Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen
|
|
- Maija-Liisa Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/ /2012 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti Aki Pesola, Erkka Ryynänen
2 Sisältö Esipuhe... 3 Lyhenteet Yhteenveto Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistä Rakennuskanta ja kaavoitus Elinkeinorakenne Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Lämmön tuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet Puupolttoaineet Peltobiomassat Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkoenergia Vesivoima Lämpöpumput Yhteenveto Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Muiden omistuksessa olevat kohteet Toimenpiteiden rahoitusmallit Jatkoselvitykset ja -tutkimukset Rakennusten energiatehokkuus ja lämmitysratkaisut Vesistölämmön hyödyntäminen Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Seuranta ja tiedottaminen Lähteet Liite 1. Hyödyllisiä tietolähteitä Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
3 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Kuhmoisten kunnan nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpideehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä niihin liittyvät hiilidioksidipäästöjen muutos. Kuhmoisten kunnalle ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kuntakatselmus tehdään samanaikaisesti Padasjoen uusiutuvan energian kuntakatselmuksen kanssa, jolloin voidaan tunnistaa myös molempien kuntien yhteisiä hankeaihioita. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Kuhmoisten kunta (40 %). Työ toteutettiin loka-joulukuussa Tarkastelussa käytetty tarkasteltu referenssivuosi oli Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Padasjoen ja Kuhmoisten kuntien ympäristösihteeri Maria Virtanen sekä Suomen Ympäristökeskuksen Hiilineutraalin kunnat -hankkeen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat toteuttaneet DI Aki Pesola (vastuullinen katselmoija, todistusnumero kk103) ja DI Erkka Ryynänen Gaia Consulting Oy:stä. 3 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
4 Lyhenteet Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. CHP-laitos Energialähde Energiatase Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista Kaukolämpö Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja - jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen Lämpökeskus Lämpöyrittäjä POK POR TEM TMA Tuontisähkö Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Työ- ja elinkeinoministeriö Takaisinmaksuaika (investoinnissa) Tässä: kunnan rajojen ulkopuolella tuotettu sähkö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine) Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa 4 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
5 1 Yhteenveto 1.1 Katselmuskunta Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkasteluvuosi on Mikäli kyseisen vuoden tietoa ei ole ollut saatavilla, on tämä mainittu raportissa erikseen. Kuhmoisten kunnan kokonaispinta-ala on 936,7 km² ja asukasluku Kuhmoisissa on yksi taajama, Kuhmoinen, jossa asuu suuri osa kunnan asukkaista. Lisäksi kunnassa on joukko pienempiä kyläkeskuksia. Kuhmoisten taajamassa öljy oli vuonna 2011 pääasiallinen lämmitysmuoto. Lisäksi sähköä käytettiin jonkin verran kunnan rakennuksissa. Koulut ovat hakepohjaisessa alueellisessa lämpöverkossa. Keskustaajamaan on rakenteilla kaukolämpöverkko, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2013 aikana ja johon on tarkoitus liittää suuri osa kunnan keskustaajaman nykyisistä öljylämmitteisistä kiinteistöistä. Varsinaisen kaukolämmön tuotannosta vastaa Kuhmoisten Lämpö Oy. Teollisuudessa lämpöä tuotetaan jonkin verran teollisuuden sivuvirroista ja maatiloilla hakkeella, oljella ja muulla biopolttoaineella. Kuhmoinen kuuluu Suomen vilkkaimpiin kesämökkikuntiin ja alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Näiden pääasiallinen lämmitysmuoto on sähkö. CO2-päästöt Sähkö tnco2 Lämpö tnco2 Häviöt Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö Häviöt (tuonti) 18,5 GWh Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 5 % Muut 2,6 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Sähkön kulutus 10,8 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 12 % Asuminen ja maatalous n. 20 % Palvelut ja rakentaminen n. 68 % Kuva 1. Kuhmoisten kunnan energiatase vuonna Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
