenvaihdossa. Ulkoasianvaliokuntaan kuuluva ihmisoikeuksien alivaliokunta, joka aloitti uudelleen toimintansa kuudennen lainsäädäntökauden alussa ja jonka puheenjohtajana toimii Hélène Flautre (Vihreät/ALE), on vakiinnuttanut asemansa ihmisoikeuksista käytävien keskustelujen keskuksena Euroopan parlamentissa. Se tekee parlamentin tämän alan aloitteet ja tarjoaa pysyvän foorumin muiden EU:n toimielinten, YK:n erityisraportoijien ja YK:n kehitysohjelman edustajien, Euroopan neuvoston, eri valtioiden edustajien, ihmisoikeusaktivistien sekä kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n ulkopuolisten maiden ihmisoikeustilanteesta ja demokratiakehityksestä käytäville keskusteluille. Ihmisoikeuksien alivaliokunta myös tekee valtuuskuntavierailuja yksittäisiin kolmansiin maihin, erityisesti Euroopan unionin ehdokasvaltioihin (esimerkiksi Turkkiin). 1 Yleiskatsaus Euroopan parlamentin ihmisoikeuksiin liittyviin keskeisiin toimiin EU:n ulkosuhteiden alalla esitetään osoitteessa: /1/07 REV 1 11

12 Ihmisoikeuksien alivaliokunnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää ihmisoikeuskysymysten valtavirtaistamista niin, että ne otetaan huomioon EU:n ulkosuhteiden kaikissa näkökohdissa. Se on toteuttanut tätä tavoitetta muun muassa laatimalla suuntaviivoja kaikille Euroopan parlamentin parlamenttien välisistä suhteista kolmansiin maihin vastaaville valtuuskunnille. Se pyrkii seuraamaan ja arvioimaan EU:n välineiden täytäntöönpanoa ihmisoikeuksien alalla. Tältä osin se kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoon. 1 Raportointikaudella kiinnitettiin erityisesti huomiota kuolemanrangaistusta koskeviin suuntaviivoihin, kidutusta koskeviin suuntaviivoihin, ihmisoikeusvuoropuheluja koskeviin suuntaviivoihin sekä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin. Alivaliokunta on tilannut useita näihin asioihin liittyviä tutkimuksia: viisi kuolemanrangaistusta koskevaa tutkimusta (Afrikan suurten järvien alue, Filippiinit, Singapore, Yhdysvallat, Amerikan järjestelmä) ja seitsemän ihmisoikeusvuoropuheluja ja -neuvotteluja koskevaa tutkimusta (Iran, Kiina, Venäjä, Keski-Amerikka, ENP, Cotonoun sopimus ja synteettinen tutkimus). Yksi merkittävä tutkimus, joka johti tehtävään nimetyn asiantuntijan lukuisiin maakohtaisiin vierailuihin ja tutkimuksiin, koski kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa. Tämä tutkimus esiteltiin neuvoston ihmisoikeustyöryhmälle, ja sen perusteella on määrä ryhtyä käytännön toimiin näiden suuntaviivojen täytäntöönpanon tehostamiseksi. Kolmansien maiden kanssa käytävistä ihmisoikeusvuoropuheluista ja -neuvotteluista voidaan todeta, että Euroopan parlamentin sihteeristö on kutsuttu osallistumaan kansalaisjärjestöille tarkoitettuihin EU:n tiedotustilaisuuksiin ja oikeusalan seminaareihin ennen eri vuoropuhelukierroksia. Se on myös saanut puheenjohtajavaltiolta, neuvostolta ja komissiolta merkittävää palautetta eri kierrosten jälkeen pidetyissä ihmisoikeusalivaliokunnan kokouksissa. Tämän lisäksi alivaliokunta on jatkuvasti vaatinut EU:n toimielimiltä toimia ihmisoikeuksien puolustajia koskevien EU:n suuntaviivojen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Kyseiset suuntaviivat olivat keskeisesti esillä viimeisimmässä EU:n ja ihmisoikeusjärjestöjen foorumissa, joka pidettiin joulukuussa 2006 Helsingissä. 1 Ks. kohta /1/07 REV 1 12

13 Edellä mainittujen, ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoon liittyvien tutkimusten ohella alivaliokunta on kehittänyt omaa ja koko EU:n asiantuntemusta tilaamalla myös muita tutkimuksia, joista mainittakoon erityisesti laaja tutkimus, jossa arvioitiin Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alalla toteuttamien toimien vaikutusta EU:n ulkopuolella ja jota monet korkean tason puhujat esittelivät Euroopan parlamentissa pidetyssä seminaarissa. Tämän lisäksi alivaliokunta tilasi sarjan tutkimuksia, jotka koskevat sisäpolitiikan ulkoisia näkökohtia, erityisesti terrorismin vastaisen EU:n strategian sekä EU:n rajavalvontapolitiikan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan vaikutusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen ja edistämiseen kolmansissa maissa. Merkittävä uusi ihmisoikeusalan