Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu

Transkriptio

1 1 PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Teema 2: Ympäristövaikutukset ja niiden jaottelu DI Virpi Väisänen teollisuuden ympäristötekniikka YMPÄRISTÖ-KÄSITTEITÄ Ympäristötekniikka: Tekniikkaa, jonka avulla ehkäistään ympäristöhaittojen muodostumista tai korjataan syntyneitä vahinkoja Ympäristöteknologia: Kattaa 1) ympäristön pilaantumisen hallintateknologiat ja -prosessit, 2) puhtaammat tuotteet, prosessit ja palvelut sekä 3) luonnonvarojen käytön hallinnan Ympäristöongelma: Ihmisen aiheuttama ekologisten vaikutusten t ketju tai yksittäinen ekologisen ympäristön muutos, joka koetaan haitalliseksi Ympäristönsuojelu: Toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ympäristöongelmia ennalta sekä poistamaan tai lieventämään syntyneitä ympäristöongelmia Luonnonsuojelu: Ympäristönsuojelun osa, jossa pyritään säilyttämään luonnon monimuotoisuus Ympäristövaikutus: Mikä tahansa haitallinen tai hyödyllinen muutos ympäristössä joka on kokonaan tai osittain toimintojen, tuotteiden tai palvelujen seurausta Ympäristökuormitus: Toiminnan aiheuttamat päästöt maahan, veteen ja ilmaan

2 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Painopaperin elinkaari Ympäristönsuojelun lähtökohtana kokonaisvaltainen näkökulma tuotteen valmistusprosessiin TUOTTEEN ELINKAARI VTT 2010 RAAKA AINEET RAAKA-AINEET ILM MAPÄÄ ÄSTÖT T JÄTT TEET Hallinttajärjestelmät ISO E EMAS Päästöoikeuksien kauppa JÄTEV VESI VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN PROSESSI Ympäristöverot TUOTE Ympäristölupa Jätedirektiivi Bref Bref-asiakirjat asiakirjat IPPC IPPC-direktiivi direktiivi Reach Reach-asetus asetus

3 PERUSKÄSITTEITÄ Ympäristövaikutukset voidaan jakaa vaikutusalueensa mukaan: Paikalliset Esim. liikenteen aiheuttama ilmanlaadun heikkeneminen kaupungin keskustassa, maaperän saastuminen, vesistön rehevöityminen i Alueelliset (ylittävät valtioiden rajat) Esim. happamat laskeumat, pienhiukkasten kaukokulkeuma Globaalit lit (kattavat t koko k maapallon) Esim. ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen Päästöt ilmaan Ilmansaaste = luonnontilaiselle ilmalle vieras aine laaja kirjo erilaisia aineita: kaasuja, nestepisaroita ja hiukkasia Voi reagoida ilmakehässä muiden yhdisteiden kanssa Päästöt esim. [t/a], [kg/h], [mg/mj], [kg/sellutonni] Jätevedet Jätevesi = käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista Päästöt esim.[kg/s] Jätteet Jätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. MERKITTÄVIMPIÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA 6 Ilmapäästöt ja niiden vaikutukset: Ilmakehä Otsonikato t ja yläilmakehän otsonin hajottajat j t Otsoniongelma alailmakehässä Kasvihuoneilmiö, ilmastonmuutos ja kasvihuonekaasut Happamoituminen ja happamoittavat yhdisteet Raskasmetallit Hiukkaspäästöt VOC-yhdisteet POP-yhdisteet Radioaktiiviset aineet Jätevedet ja niiden vaikutukset Hydrosfääri Rehevöityminen ja rehevöittävät yhdisteet Jätteet Maaperän pilaantuminen Hajut ja melu VAIKUTUKSIA MYÖS JÄTEVESISSÄ PYP 1 kurssissa pääosassa merkittävimmät päästöt ja niiden PYP 1-kurssissa pääosassa merkittävimmät päästöt ja niiden vaikutukset ja kevään PYP 2 kurssissa päästöjen käsittely.