6 Kuhmoisten energiatase on esitelty kuvassa 1. Tärkein lämmitysmuoto on tällä hetkellä kevyt polttoöljy, mutta myös sähkö ja puu ovat tärkeässä roolissa. Sähkölämmityksen merkitystä kasvattavat kesämökit, joiden osuus sähkönkulutuksesta on merkittävä. Pientalot kuluttavat miltei 50 % kunnan lämmöstä ja asuinrakennukset yhteensä noin 60 %. Näiden lisäksi kesämökit ja muut rakennukset ovat merkittäviä lämmön kuluttajia molemmat reilun 15 % osuudella. Kunnan alueella sijaitsee pienvesivoimala, jonka vuotuinen tuotanto on noin 100 MWh. Sähkölämmityksen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on yli 60 %. 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuhmoisten kunnassa käytetään uusiutuvaa energiaa kiinteistöjen erillislämmityksessä. Kunnalla on potentiaalia tuottaa lämpöä ja sähköä huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvilla energialähteillä. Merkittävin potentiaali on tuulivoiman ja puupolttoaineiden lisähyödyntämisessä. Osa tästä potentiaalista tulee käyttöön jo lähiaikoina, kun kunnan keskusta-alueen merkittävimmät energiankuluttajat liitetään hakepohjaiseen kaukolämpöön. Taulukossa 1 on esitetty uusiutuvan energian nykykäyttö/-tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet Kuhmoisissa. Hyödyksi saatava lämpömäärä on joidenkin energialähteiden osalta taulukossa esitettyä alhaisempi, sillä arvoissa ei ole huomioitu energiantuotannon hyötysuhteita (nämä on merkitty taulukkoon tunnuksella käyttö ). Taulukon oikeanpuoleisessa sarakkeessa on kerrottu oletukset, joihin lisäämismahdollisuudet perustuvat. Tuulivoiman tekninen kokonaispotentiaali Kuhmoisissa on huomattava, sillä kaksi Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä tunnistetuista merkittävistä tuulivoima-alueista sijaitsee kunnan alueella. Keskipitkällä aikavälillä tuulivoimahankkeiden onnistuminen riippuu ennen kaikkea alueellisista tuuliolosuhteista ja asukkaiden suhtautumisesta. Moni lupaava hanke on kaatunut lähialueen asukkaiden valituksiin. Kuhmoisten omista metsistä saatavan puubiomassan tuleva hyödyntäminen riippuu siitä, mistä lämpöyrittäjä hankkii kaukolämmön tuotannossa käyttämänsä hakkeen. Puupolttoaineiden lähiajan hyödyntämispotentiaali kaukolämmön tuotannossa on tässä arvioitu suuremmaksi kuin erillislämmityksessä. Kunnalla on kuitenkin vielä huomattava määrä vapaata metsäenergiapotentiaalia, jota voivat hyödyntää niin kunnan asukkaat kuin muut yksityiset tahot entistä tehokkaammin erillislämmöntuotannossa. Lämpöpumppujen lyhyen aikavälin hyödyntämismahdollisuuksia on arvioitu kunnan kiinteistöjen osalta siten, että tarkastelussa otetaan huomioon sekä maalämpöpumput että ilmalämpöpumput. Taulukossa 1 esitetystä potentiaalista noin 70 % koostuu maalämmöstä ja loppuosa ilmalämpöpumppujen tuottamasta lämmöstä. Mikäli kunnan lämmöntarve pysyisi ennallaan, kaikki kunnan alueen kiinteistökohtaiset öljylämmitysjärjestelmät korvattaisiin maalämpöjärjestelmillä sekä kaikkiin sähkölämmitteisiin erillispientaloihin hankittaisiin ilmalämpöpumput 1, muodostuisi lämpöpumpuilla tuotetuksi lämpömääräksi vuositasolla vajaa 23 GWh. Tämä vastaa lähes 40 % koko kunnan rakennuskannan vuotuisesta lämmönkulutuksesta. 1 Oletuksena sähköenergian säästö vuositasolla 20 % ja pumpun lämpökerroin 2. 6 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
7 Kuhmoisten nauta- ja sikatiloilta sekä jätevedenpuhdistamolta saatavan lietteen kokonaisenergiapotentiaali on noin 2,4 GWh. Kunnan lietepotentiaali jakautuu usean eläintilan kesken. Tämä tarkoittaa, että lietettä jouduttaisiin keräämään ja kuljettamaan useasta paikasta, jolloin investointi mahdolliseen biokaasulaitokseen ei välttämättä muodostu logistiikkakustannusten vuoksi kannattavaksi. Taulukko 1. Uusiutuvan energian nykykäyttö tai -tuotanto sekä lähiajan lisäämismahdollisuudet. Käyttö/tuotanto 2011 [GWh] Lähiajan lisäämismahdollisuudet [GWh] Huomioita Puupolttoaineet (käyttö) - aluelämmön tuotannossa 0,0 9,6 Mikäli kaikki alustavassa suunnitelmassa kaukolämpöverkkoon ehdotettavat rakennukset liitetään kaukolämpöön. Oletettu, että pääpolttoaineella katetaan 90 % vuotuisesta tuotannosta ja kattilahyötysuhde on 85 %. - erillislämmityksessä 21,7 4,8 Mikäli 20 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan käyttämään puupolttoaineita (hake/pelletti). Kattiloiden hyötysuhteiden oletetaan pysyvän entisellään (80 %). Peltobiomassat (käyttö) 0,0 1,0 Mikäli kaikki alustavassa suunnitelmassa kaukolämpöverkkoon ehdotettavat rakennukset liitetään kaukolämpöön ja pääkattilan tuotannosta 10 % katetaan peltobiomassalla. Biokaasu (käyttö) 0,0 1,7 Mikäli toteutetaan raportissa esitetty biokaasulaitos ja syötetään tuotettu lämpö tulevaan kaukolämpöverkkoon. Luvussa on mukana myös liikennepolttoaineen energiasisältö. Jätepolttoaineet (käyttö) 0,0 0,0 Ei taloudellisesti kannattavaa rakentaa omaa jätteenpolttolaitosta. Tuulivoima (tuotanto) 0,0 150,0 Mikäli toteutetaan puolet Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä esitetyistä tuulivoimaloista, jotka sijaitsevat Kuhmoisten kunnan alueella. Aurinkosähkö (tuotanto) 0,0 0,2 Mikäli 15 kunnan omistamistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä ja 10 %:iin kunnan alueen erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkopaneelijärjestelmä. Aurinkolämpö (tuotanto) 0,0 0,4 Mikäli 15 kunnan omistamaan rakennukseen integroidaan 50 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä ja 30 %:iin kunnan alueen öljylämmitteisistä erillispientaloista asennetaan 10 m2:n aurinkokeräinjärjestelmä. Vesivoima (tuotanto) 0,1 0,0 Arvioitu, että potentiaali kokonaan käytössä. Lämpöpumput (pumpuilla tuotettu lämpö) 2,5 2,7 Yhteensä 24,3 170,4 Mikäli 10 % kunnan alueen talokohtaisista öljylämmitysjärjestelmistä vaihdetaan maalämpöjärjestelmään ja 20 % sähkölämmitteisistä erillispientaloista hankkii ilmalämpöpumpun (sähköenergiansäästö vuositasolla 20 % ja lämpökerroin 2,5). Uusiutuvalla energiantuotannolla ja paikallisia energialähteitä hyödyntämällä voidaan saavuttaa positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös kustannussäästöjä sekä tehostaa alueen elinkeinorakennetta. Katselmuksessa tarkasteltiin Metecon ja Harmonia-Kalusteen teollisuuskiinteistöissä olevan öljylämmitysjärjestelmän korvaamista pellettilämmityksellä tai maalämmöllä. Ehdotetuilla toimenpiteillä öljynkulutusta voitaisiin vähentää kohteessa vuosittain noin litralla. Toimenpiteiden vaikutus energialähteiden kulutukseen Kuhmoisten kunnan alueella on esitetty taulukossa 2. Toimenpiteiden jälkeiset energialähteiden kulutukset on kiinteistöjen osalta laskettu kannattavamman investoinnin mukaisesti, eli pellettikattilainvestoinnille. Lisäksi on oletettu, että kunnan alueelle rakennetaan biokaasulaitos. 7 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
8 Laskelmista nähdään, että energialähteiden kulutus on toimenpiteiden jälkeen suurempi kuin nykytilanteessa. Tämä johtuu siitä, että biokaasu ei tässä tapauksessa korvaa muuta tuotantoa, vaan se käsitellään lisäpolttoaineena kaukolämpöjärjestelmässä ja liikenteessä. Lämpöpumppujen kuluttama sähkö sisältyy kokonaissähkönkulutukseen. Taulukko 2. Energialähteiden kulutus nykytilanteessa (2011) ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/v % GWh/v % CO2-vähenemä, tnco2/v Öljy 24,0 52 % 23,3 49 % 187 Muut uusiutumattomat 0,0 0 % 0,0 0 % 0 Yhteensä uusiutumattomat 24,0 52 % 23,3 49 % 187 Puupolttoaineet 21,7 47 % 22,4 47 % Peltobiomassat 0 0 % 0 0 % Biokaasu 0 0 % 1,7 4 % Jätepolttoaineet 0 0 % 0 0 % Tuulivoima 0 0 % 0 0 % Aurinkoenergia 0 0 % 0 0 % Vesivoima 0,1 0 % 0,1 0 % Muut uusiutuvat 0 0 % 0 0 % Yhteensä uusiutuvat 21,8 48 % 24,2 51 % Yhteensä kaikki 45,8 100 % 47,5 100 % 187 Sähkön tuonti (+) tai vienti (-) 29,5 100 % 29,5 100 % 0 Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä. Metecon ja Harmonia-Kalusteen öljylämmitysjärjestelmän osalta on annettu kaksi vaihtoehtoista toimenpidesuositusta (pellettikattila vs. maalämpö). Taulukosta ilmenee toimenpiteiden taloudelliset ja ilmastolliset vaikutukset. Taulukkoon on myös merkitty raportin luku, jossa toimenpiteet avataan tarkemmin, sekä sovitut jatkotoimet. Biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on selkeästi esitetyistä toimenpiteistä korkein, mutta pienenee, kun kannattavuuslaskentaan sisällytetään työ- ja elinkeinoministeriön investointituki. Taulukon yhteensä-rivin arvoissa on otettu huomioon pelkästään pellettilämmitysratkaisu sekä biokaasulaitos. 8 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
9 Taulukko 3. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. Nro Ehdotettu toimenpide Taloudelliset tiedot Toimenpiteiden vaikutukset Erittely Korvattava Investointi Säästöt/ tulot Koroton TMA energialähde Uusiutuvien lisäys CO2- vähenemä Raportin luku Sovitut jatkotoimet /v v MWh/v tnco2/v T, P, H, E * 1 Meteco ja Harmonia-Kaluste pellettilämmitykseen ,8 POK H 2 Meteco ja Harmonia-Kaluste maalämpöön ,2 POK H 3 Biokaasulaitos** ,4 (Hake) H Yhteensä * T = Toteutettu, P = Päätetty toteuttaa tai jatkaa hankkeen selvityksiä, H = Harkitaan toteutusta tai hankkeen jatkoselvityksiä, E = Ei toteuteta ** Toimenpide ei lähtökohtaisesti korvaa fossiilisia energialähteitä, mikäli biokaasulaitos liitettäisiin tulevaan kaukolämpöverkkoon. Ks. tarkemmin luku Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