yhteistyöelin on Genevessä toimiva Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvosto, jonka perustamista Euroopan parlamentti seurasi mielenkiinnolla ja suurin odotuksin. Euroopan parlamentin valtuuskunta vieraili syyskuussa 2006 Genevessä ilmaistakseen jälleen tukensa sellaiselle vahvalle ihmisoikeusneuvostolle, joka kykenee menestyksellisesti käsittelemään eri puolilla maailmaa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia, aikana jolloin tämän uuden elimen menettely- ja työtapoja määriteltiin. Euroopan parlamentti on edelleen seurannut edistymistä neuvoston ensimmäisenä toimintavuonna. Kesäkuun 7. päivänä antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti vaati ihmisoikeusneuvostoa koskevia institutionaalisia järjestelyitä, joilla varmistetaan sen mahdollisuus puuttua tehokkaasti ihmisoikeusloukkauksiin. Parlamentti huomautti, että ihmisoikeusneuvoston uskottavuus riippuu näiden järjestelyiden toteuttamisesta. Erityisesti korostettiin erityismenettelyjen keskeistä merkitystä ihmisoikeuksien suojelemisessa ja edistämisessä. Parlamentti piti kuitenkin myönteisenä ihmisoikeusneuvoston itselleen asettamaa tavoitteellista ohjelmaa sekä käyttöön otettuja järjestelyjä erityisistuntojen koolle kutsumiseksi kiireellisiä toimia edellyttävien kriisien käsittelyä varten. Alivaliokunnan jäsenten valtuuskunta osallistui kesäkuuta 2007 ihmisoikeusneuvoston viidenteen istuntoon ja tapasi EU:n puheenjohtajavaltion edustajat ja jäsenvaltioiden suurlähettiläät, erityisraportoijia sekä valtioista riippumattomien järjestöjen edustajia Ihmisoikeusalivaliokunta kävi koko raportointikauden ajan tiivistä vuoropuhelua ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajan kanssa ja keskittyi keskusteluissaan yleiseen määräaikaisarviointiin, jäsenyyskriteereihin ja erityisraportoijien toimeksiantoihin /1/07 REV 1 13

14 Yleisemmällä tasolla ihmisoikeusalivaliokunta järjesti useita näkemystenvaihtoja ja kuulemisia ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Niissä käsiteltiin seuraavia asioita: siirtymäkauden oikeusjärjestelyt, Kansainvälisen rikostuomioistuimen toiminta ja kansainvälinen rikosoikeus, yritysten yhteiskuntavastuu, Kiinan ihmisoikeustilanne, kuolemanrangaistus, Euroopan parlamentin ihmisoikeustoiminnan vaikutukset ja poliittisten pilapiirtäjien toiminta. Vuotuisessa kuulemistilaisuudessa käsiteltiin EU:n naapuruuspolitiikkaa keskittyen erityisesti ihmisoikeuskysymysten täytäntöönpanoon yhden itäisen ja yhden eteläisen valtion kansallisissa toimintasuunnitelmissa. Säännöllisiä näkemyksenvaihtoja käytiin Venäjästä (kunnioittaen erityisesti Anna Politkovskajan muistoa ja tarkoituksena valmistella ihmisoikeusneuvotteluja sekä EU:n ja Venäjän huippukokousta, jossa puhemies edusti Euroopan parlamenttia), Uzbekistanista ja Keski-Aasiasta. Kuluneella raportointikaudella Euroopan parlamentti lähetti valtuuskuntia tai virallisia edustajia lukuisiin tapahtumiin, joista mainittakoon EU:n ja ihmisoikeusjärjestöjen välinen foorumi, kolmas kuolemanrangaistuksen vastainen maailmankongressi sekä Etyjin järjestämät monenväliset konferenssit. Tämän lisäksi parlamentti lähetti valtuuskuntiaan Turkkiin ja Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Parlamentin jäsenen Elena Valenciano Martínez-Orozcon (PSE) laatimassa mietinnössä Euroopan parlamentti on käsitellyt EU:n ja kolmansien maiden välisten ihmisoikeusvuoropuhelujen ja -neuvottelujen toimivuutta. Raportissa analysoitiin yksityiskohtaisesti erityyppisiä, ihmisoikeuksia koskevia vuoropuheluja ja neuvotteluja, kuten rakenteellista vuoropuhelua Kiinan kanssa, neuvotteluja Venäjän kanssa, uutta kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen perustuvaa vuoropuhelua Uzbekistanin kanssa sekä poliittista vuoropuhelua ja mahdollisia "96 artiklan mukaisia" neuvotteluja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden eli AKT-maiden kanssa. Asiakirjassa oli suosituksia vuoropuhelujen parantamiseksi muun muassa lisäämällä niiden avoimuutta ja niille annettua julkisuutta sekä kehittämällä EU:n toimielinten toiminnan johdonmukaisuutta ja vahvistamalla Euroopan parlamentin roolia /1/07 REV 1 14