4 ILMAKEHÄ Ilmansuojelun kannalta merkittävimmät ilmakehän kerrokset: 1) Troposfääri (0-10 km) Il k hä t h kk i Ilmakehä tehokkain saasteiden leviämisreitti 90 % ilmakehän massasta; sääilmiöt Pysyvät kaasujen pitoisuudet: Typpi, happi, hiilidioksidi, jalokaasut, CFC-yhdisteet (pitkäikäiset kaasut) Lyhytikäiset kaasut eivät tasaisina pitoisuuksina Rikkidioksidi, typen oksidit Alemmissa kerroksissa runsaasti vesihöyryä ja hiukan kiinteitä hiukkasia. 2) Stratosfääri (10-50 km) Vesiliukoiset saasteet eivät siirry troposfääristä stratosfäärin Troposfäärin ja stratosfäärin välillä vain vähän kaasujen ja partikkelien vaihtoa Mikäli partikkeleita pääsee stratosfääriin (esim. tulivuorenpurkausten yhteydessä), ne säilyvät siellä pitkään Otsonikerros tiheimmillääni illää 20 km:n korkeudessak Veteen liukenemattomat ja kemiallisesti stabiilit kaasut (CFC, N 2 O) siirtyvät troposfääristä stratosfääriin 7 OTSONIKATO Otsoni O 3 muodostuu kolmesta happiatomista (epävakaa molekyyli) HYVÄ ja PAHA otsoni riippuen havaintokorkeudesta ilmakehässä Otsonikerros (HYVÄ O 3 ) stratosfäärissä (tiheimmillään 20 km) Suojaa auringon UV-säteilyltä elintärkeä eliöstölle O 3 + UV-säteily O 2 + O O 2 + O O 3 + lämpö Otsonikadossa kaksi ilmiötä: Hidas, maailmanlaajuinen stratosfäärin otsonin kokonaismäärän väheneminen Voimakkaampi, vuodenajasta riippuva otsonin väheneminen napa-alueilla Otsonin hajoaminen kiihtyy katalyyttisesti: katalyytti X voi olla H, OH, NO, Cl tai Br Halogenoidut hiilivedyt (CFC-yhdisteet ja halonit) Ilmakehän ydinräjäytykset, yliäänikoneiden ja avaruuslentojen päästöt Luonnon päästölähteet ja prosessit

5 OTSONIKATO Otsonikadon seurauksena maahan tuleva UV-säteily lisääntyy Lisääntynyt UV-säteily aiheuttaa: ihosyöpää, kaihia, ennenaikaista vanhenemista; vahingoittaa myös ekosysteemejä, satoa (kasvun estyminen, mutaatiot); vahingoittaa materiaaleja 1 % vähenemä otsonikerroksen paksuudessa lisää 0,7-1 % UV-säteilyä maan pinnalla -> 4 % enemmän ihosyöpätapauksia UV-säteilyn voimakkuus: UV-indeksi OTSONIKATO: YLÄILMAKEHÄN OTSONIN HAJOTTAJAT CFC-yhdisteet, täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt Markkinoille 1950-luvulla käyttökohteinaan mm. aerosolien ponnekaasu, jäähdytysaine, vaahtomuovin valmistus, kuivapesu, rasvanpoisto, laboratorioanalyysit l it Eniten käytettyjen CFC-yhdisteiden ODP =1 Halonit, täysin halogenoituja bromia, klooria ja fluoria sisältävät yhdisteet Käyttökohteet: sammutusaine käsisammuttimissa ja kiinteissä sammutuslaitoksissa Tuhoavat otsonikerrosta kaikkein tehokkaimmin, ODP = 3 10 CFC-yhdisteiden käytön rajoittamisen jälkeen (Montrealin sopimus) alettiin käyttää osittain i halogenoituja kloorifluorihiilivetyjä, ihiili HCFC-yhdisteitä itä HCFC-yhdisteitä käytetty mm. vaahtomuovien valmistuksessa ja kylmäaineena ODP noin kymmenesosa CFC-yhdisteiden kertoimesta Korvaavia aineita kehitetty: HFC-yhdisteet, hiilivedyt, hiilidioksidi jne. HFC-yhdisteet eivät otsonikerrosta tuhoavia, mutta voimakkaita kasvihuonekaasuja! Otsoniasetus : 1 CFC-yhdisteitä i tai muita otsonikehää tuhoavia aineita i saa käyttää enää vain välttämättömiin analyysi- ja laboratoriokäyttöihin, prosessireagensseiksi ja joihinkin raaka-ainekäyttöihin poikkeustapauksissa luvanvaraisesti Yhdisteitä edelleen runsaasti ilmakehässä ja yhdisteitä haihtuu edelleen ilmakehään hylätyistä kulutustavaroista -> ilmakehän toipuminen kestää pitkään!

