Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa
|
|
- Jorma Jere Pääkkönen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa Graduseminaari Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
2 Osa 1: Neutriinot ja oskillaatio Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
3 Neutriinon löytyminen Atomiytimien β-hajoamisessa syntyvän elektronin liike-energia ei vastannut odotuksia. Viekö jokin muu hiukkanen osan energiasta? Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
4 Neutriinon löytyminen Atomiytimien β-hajoamisessa syntyvän elektronin liike-energia ei vastannut odotuksia. Viekö jokin muu hiukkanen osan energiasta? Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
5 Neutriinon löytyminen Atomiytimien β-hajoamisessa syntyvän elektronin liike-energia ei vastannut odotuksia. Viekö jokin muu hiukkanen osan energiasta? Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
6 Neutriinon löytyminen Atomiytimien β-hajoamisessa syntyvän elektronin liike-energia ei vastannut odotuksia. Viekö jokin muu hiukkanen osan energiasta? Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Neutriino löytyi 1956 ja sillä oli Paulin ja Fermin ennustamat ominaisuudet. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
7 Neutriinon löytyminen Atomiytimien β-hajoamisessa syntyvän elektronin liike-energia ei vastannut odotuksia. Viekö jokin muu hiukkanen osan energiasta? Wolfgang Pauli (1930): Syntyy kolmaskin hiukkanen, ja se vie osan energiasta, mutta sitä on liian vaikea havaita. Enrico Fermi (1934): Kvanttikenttäteoria β-hajoamiselle. Neutriino löytyi 1956 ja sillä oli Paulin ja Fermin ennustamat ominaisuudet. Glashow, Salam ja Weinberg (1960-luku): Sähköheikko teoria (osa hiukkasfysiikan nykyistä standardimallia) Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
8 Leptonit Varattuja leptoneita ovat elektronit (e) sekä samankaltaiset mutta raskaammat myoni ja tau (µ, τ). Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
9 Leptonit Varattuja leptoneita ovat elektronit (e) sekä samankaltaiset mutta raskaammat myoni ja tau (µ, τ). Sähköisesti neutraaleja leptoneita ovat neutriinot, jotka vastaavat varattuja leptoneita (ν e, ν µ, ν τ ). Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
10 Leptonit Varattuja leptoneita ovat elektronit (e) sekä samankaltaiset mutta raskaammat myoni ja tau (µ, τ). Sähköisesti neutraaleja leptoneita ovat neutriinot, jotka vastaavat varattuja leptoneita (ν e, ν µ, ν τ ). Neutriinoja syntyy mm. W -bosonin hajotessa: W e + ν e. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
11 Leptonit Varattuja leptoneita ovat elektronit (e) sekä samankaltaiset mutta raskaammat myoni ja tau (µ, τ). Sähköisesti neutraaleja leptoneita ovat neutriinot, jotka vastaavat varattuja leptoneita (ν e, ν µ, ν τ ). Neutriinoja syntyy mm. W -bosonin hajotessa: W e + ν e. Neutriinojen havaitseminen perustuu samankaltaisiin prosesseihin, esim. ν + n e + p. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
12 Neutriinojen sekoittuminen Varattuja leptoneita vastaavat neutriinot määriteltiin niin, että esim. ν e on se hiukkanen, joka syntyy elektronin kanssa kun W hajoaa. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
13 Neutriinojen sekoittuminen Varattuja leptoneita vastaavat neutriinot määriteltiin niin, että esim. ν e on se hiukkanen, joka syntyy elektronin kanssa kun W hajoaa. Kätevämpää on tutkia neutriinojen ν e, ν µ, ν τ sijaan neutriinoja ν 1, ν 2, ν 3, jotka eivät suoraan liity varattuihin leptoneihin. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
14 Neutriinojen sekoittuminen Varattuja leptoneita vastaavat neutriinot määriteltiin niin, että esim. ν e on se hiukkanen, joka syntyy elektronin kanssa kun W hajoaa. Kätevämpää on tutkia neutriinojen ν e, ν µ, ν τ sijaan neutriinoja ν 1, ν 2, ν 3, jotka eivät suoraan liity varattuihin leptoneihin. Neutriinoja ν e, ν µ, ν τ kutsutaan makuneutriinoiksi ja neutriinoja ν 1, ν 2, ν 3 massaneutriinoiksi. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