15 Ihmisoikeusalivaliokunnan ohella myös kehitysyhteistyövaliokunnassa pidetään kokouksia, joissa käsitellään kehitysmaiden, viimeksi Pohjois-Ugandan, ihmisoikeustilannetta tai tiettyjä erityisaiheita, kuten Intian kastittomien tilannetta. Nämä kaksi elintä järjestävät myös yhteisiä huolenaiheita käsitteleviä yhteiskokouksia ja julkisia kuulemistilaisuuksia. Esimerkiksi 5. kesäkuuta 2007 pidetyssä kuulemistilaisuudessa arvioitiin Etiopian ihmisoikeustilannetta kaksi vuotta EU:n valvonnassa järjestettyjen vaalien jälkeen. Parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajien kokous puolestaan järjesti kesäkuussa 2007 yhteisen erityiskokouksen, jossa tuotiin esiin parlamentin huoli Darfurissa (Sudanissa) jo kauan kestäneestä konfliktista. Tässä yhteydessä arkkipiispa Desmond Tutu ja Nobel-palkintoehdokas Jody Williams puhuivat parlamentissa ja kehottivat Euroopan parlamentin jäseniä ryhtymään konkreettisiin toimiin, jotta aseellinen konflikti ja Darfurin asukkaiden kärsimykset saataisiin loppumaan. Euroopan parlamentti antoi 12. heinäkuuta 2007 kehitysyhteistyövaliokunnan aloitteesta päätöslauselman, jossa se ilmaisi huolensa Darfurin ihmisoikeustilanteesta. Jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota kehotettiin kantamaan vastuunsa ja pyrkimään parhaansa mukaan huolehtimaan kriisin koettelemien ihmisten tehokkaasta suojelusta. Parlamentti käy säännöllistä vuoropuhelua myös Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan neuvoston kanssa. Tässä yhteydessä käydään jatkuvaa vuoropuhelua Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa. Tämän lisäksi parlamenttien välisistä suhteista vastaavat parlamentin valiokunnat keskustelevat säännöllisesti ihmisoikeuskysymyksistä eri valtioiden parlamentin jäsenten kanssa. Tärkein foorumi Euroopan parlamentin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden parlamentaarikkojen väliselle vuoropuhelulle on yhteinen AKT EU-edustajakokous. Edustajakokouksen 13. kokouksessa, joka pidettiin Wiesbadenissa, Saksassa kesäkuuta 2007, keskusteltiin muun muassa Zimbabwen ja Darfurin tilanteesta. Darfurin osalta hyväksyttiin AKT-maiden ja EU:n päätöslauselma, jossa vedotaan kansainväliseen yhteisöön, jotta se pyrkisi yksimielisyyteen seuraavista strategisista toimista /1/07 REV 1 15

16 Parlamentaarinen Euro Välimeri-edustajakokous puolestaan tarjoaa mahdollisuuden Välimeren maiden kanssa käytävään parlamenttien väliseen vuoropuheluun ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevista asioista. Täysistunto pidettiin maaliskuuta 2007 Tunisiassa, ja sen pääaiheena oli "Kulttuurienvälinen vuoropuhelu". Edustajakokouksen eri valiokunnilla oli useita kokouksia, ja niissä käsiteltiin muun muassa arabien ja Israelin välistä konfliktia, köyhyyden vähentämistä ja naisten aseman parantamista Euro Välimeri-maissa. Poliittisten ja turvallisuusasioiden sekä ihmisoikeuksien valiokunnassa vakiintuneen käytännön mukaan jokaisella esityslistalla on pysyvästi ihmisoikeuksia koskeva kohta. Euroopan parlamentti myös osallistuu aktiivisesti vaalitarkkailutehtäviin ja siten osaltaan edistää ihmisoikeuksien ja demokratian lujittamista kolmansissa maissa. Euroopan parlamentin jäsenen valitsemisesta Euroopan unionin vaalitarkkailijavaltuuskunnan päälliköksi on muodostunut vakiintunut käytäntö samoin kuin siitä, että Euroopan parlamentti lähettää valtuuskunnan lyhytaikaisiin tarkkailutehtäviin tällaisten operaatioiden tueksi. Euroopan parlamentti pitää tätä tärkeänä, mistä on osoituksena myös se, että parlamentti on perustanut erillisen vaalitarkkailusta vastaavan yksikön ulkosuhteiden pääosastolleen. Samoihin aikoihin, kun neuvosto hyväksyy tämän EU:n vuosittaisen ihmisoikeusraportin, Euroopan parlamentti alkaa valmistella omaa vuosittaista mietintöään maailman ihmisoikeustilanteesta sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta. Viimeisimmän Euroopan parlamentin vuosittaisen mietinnön laati Simon Coveney (EPP-ED), ja se hyväksyttiin huhtikuussa 2007 pidetyssä täysistunnossa. Siihen liittyvässä päätöslauselmassa 1 tarkastellaan EU:n erityyppisiä toimia ihmisoikeuksien alalla ja esitetään ehdotuksia keinoiksi, joilla niiden tehoa ja vaikutusta voitaisiin lisätä. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa EU:n toiminta kansainvälisissä järjestöissä, ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen muilla politiikan aloilla kuten kaupan alalla sekä EU:n ja kolmansien maiden väliset ihmisoikeusvuoropuhelut. Euroopan parlamentin vuosittaisen ihmisoikeuspalkinnon, Saharovin mielipiteenvapauspalkinnon sai vuonna 2006 Aljaksandr Milinkevitš toiminnastaan demokraattisten oikeuksien ja poliittisten vapauksien puolesta Valko-Venäjällä. Aljaksandr Milinkevitš johti joukkomielenosoituksia, joissa protestoitiin maaliskuussa 2006 pidettyjä vilpillisiä presidentinvaaleja vastaan, ja hänet pidätettiin useita kertoja, koska hän oli kehottanut ihmisiä käyttämään perusoikeuttaan sanan- ja kokoontumisvapauteen. 1 PE v /1/07 REV 1 16

17 Tärkeän osan parlamentin toimintaa muodostavat päätöslauselmat tietyistä joissakin yksittäisissä maissa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista ja etenkin huolestuttavista yksittäistapauksista, joita käsitellään kiireellistä toimintaa edellyttävistä asioista kuukausittain käytävissä täysistuntokeskusteluissa. Edellä mainittujen päätöslauselmien lisäksi parlamentin puhemies, alivaliokunnan puheenjohtaja ja valtuuskuntien puheenjohtajat toteuttavat säännöllisesti virallisia yhteydenottoja. Neuvostoa, komissiota ja asianomaisia hallituksia kehotetaan ryhtymään tarvittaviin toimiin. Kyseisten maiden hallitusten reaktiot osoittavat, että ne suhtautuvat usein hyvin vakavasti Euroopan parlamentin esittämään arvosteluun. Parlamentin esiin tuomien yksittäistapausten aiheina ovat muun muassa poliittiset vangit ja mielipidevangit sekä toimittajat, ammattiyhdistysten edustajat ja ihmisoikeuksien puolustajat, jotka olivat vankilassa, joiden toimintaa oli häiritty tai joita oli uhkailtu. Raportointikaudella parlamentti kiinnitti päätöslauselmissaan huomiota muun muassa seuraaviin epäkohtiin: sananvapauden tukahduttaminen Venäjällä, viidelle bulgarialaiselle sairaanhoitajalle sekä palestiinalaiselle lääkärille annetut kuolemantuomiot, Venezuelan presidentin kieltäytyminen uusimasta huomattavan oppositiota edustavan tiedotusvälineen, Radio Caracas Televisiónin lähetyslupaa sekä Euroopan valtioiden alueiden oletettu käyttäminen CIA:n toteuttamissa vankien siirroissa ja laittomissa vangitsemisissa, väkivallankäyttö ammattiyhdistysaktivisteja vastaan Kambodžassa, Guinean turvallisuusjoukkojen suhteeton ja liiallinen voimankäyttö ammattiyhdistysten ja kansalaisyhteiskunnan 10. tammikuuta 2007 alkaneiden mielenosoitusten yhteydessä sekä islamilaisten sharia-tuomioistuinten, joilla on rikosoikeudellinen tuomiovalta 12:ssa Nigerian 36 osavaltiosta, antamat kuolemantuomiot sekä raippa- ja amputointirangaistukset. Euroopan parlamentti suhtautui myönteisesti siirtymäkauden hallinnon pyrkimyksiin vakauttaa demokratiaa Mauritaniassa ja pani tyytyväisenä merkille kansanäänestyksen, jossa perustuslaki sai huomattavan tuen. Parlamentti kehotti Kiinan hallitusta ja Dalai Lamaa jatkamaan vuoropuhelua Tiibetin kysymyksen ratkaisemiseksi. Se myös korosti, että EU:n ja Uzbekistanin välisten suhteiden täytyy perustua demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteiden molemminpuoliseen kunnioittamiseen. Euroopan parlamentti ilmaisi syvän huolensa Iranin ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä, erityisesti mielipidevankien suuresta määrästä, nuorten rikoksentekijöiden kuolemantuomioista ja teloituksista, vähemmistöjen oikeuksista sekä uskonnonvapaudesta ja lehdistön vapaudesta /1/07 REV 1 17

18 Ulkoisen avun uusista rahoitusvälineistä käytyjen neuvottelujen aikana Euroopan parlamentti piti ensisijaisena, että näkyvyyden ja joustavuuden varmistamiseksi annetaan erillinen EU:n toimintaa demokratian ja ihmisoikeuksien alalla koskeva asetus, ja korosti, että tarvitaan välinettä, jota voidaan käyttää kolmansien maiden viranomaisten suostumuksesta riippumatta. Syksyllä, Hélène Flautren (Vihreät/ALE) ja Edward McMillan-Scottin (EPP-ED) toimiessa Euroopan parlamentin yhteisesittelijöinä, käytiin tiiviitä ja tuloksellisia neuvotteluja, joiden pohjalta otettiin käyttöön uusia ad hoc -toimenpiteitä, joilla annetaan erityistä tukea ihmisoikeuksien puolustajille ja jotka antavat mahdollisuuden tukea