Kandidaatintutkielma. CP-rikko neutraalien kaonien hajoamisreaktioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kandidaatintutkielma. CP-rikko neutraalien kaonien hajoamisreaktioissa"

Transkriptio

1 Kandidaatintutkielma CP-rikko neutraalien kaonien hajoamisreaktioissa Timo Kärkkäinen 20. kesäkuuta

2 Sisältö 1 Peruskäsitteitä Symmetriat Co-beetahajoaminen Neutriinojen kätisyys Teoria CP-rikon takana Cabibbo-matriisi Cabibbo-Kobayashi-Maskawa-matriisi Kaonien CP-fenomenologiaa Neutraalit kaonit K 1 - ja K 2 -superpositiotilat KL 0 - ja K0 S-kaonit Koelaitteisto KL 0 - ja K0 S-superpositiotilat Johtopäätökset 13 Kuvat 1 Liikemäärä p ja spin s p oikea- (a) ja vasenkätisellä (b) hiukkasella. 5 2 Fotonin ja neutriinon mahdolliset spinkonfiguraatiot Neutriinojen CP-symmetria Feynmanin diagrammi: K 0 K Koelaitteisto, jolla havaittiin reaktio Hiukkasparien havaintojen määrä siroamiskulman kosinin funktiona

3 Esipuhe Tämä tutkielma on Helsingin yliopiston fysiikan laitokselle kirjoitettu kuuden opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Tutkielma on kirjoitettu kesällä 2010 fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) alaisuudessa ja työn ohjaaja on teoreettisen hiukkasfysiikan professori Kari Rummukainen Helsingin yliopistosta. Kirjoittajan pääaine on teoreettinen fysiikka, ja hänellä on opintoja takana kaksi vuotta. Tutkielmassa käytetyt kuvat on kuvattu digitaalikameralla suoraan kirjojen Particle Physics (Martin, Shaw 1997) ja Introduction to High Energy Physics (Perkins 2006) sivuilta, minkä takia osa kuvista on lievästi vinossa tai deformoituneita. Kaikki tutkielmassa mainitut vakioiden tai mittaustulosten numeroarvot, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja, on katsottu Particle Data Groupista (Amsler et al. 2008). Johdanto There s a concept in particle physics called CP violation. It helps to explain the relationship between matter and antimatter. (...) This concept weighs heavily in how we came up with Pokémon Platinum s Distortion World. - Takeshi Kawachimaru, game designer, Game Freak Symmetria on yksi teoreettisen hiukkasfysiikan syvällisimpiä käsitteitä. Kun fyysikot perustelevat jonkin teorian kauneutta, he vetoavat yleensä siihen, että hyvin pienestä määrästä alkuoletuksia voidaan johtaa laaja fysikaalinen teoria, joka selittää omalla pätevyysalueella kristallinkirkkasti kaikki fysikaaliset ilmiöt. Hiukkasfysiikan standardimalli ei tässä mielessä ole kaunis, sillä se sisältää 19 mitattavaa parametriä, joita ei voi (vielä) johtaa efektiivisemmästä teoriasta. Luvussa 2 tulee näistä parametreistä neljä vastaan CKM-matriisia käsitellessä. Hiukkasfysiikan kauneutta voi ehkä parhaiten luonnehtia symmetrioilla. Toisen maailmansodan jälkeisessä hiukkasfysiikassa saattoi ihastella, miten kaikki tunnetut fysiikan ilmiöt ovat symmetrisiä varauskonjugoinnin, pariteetin ja ajankäännön suhteen. Tämä ruusuinen kuva särkyi kuitenkin 1957, kun ensimmäinen symmetriarikko ilmeni. Pariteetin ja varauskonjugaation symmetriarikot saatiin hallintaan olettamalla, että ne kumoavat toisensa siten, että yhdistetty symmetria, jota kutsutaan CP-symmetriaksi, säilyy kaikissa fysiikan ilmiöissä. Ensimmäinen CP-symmetriarikko havaittiin Hiukkasfysiikan kauneuteen ilmestyi pieni särö, joka ihmetyttää fyysikkoja vielä nykyäänkin. 3