15 Neutriinojen sekoittuminen Varattuja leptoneita vastaavat neutriinot määriteltiin niin, että esim. ν e on se hiukkanen, joka syntyy elektronin kanssa kun W hajoaa. Kätevämpää on tutkia neutriinojen ν e, ν µ, ν τ sijaan neutriinoja ν 1, ν 2, ν 3, jotka eivät suoraan liity varattuihin leptoneihin. Neutriinoja ν e, ν µ, ν τ kutsutaan makuneutriinoiksi ja neutriinoja ν 1, ν 2, ν 3 massaneutriinoiksi. Kukin massaneutriino on jonkinlainen yhdistelmä makuneutriinoja (ja päinvastoin). Esimerkiksi ν e = U e1 ν 1 + U e2 ν 2 + U e3 ν 3. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
16 Neutriinojen ominaisuudet Kertoimista U e1 jne. muodostetuva matriisi U e1 U e2 U e3 U = U µ1 U µ2 U µ3 U τ1 U τ2 U τ3 on neutriinojsen sekoitusmatriisi (PMNS-matriisi). Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
17 Neutriinojen ominaisuudet Kertoimista U e1 jne. muodostetuva matriisi U e1 U e2 U e3 U = U µ1 U µ2 U µ3 U τ1 U τ2 U τ3 on neutriinojsen sekoitusmatriisi (PMNS-matriisi). Kullakin massaneutriinolla on massa, ja nämä massat ovat erit ja nollasta poikkeavat. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
18 Neutriinojen ominaisuudet Kertoimista U e1 jne. muodostetuva matriisi U e1 U e2 U e3 U = U µ1 U µ2 U µ3 U τ1 U τ2 U τ3 on neutriinojsen sekoitusmatriisi (PMNS-matriisi). Kullakin massaneutriinolla on massa, ja nämä massat ovat erit ja nollasta poikkeavat. Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev/c 2. (Vertaa: m e 500 kev/c 2!) Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
19 Neutriinojen ominaisuudet Kertoimista U e1 jne. muodostetuva matriisi U e1 U e2 U e3 U = U µ1 U µ2 U µ3 U τ1 U τ2 U τ3 on neutriinojsen sekoitusmatriisi (PMNS-matriisi). Kullakin massaneutriinolla on massa, ja nämä massat ovat erit ja nollasta poikkeavat. Neutriinojen massa korkeintaan 2 ev/c 2. (Vertaa: m e 500 kev/c 2!) Sekoitusmatriisin elementit sekä neutriinojen massat ovat keskeinen tutkimuskohde. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
20 Neutriino-oskillaatio Neutriinojen havaitseminen ja tuottaminen liittyy aina suoraan makuneutriinoihin. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
21 Neutriino-oskillaatio Neutriinojen havaitseminen ja tuottaminen liittyy aina suoraan makuneutriinoihin. Syntyvä makuneutriino on yhdistelmä massaneutriinoja. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
22 Neutriino-oskillaatio Neutriinojen havaitseminen ja tuottaminen liittyy aina suoraan makuneutriinoihin. Syntyvä makuneutriino on yhdistelmä massaneutriinoja. Erimassaisilla massaneutriinoilla on hieman erilainen aikakehitys. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
23 Neutriino-oskillaatio Neutriinojen havaitseminen ja tuottaminen liittyy aina suoraan makuneutriinoihin. Syntyvä makuneutriino on yhdistelmä massaneutriinoja. Erimassaisilla massaneutriinoilla on hieman erilainen aikakehitys. Massaneutriinoyhdistelmä muuttuu ajan mittaan. Yhdistelmää vastaava makuneutriino muuttuu ajan mittaan. Syntynyt ja havaittu neutriino voivat olla eri makua. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
24 Neutriino-oskillaatio Neutriinojen havaitseminen ja tuottaminen liittyy aina suoraan makuneutriinoihin. Syntyvä makuneutriino on yhdistelmä massaneutriinoja. Erimassaisilla massaneutriinoilla on hieman erilainen aikakehitys. Massaneutriinoyhdistelmä muuttuu ajan mittaan. Yhdistelmää vastaava makuneutriino muuttuu ajan mittaan. Syntynyt ja havaittu neutriino voivat olla eri makua. Massaneutriinojen kvanttimekaaninen lomittuminen eli koherenssi mahdollistaa neutriino-oskillaation. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
25 Osa 2: Koherentti kvasihiukkasapproksimaatio Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
