Turun tilannekatsaus. Halko seminaari

Transkriptio

1 Turun tilannekatsaus Halko seminaari

2 Uuden ohjelman tausta asiakirjat Turku sopimus ja hyvinvointiohjelma: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Työikäisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Päihdehuollon suositellut palvelut ja rakenteet (STM / THL): Vastuu ja johtaminen määriteltävä Resurssit purettava auki Nuorisotoimen, opetustoimen, liikuntatoimen ehkäisevän työn palvelut kuvattava Kirjaamiskäytännöt > mittaaminen ja arviointi Systemaattinen seulonta Päihdeongelman tunnistamista seuraava vaihe Palveluohjaus, Erityisryhmät Turvallisuussuunnitelma: Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ehkäisy Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja käyttöön Päihdehoitopolkujen kehittäminen Turun mielenterveys ja päihdeohjelma Turun mielenterveystyön kokonaissuunnitelma: Perusterveydenhuollon rooli vahvistuu Matalan kynnyksen palvelupisteet Yhteistyö 3.sektorin kanssa Vanhemmuuden tukeminen Masennus ja ahdistushäiriöiden varhainen tunnistaminen Koulukiusaamisen ehkäisy Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisy Depressiohoitajat Ikääntyvien palvelut Asumispalvelut Kysely 2009: Asukkaiden ja viranomaisten kehitysideat Kaste ohjelma ja Länsi 2012 hanke: Työn painopiste peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja seulonta Kansallinen alkoholiohjelma: Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät Kansallinen mielenterveys ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan asemaa vahvistetaan Panostetaan ehkäisyyn Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena 2

3 LASTEN JA NUORTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Edistävän ja ehkäisevän työn painopistealueeksi valitaan lapset, nuoret ja heidän perheensä tavoitteena mahdollisimman suuri vaikuttavuus pitkällä tähtäimellä Resursoidaan päiväkodit ja koulut siten, että niiden toiminta tukee lasten ja nuorten mielenterveyden hyvää kehittymistä 1.3. Varmistetaan lastensuojelun ennaltaehkäisevän perhetyön riittävyys, kattavuus ja laatu 1.4. Varmistetaan kouluterveydenhuollon riittävät resurssit lievien ja keskivaikeiden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon 1.5. Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.6. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.7. Lasten ja nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisy 1.8. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden palveluja hallintokuntarajat ylittävänä prosessina. Kehitetään liikkuvaa palvelutuotantoa hallintokuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä Kehitetään lastenneuvoloiden, päivähoidon ja perheneuvolan yhteistyötä 2.2. Kehitetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten hoitamisen ensisijaisesti heidän arkisessa elinympäristössään, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa 3. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 3.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 3.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 3.3. Päihtyneen nuoren hoitopalvelut 4. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 5. Parannetaan perhetyön saatavuutta sijoittamalla perhetyöntekijöitä neuvoloihin ja lapsiperheiden kotipalveluja kehittämällä lapsiperheiden kotihoitoa, esim. mielenterveys- ja päihdeongelmaisten vanhempien lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi, ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseksi 5.1. Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan painopistealueeksi 5.2. Perheneuvolassa käytösoireiden varhainen tunnistaminen sekä käytösoireisten lasten hoito ja heidän vanhempiensa tukeminen painopistealueeksi 6. Panostetaan ehkäisevään terveydenhuoltoon varhaisella puuttumisella ja varmistetaan kouluterveydenhuollon resurssit Kehitetään matalan kynnyksen palvelupisteitä nuorille 6.2. Kouluissa painopistealueeksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden varhainen tunnistaminen ja koulukiusaamisen ehkäisy sekä siihen varhain puuttuminen 6.3. Kehitetään vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmien takia riskissä olevien lasten tunnistamista ja kasvun tukemista 6.4. Varhainen puuttuminen päihdekokeiluihin ja päihdekäyttöön 7. Järjestetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaan 7.1. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 3