6 OTSONIONGELMA ALAILMAKEHÄSSÄ Lähellä maanpintaa otsoni saaste (PAHA O 3 ) (10 % kaikesta otsonista) Suurina pitoisuuksina aiheuttaa vaurioita ihmisille, eläimille ja kasveille Aiheuttaa hengitystiesairauksia, tulehduksia, silmien ärsytystä Heikentää kasvien kasvua, talvenkestävyyttä ä Haurastuttaa materiaaleja Aiheuttaa suurissa kaupungeissa savusumua eli smogia O 3 myös kasvihuonekaasu k Typen oksidit (NO x ), CO, CH 4 ja VOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta -> O 3 Esim. fossiiliset polttoaineet: NO+HC+O 2 +auringonvalo NO 2 +O 3 De Nevers 2000 OTSONI ALAILMAKEHÄSSÄ Harmaa smog New Yorkissa Ruskea smog Los Angelesissa Chiras Environmental Science.

7 KASVIHUONEILMIÖ Fysikaalis-kemiallisten ilmiöiden sarja, joka mahdollistanut elämän syntymisen ja säilymisen maapallolla Maapallon keskilämpötila n. -18 C +15 C Ongelmana kasvihuoneilmiön voimistuminen Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa eli päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen suorien havaintojen perusteella kiistaton tosiasia Suurin osa johtuu hyvin todennäköisesti (yli 90 %) ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasu- ja nokipäästöistä Ilmiö vaikeasti mallinnettava, useita takaisinkytkentämekanismeja Esim. Polttoprosesseissa muodostuvat hiukkaset sirottavat auringon säteilyä ja lisäävät pilvien kykyä heijastaa auringon säteilyä vähemmän auringonsäteilyä maan pinnalle viilentävä vaikutus Nielujen merkitys KASVIHUONEILMIÖ KASVIHUONEILMIÖ Fysikaalis-kemiallisten ilmiöiden sarja Mahdollistanut elämän syntymisen y ja säilymisen maapallolla ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi n. -18 C nykyisen + 15 C sijasta ongelmana kasvihuoneilmiön voimistuminen Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä samoin kuin lasi kasvihuoneessa eli päästävät auringosta tulevan säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapallon lämpösäteilyä karkuun Kasvihuonekaasut (luonto & ihmisen toiminta): vesi (H 2 O), hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), otsoni (O 3 ), CFC yhdisteet kukin kaasuista absorboi oman osansa IR säteilystä, absorption määrä suoraan verrannollinen molekyylien lien määrään ilmakehässä kasvihuonekaasut pitkäikäisiä; CFC-yhdisteet: ikä n vuotta keskimääräinen yhdisteen elinikä ilmakehässä n. 80 vrk Maapallon keskilämpötilalla ja CO 2 -päästöillä selkeä yhteys

8 ILMASTONMUUTOS NASA 2013 ILMASTONMUUTOS Chiras Environmental Science.

9 ILMASTONMUUTOS 17 Ilmastonmuutosta simuloidaan ilmastomalleilla Mallit pohjautuvat t kasvihuonekaasuskenaarioihin, k k i ihi joiden avulla ennustetaan päästöjen kehitystä Esim. RCP4.5: Ilmastopolitiikan osittainen onnistuminen. CO 2 päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun v tienoilla. Vuosisadan loppupuolella pitoisuuden kasvu taittuu n. 2 kertaa teollistumista edeltävälle tasolle. Ilmatieteenlaitos 2013 KASVIHUONEKAASUT Kasvihuonekaasuja vesihöyry, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O), alailmakehän otsoni (O 3 ), halogenoidut hiilivedyt (lähinnä CFC- ja HCFC-yhdisteet sekä F-kaasut eli HFC- ja PFC-yhdisteet ja rikkiheksafluoridi (SF 6 ) Yhdisteiden vaikutus vs. päästömäärä: GWP Energiantuotanto keskeisessä roolissa! KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUOMESSA v Tilastokeskus 2013

