Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty Ulkorajarahasto
|
|
- Anni-Kristiina Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty Ulkorajarahasto
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET YHTEISVASTUUN JA MAAHANMUUTTOVIRTOJEN HALLINNAN YLEISOHJELMA ULKORAJARAHASTO RAHASTON HALLINNOINTI JA VASTUUVIRANOMAISEN YHTEYSTIEDOT RAHOITUSPÄÄTÖS JA MUUTOKSET RAHOITUSPÄÄTÖS JA SEN LIITTEET HANKKEEN TOTEUTUS- JA TUKIKELPOISUUSAIKA RAHOITUSPÄÄTÖKSEN MUUTOKSET Muutokset hankkeen sisältöön tai budjettiin Muutokset hankkeen kestoon TUEN MAKSAMINEN ENSIMMÄINEN RAHOITUSERÄ TOINEN JA KOLMAS RAHOITUSERÄ HANKKEEN HALLINNOINTI: TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKETOTEUTTAJAN JA HANKEKUMPPANIEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT OHJAUSRYHMÄ HANKKEEN ASIAKIRJAT JA NIIDEN SÄILYTYS SÄILYTYSTAPA JA -AIKA SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT HANKKEEN TALOUSHALLINTO HANKKEEN KIRJANPITO KULUJEN KIRJAAMINEN TALOUDENSEURANTALOMAKKEELLE TULOJEN KIRJAAMINEN TUKIKELPOISUUSEHDOT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA NIIDEN DOKUMENTOINTI Osa-aikaiset työntekijät ja työajanseuranta MATKAKUSTANNUKSET LAITTEET Vuokraus ja leasing Ostaminen MUUT PROJEKTIKUSTANNUKSET OSTOPALVELUT HALLINTOKULUT ARVONLISÄVERON TUKIKELPOISUUS EI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKINNAT JA KILPAILUTTAMINEN Hankintatavat Hankintojen dokumentoiminen TEKIJÄNOIKEUSASIAT HANKKEEN TULOT EU-RAHOITUSOSUUS KANSALLINEN RAHOITUSOSUUS HANKKEEN TULOT JA VOITONTAVOITTELUN KIELLON PERIAATE RAPORTOINTI OHJEITA RAPORTOINTILOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN RAPORTTIEN LIITTEET RAPORTTIEN TOIMITTAMINEN RAPORTTIEN KÄSITTELY VASTUUVIRANOMAISEN SUORITTAMAT TARKASTUSKÄYNNIT
3 9.6. MAKSATUKSET (2. JA 3. OSARAHOITUSERÄ) JA TAKAISINPERINTÄ TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS EU-TUNNUSTEN KÄYTTÖ JA RAHASTON NÄKYVYYS HANKKEIDEN TARKASTUS JA VALVONTA HANKKEIDEN ARVIOINTI...36 LIITE I. HANKKEEN OHJEELLINEN AIKATAULU TYÖVAIHEITTAIN SOLID-RAHASTOISSA...37 LIITE II. HANKINTATAVAT JOHDANTO MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET YHTEISVASTUUN JA MAAHANMUUTTOVIRTOJEN HALLINNAN YLEISOHJELMA ULKORAJARAHASTO RAHASTON HALLINNOINTI JA VASTUUVIRANOMAISEN YHTEYSTIEDOT RAHOITUSPÄÄTÖS JA MUUTOKSET RAHOITUSPÄÄTÖS JA SEN LIITTEET HANKKEEN TOTEUTUS- JA TUKIKELPOISUUSAIKA RAHOITUSPÄÄTÖKSEN MUUTOKSET Muutokset hankkeen sisältöön tai budjettiin Muutokset hankkeen kestoon TUEN MAKSAMINEN ENSIMMÄINEN RAHOITUSERÄ TOINEN JA KOLMAS RAHOITUSERÄ HANKKEEN HALLINNOINTI: TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKETOTEUTTAJAN JA HANKEKUMPPANIEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT OHJAUSRYHMÄ HANKKEEN ASIAKIRJAT JA NIIDEN SÄILYTYS SÄILYTYSTAPA JA -AIKA SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT HANKKEEN TALOUSHALLINTO HANKKEEN KIRJANPITO KULUJEN KIRJAAMINEN TALOUDENSEURANTALOMAKKEELLE TULOJEN KIRJAAMINEN TUKIKELPOISUUSEHDOT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA NIIDEN DOKUMENTOINTI Osa-aikaiset työntekijät ja työajanseuranta MATKAKUSTANNUKSET LAITTEET Vuokraus ja leasing Ostaminen MUUT PROJEKTIKUSTANNUKSET OSTOPALVELUT HALLINTOKULUT ARVONLISÄVERON TUKIKELPOISUUS EI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKINNAT JA KILPAILUTTAMINEN Hankintatavat Hankintojen dokumentoiminen TEKIJÄNOIKEUSASIAT HANKKEEN TULOT
4 8.1. EU-RAHOITUSOSUUS KANSALLINEN RAHOITUSOSUUS HANKKEEN TULOT JA VOITONTAVOITTELUN KIELLON PERIAATE RAPORTOINTI OHJEITA RAPORTOINTILOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN RAPORTTIEN LIITTEET RAPORTTIEN TOIMITTAMINEN RAPORTTIEN KÄSITTELY VASTUUVIRANOMAISEN SUORITTAMAT TARKASTUSKÄYNNIT MAKSATUKSET (2. JA 3. OSARAHOITUSERÄ) JA TAKAISINPERINTÄ TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS EU-TUNNUSTEN KÄYTTÖ JA RAHASTON NÄKYVYYS HANKKEIDEN TARKASTUS JA VALVONTA HANKKEIDEN ARVIOINTI...36 LIITE I. HANKKEEN OHJEELLINEN AIKATAULU TYÖVAIHEITTAIN SOLID-RAHASTOISSA...37 LIITE II. HANKINTATAVAT
5 1. JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu ulkorajarahastosta rahoitetuille EU-hankkeille. Oppaan tarkoituksena on tukea hankkeita käytännön projektityön hallinnoinnissa, hankkeen taloudenseurannassa sekä väli- ja loppuraporttien valmistelussa. Oppaaseen on myös koottu tärkeää tietoa esimerkiksi hankkeiden asiakirjahallinnosta ja hanketiedotuksesta. Oppaan sisältö perustuu rahastojen perustamis- ja täytäntöönpanopäätöksiin, rahastojen monivuotisiin ohjelmiin ja niitä toimeenpaneviin vuosiohjelmiin, mutta se pohjautuu myös hankehallinnossa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin, parhaisiin käytäntöihin sekä hanketarkastuksissa esiin tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin. Opas on luonteeltaan opastava ja neuvova. Se ei ole juridisesti sitova asiakirja eikä se kata kaikkea hankkeen toteuttamiseen ja tukikelpoisuuksiin liittyvää ohjeistusta eikä tapauskohtaisia kysymyksiä. Mikäli tämän oppaan ja rahastoa koskevien säädösten tai hankkeiden rahoituspäätösten välillä on eroavaisuuksia, pätevät säädökset ja rahoituspäätökset Määritelmät ja viittaukset Tässä oppaassa tarkoitetaan Vastuuviranomaisella sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikköä, Todentamisviranomaisella sisäasiainministeriön talousyksikköä, Tarkastusviranomaisella sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikköä, Hankkeen toteuttajalla tai hanketoteuttajalla hankkeen täytäntöönpanosta vastaavaa oikeudellista yksikköä, Hankekumppanilla niitä toimijoita, jotka yhdessä hanketoteuttajan kanssa toteuttavat hanketoimintoja, joiden kustannuksia sisältyy hankkeen budjettiin, ja joille hanketoteuttaja siirtää osan hankkeelle myönnetystä EU-rahoituksesta. Kolmansilla osapuolilla muita hanketta rahoittavia tahoja kuin hanketoteuttajaa, hankekumppaneita tai EU-rahoitusta myöntävää tahoa. Hankkeen taloudenseurannalla SOLID-rahastojen taloudenseurantalomakkeelle laadittavaa koontia hankkeen toteutuneista kuluista. Kirjanpidolla hanketoteuttajan omaa kirjanpitoa. Perustamispäätöksellä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä 574/2007/EY ulkorajarahaston perustamisesta, Täytäntöönpanopäätöksellä ulkorajarahaston täytäntöönpanopäätöstä 2008/456/EY. Tässä oppaassa on huomioitu täytäntöönpanopäätöksen liitteenä oleviin tukikelpoisuussääntöihin hyväksytyt muutokset, 5