26 Massakuoret Suppea suhteellisuusteoria ennustaa hiukkasen massan m, energian E ja liikemäärän p välille yhteyden c 4 m 2 = E 2 c 2 p 2. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
27 Massakuoret Suppea suhteellisuusteoria ennustaa hiukkasen massan m, energian E ja liikemäärän p välille yhteyden c 4 m 2 = E 2 c 2 p 2. Hiukkanen asettuu siis (p, E)-tasossa massakuorelle. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
28 Massakuoret Suppea suhteellisuusteoria ennustaa hiukkasen massan m, energian E ja liikemäärän p välille yhteyden c 4 m 2 = E 2 c 2 p 2. Hiukkanen asettuu siis (p, E)-tasossa massakuorelle. Tällä yhtälöllä on myös negatiivisen energian ratkaisuja, jotka vastaavat antihiukkasia. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
29 Koherenssikuoret Massakuorien lisäksi on koherenssikuoria. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
30 Koherenssikuoret Massakuorien lisäksi on koherenssikuoria. Näillä kuorilla ei ole varsinaisia hiukkasia, vaan hiukkasten välinen koherenssi. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
31 Koherenssikuoret Massakuorien lisäksi on koherenssikuoria. Näillä kuorilla ei ole varsinaisia hiukkasia, vaan hiukkasten välinen koherenssi. Neutriinojen tapauksessa massaneutriinoja kuvaa vektori ν 1 ν 2, ν 3 mutta täydellisemmässä tarkastelussa mukaan täytyy ottaa myös komponenttien välinen koherenssi. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
32 Koherenssikuoret Massakuorien lisäksi on koherenssikuoria. Näillä kuorilla ei ole varsinaisia hiukkasia, vaan hiukkasten välinen koherenssi. Neutriinojen tapauksessa massaneutriinoja kuvaa vektori ν 1 ν 2, ν 3 mutta täydellisemmässä tarkastelussa mukaan täytyy ottaa myös komponenttien välinen koherenssi. Näin massaneutriinoja kuvaakin matriisi ν 11 ν 12 ν 13 ν 21 ν 22 ν 23, ν 31 ν 32 ν 33 jossa hiukkaset ovat diagonaalilla ja koherenssi diagonaalin ulkopuolella. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
33 Itseisenergia Tavoitteena on saada liikeyhtälö, joka kuvaa neutriinomatriisin aikakehitystä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
34 Itseisenergia Tavoitteena on saada liikeyhtälö, joka kuvaa neutriinomatriisin aikakehitystä. Neutriinojen liikkeen kuvailemiseksi lasketaa itseisenergia, eräänlainen korjaus vapaan neutriinon liikkeeseen. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
35 Itseisenergia Tavoitteena on saada liikeyhtälö, joka kuvaa neutriinomatriisin aikakehitystä. Neutriinojen liikkeen kuvailemiseksi lasketaa itseisenergia, eräänlainen korjaus vapaan neutriinon liikkeeseen. Itseisenergia ottaa huomioon myös vuorovaikutuksen taustan kanssa. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
36 Itseisenergia Tavoitteena on saada liikeyhtälö, joka kuvaa neutriinomatriisin aikakehitystä. Neutriinojen liikkeen kuvailemiseksi lasketaa itseisenergia, eräänlainen korjaus vapaan neutriinon liikkeeseen. Itseisenergia ottaa huomioon myös vuorovaikutuksen taustan kanssa. Itseisenergioiden laskemiseen käytetään cqpa:n Feynmanin sääntöjä. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
37 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
38 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
39 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. i2 ω ij fijh± m tuottaa neutriino-oskillaation. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
40 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. i2 ω ij fijh± m tuottaa neutriino-oskillaation. Xh± m [f ] ij kuvaa dispersion muutosta taustan ja vuorovaikutusten takia. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
41 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. i2 ω ij fijh± m tuottaa neutriino-oskillaation. Xh± m [f ] ij kuvaa dispersion muutosta taustan ja vuorovaikutusten takia. C m h± [f ] ij kuvaa törmäyksiä taustan kanssa. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