rekisteröimättömiä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Joulukuun 20. päivänä 2006 vahvistetun uuden, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen demokraattisen valvonnan kautta Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti kyseisen välineen täytäntöönpanoa koskevaan keskusteluun. Tätä varten on Euroopan parlamenttiin perustettu erityinen työryhmä. Euroopan unionin kansallisten parlamenttien ihmisoikeusvaltuuskuntien verkosto aloitti toimintansa Berliinissä kesäkuussa 2007 Saksan liittopäivien ihmisoikeusvaliokunnan puheenjohtajan aloitteesta. Euroopan parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan puheenjohtaja osallistui avajaisistuntoon yhdessä korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtaisen, ihmisoikeuksista vastaavan edustajan kanssa /1/07 REV 1 18

19 EU:n sisäiset ihmisoikeusasiat kuuluvat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tehtäviin. Se käsittelee perusoikeuksien toteutumista EU:ssa. Ulkoasiainvaliokunta ja sen alainen ihmisoikeuksien alivaliokunta toimivat tiiviissä yhteistyössä sen kanssa EU:n sisäisten politiikkojen ulkoisten vaikutusten seuraamiseksi etenkin turvapaikka- ja maahanmuuttokysymysten sekä ihmiskauppaan ja ihmisten elinten laittomaan kauppaan liittyvien ihmisoikeusnäkökohtien osalta. Nämä kolme parlamentin elintä myös käsittelevät edelleen kysymystä eurooppalaisten ja muiden maiden kansalaisten laittomista luovuttamisista käyttäen useita CIA:n lentoja, jotka ovat tapahtuneet Eurooppaan kuuluvilla alueilla ja Euroopan ilmatilassa. Parlamentti hyväksyi alkuvuodesta 2007 ns. Favan mietinnön, jossa tarkasteltiin näitä toimia ja tuomittiin ne jyrkästi. 1 CIA:n laittomia vankikuljetuksia koskevan kysymyksen jatkotoimena kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta järjesti toukokuussa 2007 kokouksen Yhdysvaltojen sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaavan ministerin Michael Chertoffin ja puheenjohtajavaltion Saksan kanssa asiaa koskevien lisätietojen hankkimiseksi. Tässä kokouksessa ihmisoikeuksien alivaliokuntaa edusti Sarah Ludford. Jos EU:n kansalaiset katsovat, että heidän perusoikeuksiaan on loukattu, he voivat ottaa yhteyttä Euroopan oikeusasiamieheen tai Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan. Oikeusasiamies käsittelee EU:n elinten toimintaan liittyviä valituksia, kun taas vetoomusvaliokunta tarkastelee vetoomuksia, jotka on tehty perussopimuksista johtuvien jäsenvaltioiden velvoitteiden rikkomisesta. Tuloksena on melko usein, että jäsenvaltioita vaaditaan muuttamaan lainsäädäntöään yhteisön lainsäädännön mukaiseksi. 1 PE v /1/07 REV 1 19

20 3. EU:n välineet ja aloitteet EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa 3.1 Yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat Tässä luvussa esitetään ajantasainen yleiskatsaus raportointikaudella voimassa olleisiin yhteisiin strategioihin, yhteisiin toimintoihin ja yhteisiin kantoihin sekä käynnissä olleisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Yhteisten strategioiden tarkoituksena on asettaa tavoitteita ja tehostaa EU:n toimia vahvistamalla Euroopan unionin politiikan yleistä johdonmukaisuutta. Yhteisistä strategioista päättää Eurooppaneuvosto (valtion- tai hallitusten päämiehet), ja unioni toteuttaa ne aloilla, joilla jäsenvaltioilla on merkittäviä yhteisiä etuja. Tällä raportointikaudella ei hyväksytty yhteisiä strategioita. Yhteisiä toimintoja käytetään erityistilanteissa, joiden katsotaan edellyttävän unionin toimia. EU hyväksyi tällä raportointikaudella huomattavan määrän ihmisoikeuksiin liittyviä yhteisiä toimintoja. Ne liittyivät pääosin EU:n erityisedustajien nimittämiseen sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin. Kriisinhallintaoperaatiot: Ihmisoikeuskysymykset ja konfliktinesto EU on edelleen kehittänyt välineitään sekä pitkän että lyhyen aikavälin konfliktinestoon. Tällä alalla saavutettu edistys käy ilmi selvityksestä, jonka puheenjohtajavaltio on laatinut Eurooppaneuvostolle EU:n toiminnasta konfliktineston alalla, väkivaltaisten konfliktien estämistä koskevan EU:n ohjelman täytäntöönpano mukaan luettuna /1/07 REV 1 20

