Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka

Transkriptio

1

2 Jaana Ukonaho, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka puh , s-posti: Mirja Levo, Oulun Diakonissalaitos, ODL Liikuntaklinikka Tarja Siira, Oulun Diakonissalaitos, ODL Nuorten palvelut Manu Linnala, Oulun Diakonissalaitos, ODL Nuorten palvelut Mirija Holma, Virpiniemen liikuntaopisto Minna Kettunen, Virpiniemen liikuntaopisto Sanna Virtanen-Laikari, Virpiniemen liikuntaopisto

3 Sisällysluettelo 1. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja tulokset seurantajaksolla Kohderyhmänuorten palvelutarpeet Kohderyhmänuorten liikunnanohjaamisen nykytila Kohderyhmänuorten ohjaamisen huomioiminen liikunta-alan ammattilaisten koulutuksessa Elämäntapaohjauksen piloitointi Koulutus Hankkeen innovatiivisuus ja toiminnan jatkuvuus... 10

4 1. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä HEP! hanke toteutetaan Oulun kaupungissa vuosina Hankkeen toteuttajina ovat Oulun Diakonissalaitoksen Nuorten palvelut, ODL Liikuntaklinikka ja Virpiniemen liikuntaopisto yhteistyössä Oulun kaupungin työllisyys-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa. Hankkeen kohderyhmänä ovat vuotiaat syrjäytymisuhkaiset nuoret, jotka ovat asiakkuudessa Oulun Diakonissalaitoksen säätiön hankkeissa ja kuntoutuspalveluissa. Hankkeen toisena ja kolmantena vuonna kohderyhmää laajennetaan alueen muiden toimijoiden hankkeissa oleviin nuoriin. Nuorten ja nuorisotyöttömyyden suuri määrä Oulussa asettavat suuria haasteita nuorten koulutuspaikkojen ja työllistymisen osalle. Työttömyyteen liittyy yhteiskunnasta syrjäytymisen vaara sekä terveyttä heikentävien elintapojen kasautuminen. Fyysisen aktiivisuuden vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat kiistattomat ja liikunta on yksi tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä ja elämänlaatua parantava tekijä. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi tutkimustietoon pohjautuva nuorten hyvinvointiaktiivisuutta edistävä palvelumalli. Palvelumallin kehittämisessä hyödynnetään muiden aiemmin toteutettujen hankkeiden tuottamia ja hyväksi havaitsemia malleja ja parhaita käytäntöjä. Palvelumalli tulee sisältämään ohjauksen työvoimapoliittisesta toimenpiteestä terveystarkastuksiin, yhtenäisen liikunnan puheeksiottamisen mallin terveystarkastuksissa ja ohjauksen terveellistä elämäntapaa tukevaan toimintaan. Lisäksi hankkeessa kehitetään liikunta-alan tutkintotavoitteista koulutusta tukeva opintokokonaisuus. 2. Projektin toteutus ja tulokset seurantajaksolla Kohderyhmänuorten palvelutarpeet Nuorten palvelutarpeita selvitettiin 08/2014 ODL Nuorten starttipajalla, jossa asiakkuudessa oli yhteensä 20 nuorta iältään vuotta. Nuorille toteutettiin kyselyitä ja haastatteluita sekä pilotoitiin palvelumallin mahdollisia osioita palvelutarpeiden esille nostamiseksi kokemusten kautta. Arviolta puolet Starttipajan asiakkaista on syrjäytyneitä. Syrjäytyneiksi voidaan luokitella nuoret, jotka ovat työvoiman ja opiskelun ulkopuolella ja heillä ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta 1. Syrjäytymiskehitys on monen asiakkaan kohdalla alkanut jo peruskoulussa. Asiakkaat kertovat sosiaalisten suhteiden olleen vähäisiä jo nuoruudessa ja monet ovat kokeneet yksinäisyyttä. Pajalle tullessa nuoret ovat olleet useita vuosia kotona, tyypillisesti 2-6 vuotta. Useilla nuorista ensimmäiset hoitokontaktit ovat kouluajalta. 1 Myrskylä, P HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA). Saatavilla: 1