4 TYÖIKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Siirretään palvelurakenteen painopistettä erityispalveluista ennalta ehkäiseviin palveluihin Mielenterveystyö osaksi Turku-strategiaa 1.2. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen kehittäminen 1.3. Kuvataan eri hallinnonalojen ehkäisevän työn muodot 2. Kehitetään peruspalveluita erityispalveluiden kustannusten hillitsemiseksi Luodaan perusterveydenhuoltoon riittävä ja kattava depressiohoitajatoiminta 2.2. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat avohoidon resurssit 2.3. Varmistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon riittävät ja kattavat perustason konsultoinnin resurssit 3. Vahvistetaan perusterveydenhuollon roolia viiveettömässä, matalla kynnyksellä tapahtuvassa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioinnissa ja hoidon järjestämisessä Vastaanoton resursointi ja konsultointi 3.2. Matalan kynnyksen palveluna luodaan perustasolle sijoittuva neuvontapsykologin tehtävänkuva, jossa psykologi palvelee väestöä ensisijaisesti puhelimen/netin välityksellä. 4. Päihdehoitopolkujen kehittäminen 4.1. Päihdehoidon palveluketjujen ja hoidon jälkeisen tuen kehittäminen 4.2. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 5. Toteutetaan turvallisuussuunnittelu yhdessä poliisin kanssa keskittymällä ensisijaisesti väkivallan ja tapaturmien vähentämiseen sekä alkoholihaittojen torjuntaan. 6. Päihdehuollon johtaminen ja ohjaus 7. Yhteistyörakenteet toimialojen, 3. sektorin ja asukkaiden välillä 7.1. Kehitetään yhteistyötä mielenterveys- ja päihdealan 3. sektorin toimijoiden kanssa palveluiden arvioimiseksi, kehittämiseksi ja tuottamiseksi 8. Panostetaan vakavien ja kalliiden kansansairauksien ehkäisyyn tarjoamalla oikea-aikaiset peruspalvelut Varmistetaan, että mielenterveyden hoidossa sekä perus- että erikoissairaanhoidon tasolla toteutuu hoitotakuu 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti 8.3. Asetetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisen painopistealueeksi vaikeimpien häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito Käypä Hoito-suositusten mukaisesti näyttöön perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille. 10. Itsenäistä selviytymistä kotona edistetään Kehitetään mielenterveysongelmista kärsivien työkyvyn arviointia ja työllistymistä Tuetaan tervettä aikuisuutta Huolehditaan, että työelämässä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia kohdellaan kuten muita osatyökykyisiä Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita Kehitetään päihdehuollon asumispalveluita 4

5 SENIORI-IKÄISTEN TAVOITTEITA 1. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet Palvelut järjestetään avopainotteisesti noudattaen hoidonporrastuksen periaatteita. Sairaalahoidossa hoidon laatu ja hoitoketjun toimivuus varmistetaan yhteisesti sovituilla hoitokäytännöillä oikeaaikaisesti ja oikealla hoidonportaalla Laajennetaan palvelusetelin käyttöä siten, että edistetään pitkäaikaissairaiden itsenäistä selviytymistä parantamalla koti ja tukipalvelujen saatavuutta. 2. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 2.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Ehkäisevää vanhustyötä toteutetaan yhteistyössä poikkihallinnollisesti järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa 3. Asukkaiden hyvinvointiohjelman tavoitteet 3.1. Ehkäisevää vanhustyötä tuetaan lisäämällä palvelunohjausta ja palveluvalikoimaa kolmannen sektorin kumppanuuden kautta Palveluketjut rakennetaan yhdessä useiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa Hoidetaan itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset perusterveydenhuollossa oikea-aikaisesti painopisteenä ehkäisevä hoito Masennuksen oireiden aikainen tunnistaminen. 4. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteet 4.1. Ehkäisevän vanhustyön palvelut Aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen ja yksinäisyyden ehkäisy Sairastavuuden ehkäisy toimintakykyä ylläpitävin keinoin 4.2. Kotihoito 4.3. Sairaanhoito Perusterveydenhuollossa terveysasemilla on tulevina vuosina entistä paremmat mahdollisuudet hoitaa myös itsenäisesti selviytyvät ikäihmiset Vanhuspsykiatria vastaa hoidon tarpeeseen konsultaatiotoiminnan, avohoidon ja sairaalahoito- jaksojen tarpeenmukaisella käytöllä Kuntoutumispalvelut fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia askarteluterapia, apuvälineyksikkö psykologitoiminta 4.4. Ympärivuorokautinen hoito 4.5. Dementiahoito 4.6. Erityisryhmät 4.7. Henkilöstö Koko SoTen henkilöstöpolitiikan strategian rakentaminen huomioiden henkilöstön riittävyys, oikea mitoitus, osaaminen ja työhyvinvointi. 5. Mielenterveyssuunnitelman tavoitteet: 5.1. Tuetaan iäkkäiden osallistumista 5.2. Kehitetään ikääntyvälle väestölle räätälöityjä mielenterveys- ja päihdepalveluita 5

