Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen

Transkriptio

1 Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030! -verkostoseminaari / Johanna Hätönen

2 Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Hanke on käynnistynyt ympäristöministeriössä syksyllä Työn ensimmäinen vaihe toteutetaan Kynnys ry:ssä ja hankkeen ohjausryhmässä on edustajia ympäristöministeriöstä, Helsingin kaupungilta, Invalidiliitosta, Vanhustyön keskusliitosta ja Kynnys ry:stä. Kustannuslaskenta suoritetaan rakentamistalouden asiantuntijatahon toimesta myöhemmin, ensimmäisen työvaiheen jälkeen. Tavoitteena on selvittää, voidaanko kohtuullisilla rakennuskustannuksilla toteuttaa esteetöntä asumista.

3 Hankkeen taustat ja tarve Asuntojen rakentaminen on pitkäaikainen investointi. Sadan vuoden ikäiset asuinrakennukset toimivat usein edelleen alkuperäisessä käytössään. Jos asuinrakennusta käytetään sata vuotta, ehtii sen kutakin asuntoa käyttää eri asuntokuntaa. Näiden kymmenien asukkaiden joukossa on todennäköisesti niin lapsiperheitä, vanhuksia kuin liikkumis- tai toimimisesteisiäkin. Tavoitteena tulisikin olla kaikin tavoin, myös ajallisesti, kestävä asuinrakentaminen. Rakentamisen kustannusten jatkuvasti noustessa tulisi rakentamisen olla myös tehokasta.

4 Hankkeen taustat ja tarve Jos jokainen asunto rakennetaan esteettömäksi, se soveltuu kaikille eri käyttäjäryhmille elinkaarensa aikana. Samalla vältytään jälkikäteen tehtäviltä korjauksilta ja turhilta muutoilta. Rakennuskanta uudistuu hitaasti ja vaikka kaikki uudet asunnot olisivat esteettömiä niin valtaosa säilyy pitkään esteellisinä.

5 Hankkeen taustat ja tarve IKÄ-ASKE: Valtioneuvosto on päättänyt Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman käynnistämisestä vuosille Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asumisoloja erityisesti tukemalla ikääntyneiden omaa varautumista kotona asumiseen mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää sekä esteetöntä uudisrakentamista että esteettömyyden parantamista korjaamalla olemassa olevia asuntoja.

6 Hankkeen taustat ja tarve VAMPO: Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO on linjannut lähivuosien vammaispoliittiset toimenpiteet eri hallinnonaloilla. Yksi ohjelman kärkitavoitteista on yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen. Rakennetun ympäristön osalta tämän tavoitteen toteutuminen on ympäristöministeriön vastuulla. Ohjelmassa korostetaan kaikille sopivan suunnittelun ja yhdenvertaisuuden periaatteita niin uudisrakentamisessa kuin korjaamisessakin.

7 Hankkeen taustat ja tarve

8 Hankkeen taustat ja tarve Julkisuudessa on tuotu toistuvasti esille näkemyksiä, joiden mukaan esteettömyysmääräykset olisivat syynä asuntojen korkeisiin hintoihin. - Kuinka paljon esteettömyys todellisuudessa maksaa ja kuinka paljon sen huomioiminen nostaa rakentamisen kokonaiskustannuksia?

9 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on löytää ne tekijät, jotka aiheuttavat asuntorakentamisen kustannuksia esteettömyyden osalta, sekä selvittää näiden kustannusten todellinen suuruus. Kerrostaloasuntojen lisäksi hankkeessa tarkastellaan asukkaiden yhteistiloja, sisäänkäyntejä ja piha-alueita, jotta saadaan kokonaiskuva asumisen esteettömyydestä. Esimerkkikohteet valitaan sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen parista.

