Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia
|
|
- Otto Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia
2 Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä Typpi, happi, vesihöyry, hiilidioksidi jne = kpl 1 mg = g Aerosolihiukkaset: Tiivistyneessä olomuodossa (kiinteä tai neste) Katupöly, nökihiukkaset, rikkihiukkaset, sumupisarat, öljypisarat, siitepöly, virukset 10 4 = kpl 10 µg = g
3 Ilmakehän aerosolihiukkaset: Monenlaisia ja kaikkialla Nestemäisiä tai kiinteitä ilmassa leijuvia hiukkasia Koot vaihtelevat välillä ~ 1 nm 100 µm (kuulantyöntökuulan vs. maapallon halkaisija) Pitoisuudet vaihtelevat välillä ~ kpl/cm 3 ~ µg/cm 3 Fysiikan laitos / Ilona Riipinen
4 Hiukkasia tulee ilmakehään sekä luonnosta että ihmisen toiminnasta Suuri osa syntynyt ilmakehässä höyryistä Ympäristövaikutuksia esim. Ilmasto Ihmisten terveys Näkyvyys Otsonikato Happosateet Rapautuminen Hiukkaset Pilvet Säteily Tulivuoret Aavikot Kasvit ja eläimet Ihmisen toiminta Meret
5 Pienhiukkaset ja kansanterveys: Hiukkaset lyhentävät elinikää Hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ym Elinajanodote (vuosia) Pittsburgh < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) Pope et al., New England J. Med. 2009
6 80 Haaste: Elinajanodote (vuosia) Pienhiukkaset ja kansanterveys: Hiukkaset lyhentävät elinikää Hengityselinsairaudet, sydän- ja verisuonitaudit ym Pittsburgh Terveysvaikutukset Pitoisuus Altistuminen Yksilö -Taso - Myrkyllisyys ja annos - Laajuus 74 - Mekaaniset vaikutukset Kansanterveys Päästö -Koostumus -Kokojakauma Koko ketjun tunteminen - Fysiikka, < 2.5 kemia, µm hiukkasten lääketiede, sosiologia massapitoisuus ( g/m 3 ) < 2.5 µm hiukkasten massapitoisuus ( g/m 3 ) 30 Pope et al., New England J. Med. 2009
7 Pienhiukkaset ja näkyvyys 50 km 1.5 km Etelämanner New Delhi, Intia Kuvat: I. K. Koponen, P. Mönkkönen
8 Pienhiukkaset sirottavat ja absorboivat auringon säteilyä Suora ilmastovaikutus Etelä-Aasian ruskea pilvi Saharan hiekkaa Kuvat: NASA
9 Jokainen pilvipisara on tiivistynyt hiukkasen ympärille Epäsuora ilmastovaikutus Laivareittejä Fysiikan laitos / Ilona Riipinen Kuva: NASA
10 Pienhiukkaset tärkeä osa ihmisen ilmastovaikutusta Fysiikan laitos / Ilona Riipinen IPCC 2007
11 Pienhiukkaset tärkeä osa ihmisen ilmastovaikutusta Pienhiukkaset haaste esim. hiilidioksidiin verrattuna: Ominaisuudet Vaikutukset Muutoksen aikaskaala CO 2 Yksi molekyyli Lämmittävä Kymmeniä vuosia Hiukkaset > 1000 eri ainetta Vaihtelevat hiukkaskoot Viilentävä Lämmittävä Ilmanlaatu, ym. Päiviä, viikkoja Fysiikan laitos / Ilona Riipinen IPCC 2007