4 1 Peruskäsitteitä Tässä luvussa määrittelen tärkeimmät käsitteet ja esitän kaksi lyhyttä esimerkkiä symmetriarikosta. 1.1 Symmetriat C-symmetriassa (charge conjugation) hiukkasen muuttaminen antihiukkasekseen (X X) säilyttää fysikaalisen ilmiön invarianttina. P-symmetriassa (parity) hiukkasen paikkavektorin merkinvaihto ( r r) säilyttää fysikaalisen ilmiön invarianttina. CP-symmetria on yhdistetty C- ja P-symmetria. Siinä fysikaalinen ilmiö säilyy invarianttina, kun hiukkanen muutetaan antihiukkasekseen ja vaihdetaan paikkavektorin merkki. T-symmetriassa (time) ajan suunnan vaihtaminen (t t) säilyttää fysikaalisen ilmiön invarianttina. CPT-symmetria on yhdistetty C-, P- ja T-symmetria. Lähes kaikki fysiikan ilmiöt ovat C-, P- ja T-symmetrisiä Co-beetahajoaminen 1950-luvulla tiedettiin, että sähkömagneettinen ja vahva vuorovaikutus ovat P- symmetrisiä. Sen sijaan heikon vuorovaikutuksen symmetriaominaisuuksia ei oltu juurikaan tutkittu. Wu, Ambler, Hayward, Hoppes ja Hudson testasivat heikon vuorovaikutuksen P-symmetriaa tutkimalla erään kobolttiytimen beetahajoamista [3]. 60 Co 60 Ni + e + ν e (1.1) Näyte kobolttia asetettiin solenoidin sisään ja jäähdytettiin 0,01 Kelviniin [3]. Näin kylmässä lämpötilassa atomien lämpöliike voidaan jättää huomiotta ja olettaa, että atomien ydinspinit I järjestyvät magneettikentän suuntaisesti 1. Huomattiin, että beetasäteilyä ei havaittu yhtä paljon kaikissa suunnissa. Toisin sanoen puolet elektroneista olisi pitänyt havaita atomin spinvektorin osoittamassa suunnassa ja loput päinvastaisessa suunnassa. Näin ei tapahtunut, joten P-symmetria rikkoutuu heikossa vuorovaikutuksessa. 1.3 Neutriinojen kätisyys Hiukkanen on oikeakätinen, jos sen spin- ja liikemäärävektori ovat samansuuntaiset. Termi johtuu oikean käden säännöstä, missä oikea peukalo ylös nostettuna osoittaa liikemäärävektorin suunnan ja muut sormet osoittavat hiukkasen kiertosuunnan. 1 Ydinspiniin viitataan jatkossa pelkästään sanalla spin. 4

5 Hiukkanen on vasenkätinen, jos sen spin- ja liikemäärävektori ovat vastakkaissuuntaiset. Termi on analoginen vasemman käden säännön kanssa: vasen peukalo ylös nostettuna osoitttaa liikemäärävektorin suunnan ja muut sormet osoittavat hiukkasen kiertosuunnan. Kuva 1: Liikemäärä p ja spin s p oikea- (a) ja vasenkätisellä (b) hiukkasella. M. Goldhaber tutki reaktiota e Eu(I = 0) 152 Sm (I = 1) + ν e (1.2) Europiumatomi on aluksi levossa. Liikemäärän säilymislain mukaisesti syntyvä neutriino ja samariumatomi lähtevät päinvastaisiin suuntiin. Syntyvä samariumatomi on virittyneessä tilassa, joka purkautuu emittoimalla fotoni, jolloin samariumatomin spiniksi tulee I = 0. Tässä kokeessa Goldhaber tarkasteli vain niitä reaktioita, joissa fotoni emittoituu samaan suuntaan kuin ytimen liikemäärävektori. Näissä tapahtumissa fotoni ja neutriino etenevät siis päinvastaisiin suuntiin. Reaktio on kokonaisuudessaan e Eu(I = 0) 152 Sm(I = 0) + ν e + γ (1.3) Elektronin ja neutriinon spin voi olla ± 1 2 ja fotonin ±1. Spinin säilymislaki antaa kaksi ratkaisua, jotka on helpointa tulkita geometrisesti kuvan 2 mukaisesti. Havaittiin, että reaktiossa syntyi pelkästään vasenkätisiä neutriinoja. Samantyyppinen koe, jossa esiintyy elektronin tilalla positroni ja neutriinon tilalla antineutriino, on suoritettu ja havaittu, että kaikki syntyneet antineutriinot olivat vasenkätisiä. Koska luonnossa ei ole havaittu oikeakätisiä neutriinoja eikä vasenkätisiä antineutriinoja, C- ja P-symmetria rikkoutuvat. Helposti havaitaan, että CP-symmetria säilyy reaktiossa, sillä P-symmetria vaihtaa kätisyyden ja C-symmetria neutriinon antineutriinoksi (katso kuva 3). 5

6 Kuva 2: Fotonin ja neutriinon mahdolliset spinkonfiguraatiot. Olkoon positiivinen suunta oikealle. Ohut nuoli on liikemäärävektori ja paksu nuoli spinvektori. Elektronin spinin on oltava fotonin ja neutriinon spinin vektorisumma. Kohdassa (a) fotonin spin on 1, elektronin spin 1 2 ja vasenkätisen neutriinon spin 1 2. Kohdassa (b) fotonin spin on -1, elektronin spin 1 2 ja oikeakätisen neutriinon spin 1 2. Havaittujen fotonien spin mitattiin, ja huomattiin että vain ylemmän kuvan mukainen spinkonfiguraatio esiintyi. Siis kaikki reaktiossa syntyneet neutriinot olivat vasenkätisiä. Kuva 3: Neutriinoilla on C- ja P-symmetriarikko, mutta CP-symmetria. Kuvan oikeakätisiä neutriinoja ei ole havaittu. 2 Teoria CP-rikon takana 2.1 Cabibbo-matriisi Heikossa vuorovaikutuksessa kvarkkidubletit 6