6 perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto perustervey denhuolto erikoissaira anhoito Terveysase mat Päivystys Neuvolat - ehkäisy-, äitiys- ja lasten-) Kouluterve ydenhuolto -ala-asteja yläaste Opiskeluter veydenhuol to Terveyden edistämise n yksikkö Nuorten selviämisas ema Terveyspist e Milli Suun terveydenh uolto Somaattine n erikoissaira anhoito erikoissaira anhoito Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Kuntoutumi spalvelut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Vanhuspalv elut Psykiatrine n erikoissaira anhoito Lääkinnälli nen kuntoutus Vammaisp alvelut Psykososia alinen kuntoutus Työelämäk untoutus Lastenneur ologia Kotihoito Ympärivuor okautinen hoito Geriatrinen sairaanhoit o Yhteiset toiminnot Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Sosiaalityö Sosiaalityö Sosiaalityö Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Opetustoim i Työterveys huolto Ympäristöt erveydenhu olto Avohuollon sosiaalityö Sijaishuollo n sosiaalityö Sosiaalityö n erityispalvel ut Varhaiskas vatus Perusopetu s Lukiot ja aikuiskoulut us Ruotsinkieli nen opetus Turun ammattiinstituutti Turun AMK Nuorisotoi mi / Nuorisoasi ainkeskus Liikuntatoi mi Kulttuuritoi mi Keskushalli nto Muut Muut Muut Liikuntapalv elukeskus Kulttuuriasi ainkeskus Keskushalli nto Turun Viherliikelai tos Varsinais- Suomen aluepelastu slaitos Ympäristöja kaavoitusvi rasto 6

7 OHJELMAN KESKEISET TAVOITTEET Turun kaupungin omat strategiset tavoitteenasettelut asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseksi noudattavat pitkälti valtakunnallisia linjauksia väestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tulevaisuudessa. Niin valtakunnallisissa kuin paikallisissa ohjauslähteissä korostetaan panostamista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon peruspalveluissa, lähellä ihmisen arkea. Ohjelman visiona on kaupunki, jossa terveiden asukkaiden toimintakykyä edistetään ja ylläpidetään monipuolisin peruspalveluin. Mielenterveys- ja päihderiskiryhmät seulotaan, tunnistetaan ja lievissä tapauksissa myös hoidetaan perusterveydenhuollossa. Erityisiä sosiaalityön tai sairaanhoidon tukitoimia tarvitsevat mielenterveys- ja päihdeongelmaiset asukkaat ohjataan asiaankuuluviin erityispalveluihin, joissa ongelmia hoidetaan hoitotakuun ja laatusuositusten mukaisin menetelmin. Hoidon jälkeistä paluuta arkielämään tuetaan asukkaan ja hänen tarvitsemiensa palvelujen yhteistyöllä. 7

8 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen: Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihdeja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja 8

9 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii 9

10 Mielenterveys- ja päihdeohjelman tavoitteenasettelu on jaettu kolmeen pääotsikkoon ja niiden alla viiteen kysymykseen: 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen: Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin 10

11 Kaikki yhdessä nyt: 1. Palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen 2. Ohjaus eri palveluihin ja siihen liittyvä hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö 3. Korjaavien erityispalvelujen kehittäminen 11