12 Polku hiukkaspäästöstä globaaliin vaikutukseen edellyttää monitieteisyyttä Fysiikka, kemia, meteorologia, biologia, epidemiologia Tieteiden välinen yhteistyö on välttämätöntä Palikoiden yhdistäminen vaatii raskaita laskennallisia malleja Päästö -Hiukkanen - Kaasu Muuntuminen ja kulkeutuminen -Tiivistyminen/haihtuminen -Törmäileminen muihin hiukkasiin -Depositio pinnoille -Kulkeutuminen ilmavirtojen mukana -Laimeneminen Vaikutus -Ilmasto (suora/epäsuora) - Terveys (yksilö/joukko) Aika
13 ...sekä kokeellisia ja teoreettisia menetelmiä useissa skaaloissa Keskiarvoistus Laboratoriokokeet Kvanttimekaaniset mallit Ilmiöiden teoreettinen ymmärtäminen Ymmärryksen siirto globaaliin skaalaan, laskentateho Kenttäasemat Prosessimallit Globaalit kuljetusmallit Molekyylidynamiikka Laatikkomallit Satelliitit Alueelliset kuljetusmallit Mittausverkostot ja kampanjat Earth system -mallit Ilmastomallit Pitkän aikavälin ilmakehähavainnot Skaala
14 SMEAR asemat HY:n ilmakehätutkimuksen selkäranka Meteorologia: Lämpötila, tuuli, kosteus, Aerosolit Pitoisuus, kokojakauma, koostumus, Kaasut NO X, SO 2, otsoni, orgaaniset kaasut, Metsän ja ilmakehän vuorovaikutukset Puiden elintoiminnot, hiilen ja veden kierto, maaperä, Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi
15 Oma tutkimusaiheeni: Hiukkasten ja kaasujen vuorovaikutukset Hiukkaset vuorovaikuttavat ilmakehässä kaasufaasin kanssa Toistaiseksi puutteellisesti kuvattu ison skaalan malleissa etenkin pienimmille hiukkasille Suuri osa ilmakehän hiukkasista syntynyt tiivistymälläkaasuista nukleoitumalla Olemassaolevat hiukkaset kasvavat ja kutistuvat, kun ilmakehän höyryjä tiivistyy niiden pinnoille tai haihtuu niistä
16 Uusien hiukkasten muodostusta Hyytiälässä ja Pittsburghissa Hyytiälä Hiukkaskoko (m) Hiukkaskoko (nm) Pitoisuus (cm -3 ) Pitoisuus (cm -3 ) Ilmastovaikutukset Pittsburgh, PA Aika (h) Aika (h)
17 Ihminen vs. luonto: Hiukkasmuodostus ja kosmiset säteet Määrittävätkö kosmiset säteet ilmakehän nukleaatiota ja kautta hiukkaspitoisuuksia, pilvisyyttä ja ilmastoa? Hiukkasmuodostuspäivien lkm Kosmisten säteiden ionisaatio (cm -3 s -1 ) Eivät ainakaan pohjoisissa havumetsissä Kulmala, Riipinen, et al., Atmos. Chem. Phys. 2009
18 Suorat havainnot ilmakehän pienimmistä hiukkasista Kaupallisten laitteiden havaintoraja oli pitkään 3 nm Hiukkaskoko (m) Pitoisuus (cm -3 ) HY:ssa kehitetyt laitteet mahdollistavat nukleaation suoran havaitsemisen Kulmala, Riipinen, et al., Science 2007; Sipilä, Berndt et al., Science 2009
19 Ihminen vs. luonto: Rikkihappo vs. orgaaniset yhdisteet Rikkihappo määrää hiukkasten muodostumisnopeuden Datasta riippuvuus rikkihapon ja nukleaationopeuden välille Tarkka mekanistinen ymmärrys puuttuu parantaa globaalien mallien ennusteita Orgaaniset aineet kasvattavat hiukkaset ilmaston kannalta merkittäviin kokoihin Kasvuprosessit ja tiivistyvät aineet eivät hyvin tiedossa puuttellisesti kuvattu alueellisissa ja globaaleissa malleissa Merkittävä haaste aerosolien ilmastovaikutuksen kannalta!