10 2 Kohteen perustiedot 2.1 Yleistä Kuhmoisten kunta sijaitse Keski-Suomen maakunnassa Tampereelta noin 70 km itään. Kuhmoisten naapurikunnat ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä. Kuhmoisissa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. 2 Lisäksi noin kesäasukasta. 3 Kunnan ainoa taajama on Kuhmoinen, jossa suuri osa kunnan asukkaista asuu. Lisäksi kunnan alueella on joitain pienempiä kyläkeskuksia. Keskustaajama sijaitsee Päijänteen ja Ala-Karkjärven välisellä kannaksella. Kuhmoisten kunnan kokonaispinta-ala on 936,68 km², josta maapinta-alaa on 661 km² ja sisävesiä noin 276 km². Kuva 2. Kuhmoisten kunta on rajattu kartalla keltaisella. Koko Suomen karttaan Kuhmoisten sijainti on merkattu punaisella Rakennuskanta ja kaavoitus Kuhmoisten taajaman asemakaava on tulossa pian vireille. Uudessa asemakaavassa huomioidaan vuonna 2013 rakennettavan kaukolämpöverkon lämpölaitokset. Muita merkittäviä asema- tai yleiskaavoja kaavoja ei ole vireillä eikä uusia merkittäviä rakennus- tai teollisuuskohteita ole suunnitteilla. 2 Kuntaliitto Väestötietoja. Saatavilla Vierailtu: Tilastokeskus Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 4 Karttapohja on haettu SYKE:n Hertta-järjestelmästä. 10 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
11 Kuhmoisten asukasluku on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 2 % vuodessa ja oli vuoden 2011 lopussa Samalla kesämökkien lukumäärä on kutienkin kasvanut miltei 40 kesämökillä vuosittain 6 ja kesäisin Kuhmoisten asukasluku lisääntyy jopa kesäasukkaalla. Kuhmoisten rakennuskannan jakautuminen valmistusvuoden ja rakennustyypin mukaan ilman kesämökkejä ja mm. maatalousrakennuksia on esitetty kuvassa 3. Näillä rajauksilla vuoden 2011 lopussa kunnassa oli noin rakennusta, joista noin oli asuinrakennuksia. Suurin osa teollisuusrakennuksista, asuinkerrostaloista ja rivi- ja ketjutaloista on rakennettua ja lukujen välisenä aikana, jolloin myös pientalojen ja muiden kiinteistöjen rakentaminen oli vilkasta. Vuoden 2000 jälkeen rakentaminen on ollut Kuhmoisissa vähäistä. Rakennuskanta jakautuu siten, että pientalojen kerrosala oli vuonna ,4 %, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen molempien noin 7-9 % Kuhmoisten rakennuskannan kerrosalasta. Teollisuusrakennusten ja muiden rakennusten vastaavat osuudet olivat 10 % ja 22 %. Koko rakennuskannan kerrosala oli noin m 2. 7 On syytä vielä korostaa, että näissä luvuissa ei ole mukana kesämökkikantaa, johon vuonna 2011 kuului miltei mökkiä ja joiden yhteenlaskettu kerrosala oli m Muut rakennukset Teollisuusrakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Pientalot Kuva 3. Kuhmoisten rakennuskanta jaoteltuna rakennustyypin ja rakennusten iän mukaan. Muut rakennukset sisältää liike-, toimisto-, kokoontumis-, opetus- ja varastorakennukset sekä liikenteen ja hoitoalan rakennukset. Rakennuskantaan ei pääsääntöisesti sisälly kesämökit eikä mm. maatalousrakennukset. 8 Kunnan omistaman rakennuskannan jakauma tilavuuden suhteen on esitetty kuvassa 4. Vuokratut teollisuustilat sisältävät halli- ja varastorakennuksia ja niiden osuus kunnan omistamista kiinteistöistä 5 Väestörekisterikeskus Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa 6 Tilastokeskus Kesämökit (lkm) alueittain Huomaa, että Kuhmoisissa on huomattava määrä kesämökkejä, joiden kerrosaloja ei ole huomioitu tässä. 8 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 11 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
12 on noin 27 %. Asuinrakennusten, hoitoalan rakennusten, opetusrakennusten (koulut ja päiväkodit) ja muiden rakennusten osuudet ovat 15 ja 20 % välillä. Toimisto- ja hallintorakennukset sisältää kunnantalon. Koko kunnan kiinteistökannan tilavuus on yhteensä noin m Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Vuokratut teollisuustilat 0 Kuva 4. Kuhmoisten kiinteistöjen tilavuuksien jakautuminen rakennusten käyttötarkoituksen mukaan. Kuhmoinen kuuluu Suomen suosituimpiin kesämökkikuntiin ja kunnan alueella sijaitsee noin kesämökkiä. Kesämökkien määrä on kasvanut melko tasaisesti ja alueelle on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana vajaa 40 uutta kesämökkiä vuosittain. Kesäasukkaat seudulle tulevat todennäköisesti pääosin Lahdesta, Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta. 9 Kesämökkien keskimääräinen pinta-ala vuonna 2011 oli 48 m 2, joten koko mökkikannan kokonaiskerrosalan voidaan tämän perusteella arvioida olevan noin m Näin ollen koko Kuhmoisten yhteenlaskettu kerrosala kasvaa m 2, josta kesämökkien osuus on noin 36 %. 2.3 Elinkeinorakenne Kuhmoisissa oli vuoden 2011 alussa työpaikkoja yhteensä 673 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus oli noin 81 %. Kuhmoisten asukkaista 66,4 % oli töissä kunnan alueella. Kunnan työttömyysaste oli 16,2 %, mikä ylittää valtakunnallisen keskiarvon (10,3 %). 11 Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen jakauma on esitetty kuvassa 5. Palvelut vastaavat yli 60 % osuutta kunnan työpaikoista. Jalostustoimintaan liittyvän teollisuuden osuus on noin 19 % ja maatalouden ja muun alkutuotannon 17 %. 12 Merkittävimpiin yrityksiin kunnan alueella kuuluvat Meteco ja IPS-putki. 9 Tilastokeskus Rakennukset ja kesämökit. 10 Tilastokeskus Rakennukset ja kesämökit. 11 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 12 Tilastokeskus Kuntien avainluvut 12 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