5 Psykiatrinen diagnoosi on noin 80 %:lla projektin asiakkaista, tieto diagnooseista on saatu asiakkailta itseltään. Projektin asiakkaista 80 % on raportoinut heillä olleen tai ajankohtaisesti olevan hoitojakso tai kontakteja terveydenhuoltoon mielenterveyden ongelmien vuoksi. Starttipajalle tullessaan isolla osalla asiakkaista on suuria vaikeuksia arjenhallinnassa. Esimerkiksi vuorokausirytmin epävakaus ja kykenemättömyys hoitaa raha-asioita. Merkittävinä esteinä opiskelulle ja työllistymiselle ovat psyykkiset ongelmat ja sairaudet, sosiaalisten tilanteiden pelot ja vaikeudet sekä mielialaongelmat. Pienellä osalla on päihdeongelma. Nuorille toteutettiin ennen pilotoinnin aloittamista 08/2015 kysely, jolla kartoitettiin nuorten liikkumista ja kokemusta omasta fyysisestä kunnostaan. Kyselyyn vastasi 10 nuorta. Heistä puolet arvioivat olevansa samanlaisessa kunnossa ja puolet heikommassa kunnossa kuin ikätoverinsa. Kukaan nuorista ei arvioinut fyysistä kuntoaan paremmaksi ikätovereihinsa nähden. Kyselyyn vastanneista nuorista 70 % voitiin lukea inaktiiviseksi eli he liikkuvat vähän (ripeää liikuntaa <kerran viikossa ja kevyttä liikuntaa <4-6 krt/vko). Nuorista valtaosa (70 %) istui myös runsaasti (vapaa-ajan istumisen määrä >5h). Runsas istuminen on uusimpien tutkimustulosten valossa myös yksittäisenä tekijänä terveysriski, vaikka henkilö liikkuisi terveysliikuntasuositusten mukaisesti 2. Vaikka nuoret liikkuivat vähän, he kokivat pääsääntöisesti, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Yleisimpiä (> 50 %:lla vastanneista) liikkumista rajoittavia tekijöitä olivat: laiskuus, liikuntataitojen puute, väsymys ja sopivan ryhmän puute. Liikkumiselleen tärkeinä tekijöinä nuoret pitivät yleisimmin (> 60 %:lla vastanneista) terveyden edistämistä, fyysisen kunnon ja mielialan kohottamista, energisyyden lisääntymistä, liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttimista ja oman kehon hyväksymistä. 2 Esim. Matthews, C. ym Amount of time spent in sedentary behaviors and cause-specific mortality in US adults. Saatavilla: 2

6 2.2 Kohderyhmänuorten liikunnanohjaamisen nykytila Keväällä 2015 kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla Pohjois-Pohjanmaan kuntien liikuntaneuvojilta, millaisia kokemuksia heillä on työssään syrjäytymisuhan alla olevien sekä mielenterveysongelmaisten nuorten kohtaamisesta, liikuntatoiminnan järjestämisestä ja liikuntaneuvonnasta. Kysely lähetettiin 69 henkilölle yhteensä 29 kuntaan. Henkilöt toimivat kunnassa liikunnanohjaajina tai vapaa-ajan ohjaajina. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä 15 eri kunnasta. Kyselyn mukaan noin puolessa Pohjois-Pohjanmaan kunnista järjestetään nuorille henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Nuoret ohjautuvat näihin pääasiassa työpajojen, koulujen ja terveydenhuollon kautta, mutta myös varaamalla ajan itse. Vaikka nuorille suunnattua henkilökohtaista liikuntaneuvontaa ei työssään toteuttaisikaan, valtaosa kyselyyn vastanneista liikuntaneuvojista tekee kuitenkin moniammatillista yhteistyötä nuorten liikuntapalveluiden järjestämisessä. Nuorisopalveluiden, koulun ja terveydenhuollon lisäksi merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat yhdistykset ja järjestöt. Yli puolet kyselyyn vastanneista toivoi syvempääkin yhteistyötä. Yhteistyön rakentumiseen ja sujumiseen vaikuttavina tekijöinä pidettiin eniten palvelupolkujen- ja prosessien tietoisuutta yli sektorirajojen, toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja luottamusta sekä nuorten itsensä mukaan ottamista suunnitteluun ja toteutukseen. Yli puolessa kyselyyn vastanneista kunnista järjestetään nuorille erityisiä matalan kynnyksen ryhmiä. Näiden ryhmien toimintaa kuvailtiin höntsäpelailuryhminä, maksuttomina kerhotoimintoina esimerkiksi koulun jälkeen ja vapaamuotoisina tilavuoroina, joissa nuoret saavat toteuttaa toimintaa. Matalan kynnyksen toimintoina pidettiin myös maksuttomia kuntosalivuoroja, uintivuoroja, jumppia ja kiipeilyvuoroja. Moni kyselyyn vastanneista kuitenkin totesi, että matalan kynnyksen toiminnoissa usein ikäjakauma on laaja nuorista ikääntyneisiin, niitä ei siis välttämättä kohdenneta vain nuorille. Merkittävimpinä tekijöinä nuorten osallistumisaktiivisuuteen kyselyyn vastanneet pitivät paikkojen ja mielekkäiden ryhmien helppoa tavoitettavuutta, tiedottamista nuoria puhuttelevien kanavien kautta, ohjaajan roolia turvallisen ja sallivan ilmapiirin luojana sekä kavereita/vertaisia. Valtaosa kyselyyn vastanneista kohtaa työssään entistä enemmän mielenterveysongelmaisia nuoria, jotka ohjatuvat liikuntaneuvontaan etsivän nuorisotyön, sosiaalityöntekijän, työpajojen, koulukuraattoreiden ja terveydenhuollon sekä työllistymistä edistävien projektien kautta. 3