42 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. i2 ω ij fijh± m tuottaa neutriino-oskillaation. Xh± m [f ] ij kuvaa dispersion muutosta taustan ja vuorovaikutusten takia. C m h± [f ] ij kuvaa törmäyksiä taustan kanssa. Termit X ja C sisältävät aukikirjoitettuina pari sivua itseisenergialaskujen tuloksia. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
43 Liikeyhtälö Itseisenergioiden avulla voidaan kirjoittaa liikeyhtälö: t f m ijh± = i2 ω ijf m ijh± + X m h± [f ] ij + C m h± [f ] ij. fijh± m kuvaa kuoren miehityslukua. i2 ω ij fijh± m tuottaa neutriino-oskillaation. Xh± m [f ] ij kuvaa dispersion muutosta taustan ja vuorovaikutusten takia. C m h± [f ] ij kuvaa törmäyksiä taustan kanssa. Termit X ja C sisältävät aukikirjoitettuina pari sivua itseisenergialaskujen tuloksia. Liikeyhtälön ratkaisu vaatii käytännössä numeriikkaa. Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
44 Osa 3: Lopuksi Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
45 Pehmoneutriinoja Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
46 Pehmoneutriinoja Pehmoneutriinoja osoitteesta Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriinot ja cqpa / 14
Neutriino-oskillaatiot
Neutriino-oskillaatiot Seminaariesitys Joonas Ilmavirta Jyväskylän yliopisto 29.11.2011 Joonas Ilmavirta (JYU) Neutriino-oskillaatiot 29.11.2011 1 / 16 Jotain vikaa β-hajoamisessa Ytimen β-hajoamisessa
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotCP-rikkovan Diracin yhtälön eksakti ratkaisu ja koherentti kvasihiukkasapproksimaatio
CP-rikkovan Diracin yhtälön eksakti ratkaisu ja koherentti kvasihiukkasapproksimaatio Olli Koskivaara Ohjaaja: Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopisto 30.10.2015 Kenttäteoriasta Kvanttikenttäteoria on modernin
LisätiedotLeptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1
Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten
LisätiedotOpetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014
Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.
LisätiedotHiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura
Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat
Lisätiedotperushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi
8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät
LisätiedotTeoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta
Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten
LisätiedotHiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson
Hiukkasfysiikkaa Tapio Hansson Aineen Rakenne Thomson onnistui irrottamaan elektronin atomista. Rutherfordin kokeessa löytyi atomin ydin. Niels Bohrin pohdintojen tuloksena elektronit laitettiin kiertämään
LisätiedotHiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto
Hiukkasfysiikka Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Nobelin palkinto hiukkasfysiikkaan 2013! Robert Brout (k. 2011), Francois Englert, Peter
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotSUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa
SUPER- SYMMETRIA Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa Teemu Löyttinen & Joni Väisänen Ristiinan lukio 2008 1. Sisällysluettelo 2. Aineen rakenteen standardimalli
LisätiedotTampere 14.12.2013. Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto
Tampere 14.12.2013 Higgsin bosoni Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto Perustutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia! yksinkertaisiin peruskysymyksiin. Esimerkiksi: Mitä on massa?
LisätiedotNeutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto
Neutriinofysiikka Tvärminne 27.5.2010 Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto Neutriinon keksiminen Ongelma 1900-luvun alusta: beetahajoamisessa syntyvän neutriinon energiaspektri on jatkuva.
LisätiedotFysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista
Fysiikan Nobel 2008: Uusia tosiasioita aineen perimmäisistä rakenneosasista K. Kajantie keijo.kajantie@helsinki.fi Tampere, 14.12.2008 Fysiikan (teoreettisen) professori, Helsingin yliopisto, 1970-2008
LisätiedotAlkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:
Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi
LisätiedotHiggsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011
Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria
Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
LisätiedotArttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria
Standardimalli & Supersymmetria Standardimalli Hiukkasfysiikan Standardimalli on teoria, joka kuvaa hiukkaset ja voimat, jotka vaikuttavat luonnossa. Ympärillämme näkyvä maailma koostuu ylös- ja alas-kvarkeista
LisätiedotHavainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta
Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta CMS-koe CERN 4. heinäkuuta 2012 Yhteenveto CERNin Large Hadron Collider (LHC) -törmäyttimen Compact Muon Solenoid (CMS) -kokeen tutkijat ovat tänään julkistaneet
LisätiedotAineen rakenteesta. Tapio Hansson
Aineen rakenteesta Tapio Hansson Ykköskurssista jo muistamme... Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Demokritos päätteli alunperin, että jatkuva aine ei voi koostua äärettömän pienistä alkeisosasista
LisätiedotPerusvuorovaikutukset. Tapio Hansson
Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria
LisätiedotHiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta
Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta @ CERN Risto Paatelainen CERN Theory Department KUINKA PÄÄDYIN CERN:IIN Opinnot: 2006-2011 FM, Teoreettinen hiukkasfysiikka, Jyväskylän yliopisto 2011-2014 PhD,
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotKvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin
1/31 Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin Niko Jokela Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsinki 18. toukokuuta 2017 2/31 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 1 Säieteorian perusidea Hieman historiaa 2
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 5 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 04 Hiukkasfysiikka Hiukkaskiihdyttimet Ydin- ja hiukkasfysiikan varhaisvaiheessa
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
LisätiedotSuomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos 2.12.2009 Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Hiukkasfysiikka tutkii aineen pienimpiä rakennusosia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia.
LisätiedotHiukkasten lumo: uuden fysiikan alku. Oili Kemppainen
Hiukkasten lumo: uuden fysiikan alku Oili Kemppainen 29.09.2009 Hiukkasfysiikka tutkii luonnon perusrakenteita Käsitykset aineen rakenteesta ja luonnonlaeista muuttuneet radikaalisti Viimeisin murros 1960-
LisätiedotFYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!
FYSH300 Hiukkasfysiikka 20.5.201. 2. valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana! 1. a) Tarkastellaan alla olevaa ylempaa kuvaa, jossa on kuvattuna mittaustulos sironnan
LisätiedotCERN-matka
CERN-matka 2016-2017 UUTTA FYSIIKKAA Janne Tapiovaara Rauman Lyseon lukio http://imglulz.com/wp-content/uploads/2015/02/keep-calm-and-let-it-go.jpg FYSIIKKA ON KOKEELLINEN LUONNONTIEDE, JOKA PYRKII SELITTÄMÄÄN
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
LisätiedotVuorovaikutuksien mittamallit
Vuorovaikutuksien mittamallit Hiukkasten vuorovaikutuksien teoreettinen mallintaminen perustuu ns. mittakenttäteorioihin. Kenttä viittaa siihen, että hiukkanen kuvataan paikasta ja ajasta riippuvalla funktiolla
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 5 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 5 () Numeeriset menetelmät 3.4.2013 1 / 28 Luennon 5 sisältö Luku 4: Ominaisarvotehtävistä Potenssiinkorotusmenetelmä QR-menetelmä
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 207. Nelinopeus ympyräliikkeessä On siis annettu kappaleen paikkaa kuvaava nelivektori X x µ : Nelinopeus U u µ on määritelty kaavalla x µ (ct,
LisätiedotAlkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat
Alkeishiukkaset perushiukkaset kvarkit (antikvarkit) leptonit (antileptonit) hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat baryonit mesonit mittabosonit eli vuorovaikutuksien välittäjähiukkaset Higgsin
LisätiedotAineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto
Aineen olemuksesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Miten käsitys aineen perimmäisestä rakenteesta on kehittynyt aikojen kuluessa? Mitä ajattelemme siitä nyt? Atomistit Loogisen päättelyn
Lisätiedot(Hiukkas)fysiikan standardimalli
Alkeishiukkasista maailmankaikkeuteen: (Hiukkas)fysiikan standardimalli Helsingin Yliopisto Kaikki koostuu alkeishiukkasista: Aine koostuu protoneista, neutroneista ja elektroneista Protonit ja neutronit
Lisätiedot8. Klassinen ideaalikaasu
Statistinen fysiikka, osa B (FYSA242) Tuomas Lappi tuomas.v.v.lappi@jyu.fi Huone: FL240. Ei kiinteitä vastaanottoaikoja. kl 2016 8. Klassinen ideaalikaasu 1 Fysikaalinen tilanne Muistetaan: kokeellisesti
LisätiedotFysiikan maailmankuva 2015
Fysiikan maailmankuva 2015 Luento 9/Juha Vaara juha.vaara@iki.fi (Merkittävä osa esitettävästä materiaalista on peräisin FT Teemu S. Pennaselta) Symmetria Aineen rakenne SISÄLTÖ Kuuluisia fyysikoita (ajan
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017
763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään
LisätiedotMahtuuko kaikkeus liitutaululle?