10 KASVIHUONEKAASUT 19 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT SUOMESSA YLE 2012 Tilastokeskus 2013 HAPPAMOITUMINEN Happamoittavan kuormituksen kasvaessa maaperän tai vesistöjen kyky neutralisoida ilmasta tulevaa hapanta laskeumaa heikentyy Ekosysteemi menettää puskurikyvyn, jos hapan laskeuma liian suuri; kriittinen kuormitus Maaperän happamoituessa raskasmetallihuuhtouma kasvaa (alumiini) Aluksi kasvien kasvu parantuu, mutta myöhemmin negatiivinen vaikutus (puuston kuoleminen happosateen seurauksena) Vesistöjen happamoituminen: kallioisten ylänköalueiden pikkujärvet Kaukokulkeuma merkittävä Märkälaskeuma (vesi, lumi) tai kuivalaskeuma (hiukkaset, kaasut). Rikkiyhdisteet + H 2 O H 2 SO 4 Typen oksidit + H 2 O HNO 3 Rikin ja typen laskeuma suurin Etelä-Suomessa Keski- ja Itä-Euroopasta t tuleva kaukokulkeuma k k sekä Suomen omien päästöjen vaikutus suurin Laskeuma pienenee pohjoista kohden mentäessä, kun etäisyys suurimpiin päästöalueisiin kasvaa Kulkeutuu ilmakehässä 2-5 vrk

11 HAPPAMOITUMINEN Nitraattitypen laskeuma Suomessa Chiras Environmental Science. Suomen ympäristökeskus, HAPPAMOITTAVAT YHDISTEET Energiantuotannon SO 2 - ja NO x -päästöt, maatalouden NH 3 -päästöt ja liikenteen NO x -päästöt sekä luonnon lähteet (tulivuoret, metsäpalot, hajoaminen) Ammoniakki ei itsessään ole hapan yhdiste, mutta hapettuu herkästi nitriiteiksi (NO 2 ) tai nitraateiksi (NO 3 ) ja muuttuu sitä kautta happamaksi Suurin osa SO x -päästöistä peräisin luonnosta (biologinen hajoaminen, vulkaaniset purkaukset) Ihmisperäiset päästöt rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja malmien jalostuksesta t Rikkiä runsaimmin rusko- ja kivihiilessä ja raskasöljyssä; rikitön bensiini; maakaasu Päästöjä myös sellutehtaista t ja öljynjalostamoistaj l t NO x -päästöjä merkittävimmin liikenteestä ja energiantuotannosta NO x ja SO x aiheuttavat happamoitumisen lisäksi mm.: Ihmisille hengitysteiden infektioita, astmakohtauksia ja keuhkojen vajaatoimintaa, yskää, nuhaa ja kurkkukipua Materiaalien syöpymistä Energiantuotanto ja liikenne!

12 Lontoo Lähde: HAPPAMOITTAVAT YHDISTEET

13 HAPPAMOITTAVAT YHDISTEET 25 RASKASMETALLIT Luonnostaan kallioperässä, maaperässä, kasveissa ja eläimissä Mineraaleina, veteen liuenneina ioneina, suoloina tai kaasuina Voivat myös sitoutua orgaanisiin tai epäorgaanisiin molekyyleihin Kiinnittyvät hiukkasiin! Pieninä pitoisuuksina monet tärkeitä hivenravinteita (Cu, Zn, Fe), mutta joidenkin metallien tietyt t t muodot myrkyllisiä iä (jopa pieninä i määrinä) ä) Myrkyllisiä raskasmetalleja: kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), elohopea (Hg), vanadiini (V), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), sinkki (Zn) Alkuaineita eivät häviä, voivat vain muuttaa muotoaan kerääntyvät ravintoketjuihin sedimentoituvat maaperään ja vesistöihin uudelleen kiertoon olosuhteiden muututtua Raskasmetallipäästöt ilmakehään ja vesistöön: Ihmisen toiminnan seurauksena pääasiassa: Metallien valmistuksesta ja muokkauksesta Metalleja sisältävistä tuotteista Fossiilisten polttoaineiden poltosta Jätteiden poltosta Jäteveden puhdistuksesta (lietteet) Luonnossa tapahtuvista prosesseista Ravintoketjuun kertyneet raskasmetallit erityinen riski ihmisten terveydelle