7 ( u d ) ( c, s ) ( t, b modifioidaan siten, että alas-tyyppiset kvarkit d, s ja b (joiden sähkövaraus on 1 3 ) ovat superpositiotiloja kaikista alas-tyyppisistä kvarkeista. Nämä tilat saadaan sopivalla ominaistila-avaruuden kierrolla. Unohdetaan materian III sukupolvi hetkeksi, ja tarkastellaan kahta kvarkkidublettia. d- ja s-kvarkin kierretyt ominaistilat d ja s ovat ) d = V ud d + V us s = cos θ C d + sin θ C s (2.1) s = V cd d + V cs s = sin θ C d + cos θ C s (2.2) Esimerkiksi ensimmäinen kvarkkidubletti ilmaistaan tällä notaatiolla muodossa ( ) ( ) u u d = V ud d + V us s Kertoimet V ij riippuvat Cabibbon kulmasta θ C 13, 04 ± 0, 05, joka on täsmälleen se kulma, jolla kierretään ominaistila-avaruutta vastapäivään. V ij 2 ilmaisee todennäköisyyttä, jolla kvarkki i hajoaa kvarkiksi j. Yhtälöpari voidaan esittää matriisimuodossa ( ) ( ) ( ) d Vud V = us d (2.3) V cd V cs s s tai pelkästään Cabibbon kulman avulla ilmaistuna ( ) ( ) ( ) d cos θc sin θ s = C d sin θ C cos θ C s (2.4) missä on havaittavissa 2 2-rotaatiomatriisi (kiertosuunta vastapäivään), jota kutsutaan Cabibbon matriisiksi. Tämän kehitti Nicola Cabibbo Cabibbo-Kobayashi-Maskawa-matriisi 1964 havaittiin ensimmäistä kertaa CP-rikko. Kobayashi ja Maskawa huomasivat, että Cabibbon matriisi, joka olettaa neljä eri kvarkkia, ei voi selittää CPrikkoa. He yleistivät 1973 Cabibbon matriisin aineen kaikille kolmelle sukupolvelle (6 kvarkille), jolloin saadaan 3 3-matriisi, jota kutsutaan Cabibbo-Kobayashi- Maskawa-matriisiksi tai lyhyemmin CKM-matriisiksi. Se on muotoa V = V ud V us V ub V cd V cs V cb V td V ts V tb (2.5) Analogia Cabibbon matriisin kanssa nähdään välittömästi. Heikko vuorovaikutus ilmenee matriisiyhtälönä d s = V d s (2.6) b b 7

8 mikä on analoginen Cabibbon matriisin kanssa kahden kvarkkiperheen tapauksessa. Pilkulliset tilat ovat superpositioita kaikista kolmesta alas-tyyppisestä kvarkista. On mielenkiintoista havaita, että CKM-matriisi on kompleksinen. Kompleksisuus sinänsä ei aiheuta CP-rikkoa, vaikka se onkin välttämätön ehto sille. Tarkastellaan montako erilaista fysikaalista parametria matriisissa on. Kompleksinen n n-matriisi sisältää n 2 alkiota. Jokaisen kompleksiluvun karakterisoi yksikäsitteisesti kaksi reaalilukua: kompleksiluvun z = x + iy reaali- ja imaginaariosat x ja y, vastaavasti. Siis parametrejä on 2n 2. Koska CKM-matriisin on oltava unitaarinen (V 1 = V ), saadaan n 2 sidosehtoa, joka vähentää parametrien määrän n 2 :een. Fysikaalisista syistä näistä parametreista 2n 1 kappaletta eivät ole relevantteja [2], siispä parametrejä jää n 2 (2n 1) = (n 1) 2 kpl. Näistä parametreistä 1 2n(n 1) kpl ovat rotaatiokulmia, ja loput 1 2 (n 1)(n 2) kompleksisia vaiheita, jotka aiheuttavat CP-rikon. Tapauksessa n = 2 saadaan Cabibbo-matriisi, jolla on yksi vapaa fysikaalinen parametri: Cabibbon kulma. Kompleksisten vaiheiden puuttuessa CPrikkoa ei tapahdu. Tapauksessa n = 3 saadaan CKM-matriisi, jolla on 3 rotaatiokulmaa. Nämä ovat Eulerin kulmat, jotka ilmaisevat koordinaatiston kolmiulotteista kiertoa. Lisäksi matriisiin ilmestyy yksi kompleksinen vaihe, jota ei voida hävittää, mikä aiheuttaa CP-rikon. Voimme siis ilmaista CKM-matriisin neljän parametrin avulla. Tällä hetkellä käytetään (ikävä kyllä) kolmea eri tapaa parametrisoida matriisi. Näytämme tässä yleisimmän parametrisaation, joka käyttää Eulerin kulmia θ 12 (Cabibbon kulma), θ 23 ja θ 13 sekä CP-rikon aiheuttavaa vaihetta δ 13. Merkitään sin θ ij = s ij ja cos θ ij = c ij. Parametrien numeroarvot ovat θ 13 = 0, 201 ± 0, 011 ; θ 23 = 2, 38 ± 0, 06 ; δ 13 = 1, 20 ± 0, 08. V = c 12 c 13 s 12 c 13 s 13 e iδ13 s 12 c 23 c 12 s 23 s 13 e iδ13 c 12 c 23 s 12 s 23 s 13 e iδ13 s 23 c 13 s 12 s 23 c 12 c 23 s 13 e iδ13 c 12 s 23 s 12 c 23 s 13 e iδ13 c 23 c 13 Matriisin alkioiden itseisarvot V ij on määritetty kokeellisesti: (2.7) V = 0, ± 0, , 2257 ± 0, , ± 0, , 2256 ± 0, , ± 0, , 0415 ± 0, , ± 0, , 0407 ± 0, , ± 0, (2.8) On erittäin tärkeää huomata, että alas-tyyppisten kvarkkien sijaan olisi voitu yhtä hyvin valita ylös-tyyppiset kvarkit (u, c, t) superpositiotiloiksi kaikista ylöstyyppisistä kvarkeista. Superpositio ei siis ilmaise jotakin syvällistä fysikaalista eroa ylös- ja alas-tyyppisten kvarkkien välillä, vaan on yksinkertaisesti valinnasta kiinni. 8