Mahtuuko kaikkeus liitutaululle? Teoreettinen näkökulma hiukkasfysiikkaan Jaana Heikkilä, CERN, 304-1-007 7.2.2017 Ylioppilas, 2010, Madetojan musiikkilukio, Oulu LuK (Fysiikka, teor. fysiikka), 2013,
LisätiedotTheory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)
Q3-1 Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä) Lue erillisessä kuoressa olevat yleisohjeet ennen tämän tehtävän aloittamista. Tässä tehtävässä tarkastellaan maailman suurimman hiukkasfysiikan
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotSTANDARDIMALLI. Perus- Sähkö- Elektronin Myonin Taun hiukka- varaus perhe perhe perhe set
STANDARDIMALLI Fysiikan standardimalli on hiukkasmaailman malli, joka liittää yhteen alkeishiukkaset ja niiden vuorovaikutukset gravitaatiota lukuun ottamatta. Standardimallin mukaan kaikki aine koostuu
LisätiedotEi-inertiaaliset koordinaatistot
orstai 25.9.2014 1/17 Ei-inertiaaliset koordinaatistot Tarkastellaan seuraavaa koordinaatistomuunnosta: {x} = (x 1, x 2, x 3 ) {y} = (y 1, y 2, y 3 ) joille valitaan kantavektorit: {x} : (î, ĵ, ˆk) {y}
LisätiedotUusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä
Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä 4. kesäkuuta 2012 ATLAS koe esitteli uusimmat tuloksensa Higgs-hiukkasen etsinnästä. Tulokset esiteltiin CERNissä pidetyssä seminaarissa joka välitettiin
LisätiedotMikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire
Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Ranskan ja Sveitsin rajalla lähellä Geneveä Peruste;u 1954 Suomi lii;yi 1991 21 jäsenmaata
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotS Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta
S-437 Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta 65007 Välikoeuusinnassa vastataan vain kolmeen tehtävään Kokeesta saatu pistemäärä kerrotaan tekijällä 5/3 Merkitse paperiin uusitko jommankumman välikokeen,
LisätiedotHyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta (www.tieteenkuvalehti.com). Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
LisätiedotRobert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. sami.lehti@cern.ch. Peter Higgs
Robert Brout Higgsin bosoni Francois Englert S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki sami.lehti@cern.ch Peter Higgs G.Landsberg in EPS-HEP 2013 2 Muutamia peruskäsitteitä 3 Leptonit: alkeishiukkasia,
LisätiedotPerusvuorovaikutukset
Perusvuorovaikutukset Mikko Mustonen Mika Kainulainen CERN tutkielma Nurmeksen lukio Syksy 2009 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Perusvuorovaikutusten historia... 3 3 Teoria... 6 3.1 Gravitaatio... 6 3.2 Sähkömagneettinen
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
LisätiedotNeutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet
Neutriinojen sekoitusmatriisin Majorana-vaiheet Hannu Hakalahti Pro Gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos 10.4.2013 Ohjaaja: Jukka Maalampi Kiitokset Haluan kiittää vanhempiani henkisestä
LisätiedotPaula Eerola 17.1.2012
Suomalainen tutkimus LHC:llä Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitostki it 17.1.2012 Mikä on LHC? LHC Large Hadron Collider Suuri Hiukkastörmäytin on CERN:ssä sijaitseva it kiihdytin, toiminnassa
LisätiedotFysiikan nykytila ja saavutukset
Fysiikan nykytila ja saavutukset Jako osa-alueisiin Nykyfysiikan jako pääaloihin voidaan tehdä sen perusteella mitä fysiikassa tällä hetkellä tutkitaan aktiivisesti (eli tutkimuskohteen mukaan). Näitä
LisätiedotFysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa
Fysiikkaa runoilijoille Osa 7: kohti kaiken teoriaa Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Modernin fysiikan sukupuu Klassinen mekaniikka
LisätiedotSuhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson
Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa Tapio Hansson Laskentoa SI-järjestelmä soveltuu hieman huonosti kvantti- ja hiukaksfysiikkaan. Sen perusyksiköiden mittakaava
LisätiedotShrödingerin yhtälön johto