14 RASKASMETALLIT Pb-pitoisuus metsäsammalissa Suomessa Pb Metla 2008 Lyijyllisen yjy bensiinin myynti lopetettiin v RASKASMETALLIT Cr-pitoisuus metsäsammalissa Suomessa Metla 2008

15 HIUKKASPÄÄSTÖT Hiukkasten jaottelu: (PM) Suuret hiukkaset >10 μm (likaantuminen viihtyvyyshaitta) Hengitettävät hiukkaset <10 μm Karkeat hiukkaset 2,5-10 μm Pienhiukkaset <2,5 μm (terveyden kannalta merkittävin ilmansaaste) Ultrapienet hiukkaset <0,1 μm Pienten hiukkasten terveysvaikutukset merkittävimpiä Kuljettavat mukanaan mm. raskasmetalleja ja muita karsinogeeneja syvälle keuhkoihin WHO: Pienhiukkaset yhdistetty lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, keuhkosyöpäkuolleisuuteen, hengitystieoireisiin, krooniseen keuhkoputken tulehdukseen, heikentyneeseen keuhkojen toimintaan Lähde: Hiukkasia ilmassa-opas HIUKKASPÄÄSTÖT Aiheutuvat teollisuuden toiminnasta, energiantuotannosta, liikenteestä Poltoprosessien pienhiukkaset haitallisimpia Hiilihiukkasiin sitoutunut hiilivetyjä ja raskasmetalleja Puun pienpoltto paikallinen ongelma Lisäksi kaukokulkeutumana rajojen ulkopuolelta (Baltia, Venäjä, Keski- Eurooppa) Taajamissa liikenne merkittävin leijuvan pölyn aiheuttaja Liikenne tuottaa hiukkasia ja nostaa ilmaan kadulla olevaa pölyä (hiekoitushiekka keväällä, asfalttipöly); ongelma erityisesti keväällä Ilmalaatu l Oulun kaupungissa: PM10 & PM2,5 Tilastokeskus 2013 Oulun kaupunki 2013

16 VOC-YHDISTEET Haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC -yhdisteet ilman laadun kannalta merkittäviä: Otsonin kautta aiheuttamiensa i kasvillisuus- ja terveyshaittojensa vuoksi Joidenkin VOC-yhdisteiden suorien terveys- ja viihtyvyyshaittojen vuoksi. POP-YHDISTEET POP-yhdisteet (Persistent Organic Pollutant) biologisesti huonosti hajoavia, haitallisia aineita Ns. klassisia ympäristömyrkkyjä Ominaisuudet: pysyvyys, biokertyvyys, myrkyllisyys POP-yhdisteitä: Teollisuus- ja kuluttajakemikaalit Esim. PCB, HCB, bromattuja palonestoaineita, muovien ja hartsien lisäaineita Torjunta-aineita Esim. DDT, lindaani, i klordaani Prosessiperäisiä (polttoprosessit) Esim. dioksiinit, PAH-yhdisteet Käyttöä rajoitettu Tukholman yleissopimuksella Voimaan v. 2004; yhdisteiden listaa laajennettu useamman kerran

17 POP-YHDISTEET Perinteinen esimerkki DDT dikloridifenyylitrikloorietaani Otettiin käyttöön II maailmansodan alkupuolella hyönteismyrkkynä y y Aluksi tehokas malarian torjunnassa, mutta pian hyönteiset vastustuskykyisiä Väritön aine, joka liukenee herkästi rasvoihin, huonosti veteen Rikastuu ravintoketjuun Ei akuutisti tappava, vaikuttaa hitaasti hormonitoimintaan ja kertyy maksaan ja munuaisiin Havaittiin vaikutuksia lintujen lisääntymisessä Nykyisin y käyttö kielletty useimmissa maissa (poikkeus kehitysmaat) The U.S. Fish and Wildlife Service 2013 Valtion ympäristöhallinto 2013 Lähde: Bernes, 1998: Persistent Organic Pollutants: A Swedish View of an International Problem. Naturvårdsverket.