9 3 Kaonien CP-fenomenologiaa 3.1 Neutraalit kaonit Neutraali kaoni eli K-mesoni K 0 sisältää yhden alas-kvarkin d ja yhden antioutokvarkin s. Sen antihiukkanen K 0 sisältää yhden outo-kvarkin s ja yhden antialaskvarkin d. Koska K 0 ja K 0 ovat samanmassaisia, sähköisesti neutraaleja hiukkasia, joilla on sama baryoniluku, voi perustellusti kysyä, että mikä estää näitä kahta hiukkasta olemasta identtisiä. Hiukkaset erottaa toisistaan outous-kvanttiluku S, joka on +1 kaonille ja -1 sen antikaonille. Koska outous ei säily heikossa vuorovaikutuksessa, voi neutraali kaoni muuttua antihiukkasekseen esimerkiksi kuvan 4 mukaisesti. Kuva 4: Feynmanin diagrammi: K 0 K 0. Ajan kulku on oikealle. Tämä on todella ihmeellinen ja poikkeuksellinen ilmiö. Yleensä hiukkanen ei voi muuttua antihiukkasekseen, koska hiukkasella ja antihiukkasella on erilaiset kvanttiluvut, ja nämä kvanttiluvut useimmiten säilyvät. Koska heikossa vuorovaikutuksessa outous ei säily, voi tällainen ilmiö tapahtua. Varauskonjugaatio-operaattori C muuttaa kaonin antikaoniksi ja päinvastoin. C K 0 = K 0 C K 0 = K 0 Negatiivinen etumerkki on pelkkä merkintätapa. Voitaisiin valita myös +- merkki, jolloin tulevissa yhtälöissä esiintyisi eri etumerkkejä 2. Pariteettioperaatio P vaihtaa tilan merkin operoidessaan sähköisesti neutraaliin hiukkaseen [1]. P K 0 = K 0 P K 0 = K 0 Yhdistämällä varauskonjugaatio- ja pariteettioperaattorit, saadaan CP -operaattori. C ja P kommutoivat (CP = P C), joten operaatiojärjestyksellä ei ole väliä. Operoidaan kaoniin ja antikaoniin: 2 Näin on tehty esimerkiksi kirjassa [1]. 9

10 CP K 0 = K 0 (3.1) CP K 0 = K 0 (3.2) 3.2 K 1 - ja K 2 -superpositiotilat Tarkastellaan kahta eri kaonien superpositiotilaa. K 1 = 1 2 ( K 0 + K 0 ) (3.3) K 2 = 1 2 ( K 0 K 0 ) (3.4) CP on lineaarinen operaattori. Käyttäen lisäksi yhtälöitä 3.1 ja 3.2 nähdään helposti, että CP K 1 = K 1 ja CP K 2 = K 2. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että K 1 -tilassa olevalla kaonilla on ominaisarvo CP = 1 ja K 2 -tilassa olevalla kaonilla ominaisarvo CP = 1. Jos CPsymmetria säilyy, niin K 1 hajoaa vain hiukkasiin, joilla CP = 1 ja vastaavasti K 2 pelkästään hiukkasiin, joilla CP = 1. Kaonin hajotessa ei havaita K 0 :n tai sen antihiukkasen hajoamista, vaan niiden superpositiotilan hajoaminen pioneiksi. Näille tiloille voidaan ennustaa seuraavat CP-symmetrian säilyttävät reaktiot: 3.3 K 0 L - ja K0 S -kaonit K 1 π + + π (3.5) K 1 2π 0 (3.6) K 2 π + + e + ν e (3.7) K 2 π + e + + ν e (3.8) K 2 π + + µ + ν µ (3.9) K 2 π + µ + + ν µ (3.10) K 2 3π 0 (3.11) K 2 π + + π + π 0 (3.12) Kokeellisesti on havaittu kahdenlaisia kaoneja, jotka on nimetty K 0 -short (KS 0) ja K 0 -long (KL 0 ). Nimitys johtuu erilaisista elinajoista: K0 S :n keskimääräinen elinaika on 8, 953 ± 0, s ja KL 0 :n 5, 116 ± 0, s. Kokeellisesti on havaittu, että KS 0 on hajonnut reaktioiden 3.5 ja 3.6 mukaisesti. Lisäksi KL 0 on hajonnut reaktioiden mukaisesti. Tämä houkuttaa uskomaan, että KS 0 = K 1 ja KL 0 = K 2. Hiukkasfysiikka koki yllättävän käänteen, kun vuonna 1964 Christenson, Cronin, Fitch ja Turlay havaitsivat reaktion [3] K 0 L π + + π (3.13) Tämä on ensimmäinen havainto CP-rikosta. Tämän reaktion reaktiotuotteilla on CP = 1, kun taas KL 0 :n muilla reaktiotuotteilla on CP = 1. Koska 10