7 Noin puolet kyselyyn vastanneista liikuntaneuvojista kokee oman osaamisensa riittävän mielenterveysongelmaisten nuorten ohjaamiseen. Tärkeimpinä osaamisalueina kohtaamisissa he pitävät empaattisia vuorovaikutustaitoja, nuoren kuuntelemista, luottamuksen rakentamista, pitkäjänteisyyttä ja kannustamista. Lisäksi tarvitaan tietoa nuoren taustoista sekä mahdollisten diagnoosien ja sairauksien faktoista. Valtaosa kyselyyn vastanneista on halukas saamaan lisäinfoa HEP! -hankkeen toiminnoista ja materiaaleista. 2.3 Kohderyhmänuorten ohjaamisen huomioiminen liikunta-alan ammattilaisten koulutuksessa Maaliskuussa 2015 kartoitettiin sähköisen kyselyn avulla liikunnanohjauksen perustutkinnon (jatkossa LPT) koulutuksen järjestäjiltä, millä tavalla nuorten syrjäytymisuhan ennaltaehkäisy näkyy LPT:n sisällöissä. Koulutuksen järjestäjinä toimii 14 liikunta- ja urheiluopistoa, joista kyselyyn vastasi kuusi (6) liikunta- ja urheiluopiston koulutuksesta vastaavaa henkilöä. Kaikki kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä sisällyttävät tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmia sekä niiden ennaltaehkäisyä käsitteleviä opintoja LPT:n valmistavaan koulutukseen. Lisäksi valtaosassa opintoja perehdytään nuorten osallisuuden huomioimiseen liikuntasuunnittelussa ja vuorovaikutustaitoihin vähän liikkuvien nuorten kohdalla. Noin puolet koulutuksen järjestäjistä vastasi valmistavaan koulutukseen kuuluvan myös nuorille suunnattua liikuntaneuvontaa, moniammatillista yhteistyötä nuorten syrjäytymisuhan ennaltaehkäisemiseksi ja matalankynnyksen ryhmän rakentamista. Sen sijaan liikuntaneuvonnan työkalut motivoiva haastattelu ja muutosvaihemallin hyödyntäminen sekä laajempi verkostoyhteistyö jäivät selvästi vähemmälle huomiolle LPT:n valmistavassa koulutuksessa. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjät sijoittavat nuorten syrjäytymistä ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä sekä moniammatillista yhteistyötä käsittelevät opinnot lähinnä liikuntaneuvonnan, terveysliikunnan ja soveltavan liikunnan osioihin. Kaikki koulutuksen järjestäjät olivat kiinnostuneita saamaan lisätietoa HEP! -hankkeen etenemisestä ja toivoivat yhtenäistä koulutusmateriaalia aihealueeseen. 2.4 Elämäntapaohjauksen piloitointi Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi tutkimustietoon pohjautuva palvelumalli, joka tulee sisältämään ohjauksen työvoimapoliittisesta toimenpiteestä terveystarkastuksiin, yhtenäisen liikunnan puheeksiottamisen mallin terveystarkastuksissa ja ohjauksen terveellistä elämäntapaa tukevaan toimintaan. Palvelumallin kehittämiseksi kartoitettiin aiemmin toteutetuista ja käynnissä olevista hankkeista hyödynnettäviä kokonaisuuksia ja tutustuttiin Oulun kaupungin toimintamalleihin 4