13 3 % 61 % 17 % 19 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Kuva 5. Kuhmoisten kunnassa sijaitsevien työpaikkojen jakautuminen vuoden 2011 alussa Kuhmoisiin on rakenteilla kaukolämpöverkko ja metsäenergialla toimiva kaukolämpölaitos. Kaukolämpölaitos aloittaa toimintansa vuonna Verkko kattaa suuren osan keskustaajaman rakennuksista ja on kunnan omistuksessa. Lämpölaitoksesta, sen ylläpidosta ja tuotannosta vastaa sen sijaan paikallinen lämpöyrittäjä, Kuhmoisten Lämpö Oy. Kaukolämpötuotannon kapasiteetti tulee olemaan noin 3 MW ja se tuotetaan lähtökohtaisesti hakkeella. Kuhmoisissa sijaitsee myös yksi vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotantomäärä on noin 100 MWh. Vesivoimala on yksityisessä omistuksessa. Kuhmoisten metsäpinta-ala on yhteensä noin ha, josta noin ha on kunnan omistuksessa. Loppuosa on yksityisten metsänomistajien hallinnassa. Kokonaispeltopinta-ala kunnassa on noin ha. 2.4 Energiatehokkuussopimus ja muu energiatehokkuustoiminta Kuhmoinen liittyi vuonna 2010 Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan, johon kiinteänä osana kuuluu selvittää huolellisesti uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuudet kunnan alueella uusiutuvan energian kuntakatselmuksen avulla. Lisäksi kunta on osallistunut vuodesta 2008 Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU -hankkeeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttöön panostaminen. Kuhmoisten uusiutuvan energian kuntakatselmuksen painoalueiksi on valittu puu- ja jätepolttoaineet, tuulienergia sekä biokaasu. 2.5 Kasvihuonekaasupäästöt Kuhmoisten kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu Hinku-hankkeen yhteydessä tehdyssä selvityksessä. 13 Kunnan kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat vajaat 11 tnco 2 -ekv ja niiden jakautuminen on esitetty kuvassa 6. Ne jakautuivat siten, että liikenteen osuus oli vajaat 50 %, rakennusten lämmityksen noin 30 %, maatalouden noin 15 % ja muiden mukaan lukien jätehuolto, muu polttoaineen käyttö ja muu sähkön käyttö noin 15 %. 13 SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 13 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
14 Kuva 6. Kuhmoisten kunnan kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden vuonna Henkilöautojen osuus liikenteen päästöistä oli noin 60 %. Kuorma ja pakettiautojen osuus oli vastaavasti vajaat 40 % ja linja-autojen muutama prosentti. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 % aiheutuu kotielämistä ja 40 % maatalousmaan käytöstä, lähinnä peltoviljelystä. 3 Energiantuotannon ja -käytön nykytila 3.1 Lähtötiedot Lähtötiedot on kerätty pääosin julkisista lähteistä, kunnan aiemmin tekemistä selvityksistä sekä tietopyyntöinä kunnan nimeämiltä yhteyshenkilöiltä. Kunnan rakennuskannan kerrosalat sekä ikä- ja lämmitystapajakaumat rakennustyypeittäin on selvitetty Tilastokeskukselta. 15 Rakennuskannan kerrosneliöihin suhteutettu lämmönkulutus on arvioitu rakennusten ikä- ja tyyppijakauman perusteella 16. Kunnan kokonaissähkönkulutus on saatu Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista 17. Polttoaineiden 18 ja sähköntuotannon 19 ominaispäästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen energiatilastoja sekä Motivan ohjeistusta. Käytetyt ominaispäästökertoimet on esitetty taulukossa 4. Kunnan alueella ei ollut vuonna 2011 kaukolämpöä. Öljy-, hake- ja muiden lämpökattiloiden hyötysuhteena 14 Lähde: SYKE Kohti hiilineutraalia kuntaa. HINKU-hankkeen 1. vaiheen esittely ja tulokset 15 Lähde: Tilastokeskus (2012) Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja rakennusvuoden mukaan , Taulukot tilastossa: Rakennukset ja kesämökit 16 Ks. esim. Heljo J., Nippala E., Nuuttila H. Rakennusten energiankulutus ja CO 2 -ekv päästöt Suomessa, 2005 ja Nieminen J. Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa (esitys ). 17 Energiateollisuus ry Kunnat sähkön käytön suuruuden mukaan Motiva Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat; sekä Tilastokeskus. Energiatilasto, vuosikirja Biopohjaiset polttoaineet luokitellaan selvityksessä päästöttömiksi. 19 Sähkön päästökertoimena on käytetty Tilastokeskuksen ilmoittamaa kansallista vuoden keskiarvoista kerrointa, joka on laskettu hyödynjakomenetelmällä. Myös lämmityssähkölle on käytetty samaa keskiarvokerrointa, vaikka sähköntuotannon päästöt ovat lähtökohtaisesti lämmityskaudella keskiarvoa korkeammat, kun erillistuotannon osuus sähköntuotannossa kasvaa. Mikäli lämmityssähkön päästökertoimena käytettäisiin esimerkiksi hiililauhdetuotannon kerrointa, olisivat lämmityksen aiheuttamat päästöt katselmuksessa esitettyä suuremmat. 14 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