10 Hankkeen tavoite Uudisrakentamisen esimerkkikohteista esitellään esteettömän asumisen ratkaisut ja niiden kustannukset. Erityisesti seuraavat kohdat ovat keskeisiä: - Asunnot: tehokas esteetön kylpyhuone, eteisen ja käytävien koko, parvekkeen toteutus, asuttavuus kokonaisuutena. - Yhteistilat ja sisäänkäynnit: porrashuoneen toteutus, saunatilat, jätehuone, varastot. - Pihatilat: leikkipaikat, oleskelu, autopaikat, reitit.

11 Hankkeen tavoite Korjausrakentamisen esimerkkikohteista esitellään keskeiset esteettömyyskorjaukset esteellisessä asuntokannassa kustannuksineen. Kustannustieto on tärkeää myös IKÄ-ASKE:n toteutuksen kannalta, jotta voidaan vertailla toisaalta esteettömyyden kustannuksia rakentamisvaiheessa ja toisaalta esteellisyydestä aiheutuvia kustannuksia pitkällä tähtäimellä.

12 Menetelmät 1. Kirjallisuustarkastelu: - Aiheeseen liittyvien tutkimusten ja selvitysten läpikäynti. 2. Esimerkkikohteiden analyysi esteettömyyden kannalta: - Kohteita eri kaupungeista. Erikokoisia asuntoja, kaksiot ja kolmiot keskiössä. - Suunnitelmien analyysi: Tarkastelu suunnitelmapiirustusten avulla ja mahdollisesti käynti paikalla. Miten hyviin ratkaisuihin on päästy? - Esteettömyys määritellään rakentamismääräysten mukaan. Tarkastelussa huomioidaan myös rakentamismääräyksiä paremmat ratkaisut.

13 Menetelmät 3. Haastattelut: - Haastatellaan rakentamisen ammattilaisia rakennushankkeen eri vaiheista. - Selvitetään esteettömyyden ketjun osatekijät, joihin eri osapuolet voivat vaikuttaa. Kaavoittaja Rakennusvalvonta Urakoitsija Alan tutkijat Suunnittelija Tilaaja / rakennuttaja

14 Menetelmät 4. Kustannusanalyysin määrittely: - Esimerkkikohteiden ja vertailukohteiden valinta. Tehokkaan ja esteettömän ratkaisun vertailu keskimääräiseen hintaan. 5. Kustannuslaskelma - Todellisten rakennuskustannusten määrittely (ei myyntivoittoja, rakennuspaikan kuluja yms.) - Elinkaariaspekti mukaan kustannuksiin.

15 Haastatteluissa esille nousseita asioita 1. Kaavoituksella on merkittävä rooli esteettömyyden toteutumisessa myöhemmissä rakennusvaiheissa ja esteettömyyden aiheuttamissa kustannuksissa. - Mitä rakennetaan ja minne? Toimintojen sijoittelu ja rakennuspaikan maastonmuodot. - Onko kaikille toiminnoille riittävästi tilaa? Tontin mitoitus esim. pysäköinnin ja kulkureittien tilantarve. - Rakentamisalueen raja ja rakennuksen sijoittuminen tontilla. - Mahdolliset ristiriidat esteettömyystavoitteiden ja muiden kaavan lähtökohtien (esim. kaupunkikuva) välillä.

16 Haastatteluissa esille nousseita asioita 2. Vaikeudet esteettömyystavoitteisiin pääsemisessä aiheutuvat yleensä esteettömyysmääräysten ja muiden rakentamismääräysten yhteensovittamisesta. - Kylpyhuoneen oviaukon kynnyksettömyys on ristiriidassa vedeneristysohjeiden kanssa, jotka edellyttävät matalan kynnyksen rakentamista. - Melualueilla vaadittavan parvekkeen desibelioven kynnys ei toteuta esteettömyydelle asetettuja tavoitteita. - Osa määräysten välisistä ristiriitatilanteista olisi ratkaistavissa uusien tuotteiden avulla. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole tuotteita, jotka täyttäisivät kaikki eri vaatimukset.