18 POP-YHDISTEET 35 Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet vähentyneet 1960-luvun huippuvuosista; suomalaisten suurin altistus kalaravinnon kautta. Haitallisten aineiden pitoisuuksien vähenemä ä Itämeren silakoissa i Lähde: THL 2009 RADIOAKTIIVISET AINEET Radioaktiivisia aineita päässyt ilmakehään ydinasekokeissa 1940-luvulta lähtien ja mm. Tsernobylin reaktorionnettomuudessa v Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos noin 3,7 millisievertiä / a n. 50 % sisäilman radon n. 30 % luonnon taustasäteily n. 15 % säteilyn käyttö terveydenhuollossa alle 1 % Tsernobylin laskeuma Luonnon omat radioaktiiviset aineet mm. radon lisäävät radioaktiivisuuden määrää ilmakehässä Radioaktiivisten aineiden päästöt aiheuttavat pääasiassa kansanterveydellisiä ongelmia

19 HYDRÖSFÄÄRI Maapallon vesikehä eli hydrosfääri muodostuu joista, järvistä ja meristä Vesi kiertää maapallon uloimman kivikuoren eli litosfäärin ja ilmakehän välissä kaikissa olomuodoissa. Valtaosa vedestä hydrosfäärissä (95 % merivettä) IHMISEN VAIKUTUS VEDEN KIERTOKULKUUN JA VEDEN LAATUUN Laukkanen T JÄTEVEDET Yhdyskuntien ja teollisuuden käyttämä vesi alkuperältään pinta- tai pohjavettä, joka pumpataan vesilaitoksen kautta verkostoon Raakaveden käsittely riippuen raakaveden laadusta Veden käyttö runsasta teollisuudessa: mm. siirtää tehokkaasti lämpöenergiaa; myrkytöntä eikä syty palamaan; erinomainen raaka-aine; runsaasti saatavilla ja edullista Prosessien sisäisillä ja prosessien välisillä kierroilla pyritään vähentämään vedenkulutusta VESITASE! N. 50 % Suomen vedenkulutuksesta teollisuudessa Käytöstä poistettu vesi aina puhdistettava jätevedenpuhdistamolla, jotta ympäristövaikutukset minimoituisivat Ympäristölupa sanelee rajat jätevesikuormitukselle Puhdistettu jätevesi johdetaan purkuvesistöön TUOTTEEN KOKO ELINKAARI: prosessissa valmistetun tuotteen käytöstä voi aiheutua merkittävämpi vesistökuormitus kuin itse tuotteen valmistuksesta (esim. lannoitteet)

20 JÄTEVEDET Jätevesien vaikutukset riippuvaisia jäteveden määrästä ja laadusta sekä säätilanteesta Teollisuusjätevesien merkittävimpiä kuormitusparametreja: Lämpökuorma Happivaje, erityisesti i ti arvokalakannat k kärsivät ät Veden samentuminen/värjääntyminen Usein esteettisiä haittoja Kiintoainekuormitus Orgaaninen kuormitus(bod, BKH7) Jätevesissä suuri joukko erilaisia orgaanisia aineita Orgaaninen aines syö hajotessaan happea happikato vesistössä Ravinteet (P, N) Rehevöityminen i Taudinaiheuttajat Myrkylliset aineet Erot purkuvesistön kyvyssä vastaanottaa päästöjä: joki/järvi Kokonaisuutta tarkasteltaessa huomioitava myös vedenoton ympäristövaikutukset Suomen luonto 2013

21 JÄTEVEDET Teollisuuden jätevesipäästöt Suomessa v Tilastokeskus 2013 JÄTEVEDET Teollisuuden jätevesikuormitus Suomessa Tilastokeskus 2013