8 mm. Hyvinvoinnilla työelämään 3 (Nuoresta Mittaa -hanke) ja Tolokkua elämää! 4 -malleihin (ESKOhanke). Kehittämistyön koordinoimiseksi koottiin monialainen asiantuntijaryhmä, joka kokoontui säännöllisesti palvelumallin kehittämisen tiimoilta. Hanke järjesti myös kaksi työpajaa (09/2014 ja 04/2015), joissa suunniteltiin yhdessä nuorten parissa työskentelevien kanssa palvelumallin sisältöjä. Jälkimmäiseen työpajaan kutsuttiin myös valtakunnallinen vähäisen liikkumisen tutkijaverkosto sparraamaan vaikuttavan intervention suunnittelua. Kehittämistyössä haluttiin nostaa erityisesti kohderyhmänuoret keskiöön, joka mahdollistettiin elämäntapaohjauksen sisältöjen pilotoinnilla ODL Nuorten starttipajalla 09/ /2015. Terveystarkastukset Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa terveystarkastusten pilotointi toteutettiin terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan yhteistyönä nuorille tutussa toimintaympäristössä. Sairaanhoitaja on mukana nuorten arjessa ja tuntee heidän taustansa ja erityisvaateensa kuntouttavan työtoiminnan suhteen hyvin jo ennalta. Tuttu henkilö lisäsi myös turvallisuuden tunnetta tarkastustilanteessa. Nuoret osallistuivat tarkastuksiin 100 % aktiivisuudella ja tarkastuksia toteutettiin 20. Valtaosa (85 %) näistä vuotiaista nuorista oli käynyt terveystarkastuksessa edellisen kerran peruskoulussa. Nämä tarkastetut nuoret osallistuivat myös hankkeen liikuntapilottiin ja terveysneuvontaosioihin. Terveystarkastus painottui hyvinvointikeskusteluun, jonka pohjana toimi nuoren etukäteen täydentämä Miten voit? lomake 5, jota käytetään Oulun kaupungin vastaavissa terveystarkastuksissa. Lisäksi nuorilta mitattiin heidän suostumuksellaan pituus, paino, vyötärön ympärys, hemoglobiini, PEF, verenpaine ja näkö. Tarkastuksissa selvisi, että nuorilla on hyvä käsitys siitä, mitä valintoja pitäisi tehdä hyvinvoinnin kohentamiseksi, mutta konkreettiset keinot puuttuivat. Tarkastetuilla nuorilla elämän rytmittömyys on suuri ongelma. Tähän liittyy muun muassa epäsäännöllistä ruokailua ja arki- ja unirytmin puuttumista. Päihteet oli oletettua pienempi ongelma, kun taas yksinäisyys ja ihmissuhteiden puute nousivat esille voimakkaasti. Tarkastuksien yhteydessä nuoret saivat terveyskortin, johon kirjattiin mittaustulokset ja jatko-ohjeet tarvittaessa. Ylivoimaisesti eniten nuoria ohjattiin hammashuoltoon ja sen jälkeen rokotusten uusintaan. Muutaman nuoren kohdalla sairaanhoitaja käynnisti selvittelyt psykoterapian järjestämiseksi. Tarkastuksissa selvisi, että nuoret toivoivat ja tarvitsivat käytännönläheistä terveysneuvontaa aiheista ravitsemus, päihteet ja uni-/arkirytmi. Nuorten kanssa pilotoitiin nämä terveysneuvonnan sisällöt, joista koostetaan materiaalia ohjaajan työkalupakkiin hankkeen seuraavassa vaiheessa. 3 Oulun kaupunki, Nuoresta mittaa hanke. Nuoret työelämään kuntouttavan hyvinvointistartin kautta: 4 ESKO -hanke Tolokkua elämää - elämänhallinnan eväitä työpajanuorille. Saatavilla: 5 Oulun kaupunki. Miten voit? terveyskysely. Saatavilla: ba38-fd6c2ffa0e9e&groupid=