6 Tukikelpoisuussäännöillä rahaston täytäntöönpanopäätöksen liitettä XI Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan yleisohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaan yleisohjelmaan kuuluu neljä rahastoa: Euroopan pakolaisrahasto (ERF), kotouttamisrahasto (IF), paluurahasto (RF) ja ulkorajarahasto (EBF). Rahastoja kutsutaan yhteisellä nimellä SOLID-rahastoiksi. Nimitys tulee yleisohjelman englanninkielisestä nimestä General Programme for Solidarity and Management of Migration Flows. Yleisohjelman avulla pyritään osaltaan vastaamaan EU:n kohtaamiin haasteisiin ulkorajavalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan aloilla sekä edistämään yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä näissä asioissa. Suomessa SOLID-rahastoja hallinnoi sisäasiainministeriö Ulkorajarahasto Ulkorajarahaston avulla on tarkoitus edistää Euroopan ulkorajojen yhdennetyn rajavalvontajärjestelmän kehittämistä. Rahastosta tuetaan Euroopan unionin ulkorajavalvonnan kehittämiseen liittyviä toimia, kuten ulkorajoihin liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien tehokasta järjestämistä, matkustajavirtojen tehokasta hallinnointia ulkorajoilla sekä jäsenvaltioiden kolmansissa maissa toimivien konsuli- ja muiden viranomaisten järjestämien toimien hallinnoinnin parantamista jäsenvaltioiden alueelle suuntautuvien kolmansien maiden kansalaisten virtojen osalta Rahaston hallinnointi ja vastuuviranomaisen yhteystiedot Suomessa SOLID-rahastoja hallinnoi sisäasiainministeriö. Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö on kaikkien neljän rahaston vastuuviranomainen. Ministeriön talousyksikkö toimii rahastojen todentamisviranomaisena ja sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastusviranomaisena. Kaikki hanketta koskeva virallinen posti tulee toimittaa sisäasiainministeriön kirjaamoon. Hanketta koskevassa kirjeenvaihdossa tulee käyttää viitteenä hankenumeroa, joka löytyy hankkeen rahoituspäätöksestä. Yhteystiedot: Postiosoite: Käyntiosoite: Sisäasiainministeriö Kirkkokatu 12 Kirjaamo / ulkorajarahaston Helsinki PL 26 6
7 00023 Valtioneuvosto Sähköposti: Verkko-osoite: SOLID-rahastojen yhteyshenkilöiden nimet löytyvät päivitettyinä rahastojen www-sivuilta. 7
8 2. RAHOITUSPÄÄTÖS JA MUUTOKSET Esitykset hankkeiden rahoittamisesta tekee kunkin rahaston johtoryhmä asiantuntija-arvioiden pohjalta. Hankkeiden rahoituspäätökset valmistellaan johtoryhmän esityksen mukaisesti. Tämän jälkeen rahaston vastuuviranomainen tekee virallisen päätöksen rahoitettavista hankkeista. Rahaston vastuuviranomaisena toimivan sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja allekirjoittaa hankekohtaiset rahoituspäätökset. Hakijalla on valtionavustuslain (688/2001) mukainen oikeus hakea oikaisua päätökseen 30 päivän kuluessa rahoituspäätöksen tiedoksisaannista Rahoituspäätös ja sen liitteet Rahoituspäätöksestä käyvät ilmi hankkeen toteuttajan velvollisuudet ja vastuut, joten on tärkeää käydä päätös ehtoineen huolellisesti läpi. Hankkeen toteuttaja on vastuussa siitä, että hanke toteutetaan rahoituspäätöksen mukaisesti. Rahoituspäätös sisältää mm. seuraavat tiedot: hankkeen perustiedot (toteuttajan nimi, hankkeen nimi ja hankenumero) hankkeen toteuttama toimilinja ja mahdollinen erityistavoite hankkeen kesto kyseisellä rahoituskaudella mahdolliset hankekumppanit rahoittajatahot myönnetyn EU-rahoituksen määrä ja sen osuus kokonaisrahoituksesta kansallisen rahoituksen määrä ja sen vähimmäisosuus kokonaisrahoituksesta rahoituksen maksamisen ehdot, sisältäen o taloudenseurantaa ja kirjanpitoa koskevat säännöt o asiakirjahallintoa koskevat säännöt maksu- ja raportointijärjestelyt hankkeen valvonta määräykset ostopalveluiden ja muiden hankintojen kilpailuttamisesta määräykset hankkeen tiedotustoimien näkyvyydestä muut mahdolliset erityisehdot muutoksenhakuosoitus seuraavat liitteet, jotka muodostavat olennaisen osan rahoituspäätöstä: o hankkeen budjetti o hankekuvaus o menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ja EU:n tunnuksen käyttöohjeet Hankkeen kuvaus ja budjetti ovat päätöksen liitteenä, ja muodostavat olennaisen osan päätöstä. Vastuuviranomainen seuraa hankkeen toteutumista näiden päätökseen liitettyjen hankeasiakirjojen mukaisesti. Rahoituspäätökseen on kirjattu kullekin hankkeelle hankenumero, joka on SOLID-rahastojen hallinnointiin liittyvä tunniste. Mikäli hanke saa rahoitusta useammasta vuosiohjelmasta, laaditaan hankkeelle jokaista kautta koskeva uusi päätös, johon kirjataan uusi hankenumero. 8
9 Hankenumero on esim. muotoa EBF0113A1. Hakijan tulee käyttää hankenumeroa viitteenä kaikessa yhteydenpidossa vastuuviranomaisen kanssa Hankkeen toteutus- ja tukikelpoisuusaika Hankkeen kesto on määritelty rahoituspäätöksessä, ja hankkeen kaikkien kustannusten tulee aiheutua sinä aikana. Hankkeelle ei voi syntyä kustannuksia ennen hankkeen alkamispäivää eikä sen päättymispäivän jälkeen. SOLID-rahastojen rahoitusta voi hakea kerran vuodessa. Mikäli hakijaorganisaatio suunnittelee useamman vuoden hanketta, on rahoitusta haettava kullekin rahoituskaudelle erikseen. Monivuotista hanketta rahoitetaan pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Ohjelmakauden päättymisen johdosta, tulee kaikkien hankkeiden päättyä kuitenkin viimeistään Rahoituspäätöksen muutokset Hanke on toteutettava rahoituspäätöksen, hyväksytyn hankesuunnitelman ja budjetin mukaisesti. Hankkeen toteuttajan tulee säännöllisin väliajoin verrata hankkeen etenemistä ja kulujen toteumaa rahoituspäätöksen hankekuvaukseen ja budjettiin. Mikäli näyttää siltä, ettei hanke tule toteutumaan rahoituspäätöksen mukaisesti, voi rahoituspäätökseen, sen liitteenä olevaan hankekuvaukseen tai budjettiin hakea muutosta. Muutokset hyväksytään perustelluista syistä Muutokset hankkeen sisältöön tai budjettiin Huomattavien muutosten tekeminen hankkeen sisältöön tai budjettiin edellyttää kirjallista muutoshakemusta ja -päätöstä, mutta pienempiin muutoksiin riittää kevyempi menettely. Ennen muutettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä tai muutoshakemuksen tekemistä hanketoteuttajan tulee aina olla yhteydessä rahaston vastuuviranomaiseen ja sopia menettelyistä muutoksen toteuttamiseksi. Tavallisimpia rahoituspäätöksen muuttamista vaativia huomattavia muutoksia ovat esimerkiksi: muutokset hankkeen toteuttajan laillisessa asemassa merkittävät muutokset hanketoiminnoissa kuten toimintojen toteuttamatta jättäminen tai korvaaminen kokonaan uusilla toiminnoilla konkreettisten projektitoimintojen määrälliset muutokset hankkeen kohderyhmään liittyvät muutokset hankkeen budjettiin tehtävät yli 10 prosentin siirrot budjetin kululuokkien välillä kokonaan uusien kustannusten lisääminen budjettiin hankehenkilöstön lisääminen tai henkilöstön tehtävien korvaaminen uusilla tehtävillä hankkeen rahoittajan tai hankekumppanin muutos hankkeen omarahoitusosuuden lisääminen tai muut huomattavat muutokset hankkeen rahoitusosuuksiin. 9