15 on laskennassa käytetty arvoa 80 %. Sähkön osalta huomioidaan jakelussa tapahtuvat häviöt, jotka ovat noin 2 %. 20 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt ominaispäästökertoimet. Sähkön kerrointa ei ollut vuodelta 2011 vielä saatavilla, joten käytettiin vuoden 2010 arvoa. Ominaispäästökertoimet gco2/kwh Sähkö (2010) 270 Raskas polttoöljy 284 Kevyt polttoöljy 267 Kivihiili 341 Maakaasu Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Kuhmoisissa sijaitsee yksi vesivoimala, jonka vuotuinen sähköntuotanto on noin 100 MWh. Vesivoimala on yksityisessä omistuksessa Sähkönkulutus Sähkönkulutus Kuhmoisissa vuonna 2011 oli noin 29 GWh. Tästä teollisuuden osuus oli 1 GWh, palveluiden ja rakentamisen 7 GWh ja asumisen ja maatalouden 20 GWh. Suurin osa asumiseen ja maatalouteen liittyvästä sähkönkulutuksesta käytetään lämmitykseen. Sähkönkulutus on laskenut vuoteen 2007 verrattuna noin 3 GWh, mikä johtuu pääasiassa muutoksessa lämmityssähkön kulutuksessa. Tässä luvussa esitellään tarkemmin sähkölämmönkulutuksen arviot kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen osalta. Sähkön kulutus kesämökeissä Vuonna 2011 Kuhmoisissa oli mökkiä eli noin kaksinkertainen määrä verrattuna muihin kiinteistöihin yhteensä. Mökkien sähkön ja lämmön kulutus muodostavatkin merkittävän osan kunnan alueella tapahtuvasta energiankulutuksesta. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa on esitetty kuvassa 7. Yli 90 % mökeistä hyödyntää uunia, takkaa tai kamiinaa lämmityksessä joko muun lämmitystavan tukena tai ainoana lämmitysvaihtoehtona. Sähkölämmitys on 54,5 prosentissa mökeistä ja lämpöpumppu 4,9 prosentissa. Muu irrallinen lämmityslaite, useimmiten öljylämmitys on 16,6 prosentissa mökeistä. 20 Energiateollisuus ry Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Saatavilla: 15 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
16 100,0 % 90,7 % 80,0 % 60,0 % 54,5 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 16,6 % 1 4,9 % 0,9 % 0,5 % Uuni, takka tai kamiina Irrallinen lämmityslaite Vesi- tai ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Lämpöpumppu Jokin muu lämmitystapa Kuva 7. Mökkien keskimääräinen lämmitystapajakauma Suomessa. Arvio perustuu vuonna 2008 kesämökkibarometrissa kerättyyn tietoon. 21 Mökkien energiankulutus riippuu pitkälti niiden käyttötavasta. Talvikäytössä olevat mökit kuluttavat huomattavasti enemmän lämmitysenergiaa. Riippumatta talvikäytöstä yleistyvä käytäntö on pitää mökkejä peruslämmössä vuoden ympäri, jolloin voidaan pienentää merkittävästi kosteusvaurioiden mahdollisuutta. Peruslämmössä on nykyisin noin 27 % kesämökeistä. 22 Sähköistetyn peruslämmössä olevan mökin sähkönkulutus on keskimäärin kwh vuodessa, josta lämmityksen osuus on noin kwh ja muiden sähkölaitteiden kuten valaistuksen sekä television ja pesulaitteiden käyttöön osuus 260 kwh. 23 Ilman peruslämpöä kesämökkien vuotuinen lämmön kulutus on noin kwh. Arvio Kuhmoisten kesämökkien lämpöenergian kulutuksesta perustuen edellä mainittuihin oletuksiin on esitetty taulukossa 5. Lämmitystapojen osalta on oletettu, että suora sähkölämmitys, lämpöpumppu ja irrallinen lämmityslaite ovat toisensa poissulkevia ratkaisuja. Kokonaisuudessaan lämpöenergian kulutus on noin 9,14 GWh, josta 7,00 GWh tuotetaan sähköllä, 1,52 GWh puulla ja 0,62 GWh erillisillä lämmityslaitteilla, joiden oletetaan myöhemmissä laskelmissa olevan öljykäyttöisiä. 21 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 22 Nieminen Kesämökkibarometri Tilastokeskus 23 Sahari ja Perrels Ekotehokkuutta parantavat investoinnit kesämökeillä. VATT Tutkimukset Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