9 Toisessa vaiheessa pilotoitiin terveydenhoitaja liikuntaneuvoja työparimallia. Vastaavaa työparimallia on kokeiltu hyvin kokemuksin muun muassa Täsmälääke hankkeessa Lahdessa. Tarkastukset toteutuivat 02-06/2015 ja osallistuvat nuoret ohjautuivat tarkastuksiin ODL Starttipajalta ja HYTY-projektista. Oulussa käytössä olevassa terveystapaamisen mallissa terveystarkastustilanteessa pyritään aktivoimaan nuorta oman elämän hallintaan auttamalla häntä huomioimaan oman elämäntilanteensa vahvoja osa-alueita ja rakentamaan niiden avulla hyvinvointia alueille, jotka vähentävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunta ja ravitsemus ovat elämänalueita, joiden parantamiseksi on löydettävissä konkreettisia toimia, kun nuori rohkaistuu tarttumaan asiaan itse. Kehitystyön ensimmäisen vaiheen terveystarkastuksissa havaitsimme, että monella nuorella olisi halu lisätä liikunnallista aktiivisuutta niin arjessa kuin harrastustoiminnassa, mutta ei ole voimia tai uskallusta sen toteuttamiseen. Hankkeen liikuntaryhmistä saatiin erittäin hyvää palautetta ja päätimme tehostaa liikunnallista aktivointia ottamalla liikuntaa voimakkaammin puheeksi terveystarkastuksen yhteydessä liikuntaneuvojan avustuksella. Työparimalli mahdollistaa nuoren tutustumisen liikuntaryhmän vetäjää jo etukäteen, mikä voi madaltaa ryhmään osallistumiskynnystä. Tarvittaessa liikunnanohjaaja voi sopia nuoren kanssa myös yksilöllisestä liikunnan ohjauksesta. Tavoitteena on, että terveystarkastuksen jälkeen jokaisella nuorella on konkreettinen suunnitelma liikunnan lisäämisen suhteen. Liikunnanohjaajan kannalta terveystarkastustapaaminen antaa tietoja nuoren terveydentilasta esimerkiksi terveysperäisistä (fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista) rajoitteista liikunnan aloittamisen/lisäämisen suhteen. Rajoitteena voi olla esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, ylipaino, tottumattomuus fyysiseen rasitukseen ja fyysisen rasituksen aiheuttamien tuntemusten (hengästyminen, hikoilu tms.) pelko. Terveystarkastusten tavoitteena on rohkaista nuorta kokeilemaan liikuntaa turvallisesti saateltuna joko ryhmämuotoiseen tai yksilölliseen liikuntaan. Työparimallin pilotoinnin myötä laadittiin liikuntalehti Miten voit? terveyskyselyn liitteeksi, jonka toimivuuttaa tullaan testaamaan liikuntakeskustelun johdattelijana hankkeen seuraavassa vaiheessa. Liikuntapilotti Liikuntapilotissa käytimme lähtökohtana kokemusliikuntaa terveysliikunnan sijaan. Kokemusliikunnassa tavoitteena on erilaisten kokemusten luominen liikunnan avulla. Näitä kokemuksia ovat identiteettikokemus, elämyskokemus, osallisuuskokemus ja toimijuuskokemus. Liikunnallisen toiminnan tarkoituksena on luoda nuorelle mahdollisuuksia rakentaa omaa identiteettiään ja uutta minää: syrjäytymisuhkaisesta - yhteiskunnan toimijaksi. Syrjäytymisuhkaisilla nuorilla on haasteena yksinäisyys. Ilman sosiaalista verkostoa on mahdotonta rakentaa omaa identiteettiä. Nuorten työpajat mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden nuorten kanssa. Liikunnan avulla luodaan mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, pystyvyyden tunteeseen, kokemuksiin, niiden reflektointiin ja oman identiteetin muuttumiseen ideologialla minä pystyn, minä osaan ja minä kykenen. 6