10 Sellaisia muutoksia, jotka oleellisesti muuttavat hankkeen luonnetta ja rahoituspäätöksen ehtoja, ei voida hyväksyä. Päätöksen mukaisen budjetin ylitystä ei oteta huomioon hankkeen EUrahoitusosuuden loppumaksatusta laskettaessa. Myönnetyn EU-rahoituksen euromäärää tai prosenttiosuutta hankkeen kokonaisbudjetista ei voida nostaa. Hankkeen toteuttaja ei voi siirtää kokonaisuudessaan rahoituspäätöksen perusteella syntyneitä oikeuksia tai velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle. Muutoksen ollessa vähäinen, siitä ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Vähäisiä muutoksia ovat mm. alle 10 % siirrot budjetin kululuokasta toiseen budjettiin jo sisältyvien kustannusten välillä. Jos hankkeen toteuttaja ei ole varma vaatiiko hankkeeseen suunniteltu muutos muutosta rahoituspäätökseen, asiasta kannattaa varmistaa rahaston vastuuviranomaiselta. Ostopalveluiden osuuden euromääräinen korotus vaatii kuitenkin aina muutoshakemuksen. Muutoshakemus tulee tehdä aina kirjallisesti sisäasiainministeriöön rahaston vastuuviranomaiselle ja sen liitteenä tulee olla kattavien perustelujen lisäksi kaikki muutokseen liittyvät asiakirjat ja mahdollinen uusi budjettiluonnos. Muutoshakemuksen allekirjoittaa hanketta toteuttavan organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava(t) henkilö(t). Muutoshakemus tulee tehdä aina ennen muutoksen toteuttamista. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Tätä myöhemmin tehtyjä muutoshakemuksia ei hyväksytä kuin poikkeustapauksissa. Mikäli hankkeeseen on tehty muutoksia, joihin ei ole saatu vastuuviranomaisen myöntämää rahoituspäätöksen muutosta, niihin liittyvät kulut voidaan hylätä ja rahastosta maksettavaa tukea vähentää tai tarvittaessa periä takaisin Muutokset hankkeen kestoon Hankkeelle voidaan poikkeustapauksissa ja perustelluista syistä myöntää jatkoaikaa lyhyeksi ajanjaksoksi sen vuosiohjelman tukikelpoisuusajan puitteissa, mistä rahoitus on myönnetty. Kaikkien hankkeiden tulee päättyä viimeistään vuosiohjelman rahoituskauden päättyessä. Vuosiohjelmien tukikelpoisuusaika on NN NN+2. Siten esimerkiksi vuosiohjelmasta 2013 rahoitetun hankkeen tulee päättyä viimeistään Vapaamuotoinen jatkoaikapyyntö perusteluineen tulee lähettää kirjallisena rahaston vastuuviranomaiselle sisäasiainministeriöön. Jatkoaikapyyntö tulee jättää viimeistään kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Jatkoajasta annetaan kirjallinen päätös (muutos rahoituspäätökseen). 10
11 3. TUEN MAKSAMINEN Rahaston tuki hankkeelle maksetaan kahdessa tai kolmessa erässä. Valtionavustuslain (688/ momentti) edellytysten täyttyessä maksatuksista ensimmäinen ja toinen erä maksetaan ennakkomaksuna.. Mikäli ehdot ennakkomaksujen maksamiseksi eivät täyty, maksetaan tuki välija/tai loppuraporttien yhteydessä. Loppumaksatus/kolmas erä maksetaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tuen maksaminen edellyttää, että tuen saaja on toimittanut vastuuviranomaiselle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käytöstä sekä hankkeen sisällöstä ja sen toteutumisesta. Maksatusta haetaan maksatushakemuslomakkeella, joka löytyy rahaston verkkosivuilta osoitteesta Maksatushakemuksen allekirjoittaa hakijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava(t) henkilö(t). Maksatushakemuksessa ilmoitetaan haettava erä, hankkeen toteuttajaorganisaation pankkitiedot (IBAN-muodossa) sekä hankkeen vastuuhenkilön ja talousvastaavan yhteystiedot. Lisäksi maksatushakemuksessa sitoudutaan noudattamaan rahaston sääntöjä ja rahoituksen ehtoja. Rahastosta myönnetty tuki maksetaan hankkeen toteuttajaorganisaation maksatushakemuksessa ilmoittamalle tilille Ensimmäinen rahoituserä Rahoituspäätöksen saatuaan hankkeen toteuttaja toimittaa rahaston vastuuviranomaiselle ensimmäisen rahoituserän maksatushakemuksen. Valtionavustuslain (688/ momentti) edellytysten täyttyessä vastuuviranomainen maksaa rahoituspäätöksen mukaisesti enintään 50 % EU-rahoituksen kokonaismäärästä ensimmäisen maksatushakemuksen vastaanoton jälkeen. Vastuuviranomainen tekee rahoituserän maksamisesta maksatuspäätöksen, joka lähetetään hankkeen toteuttajalle. Hankkeen toteuttajan ja mahdollisen hankekumppanin välinen sopimus (ks. kohta 4.1. Hanketoteuttajan ja hankekumppanien tehtävät ja vastuut) tulee toimittaa tiedoksi vastuuviranomaiselle ennen ensimmäisen osarahoituserän maksamista Toinen ja kolmas rahoituserä Toisen ja kolmannen rahoituserän maksamisen edellytyksinä on, että hanketoteuttaja on toimittanut vastuuviranomaiselle hankkeen väli- ja loppuraportin, jotka sisältävät riittävät tiedot hankkeen etenemisestä. Vastuuviranomainen maksaa hankkeelle toisena ennakkomaksuna enintään 30 % myönnetystä EUrahoitusosuudesta väliraportin käsittelyn jälkeen. Väliraportti toimitetaan hankkeen puoliväliä seuraavan 30 päivän aikana, mutta ei kuitenkaan ennen kuin 70 % ensimmäisen osarahoituserän euromäärästä on käytetty. Hanketoteuttaja voi halutessaan jättää toisen ennakkomaksun hakematta, jolloin jäljelle jäävä rahoitusosuus maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Mikäli toista ennakkomaksatusta ei haeta, tulee hanketoteuttajan ilmoittaa siitä vastuuviranomaiselle ja pyydettäessä esittää tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä. Loppuerä myönnetystä EU-rahoitusosuudesta maksetaan, kun hankkeen toimittama loppuraportti vaadittuine liitteineen on hyväksytty vastuuviranomaisen toimesta. Kolmannen rahoituserän suuruus määräytyy hankkeen lopullisten hyväksyttyjen tukikelpoisten kokonaiskustannusten 11
12 perusteella. Rahaston vastuuviranomaisen hankkeille suorittamat maksatukset ovat lopullisia vasta komission tai muiden EU:n toimielinten suorittamien tarkastusten jälkeen. Lisätietoa toisen ja kolmannen EU-rahoituserän maksamisesta on tämän oppaan luvussa 9. joka käsittelee hankeraportointia ja maksatuksia. 12
13 4. HANKKEEN HALLINNOINTI: TEHTÄVÄT JA VASTUUT 4.1. Hanketoteuttajan ja hankekumppanien tehtävät ja vastuut Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on aina hakijaorganisaatiolla. Rahastosta tuettavaa hanketta on hallinnoitava rahaston perustamispäätöksen ja täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Hankkeen toteuttajan vastuut on määritelty rahoituspäätöksessä. Hankkeen toteuttaja on vastuussa siitä, että hanke toteutetaan rahoituspäätöksen mukaisesti ja että hankkeen hallinnointi ja taloushallinto on järjestetty asianmukaisesti. Hankkeen toteuttaja on myös vastuussa siitä, että hankekumppanit noudattavat sekä hankkeen sisältö- että taloushallinnoinnissa rahaston sääntöjä. Mikäli hankkeen toteuttamiseen osallistuu hankekumppani, jolle syntyy hankkeessa kuluja ja jolle hanketoteuttaja siirtää osan EU-tuesta tulee osapuolten laatia keskinäinen kirjallinen sopimus. Sopimuksessa määritellään kummankin osapuolen osalta hanketoteutuksen ehdot ja velvollisuudet. Lisäksi hankesopimuksessa on hyvä määritellä seuraavat asiat: hankekumppanin hankkeessa suorittamaksi sovitut toimenpiteet sekä odotettavat tulokset aikataulu, jossa hankekumppanin suorittamat toiminnot hankkeessa toteutetaan hankekumppanin toiminnoista aiheutuvat kulut hankkeessa sekä niiden kirjaaminen hanketoteuttajan tai hankekumppanin kirjanpitoon hankekumppanin maksama osuus hankkeen kustannuksista hanketoteuttajan hankekumppanille siirtämä osuus EU-tuesta kulujen ja rahoituksen jakautuminen hankkeen toteutuessa suunniteltua pienempänä muut tapauskohtaiset seikat jotka edellyttävät sopimista hankekumppaneiden kesken. Hanketoteuttajan ja hankekumppanin välinen sopimus tulee toimittaa tiedoksi rahaston vastuuviranomaiselle kuukauden kuluessa hankkeen alkamispäivästä. Hankkeen ensimmäinen osarahoituserä maksetaan sen jälkeen, kun sopimus on toimitettu vastuuviranomaiselle. 