11 KL 0 :llä on oltava jokin yksikäsitteinen CP-ominaisarvo, niin jos molemmat reaktiot voivat tapahtua, on kyseessä CP-symmetriarikko. 3.4 Koelaitteisto Kuva 5: Koelaitteisto, jolla havaittiin reaktio Protonisuihku, jonka energia on 30 GeV hiukkasta kohti[3], törmäytettiin metallikohteeseen. Reaktiossa syntyy kaonien lisäksi muitakin hiukkasia. Varaukselliset hiukkaset ohjattiin sivuun vahvalla magneettikentällä ja fotonit poistettiin suihkusta asettamalla suihkun tielle 4 cm paksu lyijylevy[3]. Säteeseen jää jäljelle kaoneja KL 0 ja K0 S, sekä vähän neutroneja ja fotoneja. Hiukkasilmaisin asetettiin 18 metrin päähän [3], jotta kaikki KS 0-hiukkaset ehtivät hajota matkan aikana, mutta huomattava osa KL 0 -hiukkasista on edelleen tallessa. Suihkun saapuessa hiukkasilmaisimeen, se kohtaa ensimmäiseksi lyijykollimaattorin (ks. kuva 5), joka varmistaa, että suihku saapuu sopivassa kulmassa heliumilla täytettyyn säiliöön. CP-rikon aiheuttama reaktio tapahtuu heliumsäiliössä. Säiliön toiseen päähän on sijoitettu symmetrisesti kaksi spektrometriä, joiden tehtävä on havaita KL 0 :n hajoamisessa syntyneet pionit. Spektrometrit koostuivat kahdesta kipinäkammiosta, joiden välissä on magneetti; tuikeilmaisimesta ja vedellä täytetystä Tsherenkovin ilmaisimesta. Magneetin tarkoitus on määrittää varatun hiukkasen rata ja liikemäärä. Magneetti ja kipinäkammio aktivoituivat vasta, kun tuike- ja Tsherenkovin ilmaisin 3 vahvistivat kahden saapuvan varatun hiukkasen nopeudeksi vähintään 0, 75c. Tämä operaatio eliminoi valtaosan taustakohinasta ja neutronit. CP-symmetrian rikkova reaktio tunnistettiin käyttämällä hyväksi energian ja liikemäärän säilymislakia sekä sitä, että syntyvät pionit ovat varaukseltaan erimerkkiset. Kokeen tulokset ovat kuvassa 6. Havaittiin, että KL 0 hajoaa kahdeksi erivarauksiseksi pioniksi 0,21 % tapauksista ja kahdeksi neutraaliksi pioniksi 0,094 % tapauksista. 3 Valon nopeus vedessä on noin 0,75c. Hiukkanen, joka ylittää tämän nopeuden kulkiessaan vedessä, lähettää Tsherenkovin säteilyä, joten tätä hitaampia hiukkasia ei näy ilmaisimessa. 11

12 Kuva 6: Varattujen hiukkasparien havaintojen määrä siroamiskulman kosinin funktiona. Etsittävä reaktio tapahtuu, kun siroamiskulma on 0 (cos 0 = 1)[3]. Reaktiossa syntyneiden hiukkasten yhteenlaskettu invariantti massa pitäisi vastata K 0 L :n massaa, joka on noin 498 MeV/c2. Taustakohina aiheuttaa tasaisen määrän havaintoja joka suunnassa, mikä nähdään tarkastelemalla massa-aluetta MeV/c 2 (alempi kuvaaja). Sen sijaan massa-alueella MeV/c 2 (ylempi kuvaaja) havaitaan piikki kulmassa 0. Tämä voi syntyä vain, jos CPsymmetriaa rikkova reaktio on tapahtunut asianomaisella massa-alueella. 3.5 KL 0- ja K0 S -superpositiotilat CP-rikon takia KS 0 K 1 ja KL 0 K 2. Sen sijaan lyhyt ja pitkä kaoni ovat superpositioita tiloista K 1 ja K 2 : K 0 S = (1 + ɛ 2 ) 1 2 ( K1 ɛ K 2 ) (3.14) K 0 L = (1 + ɛ 2 ) 1 2 (ɛ K1 K 2 ) (3.15) ɛ on kompleksiluku, ja sen itseisarvolle on määritetty kokeellisesti arvoksi noin ɛ = 2, Ilman CP-rikkoa olisi ɛ = 0. ɛ kuvaa CP-rikon voimakkuutta. CP-rikko voi tapahtua kahden eri mekanismin kautta. 12