21 Ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen on tullut yhä tärkeämmäksi kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä, ja tietoisuus ihmisoikeuksiin ja sukupuolinäkökohtiin liittyvistä kysymyksistä on kasvanut. Ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtia on alettu järjestelmällisesti sisällyttää kaikkien ETPP-operaatioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen ja siten myös operaatioista saatujen kokemusten arviointiin. EU:n erityisedustajien toimeksiannoissa on jo ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtia koskevia erityissäännöksiä. Ihmisoikeuksiin ja/tai sukupuolinäkökohtiin perehtyneitä neuvonantajia on nimetty useampiin operaatioihin (Afganistanissa toteutettava EU:n poliisioperaatio, Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettava sotilasoperaatio MONUCin tukemiseksi vaaliprosessin aikana, Palestiinalaisalueilla toteutettava Euroopan unionin poliisioperaatio, Aceh'n tarkkailuoperaatio). Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskevaan EU:n operaatioon ja Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettavaan EU:n poliisioperaatioon lisättiin kesäkuussa 2007 ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohtien neuvonantajan tehtävät, ja niihin on nimitetty kokeneet henkilöt. Jotta ETPP:ssa voitaisiin ottaa ihmisoikeus- ja sukupuolinäkökohdat paremmin huomioon, PTK suositteli näihin kysymyksiin liittyvää viiteasiakirjakoostetta hyödynnettäväksi tulevien ETPP:n operaatioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koulutuksessa. Tulevan Kosovossa toteutettavan ETPP-operaation valmistelut sisältävät myös ihmisoikeus- ja tasa-arvoasiain yksikön perustamisen. Sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen on olennainen osa ETPP-operaatioiden strategisten tavoitteiden asettamista. 27. heinäkuuta 2006 hyväksytty "Tarkistuslista sukupuolinäkökohtien huomioon ottamisen ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanon varmistamiseksi ETPP:n alan operaatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa" antaa ohjeita operaatioiden suunnittelijoille. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2006 päätelmät sukupuolten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen edistämisestä kriisinhallinnassa. Lisäksi Brysselissä järjestettiin 30. marraskuuta 1. joulukuuta 2006 operaatioihin osallistuvalle avainhenkilöstölle koulutusseminaari sukupuolinäkökohtien huomioon ottamisesta ETPP-operaatioissa. Unkarin puolustusministeriö järjesti lisäksi EU:n puheenjohtajavaltion tuella seminaarin sukupuolinäkökohdista ja ETPP-operaatioista jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten henkilöstölle huhtikuussa /1/07 REV 1 21

22 NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS Naiset ovat tärkeitä, mutta usein unohdettuja toimijoita rauhanprosesseissa. Naiset joutuvat usein seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi sotien ja aseellisten selkkausten yhteydessä sekä konfliktien jälkitilanteissa. Kansainvälisiin sotilas- ja siviilioperaatioihin lähetetään erittäin vähän naisia ja sukupuolinäkökohtien tiedostamiseen tähtäävän koulutuksen taso henkilöstöä toimittavien maiden välillä on vaihtelevaa. Vuonna 2000 YK tunnusti naisten erityisaseman ja -tarpeet hyväksymällä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan turvallisuusneuvoston päätöslauselman Kahden viime vuoden aikana neuvosto on ryhtynyt toimiin varmistaakseen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanon ETPP:n puitteissa. Marraskuussa 2006 neuvosto päätti muun muassa, että kaikkia ETPP-operaatioita varten olisi nimettävä sukupuolinäkökohtien neuvonantaja tai yhteyspiste. Charlotte Isaksson toimi EUFOR RDC -operaation ensimmäisenä sukupuolinäkökohtien neuvonantajana. Pyysimme häntä kertomaan lyhyesti kokemuksistaan ja niiden pohjalta tekemistään johtopäätöksistä. 1. Te olitte ensimmäinen sukupuolinäkökohtien neuvonantaja EU:n sotilasoperaatiossa. Mitkä olivat tehtävänne sukupuolinäkökohtien neuvonantajana esikunnassa? Tehtävänäni oli neuvoa operaation komentajaa nais- ja tasa-arvokysymyksissä ja kehittää tasa-arvokysymyksen huomioonottamista joukkojen rakenteessa. Tehtäviin kuului suunnittelua, valmennusta ja koulutusta sukupuolinäkökohtien saattamiseksi osaksi operaation arkea. Lisäksi annoin tukea paikallisille naisjärjestöille ja pidin niihin yhteyksiä. 2. Sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen ei ole tavoite itsessään, vaan sen tarkoituksena on tehostaa operaation toimintaa. Voisitko kuvailla, mitä vaikutuksia sukupuolinäkökohtien huomioon ottamisella on ollut EUFOR RDC:n toimintaan? Sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen sotilasjoukkojen työskentelyssä edistää selvästi operaation toimintaa ja tuloksia. Erityisesti se auttaa tiedon ja tiedustelutiedon hankinnassa ja keruussa ja lisää uskottavuutta paikallisen väestön silmissä. On ratkaisevan tärkeää saada paikallinen väestö puolelleen, jotta se luottaa ja uskoo meihin ja työhömme. Tässä yhteydessä on välttämätöntä pyrkiä yhteyksiin paikallisen naisväestön kanssa, mitä ei aina ole toteutettu aiemmissa operaatioissa. 3. Naisjärjestöt valittavat usein, että heidät sivuutetaan rauhanneuvotteluissa ja kansainväliset sotilasjoukot eivät ota heitä lainkaan huomioon. Mitä yhteistyötä EUFOR RDC teki paikallisten naisjärjestöjen kanssa? EUFOR RD CONGO kokoontui ja keskusteli useaan otteeseen paikallisten naisjärjestöjen kanssa tavoitteena ymmärtää naisten tilannetta sekä kuulla heidän näkemyksiään tilanteesta ja ehdotuksiaan tulevaisuuden suhteen. Tarkoituksena oli myös näyttää, että EU tukee voimakkaasti heidän työtään sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. EUFOR RDC:n yhteistyö paikallisten naisjärjestöjen kanssa koettiin hyvin myönteiseksi, ja nais- ja perheasioista vastaava ministeri lujitti sitä edelleen EUFOR RDC:n poistuttua Kongon demokraattisesta tasavallasta. Me autoimme joitakin naisjärjestöjä saamaan yhteyden kansainvälisiin naisjärjestöihin ja lahjoittajiin. Ne puolestaan antoivat meille arvokkaita yhteystietoja kongolaisista tahoista, jotka toimivat raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien hyväksi. EUFOR RDC:llä ei ollut valtuutuksia kyseisten uhrien tukemiseksi, mutta näiden tietojen avulla tiedettiin, mihin paikalliseen viranomaiseen tuli ottaa yhteyttä uhrien lääkinnällistä, psykososiaalista ja juridista tukea varten /1/07 REV 1 22

23 4. YK:n maine kärsi vakavasti muutama vuosi sitten sen henkilöstön sekaannuttua seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väärinkäytöksiin Kongon demokraattisessa tasavallassa. Sen jälkeen on ryhdytty toimiin tällaisten tapausten toistumisen estämiseksi. Millä keinoin EUFOR RDC pyrki ratkaisemaan tämän vaaran/ongelman? Operaatiossa sovellettiin ehdotonta nollatoleranssia seksuaalisen hyväksikäytön suhteen. Päätöksen teki operaation komentaja ja periaate otettiin sotilaiden toimintaohjeeseen. Tämä oli oiva keino sisällyttää uusi asia johonkin jo olemassa olevaan ja täysin hyväksyttyyn. Ohjeet myös selitettiin henkilöstölle. Noin 75 henkilölle järjestettiin erityinen MONUCin asiantuntijoiden antama seksuaalista hyväksikäyttöä koskeva koulutustilaisuus. Ilokseni voin todeta, ettemme saaneet operaation aikana yhtään ilmoitusta seksuaalisista väärinkäytöksistä. 5. Kaikissa ETPP:n operaatioissa on tarkoitus ottaa sukupuolinäkökohdat huomioon ja nimetä sitä varten erityiset yhteyspisteet tai neuvonantajat. Mitä neuvoja haluaisitte antaa niille? Kannattaa edetä vaiheittain ja pitää mielessä, että useimmille asia on aivan uusi. Henkilöstön on ymmärrettävä, että sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen voi tukea heidän työtään. Kun tämä on ymmärretty, asiat helpottuvat selvästi, mutta niin ei tapahdu käden käänteessä! Hyvän verkoston luominen on myös tärkeää. 6. Neuvosto on korostanut tasa-arvokoulutuksen tarpeellisuutta. Minkälaista koulutusta annoitte operaation aikana ja mitä sillä saavutettiin? Noin 300 henkilöä osallistui peruskoulutukseen, jossa selvitin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman taustaa ja keskityin erityisesti siihen, miksi sotilasoperaatiossa olisi otettava sukupuolinäkökohdat huomioon ja työskenneltävä paikallisten naisten kanssa. Olin huomaavinani, että suurin osa koulutukseen osallistuneista ihmetteli, miksi he eivät olleet aiemmin oivaltaneet niin itsestään selvää asiaa. Koulutustilaisuudet muodostivat ensimmäisen ratkaisevan vaiheen työssä sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseksi tässä operaatiossa. 