12 Terveysasemien tavoitteita: Terveyden edistäminen ja sosiaalinen tukeminen peruspalveluissa: -terveiden elintapojen edistäminen -osallisuuden tukeminen -kasvun ja kasvatustehtävän tukeminen -päihteiden kysyntää ja tarjontaa säätelevät toimet -asennekasvatus, tiedotus ja medianäkyvyys -terveen ja virikkeellisen toimintaympäristön tarjoaminen 9. Lisätään kohdennettua terveysneuvontaa erityisesti kansansairauksien riskiryhmille Päihde- ja mielenterveysongelmien seulonta ja tunnistaminen peruspalveluissa: Riskikäytön, haittojen, ongelmien seulonta ja tunnistaminen 1.2. Kaikkialla soten alueella työntekijöillä tulee olla perusvalmiudet tunnistaa ja ottaa puheeksi mielenterveys- ja päihdeongelmat (koulutus, mallinnus) 8.2. Järjestetään mielenterveys- ja päihdepalvelut häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin mukaisesti: Perustasolla on vastuu ennaltaehkäisystä ja mielenterveyttä tukevista peruspalveluista, psykiatristen oireiden tunnistamisesta, lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien häi-riöiden hoidosta, vaikeiden häiriöiden (vakava masennus, psykoottiset häiriöt) tunnistamisesta ja lähettämisestä erikoissairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidosta palaavien potilaiden jatkohoidosta ja seurannasta Päihde- ja mielenterveysongelmien varhainen hoitaminen peruspalveluissa: Puhuttelut, mini-interventiot, mielenterveysongelmien hoitaminen, tupakkavieroituksen järjestäminen 8.2. Lievien ja keskivaikeiden komplisoitumattomien päihde- ja mielenterveyshäiriöiden hoitaminen (esim. depressiohoitajatoiminta) Ohjaus erityispalveluihin ja hoitoketju- tai poikkihallinnollinen yhteistyö: Korjaavaa hoitoa tai poikkihallinnollisia palveluja vaativien tapausten ohjaaminen asianmukaisiin palveluihin, ohjaamiseen liittyvien hoitoketjujen ja viranomaisyhteistyön tarpeet. Turun hyvinvointiohjelmassa painotetaan palvelujen kehittämistä hallintokuntarajat ylittävänä prosessina ja liikkuvan palvelutuotannon kehittämistä ja 8.3. Häiriön vaikeuteen perustuvan porrasteisen vastuumallin edistäminen, hoitotakuun toteutuminen ja käypä hoito -suositusten mukainen hoito vaikeille ongelmille ja 3.1. Konsultointi pth:n ja esh:n välillä (depression hoitamisessa ja vastaanoton tukemisessa). Korjaavien erityispalvelujen kehittämisehdotukset Johtaminen ja ohjaus Resursointi 12

13 Nuorten työelämäkuntoutus Työn tai palvelun kehittämisalue Toimenpiteet Lähtötilant een arvio 0-3 Tavoitetilanne Seuranta 1. Terveyden edistäminen Sosiaalinen tukeminen 1.1. Liikuntapalvelujen tarjoaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Ollaan kehittämässä/ luomassa kuntouttavaan työtoimintaan poikkihallinnollista yhteistyötä Liikuntapalvelujen kanssa. Jos mahdollista, tulevaisuudessa mukaan kulttuuritoimi ja sosiaalityö. 1 (Resursseja ja yhteistyötä ei ole riittävästi) 2 (Yhteistyö liikuntapalvelujen kanssa käynnissä ja edistynyt myös kulttuuritoimen ja sosiaalitoimen kanssa) Miten seurataan, että asiakkaat pääsevät terveyttä edistävien palvelujen pariin yhteistyön kautta? 2. Ongelmien seulonta, tunnistaminen, puuttuminen, ohjaus 2.1. Tunnistamisen ja puheeksioton valmiuksien kehittäminen. Time Out mallin suunnittelu tai muu koulutus ja malli, jolla voidaan ottaa päihde- ja mt-asiat puheeksi ja tarvittaessa ohjata asiakkaat hoitopalveluihin työelämäkuntoutuksessa. 0 1 (Koulutus, toimintamalli ja siihen liittyvä tukimateriaali tavalla tai toisella toteutettu ja käyttökelpoiseksi todettu) Seurataan, että koulutus ja materiaalit toteutuvat, entä miten seurata että puheeksiottoja tehdään? 3. Yhteistyö poikkihallinnollise sti / hoitoketjussa Kohdissa 1.1. ja 2.1. on mainittu poikkihallinnollinen ja palveluketjun suuntainen yhteistyötarve. 0 / 1 2 (Palveluihin ja hoitoon ohjaamiseksi välttämättömät yhteistyökanavat kehitetty ja käyttökelpoiseksi todettu) Miten kartoittaa 4. Ongelmien hoitaminen peruspalveluissa Ei tavoitteita. 5. Ongelmien hoitaminen erityispalveluissa Ei tavoitteita. Resursseja edellyttävät kehittämisalueet Kuntouttavassa työtoiminnassa tarvitaan psykososiaalisia palveluja sekä jalkautuvia päihde- ja mielenterveyspalveluja. Neurologisen häiriön tai oirekuvan omaavien asiakkaiden räätälöidyn ammattikoulutuksen tarve. Palvelustrategia mukautetun ammattitutkinnon suorittaneiden nuorten työelämäpolkujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Mikäli ylimääräisiä resursseja työelämäkuntoutukseen suunnataan, niitä tulisi ensisijaisesti kohdentaa tukipalvelujen järjestämiseen Toimenpiteet-ruudussa mainituissa kohteissa. 13