10 Elämyskokemus on moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen. Elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi omaa arkipersoonaa tai elämyksen kokeminen voi johtaa oman maailmankuvan muuttumiseen. Elämys on siis huomattavasti enemmän kuin mukava ja miellyttävä kokemus tai hyvä palvelu. Elämys on aina henkilökohtainen; ihminen määrittää itse oman elämyskokemuksensa. Elämyksiä ei siten voida takuuvarmasti tuottaa. On kuitenkin mahdollista luoda puitteet, joissa elämysten syntyminen on mahdollista ja jopa todennäköistä. HEP! hankkeessa kehitettävä ohjausmalli luo mahdollisuuksia uusiin kokemuksiin ja reflektoinnin kautta omien tunteiden tunnistamiseen. Osallisuus voidaan nähdä monella eri tavalla. Osallisuutta voi olla vastuun kantamista omasta itsestä ja toiminnastaan tai laajemmin yhteiskunnallisista asioista, jolloin puhutaan toimijuudesta. Osallisuus omasta elämästä tarkoittaa omaa elämänhallintaa, sosiaalisia tietoja ja taitoja sekä tunnetta yhteisöön kuulumisesta. Osallisuudessa nuoret ovat tekijöitä ja asiantuntijoita sekä saavat vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin ja päätöksiin. Kokemusten kautta nuori valtaistuu ja ottaa vastuuta yhteiskunnan tai yhteisön jäsenenä. Tällöin nuori kasvaa aktiiviseksi toimijaksi ja puhutaan toimijuudesta. 7

11 HEP! Liikuntapilotin eteneminen Lisäksi: terveystarkastukset terveysneuvonta (ravitsemus, uni/vuorokausirytmi, päihteet) Liikuntapilotti aloitettiin ryhmäytymispäivällä, jonka tavoitteena oli helpottaa nuorten osallistumista ryhmätoimintaan, avata vuorovaikutusta ryhmän sisällä ja tutustuttaa ryhmä liikunnanohjaajaan. Tämän jälkeen toiminnan suunnittelu aloitettiin yhdessä nuorten kanssa ja jokainen nuorista sai valita kolme lajia, joita pilotin aikana haluaisi kokeilla. Lajitieto hankittiin haastattelemalla nuoria ryhmässä ja tiedustelemalla lajeja yksilöllisesti kyselyn avulla. Näin kaikki saivat tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa sisältöön. Nuoret esittivät lajitoiveita myös toiminnan edetessä ja niitä kokeiltiin mahdollisuuksien mukaan. Varsinainen toiminta sisälsi viikoittaisen liikuntatuokion puolitoista tuntia kerrallaan kolmen ja puolen kuukauden ajan. Sisällöt koostettiin nuorten toivomien lajikokeilujen pohjalta ja ohjauksia toteutui muutamia myös yhteistyössä alueen urheiluseurojen kanssa. Nuorilla oli käytössään Oulun kaupungin kuntouttavan työtoiminnan nuorille myöntämät liikuntakortit, jotka mahdollistivat nuorten liikkumisen ilmaiseksi kaupungin liikuntatiloissa myös vapaa-ajalla. Lähialueen liikuntapaikkoihin tutustuminen olikin keskeisenä toiminnan sisältönä liikkumisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Lajikalenterin eteneminen suunniteltiin huomioiden nuorten sosiaalisten ja fyysisten valmiuksien edistyminen. Pilotin vaikuttavuuden mittareina kokeiltiin kevyitä fyysisen kunnon mittauksia jakson alussa ja lopussa, joissa sisältöinä olivat kestävyyskunnon mittaus lepomittauksena (Polar Own-Index), puristusvoimatesti ja kehon koostumuksen arviointi (BMI, vyötärönympärysmitta). Lisäksi toteutettiin alku- ja loppukyselyt, joissa kartoitettiin nuorten kokemaa terveydentilaa ja elämäntapoja, liikkumista ja fyysistä kuntoa. Starttipajalla toteutettiin samanaikaisesti myös laajempi muita elämänhallinnan osa-alueita kartoittava alku- ja loppukysely, jonka tuloksia voitiin hyödyntää arvioitaessa liikuntapilotin vaikuttavuutta. Kolmelle nuorelle toteutettiin myös ryhmähaastattelu ja jokaiselta ohjauskerralta kerättiin nuorilta palautetta hyödyntäen erilaisia palautemenetelmiä. Pilotin kokemukset olivat erittäin positiivisia ja osallistujamäärät liikuntakerroilla ovat olleet hyvät. Osallistumisaktiivisuuteen vaikuttivat myönteisesti liikunnanohjaajan persoona ja se, että mukana oli myös tuttu työpajaohjaaja. Nuoria on ollut paikalla keskimäärin kahdeksan viidestätoista nuoresta. 8