7. EU pyrkii parantamaan sukupuolten välistä tasapainoa operaatioissaan. Miksi naisten määrän lisääminen operaatioissa on niin tärkeää? Minkälainen oli EUFOR RDC -operaation sukupuolijakauma? Operaatioon osallistuneista naisia oli 4,5 prosenttia. Kongon demokraattisen tasavallan asevoimissa naisia on 5 prosenttia! On ratkaisevan tärkeää saavuttaa toimiva sukupuolijakauma operaatioissamme. Joukkoihin kuuluvat naiset ovat tärkeitä roolimalleja paikalliselle naisväestölle. Samalla näytämme, että naisten ja miesten työskentely yhdessä on mahdollista ja myönteistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa kunnioittaen. Sukupuolten välisen tasa-arvon esiintuominen voi edistää sen luomista. Lisäksi on useita tehtäviä, jotka on helpompi suorittaa, ja tietoja, joihin on helpompi päästä, jos naiset työskentelevät paikallisten naisten kanssa. Joissakin tapauksissa miehille voi jopa olla mahdotonta lähestyä paikallisia naisia (kulttuuri- ja uskontokontekstista riippuen). Osa partioistamme koki paikallisen väestön suhtautuneen heihin aggressiivisemmin silloin, kun partio koostui yksinomaan miehistä. Kun joukoissa oli naisia, ne vastaanotettiin ystävällisemmin. Kysymystä lapsista aseellisissa selkkauksissa ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1612 on käsitelty edelleen lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen jatkotoimenpiteenä. Täytäntöönpanostrategia 1 on kehitetty suuntaviivojen täytäntöönpanon edistymistä koskevan tarkastelun perusteella. Se käsittää tarkistusluettelon aseellisista selkkauksista kärsimään joutuneiden lasten suojelun sisällyttämisestä ETPP:n alan operaatioihin. Lapsia aseellisten selkkausten yhteydessä koskevaa raportointia on kehitetty yhä järjestelmällisemmäksi. Ks. kohdat 3.2 ja / /1/07 REV 1 23

24 Kriisinhallinta: operatiivinen toiminta Kriisinhallinnan alan operatiivinen toiminta on raportointikaudella jatkuvasti laajentunut sekä siviili- että sotilasalalla. EU toteuttaa parhaillaan kolmessa eri maanosassa useita erilaisia siviili- ja sotilasoperaatioita, joiden tehtävät vaihtelevat rauhanturvaamisesta ja rauhanprosessin täytäntöönpanon seurannasta neuvojen ja avun antamiseen sotilas- ja poliisitoiminnan, rajavalvonnan ja oikeusvaltion aloilla. Uusia operaatioita ollaan valmistelemassa aktiivisesti. Aceh'n tarkkailuoperaatio (AMM), jota Pieter Feith EU:sta johtaa, perustettiin valvomaan Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen (GAM) välillä Helsingissä 15. elokuuta 2005 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti rauhansopimuksen eri osien täytäntöönpanoa. AMM sai tehtävänsä onnistuneesti päätökseen 15. joulukuuta AMM:n avulla osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, ettei avoimia riidanalaisia armahdustapauksia enää ole. Indonesian parlamentti sääti uutta lainsäädäntöä Aceh'n hallinnosta, ja uusi laki tuli voimaan 1. elokuuta Vaikean alun jälkeen sopeuttamisohjelmat ovat nyt käynnissä. Yhteisymmärryspöytäkirjassa määrättiin perustettavaksi korvausvaatimusten selvitysvaliokunta, joka käsittelisi jälleensopeuttamisrahastoille esitettyjä käsittelemättömiä hakemuksia. Osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen valiokunnan puitteista, ja asiaa koskevat neuvottelut ovat käynnissä. AMM oli ensimmäinen ETPP:n operaatio, jonka nimenomaisena tehtävänä oli ihmisoikeustilanteen seuraaminen, mikä oli tervetullut askel ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseksi ETPP-operaatioiden yhteydessä. Aceh'n ihmisoikeustilanne on vakaa. Operaation aikana ei havaittu järjestelmällisiä ihmisoikeusloukkauksia, ja vakavia turvallisuusvälikohtauksia oli poikkeuksellisen vähän. Hallitus käy yhä keskusteluja menettelystä ihmisoikeustuomioistuimen perustamiseksi Acehiin, ja perustuslakituomioistuimen antama tuomio on lykännyt sovinto- ja totuuskomitean perustamista. Toimeksiantonsa aikana AMM suoritti perinpohjaisia tutkimuksia, jotka koskivat yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyviä valituksia ja sen väitettyjä rikkomisia väkivaltaisista ja jopa kuolemiin johtaneista välikohtauksista yksityiskohtaisiin lainsäädännön osa-alueisiin ja antoi niitä koskevia tuomioita /1/07 REV 1 24