13 1. CP-rikon aiheuttama K 1 -tila KL 0 -superpositiosta aiheuttaa hajoamisen CP-sallitussa prosessissa. 2. CP-sallittu K 2 -tila KL 0 -superpositiosta aiheuttaa hajoamisen CP-rikkovassa prosessissa. Tapaus 1 on yleisin, ja sitä sanotaan epäsuoraksi CP-rikoksi, koska itse hajoaminen on CP-symmetrinen. Kaonin superpositiotila taas ei ole CP-symmetrinen. Tapaus 2 on suora CP-rikko, koska hajoaminen on jo itsessään CP-rikkova prosessi. Suora CP-rikko havaittiin ensimmäistä kertaa vasta Johtopäätökset Mikäli CPT-symmetria säilyy kaikissa fysikaalisissa ilmiöissä, niin CPsymmetriarikko implikoi T-symmetrian rikkoutumista, jotta ne kumoaisivat toisensa CPT-symmetriassa. Toistaiseksi ei ole havaittu yhtäkään ilmiötä, joka rikkoisi CPT-symmetriaa. Mahdollinen CPT-rikko aiheuttaisi vakavia vaikeuksia relativistiselle kvanttikenttäteorialle, joka on tähän päivään asti kuvannut ennennäkemättömän tarkasti fysiikkaa. P- ja T-symmetriarikko on välttämätön ehto alkeishiukkasen sähköisen dipolimomentin olemassaololle. Heti CP-rikon löydyttyä niitä alettiin tosissaan etsimään. Tähän mennessä ei ole löydetty yhdestäkään alkeishiukkasesta sähköistä dipolimomenttia. CP-symmetria rikkoutuu myös eräissä B-mesonin hajoamisreaktioissa - vieläpä suoraan. Ensimmäiset havainnot tehtiin vasta 2001 BaBar-kokeessa Stanfordin yliopistossa. CP-rikko voi tapahtua myös D-mesonin hajoamisreaktioissa, mutta rikko on niin heikko, että sen havaitseminen lienee mahdotonta [4]. Baryonigeneesi synnyttää asymmetrian aineen ja antiaineen välille varhaisessa maailmankaikkeudessa. Jotta tämä voisi tapahtua, nk. Sakharovin ehdot on oltava voimassa. Yksi näistä ehdoista on CP-rikko. Tähän mennessä havaittu CP-rikko on kuitenkin liian heikko selittääkseen vallitsevan aineantiaine-asymmetrian. Viitteet [1] J. J. Brehm and W. J. Mullin. Introduction to the structure of matter. John Wiley and Sons, Inc., [2] A. I. Sanda I. I. Bigi. CP violation. Cambridge University Press, [3] B. R. Martin and G. Shaw. Particle Physics. John Wiley and Sons, Inc., 5. edition, [4] D. H. Perkins. Introduction to high energy physics. Cambridge University Press, 4. edition,

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =

Lisätiedot

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten

Lisätiedot

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista

Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista K. Kajantie keijo.kajantie@helsinki.fi Tampere, 14.12.2008 Fysiikan (teoreettisen) professori, Helsingin yliopisto, 1970-2008

Lisätiedot

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi 8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat

Lisätiedot

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson Hiukkasfysiikkaa Tapio Hansson Aineen Rakenne Thomson onnistui irrottamaan elektronin atomista. Rutherfordin kokeessa löytyi atomin ydin. Niels Bohrin pohdintojen tuloksena elektronit laitettiin kiertämään

Lisätiedot

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa SUPER- SYMMETRIA Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa Teemu Löyttinen & Joni Väisänen Ristiinan lukio 2008 1. Sisällysluettelo 2. Aineen rakenteen standardimalli

Lisätiedot

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Graduseminaari Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 15.6.2012 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa 15.6.2012 1 / 14 Osa 1: Neutriinot

Lisätiedot

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta @ CERN Risto Paatelainen CERN Theory Department KUINKA PÄÄDYIN CERN:IIN Opinnot: 2006-2011 FM, Teoreettinen hiukkasfysiikka, Jyväskylän yliopisto 2011-2014 PhD,

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter

Lisätiedot

Neutriino-oskillaatiot

Neutriino-oskillaatiot Neutriino-oskillaatiot Seminaariesitys Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 29.11.2011 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16 Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa

Lisätiedot

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen

Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku Oili Kemppainen 29.09.2009 Hiukkasfysiikka tutkii luonnon perusrakenteita Käsitykset aineen rakenteesta ja luonnonlaeista muuttuneet radikaalisti Viimeisin murros 1960-

Lisätiedot

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta CMS-koe CERN 4. heinäkuuta 2012 Yhteenveto CERNin Large Hadron Collider (LHC) -törmäyttimen Compact Muon Solenoid (CMS) -kokeen tutkijat ovat tänään julkistaneet

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen

Lisätiedot

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia

Lisätiedot

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 2.12.2009 Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Hiukkasfysiikka tutkii aineen pienimpiä rakennusosia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.