20 Nukleaation merkitys globaalina hiukkaslähteenä - ensimmäiset tulokset A) Nukleaation osuus B) Primääripäästöjen osuus C) Ylätroposfäärin nukleaatio C) Rajakerroksen nukleaatio Nukleoituneiden hiukkasten kohtalo? Vaikutukset? Merikanto, Spracklen, et al., Atmos. Chem. Phys. 2009
21 Lopuksi: Mitä kaikkien tulisi tietää pienhiukkasista? Pienhiukkaset Vaikuttavat pilviin ja ilmastoon (nettovaikutus viilentävä) Heikentävät ilmanlaatua Teknologioiden kytkeytyneet ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutukset tulee selvittää Suuret paikalliset erot sekä vaihtelevat ominaisuudet tekevät pienhiukkasista haastavan tutkimusaiheen Perusprosessien ymmärryksessä aukkoja Skaalaamisongelmat ja laskentateho Teoreettinen perustutkimus ja pitkäaikaiset ilmastohavainnot välttämättömiä Nykytietämyksen valossa (ainakaan luonnollisista) hiukkasista tuskin on tulevan ilmaston pelastajaksi CO 2 peittänee vaikutukset alleen seuraavan sadan vuoden aikana Vaikutus ilmaston herkkyyteen kuitenkin merkittävä
Luento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
LisätiedotIlmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotUtön merentutkimusasema
Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
LisätiedotBoreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotAerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
LisätiedotTuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotUskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013
Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen
LisätiedotIlmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
LisätiedotAerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa
Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa MATINE hanke 800 Suorituspaikka: Ilmatieteen laitos Rahoitus: 56 0000 eur Tutkimuksenjohtaja: Dos. Heikki Lihavainen AEROSOLIEN VAIKUTUS
LisätiedotIPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotSirontaluento 12 Ilmakehä, aerosolit, pilvet. Keskiviikko , kello 10-12
Sirontaluento 12 Ilmakehä, aerosolit, pilvet Keskiviikko 13.4.2011, kello 10-12 Sisältöä 1. ilmakehän sirottajat 2. aerosolit, kokojakauma, muodot, merkittävyys 3. pilvet, pisarat, vesi/jää, kidemuodot,
LisätiedotSuojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009
Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia
LisätiedotVärriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)
Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke) Kimmo Neitola kimmo.neitola@helsinki.fi INAR Fysiikan laitos, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto Yhteistyöhanke:
LisätiedotMikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi
Mikkelin lukio Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi 7-11.10.2013 Summary in English Methane in Mars? According to the latest researches
LisätiedotIPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotLiikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.
Ruokailutottumuksilla ei ole merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Aurinko säätelee maapallon lämpötilan yleistä kehitystä. Viime vuosikymmeninä merenpinnan nousu
LisätiedotTuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus Ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Pienhiukkaset ovat haitallisin ympäristöaltiste!
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotJohanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos
Ilman laadun ja kasvihuonekaasujen havainnointi satelliiteilla mahdollisuudet arktisen alueen havainnointiin Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki,
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotUlkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotLänsiharjun koulu 4a
Länsiharjun koulu 4a Kuinka lentokone pysyy ilmassa? Lentokoneen moottori Helsinki-Vantaan lentokentällä. Marius Kolu Olimme luonnossa ja tutkimme kuvia. Jokaisella ryhmällä heräsi kysymyksiä kuvista.
LisätiedotHiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.
Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.2018 Yleistä hiukkasten lukumääräpitoisuudesta ja keuhkodeposoituvasta
LisätiedotAuringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa
Auringonsäteily Suomessa ja Östersundomissa Anders Lindfors ja Aku Riihelä (kiitokset: Janne Kotro, Pentti Pirinen, Sami Niemelä) aurinko, ehtymätön energianlähde, ylläpitää elämää maapallolla kuinka paljon
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotHuomioita puhdistimien hankinnassa. Varkaus seminaari
Huomioita puhdistimien hankinnassa Varkaus seminaari 28.10.2016 Mitä on sisäilmasto SISÄILMASTO Ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttavia rakennuksen ympäristötekijöitä Laatuun vaikuttavat: Ilmankosteus
LisätiedotTeoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen
Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa Kari Rummukainen Mitä hiukkasfysiikka tutkii? Mitä Oulussa tutkitaan? Opiskelu ja sijoittuminen työelämässä Teoreettinen fysiikka: työkaluja
LisätiedotIlmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
LisätiedotIlmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla
Ilmakehän jäätävien olosuhteiden havainnointi maanpinnalta tehtävän kaukokartoituksen avulla Mika Komppula Ilmatieteen laitos Itä-Suomen Ilmatieteellinen tutkimuskeskus (Kuopio) Muu työryhmä: Ari Leskinen,
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotIlmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)
Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto) Ilmastonmuutos ja terveys Huomoitava Ilmastonmuutokset vaikutukset
LisätiedotHydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla
Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna
LisätiedotSISÄILMANPUHDISTIMET
SISÄILMANPUHDISTIMET Siivoamista riittää kahdeksanhenkisessä perheessämme, sillä tekstiili- ja hiekkapölyä tulee runsaasti arkipäivän vilskeessä vaatteista ja kengistä. Elixair-ilmanpuhdistin ratkaisi
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotIlmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus
Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus Työ: Pilvien tekeminen Tarvikkeet: Läpinäkyvä muovipulloa, lämmintä vettä, tulitikkuja Työn suoritus: 1. Kaada lämmintä vettä vähän pullon pohjalle 2. Sytytä
LisätiedotKivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.
Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotSää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi
Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotKehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä
Kehät ja väripilvet Ilmiöistä ja synnystä Kehät - yleistä Yksi yleisimmistä ilmakehän optisista valoilmiöistä Värireunainen valokiekko Auringon, Kuun tai muun valolähteen ympärillä Maallikoilla ja riviharrastajilla
LisätiedotIlmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
LisätiedotHSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun
HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.2016 21.3.2016 Jarkko Niemi 1 Nykytilanne: liikenne
LisätiedotJakson toukokuu heinäkuu 2016 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman
1 Jakson toukokuu heinäkuu 216 ilmanlaatu Kotkassa ja Haminan sataman lla laa ja: ympäristönsuojelusuunni elija Eija Värri, p. 44 72 484 Jaksolla toukokuu heinäkuu ilma oli Kotkan ja Haminan satama-alueen
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotEnergiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET
SMG-4500 Tuulivoima Ensimmäisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat 1 TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET Tuuli on ilman liikettä suhteessa maapallon pyörimisliikkeeseen.
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotRajakerroksen fysiikka I
Rajakerroksen fysiikka I Luennot ma 14-16, ke 10-12 Laskarit ke 12-14, aina sama sali (E205) Käytännön tiedotus kurssin sivulla: http://cs.helsinki.fi/u/ssmoland/rajakerros/ Laskarit palautetaan etukäteen
LisätiedotGlobaali virtapiiri. Reko Hynönen
Globaali virtapiiri Reko Hynönen 23.2.2009 Globaali virtapiiri Globaali virtapiiri Galaktiset kosmiset säteet (GCR, Galactical Cosmic Rays) vuorovaikuttavat ilmakehän hiukkasten kanssa ionisoimalla niitä
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotKemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento
Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta Astrokemia -kurssin luento 4.4.2011 edellisissä luentokalvoissa esiteltiin kemiallisen mallintamisen perusteita, eli mitä malleihin kuuluu (millaisia efektejä
LisätiedotStanislav Rusak CASIMIRIN ILMIÖ
Stanislav Rusak 6.4.2009 CASIMIRIN ILMIÖ Johdanto Mistä on kyse? Mistä johtuu? Miten havaitaan? Sovelluksia Casimirin ilmiö Yksinkertaisimmillaan: Kahden tyhjiössä lähekkäin sijaitsevan metallilevyn välille
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotLaadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa
Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotPohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
LisätiedotRajakerroksen fysiikka I (5 op)
Rajakerroksen fysiikka I (5 op) Luennot ma, ti klo 10-12, E205 Laskarit ti klo 12-14, E205 Käytännön tiedotus kurssin sivulla: http://cs.helsinki.fi/u/ssmoland/rajakerros/ Laskarit tehdään englanniksi.
LisätiedotUlkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Ympäristöterveys,
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotTyökoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki
Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin
LisätiedotSensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari
Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa Topi Rönkkö Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.216 Järvinen, A., Kuuluvainen, H., Niemi, J.V., Saari, S., Dal Maso, M., Pirjola, L.,Hillamo, R., Janka,
LisätiedotAURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013
AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotKemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi
Kemian menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Ilma ja vesi ISBN: Jarkko Lampiselkä, Kirsi Agge, Jari Lavonen, Kalle Juuti, Veijo Meisalo, Anniina Mikama Verkkoversio: http://www.edu.helsinki.fi/astel-ope
LisätiedotNanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma
Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset
Lisätiedotdiesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille
Altistumisen arviointi diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille Oulun yliopisto i Prosessi ja ympäristötekniikan osasto Kati Oravisjärvi Altistuminen Maailmassa arvioidaan olevan jopa
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI. Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa
2011/800 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2283-5 TIIVISTELMÄRAPORTTI Aerosolimallit ja aerosolisään ennustaminen Suomen olosuhteissa Hankeen johtaja: Dosentti Heikki Lihavainen, Ilmatieteen
Lisätiedot