12 Nuorten toimintaan mukaan saamisessa oli keskeistä, että starttipajan ohjaavat valmistelivat nuoria toiminnan alkamiseen. Nuoret toivat ennen aloitusta esille pelkoja ja ennakkoluuloja liikuntaa kohtaan, joita pystyttiin hälventämään keskustelun kautta. Ryhmän valmistelu antoi aiheita yksilötyöhön esim. omien pelkojen pohtimiseen. Nuoret kokivat tärkeänä myös informaation siitä, että liikunnasta voi kieltäytyä tai lähteä tilanteesta pois ilman että siihen reagoidaan. Miten voi olla niin huono tuuri, että tämä starttaa juuri nyt? Miten tästä pääsisi lintsaamaan? Oli tärkeetä et sai osallistua suunnitteluun ja kokeilun sisältöön! Kiva et oli rento meininki, tuttu porukka ja ohjaaja sekä lupa kieltäytyä. Luonnollisesti ryhmätoiminta oli monelle nuorelle haastavaa, mutta altistuminen sosiaaliselle kanssakäymiselle auttoi kehittämään nuorten sosiaalisia taitoja. Olennaista on, että vaatimustaso liikunnassa on sopiva sekä fyysisesti että sosiaaliselta altistukselta. Alkuun oli kevyttä liikuntaa, kuten luonnossa liikkumista kävellen ja yksilölajeja kuten jousiammuntaa. Ryhmän edetessä tuli mukaan myös vaativampia lajeja, joista pidettiin. Ryhmän edetessä nuorten itseluottamus kasvoi ja ryhmään osallistuminen oli vaivattomampaa. Nuoret kokivat onnistumisia ennakkopeloista huolimatta ja myös kokemuksia oman psyykkisen voinnin, kuten ahdistuksen, hallinnasta. Liikuntapilotin koettiin vaikuttavan myönteisesti itseluottamukseen sekä minäkuvaan. Liikunnalla koettiin olevan merkitystä myös säännöllisen vuorokausirytmin muodostumiseen sekä omaehtoisen liikunnan aloittamiseen. Fyysisen kunnon mittausten perusteella pilotilla ei saavutettu terveyskunnon paranemista, mutta kuitenkin 60 % nuorista koki fyysisen vointinsa parantuneen starttipajajakson aikana starttipajan seurantatutkimuksen mukaan (kuva, s. 10). Pilotin saavutukset ovatkin enemmän koettavissa, liikuntaan suhtautumisen muutoksina, aktiivisuuden lisääntymisenä ja yleisen hyvinvoinnin parantumisena. Aluksi ajattelee, että hikoilu ja hengästyminen tuntuu epämukavalta ja se on semmoinen vältettävä tunne. Sitten huomaa, että se on ok. Eikä haittaa mitään. Jälkeenpäin on tyytyväinen itseen. itseluottamus kasvaa kun huomaa että pystyy liikkumaan ja tekemään kuten muutki Huomaa, ettei vaikuta ihmisarvoon vaikka olisi ihan paska jossakin lajissa. Ohjaajakaan ei osaa kaikkea 9