17 Taulukko 5. Mökkien lämpöenergian kulutus Kuhmoisissa. Taulukossa on kuvattu mökkien lukumäärät lämmitystavan ja peruslämmön mukaan jaoteltuna. Lämpöpumppujen osalta on ilmoitettu pumppujen kuluttama sähkö; pumppujen lämpökertoimeksi on oletettu 3. Varsinaisen sähkölämmityksen ohella näissä mökeissä on arvioitu käytettävän puuta siten, että tämä muodostaa 5 % peruslämmössä olevien mökkien ja 20 % muiden mökkien lämmön kulutuksesta. Lämmitystapa Peruslämmössä Ei Lämpöenergian Yhteensä peruslämmössä kulutus (GWh) Suora sähkö ,80 Lämpöpumppu ,20 Erillinen lämmityslaite ,62 Puulämmitys ,52 Yhteensä ,14 Kiinteistöjen lämmityssähkön kulutus Sähkön kulutuksesta kiinteistöjen lämmityssähkön osuuden on laskettu Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilastojen perusteella olevan vuonna 2011 noin 18,2 GWh. 24 Kulutuksesta asuinrakennusten eli pientalojen, rivi- ja ketjutalojen sekä kerrostalojen osuus on noin 51 %, kesämökkien 39 % ja teollisuuden ja muiden kiinteistöjen 10 %. Lämmityssähkön kulutuksen jakautuminen osa-alueittain on esitetty kuvassa 8. Huomioitavaa on, että vuosi 2011 oli Suomessa poikkeuksellisen leuto pienentäen lämmitysenergian kulutusta tavalliseen talveen verrattuna Kuhmoisissa noin 12 %. 25 7,00 39 % 1,13 6 % 0,73 4 % 1,14 6 % 0,37 2 % 7,83 43 % Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Muut rakennukset Kesämökit Kuva 8. Kuhmoisten lämmityssähkön jakauma rakennustyypeittäin vuonna 2011 (GWh). 24 Pientalojen sekä rivi- ja ketjutalojen jakaumaa on korjattu siten, että Tilastokeskuksen ilmoittamasta lämmityssähkön osuudesta on siirretty osa puulämmitykselle. Korjaus perustuu siihen, että Tilastokeskus tilastoi pelkästään kohteiden ensisijaiset lämmitysmuodot ja esim. Sähkölämmitteisiksi rekisteröidyissä pien-, rivi- ja ketjutaloissa on usein rinnakkaislämmitysmuotona puulämmitys. Puulämmityksen osuuden lämmöntuotannosta on oletettu olevan sähkölämmitteisissä erillisissä pientaloissa 20 % ja rivi- ja ketjutaloissa 10 %. 25 Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: 17 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
18 3.2.3 Sähköenergiatase Kuhmoisten Harmoisissa sijaitsee pienvesivoimala, joka tuottaa sähköä vuosittain noin 100 MWh. Tämä on noin 0,3 % kunnan alueella kulutetusta sähköstä, joten lähes kaikki Kuhmoisten tarvitsema sähkö tuodaan kunnan rajojen ulkopuolelta. Kokonaissähkönkulutus kunnassa vuonna 2011 oli 29 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 7,4 % (2,1 GWh). Suurin osa sähköstä kuluu asumiseen ja maatalouden tarpeisiin. Sähkön jakelu- ja siirtohäviöiden osalta otetaan huomioon ainoastaan kunnan alueella tapahtuvat jakeluhäviöt, joiden on arvioitu Energiateollisuus ry:n laskeman keskiarvon mukaisesti olevan noin 2 %. Alueelle myydyn ja alueella kulutetun sähkön erotus (häviö) vuonna 2011 oli laskentatulosten perusteella 0,59 GWh. Päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti siten, että tuotantomäärästä (kulutus + jakeluhäviöt) on vähennetty kunnan alueella tuotettu päästötön vesivoiman tuotanto ja saatu erotus on kerrottu valtakunnallisella sähkön päästökertoimella. Päästöissä on otettu huomioon kaikki kunnan alueella kulutettu sähkö - myös lämmityssähkö. Kuhmoisten kunnan sähköenergiatase on esitetty kuvassa 9. CO2-päästöt tnco2 Häviöt 0,59 GWh Lämmityssähkö (tuonti) 18,5 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Sähkön kulutus 29,0 GWh (sis. lämmityssähkön) Teollisuus n. 5 % Asuminen ja maatalous n. 70 % Palvelut ja rakentaminen n. 25 % Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Kuva 9. Kuhmoisten kunnan sähköenergiatase vuonna 2011 Kunnan alueen sähkönkulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 10. Noin 63 % kulutuksesta on lämmityssähköä. Muut merkittävät kulutusluokat ovat suuruusjärjestyksessä teollisuus (5 %), asumisen muu sähkönkulutus (7 %) sekä palvelut ja rakentaminen (25 %). 18 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
19 7,3 25 % 1,3 5 % 9,34 32 % Lämmitys - Asuinrakennukset Lämmitys - Kesämökit Lämmitys - Teollisuus ja muut rakennukset 2,1 7 % 1,86 7 % 7,00 24 % Asuminen (ei lämmitys) ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Kuva 10. Kuhmoisten sähkönkulutuksen jakautuminen kuluttajaryhmien mukaan vuonna 2011 (GWh) 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämmön tuotanto Kuhmoisissa ei tällä hetkellä ole kaukolämpöverkkoa tai kaukolämmön tuotantoa. Keskustaajamaan on kuitenkin rakenteilla kaukolämpöverkko, jonka on tarkoitus tulla käyttöön vaiheittain vuodesta 2013 alkaen. Kaukolämpöverkkoon tullaan liittämään suurin osa keskusta-alueen isommista kiinteistöistä. Liitettävän rakennuskannan kokonaistilavuus on alustavasti rm 3. Kuhmoisten kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta tulee vastaamaan Kuhmoisten Lämpö Oy. Kaukolämpö tuotetaan pääasiassa hakkeella. Varapolttoaineena tulee olemaan kevyt polttoöljy, jonka vuotuisen