14 Toimenpiteet Miten edistetään asukkaiden terveyttä ja tuetaan heidän toimintakykyä niin, että terveydelliset tai elinoloihin liittyvät tekijät eivät altista heitä mielenterveys- ja päihdeongelmille vaan asukkaat pysyvät elämänkaarensa eri vaiheissa mahdollisimman hyväkuntoisina ja elävät mahdollisimman hyvissä oloissa Kaikkia niitä kaupungin palvelujen alueita, joilla tehdään työtä asukkaiden hyvän terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen ylläpitämiseksi, pyydetään itse määrittämään ne toimenpiteet, joita tulosalueella voidaan nykyresursseilla tehdä sen eteen, että asukkaat saavuttaisivat yleispalvelut mahdollisimman hyvin tai että kohdennetut palvelut saavuttaisivat asukkaat (esimerkiksi eri elämänvaiheiden riskiryhmät) mahdollisimman hyvin. Näin laadittujen toimenpideehdotusten toteutusta voidaan tukea Kaste-hankerahalla. 14

15 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä seulotaan ja tunnistetaan päihde- ja mielenterveysongelmia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ohjelma tarjoaa: työntekijöille koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen sinne missä koulutusta tarvitaan. Koulutus on käytännönläheistä ja pyritään tuomaan työpaikoille massaluentojen sijaan. työntekijöille syventävää koulutusta päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden tukemiseksi sinne missä koulutusta halutaan (esim. motivoiva haastattelu elämäntapamuutoksen tukemiseksi) käyttökelpoiset materiaalit puheeksioton ja tukemisen toteuttamiseksi omassa työssä ohjeet ja oppaat hoitoonohjauksesta ja Turussa saatavilla olevista mielenterveys- ja päihdeongelmiin erikoistuneista tukipalveluista, jotta puheeksioton myötä voidaan tarjota asiakkaalle myös jatkotoimia asiakastietokantojen ja asiakastyön materiaalien kehittämistä niin, että puheeksiotto ja sen kirjaaminen asiakastietoihin olisi vaivatonta 15

16 Toimenpiteet Miten peruspalveluissa ja työssä hoidetaan varhaisvaiheessa havaittuja mielenterveys- ja päihdeongelmia niin, että lievät ongelmat eivät siirry kuormittamaan erityispalveluja Niillä sosiaali- ja terveydenhuollon tulosalueilla, joilla puheeksiotto on jo osa perustyötä, henkilökunnalle tarjotaan koulutusta lievien mielenterveyshäiriöiden hoitamisesta ja/tai mini-interventiokoulutusta tai elintapamuutokseen motivoivan haastattelun koulutusta. Koulutuskuluja voidaan kustantaa Kaste-hankerahalla. Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueita pyydetään myös itse määrittämään, miten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaista hoitoa voitaisiin nykyresurssein edistää eri toimipisteissä. Kaikille yli 18-vuotiaille tupakanpolton lopettamista haluaville tarjotaan ilmaista vieroitusneuvontaa terveysasemilla Savuton Turku 2015 ohjelman mukaan. 16

17 Toimenpiteet Miten perus- ja erityispalvelujen välisessä hoitoketjuyhteistyössä tai poikkihallinnollisessa yhteistyössä asukas ohjautuu asianmukaisiin palveluihin ja ohjautumiseen liittyvä viranomaisyhteistyö toimii Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö laatii asiakkaille ja yhteistyötahoille mielenterveys- ja päihdepalveluoppaan, johon sisällytetään selkokielinen tieto kaupungin omista mielenterveys- ja päihdepalveluista samoin kuin kolmannen sektorin ja yksityissektorin palvelutarjonnasta. Opas antaa asiakkaalle ja häntä tukeville viranomaisille tai läheisille tiedon niistä palveluvaihtoehdoista, joita hänen tilanteessaan on tarjolla. Terveyden edistämisen yksikkö koordinoi kaupungin työntekijöitä varten asukkaiden hoitopolkukuvaukset eli kuvaukset siitä miten asukas pääsee mielenterveys- ja päihdepalvelujen piiriin ja miten hoitoketjussa edetään. Kaupungin eri hallintokunnat saavat itse määrittää, mihin eri hoitoketjutahoihin tai hallinnonaloille he haluaisivat lisätä yhteistyötä, jotta asukkaan ohjautuminen asianmukaisiin palveluihin heidän puoleltaan toimisi mahdollisimman hyvin. Uusien yhteistyömuotojen käynnistämiskuluja voidaan tukea hankerahalla ja hanketyöntekijän työpanoksella. 17