13 ODL Nuorten starttipajan seurantatutkimuksessa: 60 % koki fyysisen vointinsa parantuneet 78 % koki psyykkisen vointinsa parantuneet 60 % koki sosiaalisen toimintakykynsä parantuneen Tyytyväisyys kasvoi: o 53 %:lla elämäntapojensa terveellisyyteen o 50 %:lla aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteensa o 57 %:lla ystävyyssuhteisiinsa o 73 %:lla terveydelliseen tilanteeseensa o 53 %:lla itseluottamukseensa Kuntouttavat tekijät: Työvalmennus 73 % Ryhmätoiminta 53 % Vertaistuki 33 % Psykiatrisen sairaanhoitajan yksilötyö 60 % Kuntoutusohjaajan yksilötyö 33 % ODL Nuorten starttipajan seurantatutkimus. 2.5 Koulutus Seurantajakson aikana järjestettiin seminaari: Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö Vaikuttavia hyvinvointipalveluita nuorten elämän tueksi? Seminaarin kohderyhmänä olivat nuorten parissa työskentelevät, vähäisen liikkumisen tutkijat ja kehittäjät sekä aiheesta muutoin kiinnostuneet. Seminaariin osallistui 31 henkilöä. Seminaarin tavoitteena oli mahdollistaa tutkijoiden ja nuorten parissa käytännön työtä tekevien vuoropuhelu ja yhteistyö, jota monissa keskusteluissa on viime aikoina peräänkuulutettu. Seminaarin tarkoituksena oli auttaa jäsentämään, millainen liikunnasta syrjäytyneiden nuorten hyvä elämäntapainterventio olisi. Luentomateriaali ja kooste työpajatyöskentelystä löytyvät osoitteesta: Seminaarin ja pilotointien tuloksia hyödynnetään suunniteltaessa laajempaa palvelumallin interventiota syksylle keväälle 2016 sekä koulutussisältöjä nuoria ohjaaville tahoille. 3. Hankkeen innovatiivisuus ja toiminnan jatkuvuus Terveys- ja liikuntanäkökulmaa on aikaisemmissa hankkeissa tuotu syrjäytymisuhkaisten nuorten palvelupolkuihin jaksoina tai kokeiluluontoisesti. Myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset pyörivät valtakunnallisesti. Usein kuitenkin terveyspalveluihin hakeutuminen jää jo muutenkin haastavassa elämäntilanteessa olevan työttömän nuoren vastuulle. Myöskään terveystarkastuksen ja siihen liittyvien tukitoimien vaikuttavuutta nuoren elämään ei selvitetä vaan terveyden edistäminen jää usein irralliseksi toimenpiteeksi. Nuorten elämänhallinnan tukemisessa hyvinvointiaktiivisuuden edistäminen tulisi tuoda vahvemmin esille poikkihallinnollisesti. Palveluiden kehittämisessä tulisi huomioida moniammatillisen yhteistyön sujuvuus ja toiminnan vaikuttavuus erityisesti nuoren asiakkaan näkökulmasta. HEP! hankkeessa 10

14 kehitetään palvelumalli, jonka vaikuttavuus mitataan ja juurtuminen pyritään varmistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelumallin kehittämistyössä on organisoiduttu moniammatillisesti ja lähtökohtana kehittämiselle on olemassa olevien palvelurakenteiden edelleen kehittäminen ja uudelleen organisointi vaikuttavuuden edistämiseksi. Kehittämistyöhön osallistuvat nuorten parissa työskentelevät ohjaajat, terveydenhoitajat ja liikuntaneuvojat sekä kohderyhmänä olevat nuoret ja näin varmistetaan asiakaslähtöisen palvelumallin juurtuminen pysyväksi toiminnaksi. Kehittämistyössä hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja kootaan olemassa olevat palvelut kohderyhmän tavoittavaksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa toteutettava kehitystyö ja interventiot tuottavat arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kohderyhmänuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali-, liikunta- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Hankkeen päätyttyä liikunnanohjauksen toiminnot juurrutetaan osaksi Virpiniemen liikuntaopiston koulutustoimintaa (liikunnanohjauksen perustutkintoon ja liikunnan ammattitutkintoon valmistavat koulutukset). Oulun kaupungin työpajoilla ja ODL Nuorten starttipajalla valmistaudutaan nuorten elämäntapaintervention käynnistymiseen. Toimintaa suunnitellaan yhdessä HEP! hankkeen projektiryhmän kanssa. Toiminta käynnistyy elokuussa yhteisellä suunnittelulla nuorten kanssa. 11