4.2 Ohjausryhmä Hanketoteuttajaa suositellaan nimeämään hankkeelle ohjausryhmä. Ohjausryhmän tarkoituksena on taata hankkeen johtamisen tueksi mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja valvoa, että hanke toteutuu rahoituspäätöksen, hankesuunnitelman ja budjetin mukaisesti. Ohjausryhmä ohjaa ja tukee hankkeen toimintaa ja osallistuu sen tulosten arviointiin. Tarvittaessa ohjausryhmä voi esittää esim. hankesuunnitelman muuttamista, hankkeen pienentämistä tai jopa hankkeen keskeyttämistä. Hankkeen väli- ja loppuraportit tulee käsitellä ohjausryhmän kokouksessa ennen raporttien toimittamista rahaston vastuuviranomaiselle. Ohjausryhmä ei ole oikeudellisesti vastuussa hankkeesta. Yllä mainittujen edellytysten lisäksi vastuuviranomaisella ei ole ehdottomia ohjeita ohjausryhmän koon tai kokoonpanon suhteen, mutta ohjausryhmän ihanteellinen koko on esim. 4-8 henkilöä hankkeen koosta ja luonteesta riippuen. On suositeltavaa, että ohjausryhmän puheenjohtaja ei ole 13
14 tuensaajaorganisaation edustaja eikä esim. hankkeen projektipäällikkö. Hankeasioita ei katsota käsitellyksi ohjausryhmässä vain yhden jäsenen osallistuessa kokoukseen. Yleinen hyvä käytäntö on, että vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Yksittäisten asioiden käsittelyssä riittää kirjallinen menettely esim. sähköpostitse - tällöin sähköpostitse saadut vastaukset tulee koota asian liitteeksi. Ohjausryhmän kokoonpanon muutoksia ei tarvitse erikseen hyväksyttää vastuuviranomaisella, vaan niistä riittää maininta väli- tai loppuraportissa. Jotta ohjausryhmällä on riittävät tiedot hankkeen tukemiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi, tulee hanketoteuttajan ensimmäisessä kokouksessa esitellä rahoituspäätöksen mukaiset hankkeen tavoitteet, toiminnot, budjetti ja suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltäviä ja pöytäkirjoihin kirjattavia hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita ovat mm.: Rahoituspäätöksen mukaisten tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Hankkeen toiminnan itsearviointi mukaan lukien mm.: o hankkeen etenemisen kokonaisarviointi o mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen o tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen Hankkeen toteuttajaorganisaatiolle tarvittaessa tehtävät ehdotukset hankesuunnitelman muuttamiseksi (toteuttaja tekee varsinaisen muutospyynnön rahoittajalle) sekä niiden perustelut Seurantatiedot, osallistujapalautteet jne. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä tulosten hyödyntäminen Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Tiedottaminen o tiedotussuunnitelma ja sen toteutuminen Väli- ja loppuraportit ja niihin liittyvät kommentit ja palautteet Hankkeen budjetin käyttötilanne, rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hanketyöntekijöiden valinnat tai niiden tiedoksi saattaminen Ohjausryhmässä käsiteltävät asiat tulee kirjata pöytäkirjoihin riittävän kattavasti ja selkeästi, sillä ohjausryhmän pöytäkirjat otetaan huomioon hankkeen raportteja käsiteltäessä ja niistä voi olla hyötyä mahdollisten tarkastusten yhteydessä. 14
15 5. HANKKEEN ASIAKIRJAT JA NIIDEN SÄILYTYS Hankkeen asiakirjat toimivat todistuksena siitä, että hankkeen hallinnointi ja taloushallinto on hoidettu asianmukaisesti. Vastuuviranomaisen lisäksi sekä sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö rahaston tarkastusviranomaisena ja talousyksikkö todentamisviranomaisena että Euroopan komission tarkastajat tai heidän valtuuttamansa tahot suorittavat tarkastuksia hankkeisiin. Tarkastusten aikana asiakirjoja vaaditaan nähtäväksi. Hankkeelta vaadittavat asiakirjat eivät kuitenkaan palvele ainoastaan hallinnon tarkastuksia vaan asianmukaisesti säilytettynä ne toimivat hankkeen toteuttajan turvana mahdollisia epäsäännönmukaisuuksia eli varojen väärinkäytöstilanteita selvitettäessä. Myös toimijoiden oikeusturva edellyttää hankeasiakirjojen säilyttämistä 5.1. Säilytystapa ja -aika Kaikki hankkeen asiakirjat tulee säilyttää yhdessä paikassa. Hankkeelle tulee perustaa hankemappi, joissa kaikki hanketta koskevat asiakirjat ja muu materiaali säilytetään. Hankkeen asiakirjojen säilytysaika on 10 vuotta, joka lasketaan lähtien vastuuviranomaisen suorittamasta loppuerän maksusta tai takaisinperinnästä. Säilytettävien asiakirjojen tulee pääsääntöisesti olla alkuperäisiä. Osa hankkeen alkuperäisistä asiakirjoista voidaan säilyttää jossain yleisesti hyväksytyssä elektronisessa järjestelmässä (esim. laskutositteet), mutta niistä tulee kuitenkin tulostaa kopiot hankemappiin. Hankkeen toteuttajalta tulee löytyä myös kaikki hanketta koskevat hankekumppaneiden asiakirjat. Hankekumppanien kanssa tulee sopia asiakirjojen toimittamisesta hankkeen toteuttajalle säännöllisin väliajoin hankkeen toimeenpanon aikana. Siinä tapauksessa että hankkeen toteuttajan hallussa ovat ainoastaan kopiot hankekumppanin asiakirjoista, tulee hankkeen toteuttajan olla tietoinen mistä alkuperäiset asiakirjat ovat löydettävissä. Tämä tieto tulee olla myös hankemapissa. Mikäli hankkeen toteuttaja ei pysty esittämään tarvittavia asiakirjoja, rahaston vastuuviranomainen voi tarvittaessa ryhtyä myönnetyn rahoituksen osittaiseen tai täysimääräiseen takaisinperintään. Loppuraportin yhteydessä toimitettavassa hankkeen lopettamisilmoituksessa hankkeen toteuttajan tulee ilmoittaa, missä ja miten asiakirjoja säilytetään. Hanketoteuttajan velvollisuutena on pitää hankemappi aina ajan tasalla. Hanketoteuttajan tulee tarkistaa hankemapin rakenne ennen tarkastuskäyntejä ja varmistaa, että se sisältää kaikki hanketta koskevat asiakirjat. Hankemapin tulee olla sellainen kokonaisuus, että siitä voidaan tarkastaa koko hanke yhdellä kertaa vielä vuosien kuluttua hankkeen päättymisen jälkeen. 15