22 REHEVÖITYMINEN Eliöillä elämisen perusedellytyksenä tietyt perusravinteet Minimiravinnetta vähiten saatavilla ja se rajoittaa kasvua Yleensä fosfori ja typpi rajoittavat kasvi- ja levämassojen kasvua vesistöissä Jätevesien N- ja P-yhdisteet kiihdyttävät perustuotantoa Rehevöityminen Happikato Muutokset kalastossa, haitat vesistön hyöty- ja virkistyskäytölle, haitat ihmisten ja eläinten terveydelle Laukkanen T JÄTTEET Teollisuus tuottaa moninkertaisesti jätettä yhdyskuntiin verrattuna Kotitaloudet vaikuttavat kuitenkin siihen mitä teollisuuden tuotteita kulutetaan ja sitä kautta millaisia jätteitä syntyy Kiristyvän verotuksen vuoksi jätetuotannon määrällä suuri merkitys yrityksen kilpailukyvylle Tilastokeskus 2013

23 JÄTTEET Tuotantoprosessissa syntyy jätettä, kun prosessin raaka-aineesta tai prosessin lisäaineesta osa jää hyödyntämättä, tai jos prosessissa muodostuu sivutuotteena aineita, joita ei voida hyödyntää Teollisuuden jätteiden määrissä on suuria eroja toimialakohtaisesti Tilastokeskus 2013 JÄTTEET 46 Tavoitteena teollisuudessa 1) jätetuotannon minimointi, 2) jätteen kierrättäminen, 3) hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen turvallinen hävitys tai sijoitus kaatopaikalle TUOTTEEN KOKO ELINKAARI 2011 Tilastokeskus 2013

24 MAAPERÄN PILAANTUMINEN Mikäli maaperään pääsee valumaan haitallisia aineita, maaperä pilaantuu ja se vaatii kunnostustoimenpiteitä Jätteiden sijoittaminen maaperään, öljysäiliön vuoto tai ylitäyttö, kemikaalionnettomuus, kemikaalien ja jätteiden käsittely ja varastointi tehtaalla Maaperän pilaantuminen yleensä tapahtunut vuosikymmeniä sitten johtuen heikommasta valvonnasta Yhdisteet yleensä hitaasti hajoavia niukkaliukoisia aineita Vanhat saha- ja kyllästämöalueet ja niissä käytetyt puunsuoja- aineet Haitalliset yhdisteet voivat valua pohjaveteen ja sitä kautta talousveteen Rakentamisen yhteydessä saasteet voivat ajautua myös ilmaan Asuntorakentaminen pilaantuneelle maaperälle: myrkylliset kaasut asuntoihin Lukuisia esimerkkejä maailmanlaajuisesti, esim. Helsingin Myllypuro 47 HAJUT JA MELU 48 Haisevia yhdisteitä tuottavia teollisuusprosesseja esim. sulfaattisellun keitto, öljynjalostus, elintarviketeollisuus Hajupäästöjä syntyy myös käsiteltäessä mätänemistilassa olevaa eloperäistä ainesta ja voimakkaasti haisevia kemikaaleja Hajupäästöjä voidaan vähentää sulkemalla ll ja tiivistämällä i tä ällä prosesseja; maankäytön suunnittelu Haisevia kaasuvirtoja voidaan käsitellä mm. polttamalla, pesemällä, biologisella käsittelyllä ja adsorptiolla Melu = tietyn yksilön ja ympäristön kannalta epämielekäs ja häiritsevä ääni, joka rasittaa tai vahingoittaa elimistöä fyysisesti tai psyykkisesti Melu yksi yleisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä Väestönkasvu, kaupungistuminen, teollistuminen, tekninen kehitys, lisääntynyt liikenne Melulle ominaista häiritsevyys mahdotonta määrittää yksistään mittaamalla Vaikuttaa: äänen voimakkuus, kuulijan herkkyys, asennoituminen äänilähdettä kohtaan ja aikaisemmat kokemukset