Lisätiedot

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan

Lisätiedot

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat Alkeishiukkaset perushiukkaset kvarkit (antikvarkit) leptonit (antileptonit) hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat baryonit mesonit mittabosonit eli vuorovaikutuksien välittäjähiukkaset Higgsin

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa Timo J. Kärkkäinen timo.j.karkkainen@helsinki.fi Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 11. lokakuuta

Lisätiedot

Atomimallit. Tapio Hansson

Atomimallit. Tapio Hansson Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017 763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään

Lisätiedot

Paula Eerola 17.1.2012

Paula Eerola 17.1.2012 Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa

Lisätiedot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017 Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson Aineen rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista

Lisätiedot

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli Hiukkasfysiikan Standardimalli on teoria, joka kuvaa hiukkaset ja voimat, jotka vaikuttavat luonnossa. Ympärillämme näkyvä maailma koostuu ylös- ja alas-kvarkeista

Lisätiedot

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:

Lisätiedot

Shrödingerin yhtälön johto

Shrödingerin yhtälön johto Shrödingerin yhtälön johto Tomi Parviainen 4. maaliskuuta 2018 Sisältö 1 Schrödingerin yhtälön johto tasaisessa liikkeessä olevalle elektronille 1 2 Schrödingerin yhtälöstä aaltoyhtälöön kiihtyvässä liikkeessä

Lisätiedot

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ 76336A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät 217 1. Koordinaatiston muunnosmatriisi (a) y' P r α φ ' Tarkastellaan, mitä annettu muunnos = cos φ + y sin φ, y = sin φ + y cos φ, (1a) (1b) tekee

Lisätiedot

Tampere 14.12.2013. Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

Tampere 14.12.2013. Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto Tampere 14.12.2013 Higgsin bosoni Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto Perustutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia! yksinkertaisiin peruskysymyksiin. Esimerkiksi: Mitä on massa?

Lisätiedot

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero

Lisätiedot

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain Matriisilaskenta LH4 24 ratkaisut 1 Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot jotka sisältävät vain a) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit joilla d a + b b) Kaikki muotoa (a b c d) olevat vektorit

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori

Vektorialgebra 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori Vektorialgebra 1/5 Sisältö Skalaaritulo Vektoreiden yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen lisäksi vektoreiden välille voidaan määritellä myös kertolasku. Itse asiassa näitä on kaksi erilaista. Seurauksena

Lisätiedot

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z. FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. Tarkastellaan pyörimismääräoperaattoria J, jonka komponentit toteuttavat kommutaatiorelaatiot [J x, J y ] = i hj z, [J y, J z ] = i hj x,

Lisätiedot

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset. Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset. Spinnittömät hiukkaset Hiukkasta kuvaa aineaaltokenttä eli aaltofunktio. Aaltofunktio riippuu

Lisätiedot

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot S-1146 Fysiikka V (ES) Tentti 165005 1 välikokeen alue 1 a) Rubiinilaserin emittoiman valon aallonpituus on 694, nm Olettaen että fotonin emissioon tällä aallonpituudella liittyy äärettömän potentiaalikuopan

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka

Lisätiedot

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen Tämän demonstraation tarkoituksena on havainnollistaa kvanttimekaniikan operaattoriformalismin soveltamista kahden elektronin systeemin spintilojen muodostamiseen.

Lisätiedot

Neutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet

Neutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet Neutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet Hannu Hakalahti Pro Gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 10.4.2013 Ohjaaja: Jukka Maalampi Kiitokset Haluan kiittää vanhempiani henkisestä

Lisätiedot

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsingin yliopisto, 18.5.2017 Päälähde: P. Hoyer, Introduction to QCD, http://www.helsinki.fi/~hoyer/talks/mugla_hoyer.pdf

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin 16. marraskuuta 2006 1 Symmetrisistä ryhmistä... Bijektiivistä kuvausta {1,..., n} {1,..., n} kutsutaan n-permutaatioksi. Merkitään n-permutaatioden joukkoa S n.

Lisätiedot

Vuorovaikutuksien mittamallit

Vuorovaikutuksien mittamallit Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla

Lisätiedot

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5 Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei

Lisätiedot

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5. 2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Diracin yhtälö Björkenin ja Drellin formulaation mukaan on I 0. 0 i 1 0

Diracin yhtälö Björkenin ja Drellin formulaation mukaan on I 0. 0 i 1 0 Diracin spinorit. Määritelmiä Diracin yhtälö Björkenin ja Drellin formulaation mukaan on γ µ (i µ ea µ ψ = mψ, ψ C 4, missä matriisit γ µ ovat ( γ = γ = I I, γ k = γ k = ( σ k σ k missä edelleen I on 2

Lisätiedot

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet. BM0A5700 - Integraalimuunnokset Harjoitus 1 1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet. a Piste z 1 i. Ympyrä z 1 i. Avoin kiekko z 1 i

Lisätiedot

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.

Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat. JOHDATUS LUKUTEORIAAN syksy 017) HARJOITUS 6, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi Pellin yhtälön x Dy = 1 pienin positiivinen ratkaisu kun D {,, 5, 6, 7, 8, 10}. Ratkaisu 1. Tehtävässä annetuilla D:n arvoilla

Lisätiedot

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria Kvanttimekaniikka I, tentti 6.. 015 4 tehtävää, 4 tuntia 1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria ( { ( ( } E iδ H =, E, δ R, kannassa B = 1 =, =. iδ E 0 1 (a (p.