Shrödingerin yhtälön johto Tomi Parviainen 4. maaliskuuta 2018 Sisältö 1 Schrödingerin yhtälön johto tasaisessa liikkeessä olevalle elektronille 1 2 Schrödingerin yhtälöstä aaltoyhtälöön kiihtyvässä liikkeessä
LisätiedotTriggeri. Tuula Mäki
Triggeri CERN Fysiikan kesäkoulu Tvärminne 24.05. 28.05.200 Sisältö Mikä on triggeri ja miksi se on tärkeä? CMS kokeen triggeri ensimmäinen ja toinen taso Harvennus (pre scaling) ja triggerin tehokkuus
LisätiedotS , Fysiikka III (S) I välikoe Malliratkaisut
S-4.35, Fysiikka III (S) I välikoe 9.0.000 Malliratkaisut Tehtävä Kuution uotoisessa säiliössä, jonka särän pituus on 0,0, on 3,0 0 olekyyliä happea (O) 300 K läpötilassa. a) Kuinka onta kertaa kukin olekyyli
LisätiedotE p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis
763343A IINTEÄN AINEEN FYSIIA Ratkaisut 3 evät 2017 1. Tehtävä: CsCl muodostuu Cs + - ja Cl -ioneista, jotka asettuvat tilakeskeisen rakenteen vuoropaikoille (kuva). Laske tämän rakenteen Madelungin vakion
LisätiedotKVANTTIKOSMOLOGIAA VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN. Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö,
VIRKAANASTUJAISESITELMÄ, 12.12.2012 PROFESSORI KIMMO KAINULAINEN KVANTTIKOSMOLOGIAA Arvoisa Dekaani, hyvä yleisö, Kosmologia on tiede joka tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena ja sen kehityshistoriaa.
LisätiedotPHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA
PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA Kevät 206 Emppu Salonen Lasse Laurson Arttu Lehtinen Toni Mäkelä Luento 2: BE- ja FD-jakaumat, kvanttikaasut Pe 5.4.206 AIHEET. Kvanttimekaanisesta vaihtosymmetriasta
LisätiedotPaulin spinorit ja spinorioperaattorit
Paulin spinorit ja spinorioperaattorit Spinoreita on useita erilaisia. Esimerkiksi Paulin, Dirackin ja Weyelin spinorit. Yhteisenä piirteenä eri spinoreilla on se, että kukin liittyy tavallisesti johonkin
LisätiedotHarvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa
Harvinainen standardimallin ennustama B- mesonin hajoaminen havaittu CMS- kokeessa CMS- koe raportoi uusissa tuloksissaan Bs- mesonin (B- sub- s) hajoamisesta kahteen myoniin, jolle Standardimalli (SM)
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
LisätiedotKosmologian yleiskatsaus. Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos
Kosmologian yleiskatsaus Syksy Räsänen Helsingin yliopisto, fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 1 Päämääriä Kosmologia tutkii maailmankaikkeutta kokonaisuutena. Kehitys,
LisätiedotYhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.
2. MS-A4/A6 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.9.25 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x + x 2
LisätiedotMonissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta
8 LIIKEMÄÄRÄ, IMPULSSI JA TÖRMÄYKSET Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta Tällöin dynamiikan peruslain F = ma käyttäminen ei ole helppoa tai edes mahdollista Newtonin
LisätiedotCERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén
CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén CERN = maailman suurin hiukkastutkimuslaboratorio Sveitsin ja Ranskan rajalla,
LisätiedotHiukkasfysiikan kokeet
Hiukkasfysiikan kokeet Santeri Laurila Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) kalvot: Santeri Laurila, Kati Lassila-Perini, Mikko Voutilainen, Lauri A. Wendland Hiukkasfysiikan kokeet 1 / 54
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
Lisätiedotraudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.
Vinkkejä tenttiin lukemiseen Virallisesti kurssin kirjoina on siis University Physics ja Eisberg&Resnick, mutta luentomoniste paljastaa, mitä olen pitänyt tärkeänä, joten jos et ymmärrä luentomuistiinpanojen
Lisätiedotν = S Fysiikka III (ES) Tentti Ratkaisut
S-45 Fysiikka III (ES) etti 8500 Ratkaisut Ideaalikaasu suorittaa oheise kua esittämä kiertoprosessi abca Pisteessä a lämpötila o 0 K a) Kuika mota moolia kaasua o? b) Määritä kaasu lämpötila pisteissä
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 15 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
LisätiedotHiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se?