25 HAJUT JA MELU Ihmisen asuin- ja työympäristössä esiintyvä melu: Liikennemelu, teollisuusmelu, rakennusmelu, muu ympäristömelu Melu terveydelliset vaikutukset Kuulon heikkeneminen Voimakkaalle melulle altistuminen tilapäinen kuulon heikkeneminen Toistuessaan pysyvä meluvamma Henkinen kuormittuminen, ärtymys, unihäiriöt ja suorituskyvyn heikkeneminen Meluntorjunnan keinot : melupäästöjen vähentäminen, melun etenemisen estäminen, melun vastaanoton estäminen, maankäytön suunnittelu PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Kaasuvirrasta, jätevedestä tai pilaantuneesta maa-aineksesta voidaan haitallisia aineita poistaa hävittämällä tai erottamalla Hävitys: haitalliset aineet haitattomaan muotoon (esim. hajotus mikrobien avulla) Erotus: haitalliset aineet muodosta tai matriisista toiseen (esim. hiukkasten poisto savukaasusta -> kerrannaisjätteet) Mitä perusteellisemmin prosessista ulos tulevia kaasuja ja jätevesiä käsitellään, sitä enemmän tarvitaan panoksia (mm. puhdistuslaitteiden rakentaminen, puhdistukseen tarvittavat kemikaalit, energia) Tehokas puhdistustekniikka ei välttämättä ympäristön kannalta paras (kerrannaispäästöt)! Nollapäästöt talouden ja ympäristön kannalta optimaalinen lopputulos Ympäristönsuojelun optimoimiseksi tärkeää tarkastella ilmansuojelua, vesihuoltoa ja jäteasioita kokonaisuutena Päästöjen käsittelyä tutkitaan tarkemmin PYP II opintojaksolla.

26 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TULEVAISUUS 51 Päästöjen määrää ja sitä kautta ympäristövaikutuksia vähennetty merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, mutta menee vielä vuosikymmeniä ennen kuin kokonaisrasitus voi pienentyä Länsimaiden voimakas kulutus kehittyvien maiden kiivas teollistuminen ja kulutuksen kasvu väestönkasvu Puolet maailman väestönkasvusta kuudessa maassa: Intia (21 %), Kiina, Pakistan, Nigeria, Bangladesh ja Indonesia Ihminen muuttaa ympäristöään jatkuvasti tuntematta vaikutuksia Harmittomilta tuntuvat muutokset saattavat aiheuttaa vakavia ongelmia Ympäristöongelmien luonne muuttunut ihmisen tietoisuuden lisääntyessä Ongelmat vaikeammin ratkottavissa, ajoissa vaikeasti havaittavia, tieteellisesti haastavia Tarvitaan laaja-alaista osaamista, ei yksistään insinöörioppia Maailmanlaajuisia ympäristöuhkia: Kantokykyä koetteleva väestön ja kulutuksen kasvu Elintarvikehuoltoa vaarantava maaperän pilaantuminen ja tuottavuuden heikentyminen Makeiden vesien hupeneminen ja valtamerien saastuminen Ilmakehän kemiallisen koostumuksen muuttuminen Luonnon monimuotoisuuden nopea väheneminen Vaikutukset t k t kaikkiin hyvinvoinnin i i osatekijöihin TEHTÄVÄ 2 Tutki tuotantoprosessia ja listaa kaikki tuotantoprosessista ulos tulevat puhdistamattomat päästöt, joilla on vaikutusta ympäristöön (esim. ilmapäästöt, jätevedet, jätteet). Mitä yhdisteitä päästöissä on? Kuvaile mitä paikallisia, alueellisia ja globaaleja ympäristövaikutuksia ko. päästöillä on. Ota vaikutusten tarkastelukohteiksi ilma, vesi, maaperä, luonnonvarat, kasvi- ja eläinkunta sekä ihmisten terveys. Mikä prosessin ympäristövaikutuksista on mielestäsi merkittävin? Perustele vastauksesi. Pohdi mitä huomattavia ympäristövaikutuksia tulee tarkastelun piiriin, jos otetaan huomioon prosessissa valmistettavan tuotteen koko elinkaari kehdosta hautaan. Suhteuta vastauksesi laajuus käytössä olevaan aikaan. Merkitse käyttämäsi lähteet! Palauta tehtävä viimeistään ke klo pdf-tiedostona osoitteeseen: virpi.vaisanen@oulu.fivaisanen@oulu Lisävinkkejä: pe klo PR304.