16 5.2. Säilytettävät asiakirjat Hankemapin tulee sisältää ainakin seuraavat asiakirjat: Hankehakemus liitteineen Rahoituspäätös liitteineen Rahoituspäätösten muutoshakemukset ja -päätökset Maksatushakemukset ja -päätökset Ohjausryhmän kokouskutsut ja -pöytäkirjat Sopimukset hankekumppanuudesta ja muut yhteistyösopimukset Henkilöstöön liittyvät päätökset (esim. työsopimukset, päätökset työntekijän siirtämisestä työskentelemään hankkeessa) Työajanseurantalomakkeet Taloudenseurantalomakkeet Tuloslaskelma Kirjanpidon pääkirjaote Laskut ja tositteet, matkaliput ja muut maksutositteet ALV-ohjaus Kilpailutus- ja hankinta-asiakirjat Hankkeen kannalta oleellinen kirjeenvaihto (myös sähköpostit) Väli- ja loppuraportit ja niiden liitteet sekä mahdolliset täydennyspyynnöt ja niiden vastineet Hankkeen tiedotussuunnitelma Julkaisut, raportit tms. hankkeen tuotokset Toteutettujen koulutusten, seminaarien ja tilaisuuksien kutsut, ohjelmat ja raportit Toteutettujen koulutusten, seminaarien ja tilaisuuksien osallistujalistat Kopiot hankkeen tiedotusmateriaalista, kuten lehti-ilmoitukset, tiedotteet, sanomalehdissä ilmestyneet artikkelit, tulosteet hankkeen verkkosivuista Kopio hankkeen lopettamisilmoituksesta 6. HANKKEEN TALOUSHALLINTO Hankkeiden taloushallinnossa noudatetaan paitsi kansallista lainsäädäntöä, myös Euroopan komission säädöksiä. 6.1 Hankkeen kirjanpito Hankkeen tuloista ja menoista on pidettävä kirjanpitoa. Hankkeen kirjanpito voidaan keskittää kokonaan hanketoteuttajan kirjanpitoon, tai kuluja voidaan kirjata myös hankekumppanin kirjanpitoon. Jälkimmäisessä tapauksessa tulee asiakirjojen säilytys järjestää niin, että hanketoteuttajalla on asiakirja-aineistosta vähintään oikeaksi todistetut kopiot myös hankekumppanin osalta. Molemmissa tapauksissa kirjanpitoon tulee perustaa hankkeelle oma projektikoodi, kustannuspaikka tai muu tunniste, jolla kaikki hankkeesta aiheutuvat tulot ja menot 16
17 voidaan yksiselitteisesti erottaa organisaation muusta kirjanpidosta. Menot tulee kirjata kirjanpitoon niin, että selitteistä käy ilmi mistä kulusta on kysymys ja mihin hanketoimintoon kulu liittyy. Kirjanpidon seurantaan ei riitä erillinen excel-taulukko eikä pelkkä tuloslaskelma. Tarkoituksena on, että kirjanpidon pääkirjaotteesta todennetaan mistä kuluista tuloslaskelman kulut koostuvat. Hankeraportoinnin liitteenä toimitettavan pääkirjan otteen todistaa oikeaksi allekirjoituksin hankkeen toteuttajaorganisaation talousasioista vastaavaksi määritetty henkilö, esimerkiksi kirjanpitäjä tai taloussihteeri. Hankkeen kirjanpidon otteen ja taloudenseurantaan merkittyjen hankkeen toteutuneiden kulujen tulee olla yhtenevät. 6.2 Kulujen kirjaaminen taloudenseurantalomakkeelle Kirjanpidon lisäksi hankkeen kulut kootaan vastuuviranomaisen toimittamalle taloudenseurantalomakkeelle, joka on esitäytetty rahoituspäätöksen liitteenä olevilla budjettitiedoilla. Toteutuneet kustannukset eritellään taloudenseurantalomakkeelle niin, että yhteys alkuperäiseen budjettiin sekä hyväksyttyihin hanketoimintoihin on helposti todennettavissa. On suositeltavaa, että taloudenseurantalomaketta täyttäessä lomakkeen toteumasaraketta verrataan vasemman puolen budjettisarakkeeseen. Taloudenseurantalomakkeen toteumasarakkeeseen merkittyjen kulujen tulee olla budjettisarakkeen kulukohtien mukaisia. Mikäli kulu on kirjattu hankekumppanin kirjanpitoon, tulee siitä olla selkeä merkintä tai maininta kyseisen kulun kohdalla taloudenseurantalomakkeessa. Taloudenseurantalomakkeella raportoidaan kaikki hyväksytyn hankebudjetin mukaiset kulut riippumatta siitä, mistä lähteistä kulu on rahoitettu. Kuluja ei siis jaotella taloudenseurantalomakkeessa rahoittajan mukaan. 6.3 Tulojen kirjaaminen Hankkeen kaikkien tulonlähteiden osuudet on kirjattava tuensaajan tilikirjanpitoon, ja ne on voitava eritellä ja tarkastaa. Hankkeen tuloiksi katsotaan kaikki rahoitusosuudet, jotka on myönnetty sille rahastosta taikka julkisista tai yksityisistä lähteistä, mukaan luettuna lopullisen tuensaajan oma rahoitusosuus, sekä hankkeen mahdollinen tuotto. Tuotolla tarkoitetaan hankkeelle muodostuneita tuloja myynnistä, vuokrauksesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista lähteistä. 17
18 7. TUKIKELPOISUUSEHDOT Tukikelpoisuuden lähtökohtana on, että raportoitavien menojen on oltava hankkeen rahoituspäätöksellä hyväksytyn budjetin mukaisia ja vastattava hankkeen toteuttajan tai hankekumppaneiden tosiasiassa suorittamia maksuja, jotka on kirjattu hanketoteuttajan tai hankekumppanin kirjanpitoon. Niiden on oltava (käteis)maksutapahtumia, kuitenkin lukuun ottamatta poistoja. Pääsääntöisesti menot on todennettava alkuperäisillä laskuilla, maksutositteilla ja -asiakirjoilla. Jos tämä ei ole mahdollista, menojen tueksi on esitettävä vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat tai tositteet. Erityisesti on huolehdittava siitä, että menot on: kirjattu hankkeen kirjanpitoon hankkeen projektikoodilla tai erillisellä kustannuspaikalla, määritetty Suomessa sovellettavien kirjanpitosäännösten ja tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti, ja ilmoitettu sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tukikelpoisten menojen on täytettävä seuraavat ehdot: Niiden on liityttävä suoraan rahoituspäätöksessä lueteltuihin tukikelpoisiin toimiin Niiden on oltava tarpeellisia kunkin rahaston vuosiohjelmassa sekä rahoituspäätöksen liitteenä olevassa hankekuvauksessa kuvailtujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimintojen toteuttamiseksi Ne eivät liity organisaation perustoimintoihin tai muihin hankkeen ulkopuolisiin toimintoihin, kuten organisaation kehittämis- tai virkistystoimintaan tms. Niiden on oltava kohtuullisia ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden osalta; Niiden on täytynyt aiheutua lopulliselle tuensaajalle ja/tai hankekumppaneille; Niiden on liityttävä rahaston kohderyhmään; Niiden on täytynyt aiheutua rahoituspäätöksen erityismääräysten mukaisesti; Tukikelpoisten menojen on täytynyt aiheutua rahoituspäätökseen kirjatun hankkeen keston aikana. Poikkeuksena sääntöön ennen tukikelpoisuusaikaa hankittujen hankkeen käytössä olevien laitteiden poistot ovat tukikelpoisia hankkeen tukikelpoisuusajan osalta. Niitä ei ole rahoitettu/haettu rahoitettavaksi hankkeen budjetin ulkopuolisista lähteistä, esim. muista Euroopan unionin rahoituslähteistä. Seuraavassa on eritelty tukikelpoiset kustannuslajit sekä niihin liittyvät ohjeet: 7.1. Henkilöstökustannukset ja niiden dokumentointi Henkilöstökustannuksiin voidaan sisällyttää ainoastaan sellaisten henkilöiden palkkakustannuksia, jotka työskentelevät suoraan kyseisessä hankkeessa, ja joiden tehtävät ovat oleellisia ja keskeisiä hankkeen toteutuksen kannalta. Hankeorganisaation ulkopuolelta palkattujen kouluttajien ja muiden ulkopuolisten työntekijöiden palkkiot merkitään ostopalveluihin ja niissä on noudatettava ostopalveluihin liittyviä sääntöjä ja ohjeita (ks. kohta 7.7. Ostopalvelut). Hyväksyttäviä henkilöstökustannuksia ovat hankkeen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön todelliset palkkakustannukset, niistä aiheutuvat sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kustannukset. 18