Hiukkasfysiikka, kosmologia, ja kaikki se? Kari Rummukainen Fysiikan laitos & Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Helsingin Yliopisto Kari Rummukainen Hiukkasfysiikka + kosmologia Varhainen maailmankaikkeus
LisätiedotHiggsin fysiikkaa. Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos
Higgsin fysiikkaa Katri Huitu Fysiikan laitos, AFO Fysiikan tutkimuslaitos Sisällys: Higgsin teoriaa Tarkkuusmittauksia Standardimallin Higgs Supersymmetriset Higgsit Vahvasti vuorovaikuttava Higgsin sektori
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 5 Ti 20.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 5 Ti 20.9.2011 p. 1/40 p. 1/40 Choleskyn menetelmä Positiivisesti definiiteillä matriiseilla kolmiohajotelma
LisätiedotLHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski
LHC -riskianalyysi Emmi Ruokokoski 30.3.2009 Johdanto Mikä LHC on? Perustietoa ja taustaa Mahdolliset riskit: mikroskooppiset mustat aukot outokaiset magneettiset monopolit tyhjiökuplat Emmi Ruokokoski
LisätiedotFYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti
FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella
LisätiedotLineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44
Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Laskuharjoitus 1 / vko 44 Tehtävät 1-3 lasketaan alkuviikon harjoituksissa, verkkotehtävien dl on lauantaina aamuyöllä. Tehtävät 4 ja 5 lasketaan loppuviikon harjoituksissa.
Lisätiedot2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio
x = x 2 = 5/2 x 3 = 2 eli Ratkaisu on siis x = (x x 2 x 3 ) = ( 5/2 2) (Tarkista sijoittamalla!) 5/2 2 Tämä piste on alkuperäisten tasojen ainoa leikkauspiste Se on myös piste/vektori jonka matriisi A
LisätiedotVaratun hiukkasen liike
Luku 16 Varatun hiukkasen liike SM-kentässä Tarkastellaan lopuksi varatun hiukkasen liikettä sähkömagneettisessa kentässä. Liikeyhtälö on tullut esiin useaan otteeseen kurssin aikana aiemminkin. Yleisesti
LisätiedotYhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.
2. MS-A000 Matriisilaskenta 2. Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2..205 Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia { 2x x 2 = x x 2 =
LisätiedotMikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 4, ratkaisut (syyslukukausi 204). (a) Systeemi koostuu neljästä identtisestä spin- -hiukkasesta. Merkitään ylöspäin olevien spinien lukumäärää n:llä. Systeemin mahdolliset
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotVapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)
Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen Vapaaseen hiukkaseen ei vaikuta voimia, joten U(x = 0. Vapaan hiukkasen energia on sen liike-energia eli E=p /m. Koska hiukkasella on määrätty energia,
LisätiedotKvan%fysiikan historiaa
Kvan%fysiikan historiaa (hiukkasfysiikkaan painottunut katsaus!) 1900: Planckin säteilylaki 1905: Einsteinin selitys valosähköilmiölle 1913: Bohrin atomimalli 1924: de Broglien aaltohiukkasdualismi 1925:
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
Lisätiedot3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics
3.6 Feynman s formulation of quantum mechanics Course MAT-66000: Quantum mechanics and the particles of nature Ilkka Kylänpää Tampere University of Technology 14.10.2010 Sisältö Johdattelua Klassinen action
LisätiedotQCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria
QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Hiukkasfysiikan kesäkoulu Helsingin yliopisto, 18.5.2017 Päälähde: P. Hoyer, Introduction to QCD, http://www.helsinki.fi/~hoyer/talks/mugla_hoyer.pdf
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
Lisätiedot1 WKB-approksimaatio. Yleisiä ohjeita. S Harjoitus
S-114.1427 Harjoitus 3 29 Yleisiä ohjeita Ratkaise tehtävät MATLABia käyttäen. Kirjoita ratkaisut.m-tiedostoihin. Tee tuloksistasi lyhyt seloste, jossa esität laskemasi arvot sekä piirtämäsi kuvat (sekä
Lisätiedot