17 Haastatteluissa esille nousseita asioita 3. Esteettömyyden suurin kipupiste on kylpyhuoneen mitoitus. - Erityisesti pienten asuntojen kohdalla kylpyhuoneen koetaan vievän kohtuuttomasti tilaa asunnon kokonaispinta-alaan verrattuna. - Lisätilasta ei olla valmiita maksamaan, jos sen ei koeta vastaavan nykyisiin tarpeisiin ja tila on vaikeasti hyödynnettävissä esim. kalusteiden avulla. - Kylpyhuoneisiin muodostuvat epäkäytännölliset tilat ja ns. hukkaneliöt ovat usein seurausta hankalista rakennusmassoista ja kylpyhuonetta ympäröivien tilojen mitoituksesta (esim. putkikylppärit ).

18 Haastatteluissa esille nousseita asioita 4. Korjausrakentamisen kohteet ovat uudiskohteita hankalampia toteuttaa esteettömyyden kannalta tehokkaasti. - Uudiskohteissa esteettömyys voidaan yleensä ratkaista kustannustehokkailla perusratkaisuilla, kun taas korjauskohteissa kustannuksia nostavat esteettömyyttä parantavat erikoisratkaisut, kuten erilaiset nostimet, luiskat, ovi- ja kynnysratkaisut. 5. Esteettömyydelle on hankala määritellä yksiselitteistä hintaa, sillä osa esteettömyyttä parantavista ratkaisuista on jo osa yleisiä, asumiselle nykyään asetettavia laatu- ja mukavuusvaatimuksia.

19 Esimerkkikohteiden tarkastelussa esille nousseita asioita 1. Rakennuspaikan maastonmuodot, rakennuksen sijoittuminen tontille ja väljät piha-alueet antavat lähtökohdat sisäänkäyntien ratkaisemiseksi esteettömästi ja kustannustehokkaasti. 2. Rakennusmassan muoto vaikuttaa oleellisesti toimivien asuntopohjien syntymiseen ja esim. tehokkaisiin ja esteettömiin kylpyhuonetiloihin. 3. Tilojen yksinkertainen muunneltavuus, kuten liikuteltavat säilytyskalusteet kylpyhuoneessa, makuuhuoneissa ja keittiössä parantavat tilojen joustavuutta eri tilanteissa ja näin myös esteettömyyden toteutumista.

20 Esimerkkikohteiden tarkastelussa esille nousseita asioita 4. Laadukkaaseen ja esteettömään suunnitteluun panostaminen on usein valintakysymys. - Voidaanko jostain muusta säästää, jotta asuntojen suunnitteluun ja rakentamisen laatuun voidaan panostaa enemmän (esim. asuntokohtaiset saunat, autopaikat jne.)? 5. Yhteistilojen esteettömyyttä voidaan tukea esimerkiksi kaavassa määritellyllä, yhteistiloihin annettavalla lisärakennusoikeudella. 6. Esteettömyyden toteutuminen on yleensä kiinni pienistä oivalluksista, joiden toteuttaminen ei vaadi kalliita erikoisratkaisuja.

21 Tulokset Kynnys ry:n toteuttama, hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu toukokuun 2014 loppuun mennessä. Yhteenvetoraporttiin liitetään myös kustannuslaskennassa saatuja tietoja siltä osin kuin ne ovat valmistuneet tähän mennessä. Hankkeessa kerättyä haastattelumateriaalia ja esimerkkikohteiden analyyseistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää myös muissa hankkeissa, kuten ympäristöministeriössä käynnissä olevan rakentamismääräyskokoelman päivitystyön yhteydessä. Kustannuslaskelman valmistumisen jälkeen käytettävissä on päivitettyä tietoa esteettömän rakentamisen kuluista, jota voidaan hyödyntää paitsi virallisissa yhteyksissä, niin myös julkisen keskustelun pohjana.

22