Lisätiedot

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus 1 / 51 Lineaarikombinaatio Johdattelua seuraavaan asiaan (ei tarkkoja määritelmiä): Millaisen kuvan muodostaa joukko {λv λ R, v R 3 }? Millaisen

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

Jukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2

Jukka Tulkki 8. Laskuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 3.4 klo 12:00 mennessä. x 2 S 437 Fysiikka III Kevät 8 Jukka Tulkki 8 askuharjoitus (ratkaisut) Palautus torstaihin 34 klo : mennessä Assistentit: Jaakko Timonen Ville Pale Pyry Kivisaari auri Salmia (jaakkotimonen@tkkfi) (villepale@tkkfi)

Lisätiedot

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori FYSA5 Kvanttimekaniikka I, Osa B 7.. tentti: 4 tehtävää, 4 tuntia. a) p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori T ɛ) = iɛ h P. Osoita tämän avulla, että äärellistä siirtoa

Lisätiedot

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2 BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden

Lisätiedot

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita. 766323A Mekaniikka Mansfield and O Sullivan: Understanding physics kpl 1 ja 2. Näitä löytyy myös Young and Freedman: University physics -teoksen luvuissa 2 ja 3, s. 40-118. Johdanto Fysiikka on perustiede.

Lisätiedot

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1) Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Osoita, että kompleksilukujen yhteenlasku määriteltynä tasopisteiden kautta koordinaateittain on liitännäinen, so. z + (z + z ) = (z + z )

Lisätiedot

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja

Lisätiedot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy

Lisätiedot

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m )

Määritelmä Olkoon T i L (V i, W i ), 1 i m. Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L (V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m ) Määritelmä 519 Olkoon T i L V i, W i, 1 i m Yksikäsitteisen lineaarikuvauksen h L V 1 V 2 V m, W 1 W 2 W m h v 1 v 2 v m T 1 v 1 T 2 v 2 T m v m 514 sanotaan olevan kuvausten T 1,, T m indusoima ja sitä

Lisätiedot

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017 763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme S-446 Fysiikka IV (Sf) Tentti 3934 Oletetaan, että φ ja φ ovat ajasta riippumattoman Scrödingerin yhtälön samaan ominaisarvoon E liittyviä ominaisfunktioita Nämä funktiot ovat normitettuja, mutta eivät

Lisätiedot

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI 6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T Muistutus: vektorien a ja b pistetulo (skalaaritulo,

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 5 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 04 Hiukkasfysiikka Hiukkaskiihdyttimet Ydin- ja hiukkasfysiikan varhaisvaiheessa

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1 763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi

Lisätiedot

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen) Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen Vapaaseen hiukkaseen ei vaikuta voimia, joten U(x = 0. Vapaan hiukkasen energia on sen liike-energia eli E=p /m. Koska hiukkasella on määrätty energia,

Lisätiedot

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.

Lisätiedot

Luvun 8 laskuesimerkit

Luvun 8 laskuesimerkit Luvun 8 laskuesimerkit Esimerkki 8.1 Heität pallon, jonka massa on 0.40 kg seinään. Pallo osuu seinään horisontaalisella nopeudella 30 m/s ja kimpoaa takaisin niin ikään horisontaalisesti nopeudella 20

Lisätiedot

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa?

Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8. Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa? Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 8 Aika ja ajan nuoli lisää pohdiskelua Termodynamiikka Miten aika ja termodynamiikka liittyvät toisiinsa? Ajan nuoli Aika on mukana fysiikassa niinkuin jokapäiväisessä

Lisätiedot

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski

Lisätiedot

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta S-437 Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta 65007 Välikoeuusinnassa vastataan vain kolmeen tehtävään Kokeesta saatu pistemäärä kerrotaan tekijällä 5/3 Merkitse paperiin uusitko jommankumman välikokeen,

Lisätiedot

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

(Hiukkas)fysiikan standardimalli Alkeishiukkasista maailmankaikkeuteen: (Hiukkas)fysiikan standardimalli Helsingin Yliopisto Kaikki koostuu alkeishiukkasista: Aine koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista Protonit ja neutronit

Lisätiedot

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Vektoreiden virittämä aliavaruus Vektoreiden virittämä aliavaruus Määritelmä Oletetaan, että v 1, v 2,... v k R n. Näiden vektoreiden virittämä aliavaruus span( v 1, v 2,... v k ) tarkoittaa kyseisten vektoreiden kaikkien lineaarikombinaatioiden

Lisätiedot

FYSN300 Nuclear Physics I. Välikoe

FYSN300 Nuclear Physics I. Välikoe Välikoe Vastaa neljään viidestä kysymyksestä 1. a) Hahmottele stabiilien ytimien sidosenergiakäyrä (sidosenergia nukleonia kohti B/A massaluvun A funktiona). Kuvaajan kvantitatiivisen tulkinnan tulee olla

Lisätiedot

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016) Kvanttimeri - Kvanttimaailma väreilee (= kvanttifluktuaatiot eli kvanttiheilahtelut) sattumalta suuri energia (tyhjiöenergia)

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016 MATRIISIALGEBRA, s, Ratkaisuja/ MHamina & M Peltola 7 Onko kuvaus F : R R, F(x 1,x = (x 1 +x,5x 1, x 1 +6x lineaarinen kuvaus? Jos on, niin määrää sen matriisi luonnollisen kannan suhteen Jos ei ole, niin

Lisätiedot

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora Taso 1/5 Sisältö Taso geometrisena peruskäsitteenä Kolmiulotteisen alkeisgeometrian peruskäsitteisiin kuuluu taso pisteen ja suoran lisäksi. Intuitiivisesti sitä voidaan ajatella joka suunnassa äärettömyyteen

Lisätiedot