19 Lomarahat ovat tukikelpoisia vain hankkeessa työskentelyajan osalta. Jos lomarahat maksetaan kerran vuodessa, ovat ne tukikelpoisia ainoastaan kyseisellä lomakaudella hankkeessa työskenneltyjen kuukausien osalta. Hankkeen päättymisen jälkeen maksettavat hankkeen aikana ansaitut lomarahat voidaan kirjata hankkeelle lomapalkkavarauksena. Hankkeen hyväksyttävät henkilöstökustannukset on merkitty rahoituspäätöksen liitteenä olevaan hankkeen budjettiin. Kaikilla hankkeen työntekijöillä tulee olla työsopimus ja/tai päätös henkilön siirtämisestä työskentelemään hankkeessa. Henkilöstön palkkauksessa tulee noudattaa voimassaolevia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä. Palkkauskustannusten tulee olla alan taulukkopalkkojen ja muiden yleisten sekä tuensaajan omien palkkauskäytäntöjen mukaisia (esim. kunnalla ja valtiolla niiden hyväksymiä sopimuspalkkoja). Verot ja lakisääteiset maksut (erityisesti välittömät verot ja palkkojen sosiaaliturvamaksut) ovat tukikelpoisia menoja vain, jos hankkeen toteuttaja on ne todella maksanut. Mahdolliset bonukset, kannustimet, voitonjako-ohjelmat tai muut työsuhde-edut kuten lounas- tai liikuntasetelit eivät ole tukikelpoisia. Julkisten tahojen henkilöstön palkkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet hanketoiminnoista. Näiden hanketoimintojen tulee olla sellaisia, joita kyseinen julkinen taho ei toteuttaisi, ellei asianomaista hanketta olisi otettu toteutettavaksi. Henkilöstö tulee siirtää tai nimetä toteuttamaan hanketta organisaation kirjallisella päätöksellä. Taloudenseurantalomakkeella eriteltyjen palkkakulujen tulee vastata loppuraporttilomakkeen kohdan 2 listausta hankkeen henkilöstöstä. Palkkakulut eritellään taloudenseurantalomakkeelle henkilöittäin ja kuukausittain. Lomakkeelle eritellään kuukausittain joka neljännelle riville henkilön palkka ja aika jona kulut ovat syntyneet, palkan sivukulut, mahdolliset lomarahat, sekä mahdolliset muut kulut Osa-aikaiset työntekijät ja työajanseuranta Kaikkien hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien tulee pitää kirjaa hankkeessa toteutuneista työtunneista. Osa-aikaisten työntekijöiden palkkoja ei hyväksytä prosenttiosuuksiin perustuen, vaan palkat tulee raportoida, ja ne maksetaan hankkeelle todellisuudessa tehtyjen työtuntien perusteella. Työajanseurantalomakkeelle tulee merkitä päivittäin tehdyt työtunnit sekä työtehtävät. Työajanseurantalomakkeen tulee olla sekä työntekijän että hänen esimiehensä allekirjoittama. Työajanseurannan tulee täsmätä taloudenseurantalomakkeeseen kirjattuihin palkkoihin. Mikäli työajanseuranta puuttuu, osa-aikaisten työntekijöiden palkkakulut eivät ole tukikelpoisia Matkakustannukset Hankkeen toteuttamiseen liittyvät matkakustannukset ovat tukikelpoisia halvimman matkustustavan mukaisina ja toteutuneiden kustannusten perusteella. Korvauksen perustana on yleensä halvin julkinen kulkuväline. Kustannusten on oltava valtion matkustussäännön mukaisia, ja mahdollisten korvausten verohallinnon ohjeiden mukaisia. 19
20 Lentomatkat ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km, tai jos matkakohteen sijainti edellyttää lentämistä. Lentäminen katsotaan sallituksi myös, jos se on kustannuksiltaan halvin matkustusvaihtoehto. Tässä tapauksessa hanketoteuttajan tulee kuitenkin kyetä osoittamaan, että lentäminen oli edullisin vaihtoehto kyseisenä ajankohtana ja kyseisellä matkustusreitillä. Lentoliput ja tarkistuskortit (boarding pass) on ehdottomasti säilytettävä. Korvaus oman auton käytöstä lasketaan yleensä julkisten liikennevälineiden käytöstä aiheutuvien kustannusten perusteella. Oman auton käyttö tai taksin käyttö tulee perustella aina erikseen matkalaskussa tai sen liitteenä olevassa selvityksessä. Ilman riittäviä perusteluja ne eivät ole tukikelpoisia. Hankkeen taloudenseurantalomakkeessa tulee selvittää matkan tarkoitus eli mihin hankekuvauksessa hyväksyttyyn hanketoimintoon matka liittyy, mistä minne matkustettiin, matkan ajankohta, matkustajat ja matkustustapa Laitteet Hanketoimintojen toteuttamisessa tarpeelliset laitehankinnat ovat tukikelpoisia, mikäli laitehankinnat on ennakoitu hankkeen budjetissa ja ne on hankittu hankesuunnitelman mukaisesti sellaisena ajankohtana, että niitä voidaan hankkeessa todellisuudessa hyödyntää. Esimerkiksi hankkeen viimeisten kuukausien aikana hankitut laitteet eivät pääsääntöisesti ole tukikelpoisia. Tällöin laitehankintaan liittyvät kulut voidaan hylätä vaikka laite olisi sisällytetty hankkeen budjettiin. Laitteiden teknisten ominaisuuksien on täytettävä hankkeen täytäntöönpanoa koskevat tekniset vaatimukset, ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja. Tavanomaisia toimistolaitteita (kuten tulostin, kannettava tietokone, faksi, kopiokone, puhelin ja kaapelit) koskevat kulut eivät ole tukikelpoisia suorina kustannuksina, vaan ne on katsottava hallintokuluiksi Vuokraus ja leasing Vuokraus- ja leasingtoimiin liittyvät menot ovat kelpoisia yhteisrahoitukseen, jollei Suomessa voimassa olevista lainsäädännöstä ja käytännöstä eikä hankkeeseen liittyvän vuokrauksen tai leasingin kestosta muuta johdu Ostaminen Rahaston perustamispäätöksessä (574/2007/EY, art. 5, c-f alakohdat) mainittujen laitteiden 1 hankintaan liittyvät kulut ovat kelpoisia yhteisrahoitukseen. Tällaiset kulut ovat kelpoisia yhteisrahoitukseen oston kokonaiskustannuksen tai osakustannuksen perusteella, jos 1 Esimerkkejä päätöksen 574/2007/EY artiklassa 5 (alakohdat c-f) mainituista laitteista: Toimintavälineet, kuten tunnistimet, videovalvontavälineet tai asiakirjojen tutkintavälineet; ulkorajojen valvontaan tarkoitetut kulkuneuvot, kuten ajoneuvot, alukset, helikopterit ja erityisesti rajavalvontaan varustetut kevyet ilma-alukset; sekä tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmät. 20
SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus
SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi
LisätiedotSOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku
SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa
LisätiedotSOLID hankkeiden neuvontatilaisuus
SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus Iikka Saunamäki Artsi Alanne Helsinki 2.9.2013 4.9.2013 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi
LisätiedotSOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen
SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan
LisätiedotSOLID-rahastoseminaari 19.5.2015
SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi
LisätiedotOpas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013
SOLID-rahastot Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013 Euroopan pakolaisrahasto Kotouttamisrahasto Paluurahasto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 1.1. MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET... 4 1.2. YHTEISVASTUUN
LisätiedotSOLID -rahastojen neuvontatilaisuus
SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus Euroopan pakolaisrahasto (ERF) Kotouttamisrahasto (IF) Paluurahasto (RF) Helsinki 7.2.2011 7.2.2012 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös
LisätiedotHankkeiden loppuraportointi
15.11.2012 Hankkeiden loppuraportointi Sisältöraportointi Yleistä loppuraportoinnista Loppuraportin kautta vastuuviranomainen ja komissio saavat tiedot hankkeen toteutuksesta Raportointi on edellytys EU-rahoituksen
LisätiedotHanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020
Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen
Lisätiedotxxxx [kohta poistetaan jos ei relevantti]
SISÄASIAINMINISTERIÖ Euroopan pakolaisrahasto xx.12.201x SmDno/201x/xxxx EUROOPAN PAKOLAISRAHASTO - VUOSIOHJELMA 201x RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen Euroopan pakolaisrahastosta Toteuttajan nimi
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä
LisätiedotSisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto
Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto XX.XX.XXXX PALUURAHASTO - VUOSIOHJELMA XXXX RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen paluurahastosta
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä
LisätiedotHanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti
Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään
LisätiedotPIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%
PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki
LisätiedotHanketukien maksatus 2014-2020
Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen
LisätiedotTietoisku maksatushakemuksista
Tietoisku maksatushakemuksista Sisäasioiden rahastot Sonja Lyytikäinen 8.6.2017 Miksi raportoidaan? Hankkeen seuranta niin rahoittajan kuin tuen saajankin näkökulmasta Rahoituksen käyttäminen tukipäätöksen
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmallit
Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin
LisätiedotEUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille
EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen
LisätiedotKirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä
Kirjanpito ja kustannukset Jarmo Heikkilä Kirjanpito Kirjanpitoon hankkeelle oma kustannuspaikka tai tili Kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan kirjanpitoa Tuettavan toimepiteen kirjanpito tulee
LisätiedotAlueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)
Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä
LisätiedotMaksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.
LisätiedotTUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN
TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset
LisätiedotMaksatus Lump sum -hankkeissa
Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa
LisätiedotYRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...
LisätiedotLIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. YKSIKKÖKORVAUKSIIN PERUSTUVIIN BUDJETTIKOHTIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT
LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. YKSIKKÖKORVAUKSIIN PERUSTUVIIN BUDJETTIKOHTIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT I.1 Yksikkökorvausten tukikelpoisuusehdot Silloin kun tukea myönnetään yksikkökorvaukseen perustuvana
LisätiedotMAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE
Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai
LisätiedotMaksatushakemusklinikka EU:n sisäasioiden rahastot. Artsi Alanne, Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen ja
Maksatushakemusklinikka EU:n sisäasioiden rahastot Artsi Alanne, Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen 7.2.2018 ja 12.2.2018 Raportointijaksot Vakioidut raportointijaksot: Kustannukset jaksolta 1.1.-30.6.N 1.7.-31.12.N
LisätiedotTeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta
TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Yritysten de minimis -avustus 30.8.2017 DM 1817112 v.2 Copyright Tekes Projektin vastuullinen johtaja: Lue rahoituspäätös
LisätiedotHallinnointikoulutus EU:n sisäasioiden rahastot AMIF ja ISF. Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen ja
Hallinnointikoulutus EU:n sisäasioiden rahastot AMIF ja ISF Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen 7.11.2018 ja 14.11.2018 Tukipäätös valmisteilla Tukipäätös tehty Hanke alkaa Hankkeen toteutus Välimaksatushakemuksien
LisätiedotHankehallinnointikoulutus
Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia
LisätiedotMaksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen
Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita
LisätiedotHallinnollinen koulutus
Hallinnollinen koulutus Sisäasioiden rahastot ISF, AMIF Sonja Lyytikäinen 8.6.2017 Yleiset velvoitteet laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) asetus sisäasioiden rahastoista (351/2015) EU:n yleisasetus
LisätiedotRahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä
Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten
LisätiedotHankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen
Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle
LisätiedotLattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke
Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke Info toimenpiteiden toteuttajille 29.10.2018 Leader Varsin Hyvä Eeva Mettala-Willberg Toimenpiteen aloittaminen Toimenpiteen toteuttamisen on saanut aloittaa
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotYksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info
Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotLump sum pähkinänkuoressa
Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen
LisätiedotPEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015
1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta
LisätiedotTukikelpoisuus ja kustannukset flat rate hankkeissa. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Tukikelpoisuus ja kustannukset flat rate hankkeissa EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Tukikelpoisia, hyväksyttävät kustannukset ovat: Rakennerahasto-ohjelman mukaisia Hyväksytyn rahoituspäätöksen
LisätiedotHYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA. Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä
HYVÄÄ LAATUA KOHTUULLISILLA KUSTANNUKSILLA Tukikelpoisuusasetus 29.11.2007 Hankintojen kilpailuttaminen Hankkeiden viestintä TUKIKELPOISUUDEN EDELLYTYKSET Kustannukset aiheutuneet päätöksessä hyväksyttynä
LisätiedotSOLID-rahastojen neuvontatilaisuus uusille hankkeille
SOLID-rahastojen neuvontatilaisuus uusille hankkeille SOLID-RAHASTOT Artsi Alanne Angelika Forsström Elina Sillanpää 7.2.2012 Lähtökohta Hankkeesta on tehty rahoituspäätös Hankkeen budjetti on hyväksytty
LisätiedotHallinnollinen koulutus
Hallinnollinen koulutus Sisäasioiden rahastot AMIF Sonja Lyytikäinen Helsinki 27.1.2016 Yleiset velvoitteet laki sisäasioiden rahastoista asetus sisäasioiden rahastoista EU:n yleisasetus (horisontaaliasetus)
LisätiedotTuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA
Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat
LisätiedotHallinnointikoulutus EU:n sisäasioiden rahastot
Hallinnointikoulutus EU:n sisäasioiden rahastot 21.5.2019 Tukipäätös valmisteilla Tukipäätös tehty Hanke alkaa Hankkeen toteutus Välimaksatushakemuksien raportointi Talous- ja toiminnallisia tarkastuksia
LisätiedotTulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja
HANKKEEN RAHOITUS BUDJETTI TOTEUMA Kansallinen osuus 21 219,19 50,00 % 16 416,93 49,16 % EU-osuus 21 219,19 50,00 % 16 975,36 50,84 % YHTEENSÄ 42 438,38 100,00 % 33 392,29 100,00 % HANKKEEN KUSTANNUKSET
LisätiedotTulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja
HANKKEEN RAHOITUS BUDJETTI TOTEUMA Kansallinen osuus 21 219,19 50,00 % 16 416,93 49,16 % EU-osuus 21 219,19 50,00 % 16 975,36 50,84 % YHTEENSÄ 42 438,38 100,00 % 33 392,29 100,00 % HANKKEEN KUSTANNUKSET
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?
Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö
Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotTUKISOPIMUS KAAKKOIS-SUOMI - VENÄJÄ CBC
TUKISOPIMUS KAAKKOIS-SUOMI - VENÄJÄ CBC 2014 2020 Tukisopimuksen tunnusnumero Hankkeen nimi Hankkeen lyhenne Sopimuksen osapuolia ovat Kaakkois-Suomi Venäjä
Lisätiedot(2011/151/EU) (6) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan. (8) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ulkorajarahaston
L 62/32 Euroopan unionin virallinen lehti 9.3.2011 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2011, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007 2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
LisätiedotTempo! De minimis -rahoitus
Tempo! De minimis -rahoitus Kustannusseurannan keventämisen pilotti 1.6.2017 31.5.2018 Miten projektin tavoitteita seurataan ja miten eteneminen raportoidaan Tekesille? Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot
LisätiedotLakikoulutuspäivä Tuula Manelius
Lakikoulutuspäivä Rahoituslaki, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus, valtionavustuslaki Rahoituslain soveltamisala rakennerahastoasioissa jakautuu kahteen eri malliin. 1) Osa rakennerahastotoimijoista
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
Lisätiedot7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.
7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotYritystuen maksaminen
Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Anne Juutilainen 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan alueellinen
LisätiedotHallinnointikoulutus. EU:n sisäasioiden rahastot ISF, AMIF. Artsi Alanne, Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen
Hallinnointikoulutus EU:n sisäasioiden rahastot ISF, AMIF Artsi Alanne, Riikka Karlsson, Tuure Lehtinen 22.5.2018 Yleiset velvoitteet laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) asetus sisäasioiden rahastoista
LisätiedotTalousasiat. KA1 - Liikkuvuus 2014
Talousasiat KA1 - Liikkuvuus 2014 Budjetin kululuokat Matkatuki (Travel) kilometritaulukon mukaan/matkan pituus/ / henkilö Organisointituki (Organisational support) /henkilö Yksilötuki (Individual support)
LisätiedotMaaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille
Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017
LisätiedotPois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.
Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotTUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE)
1 (6) 12.1.2017 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKKEISSA, JOISSA VÄLILLISET KULUT KORVATAAN PROSENTTIMÄÄ- RÄISENÄ (NS. FLAT RATE) Keski-Suomen liitto myöntää tukea maakunnan kehittämisraha-, EAKR- ja ESR-
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi
LisätiedotESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013
ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotKirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1
Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän
LisätiedotValittavat kustannusmallit
Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten
LisätiedotPOP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA
POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA 1. SOPIMUSOSAPUOLET Projektin toteuttaja: Y-tunnus: Osoite: Projektin tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Y-tunnus: 0922484-4 Osoite: Sepänkatu
LisätiedotUlkorajarahasto (EBF)
Ulkorajarahasto (EBF) Hakuilmoitus (kiinnostuksenilmaisupyyntö) ja ohjeet hakemuksen täyttämiseksi v. 2013 vuosiohjelmasta rahoitettavia hankkeita varten Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1. Yhteisvastuun
LisätiedotASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)
VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle
LisätiedotVALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...
LisätiedotEuroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund HAAPA
Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund HAAPA Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishanke Kohderyhmänä haavoittuvat ryhmät Lapset
LisätiedotMaaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.
Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset
LisätiedotPäätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ]
Avustuspäätös, MALLI Päätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ] Päähakija Yhteistyökumppanit Avustushakemus Päätös (liite 1.) Ympäristöministeriö on valtionavustuslain
LisätiedotVERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13
VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Lisätiedot2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero
Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotValtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä.
Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä. Valtionavustuspäätös Valtiovarainministeriö tekee kirjallisen
LisätiedotLiikkuvuushankkeen hallinto ja talous
Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen
LisätiedotRAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR
27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa
LisätiedotTempo-projektin raportointi
Tempo-projektin raportointi Aloituspalaveriohje: Näin raportoit projektista ja seuraat tavoitteiden saavuttamista 15.10.2018 (DM 2091936 v.1) Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot huolellisesti
LisätiedotTekesin rahoituspäätös ja siihen liittyvät velvoitteet Anne-Maj Virvelä
Tekesin rahoituspäätös ja siihen liittyvät velvoitteet 7.11.2017 --- Anne-Maj Virvelä Ennen koulutusta 1. Mitä tiedän aiheesta etukäteen? 2. Mitä haluan oppia koulutuksessa? Pohdi vähintään 2 kysymystä
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
LisätiedotTurvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015 Helsinki, Tampere, Oulu 15.- 17.6.2015 Iikka Saunamäki, Kristiina Mauriala, Elina Sillanpää Esityksen sisältö Rahastojen
LisätiedotVaihe 3: Varmista, että hanke täyttää taloudelliset ehdot
Vaihe 3: Varmista, että hanke täyttää taloudelliset ehdot Tukimuodot Tuki voidaan myöntää seuraavissa muodoissa1: korvataan tietty osuus toteutuneista tukikelpoisista kustannuksista: esimerkiksi strategisten
LisätiedotTurvakotipalvelut, talousasiat
Turvakotipalvelut, talousasiat Alustavia linjauksia 20.3.2015 20.3.2015 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Yleistä Turvakotipalvelujen tuottajille vuosittain maksettavan korvauksen kokonaismäärä valtion
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
Lisätiedot