18 Toimenpiteet Millaisen roolin korjaavat erityispalvelut ottavat palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäiseviin palveluihin Erityispalvelujen tulosalueita pyydetään määrittelemään, miten ne voivat tukea tavoitetta palvelujen painopisteen siirtämisessä ehkäisevään suuntaan. Esimerkkeinä peruspalvelujen konsultoinnin kehittäminen, vaikeiden häiriöiden tai kaksois- ja kolmoisdiagnoosien seulonta ja hoidosta arkielämään palaavan asukkaan tukitoimien kehittäminen. Laadittujen toimenpide-ehdotusten toteutusta voidaan tukea hankerahalla. 18

19 Mielenterveys- ja päihdeohjelman jalkauttaminen Turussa Vuosille ylimääräistä valtionavustusta Se kohdennetaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen Periaatteena kehittää varhaista tunnistamista, hoitoonohjausta, eri toimijoiden yhteistyötä Tarpeena vahvistaa ja selkeyttää hoitoväyliä ja yhteistyökanavia 19

20 Rahat Valtionavustus yhteensä Siitä käytetty Jäljellä vielä ns. yhteistä koulutusrahaa

21 Rahat Tiedossa olevia kuluja -mt- ja p-palveluoppaan painatus n päihdepalvelujen tilinpäätöspainatus X 2 yht. n suunnittelijan koulutusmatkat HKI n

22 Rahat Yhteensä vielä ehkä noin käytettävissä ohjelman jalkauttamisen toimenpiteisiin Tästä ns. yhteistä koulutusrahaa eli avoimia massaluentoja, seminaareja ja niiden järjestelykuluja N vapaasti käytettävissä konkreettiseen asiakasrajapintaa hyödyttävään kehittämiseen ohjelmatavoitteiden mukaan 22

23 Eri alueet / hallintokunnat SoTe-tulosaluejoryt kierretty ja tavattu yksittäisiä aktiivisia esimiestason edustajia Liikuntapalvelukeskus ja nuorisoasiainkeskus kiinnostuneita Valtaosin rahat kohdentunevat henkilöstön koulutus- ja materiaalitarpeisiin Pyritään välttämään pakkokoulutusta, kohdennetaan sinne missä aktiivisin tarve 23

24 Mielenterveyspalveluista Kysymyksiä vailla vastauksia: -mikä järjestöjen asiakaskunta on ja mistä he tulevat -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tiettyjä asiakas-/ väestöryhmiä paremmin -onko järjestöillä tarvetta tavoittaa tietty työntekijäryhmä / hoitovaihe paremmin -onko kaupungin työntekijöillä tarvetta löytää järjestö -onko asiakkailla tarvetta / vaikeutta löytää tiettyjä palveluja -miten vahvistaa kaupungin, asiakkaan ja järjestön yhteistyötä 24

25 Mielenterveyspalveluista Ratkaisuvaihtoehtoja: Luento- tai koulutussarjoja järjestöistä ja heidän palveluistaan kaupungin työntekijöille ja / tai suurelle yleisölle Räätälöityä koulutusta kaupungin työntekijäryhmille heille ajankohtaisista mt-aiheista Yhteistyötapaamisia järjestöjen ja kaupungin edustajien kesken, mikäli yhteistyötarvetta ilmenee molemmin puolin Työntekijöiden tarpeita: Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajilta tullut vähänlaisesti tarpeita mielenterveysaiheisiin liittyen. Erityisiä ongelmakohtia tai polttavia tarpeita ei ole tullut. Käyttökelpoista tietoa saatavilla olevista palveluista ja toimivia kanavia palvelujen pariin toivotaan. 25