käytön voidaan olettaa olevan vähäistä. Pääkattilan lämpöteho on arviolta 3 MW ja vuotuinen lämmöntuotanto noin MWh. Kaukolämpöverkon pituus on suunnitelmien mukaan 5,7 km. Verkon siirtohäviöiksi arvioidaan alle 10 % Teollisuuden erillislämmöntuotanto Vuonna 2011 Kuhmoisten kunnalla ei ollut teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita. Sen sijaan kunnan alueella toimivista yrityksistä esimerkiksi Meteco tuottaa lämpöä teollisuuden sivuvirroista, hakkeesta ja pelleteistä. Näiden lämpökattiloiden tehoja ja hyötysuhteita ei saatu selvitettyä tämän työn puitteissa Lämpöyrittäjyyskohteet Kuhmoisissa aloitettava kaukolämmön tuotanto toteutetaan lämpöyrittäjän toimesta (ks. luku 3.3.1). 26 Pasi Tainio, SYKE. Henkilökohtainen tiedonanto. 19 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
20 3.3.4 Lämpöenergiatase Kuhmoisten lämpöenergiatase on esitetty kuvassa 11. Kokonaislämmönkulutus Kuhmoisissa häviöt huomioiden oli vuonna 2011 noin 66,8 GWh. Lämmöntuotantoon käytetystä primäärienergiasta noin 9,5 GWh menetettiin tuotannossa ja jakeluverkossa tapahtuvissa häviöissä. Varsinainen lämmönkulutus oli siten 57,3 GWh, josta kunnan rakennusten osuus oli 10,3 % (5,9 GWh). Kaukolämpötuotantoa Kuhmoisissa ei ollut vuonna Päästöjä lämmöntuotannosta syntyi yhteensä vajaa tnco 2. Lämmön tuotanto jakautuu melko tasaisesti kolmen päätuotantomuodon kesken, jotka olivat kevyt polttoöljy, sähkö ja puupolttoaineet 27. Muiden lämmitysmuotojen osuus, joihin kuuluu mm. maalämpö ja hiili 28, oli noin 2,6 GWh. On huomattava, että lämmityssähkö sisältyy tarkastelussa sekä sähkö- että lämpöenergiataseeseen; päällekkäisyys on poistettu kokonaisenergiataseesta. CO2-päästöt tnco2 Häviöt 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö 18,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 4 % Muut 2,6 GWh 3.4 Kiinteistöjen lämmitys Kuva 11. Kuhmoisten kunnan lämpöenergiatase vuonna Vaikka talvi oli selvästi keskivertoa kylmempi 29, vuosi 2011 oli kokonaisuudessaan jonkin verran keskivertoa lämpimämpi 30. Lämmitystarve vuonna 2011 oli Kuhmoisissa merkittävästi 27 Tilastokeskus tilastoi puupolttoaineet ja turpeen yhdessä. Tässä on oletettu, että turvetta ei käytetä erillistuotannossa polttoaineena. 28 Tilastokeskuksen lämmitystapatilaston (Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan ) mukaan hiiltä käytetään yhdessä pientalossa kunnan alueella. Todennäköisesti tässä kohteessa lämmitystapa on vaihdettu, mutta tieto ei ole päivittynyt tilastoihin. Lisäksi voidaan olettaa, että maalämmön osuus nykyisin on suurempi kuin tässä on esitetty, sillä näiden asentamiseen ei ole tarvinnut hakea toimenpidelupaa ennen vuotta Ilmatieteenlaitos Talvisään tilastoja. Saatavilla: Vierailtu: Ilmatieteenlaitos Ympäristö ja luonnonvarat. Saatavilla: Vierailtu: Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
21 tavallista vähäisempi ja vuosien keskiarvoon verrattuna lämmönkulutus alueella oli kyseisenä vuonna noin 12 % alhaisempi Rakennuskanta Kuhmoisten rakennuskannan lämmönkulutus vuonna 2011 oli 57 GWh. Lämmönkulutuksen jakauma rakennustyypeittäin on esitetty kuvassa 12. Pientalojen osuus lämmönkulutuksesta on noin 47 % ja asuintalojen yhteensä noin 60 %. Teollisuuden ja muiden rakennusten yhteenlaskettu osuus oli noin 24 % ja kesämökkien noin 16 %. 9,91 17 % Erilliset pientalot 9,14 16 % 26,85 47 % Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Kesämökit 4,33 7 % 3,78 7 % 3,28 6 % Muut rakennukset Kuva 12. Lämmitysenergian kulutuksen jakautuminen rakennustyypeittäin Kuhmoisissa vuonna Taulukossa 6 on esitetty lämmitystapajakauma rakennustyypeittäin. Arvion perusteella öljylämmitys on erityisen yleinen lämmitystapa asuinkerrostaloissa ja yleisin ensisijainen lämmitysvaihtoehto myös rivi- ja ketjutaloissa sekä teollisuus- ja muissa rakennuksissa. Sähkö on puolestaan tärkein lämmitystapa kesämökeillä. Pientaloissa tärkeimmät lämmitystavat ovat puu ja sähkö. Taulukko 6. Arvioitu lämmitystapojen jakautuminen rakennustyypeittäin Kuhmoisissa vuonna Lämmön kulutus (GWh) Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Teollisuusrakennukset Kesämökit Muut rakennukset Kauko- tai aluelämpö 0 % 5 % 5 % 0 % 0 % 1 % Öljy, kaasu 16 % 53 % 81 % 56 % 7 % 80 % Sähkö 30 % 35 % 10 % 17 % 77 % 13 % Puu, turve 52 % 7 % 5 % 27 % 17 % 5 % Muut 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 31 Ilmatieteenlaitos Lämmitystarveluku eli astepäiväluku. Saatavilla: 21 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
22 3.4.2 Kunnan kiinteistöt Kuhmoisissa on panostettu kiinteistöjen lämmitysratkaisuiden kehittämiseen ja kunnan keskustaajamaan ollaan aloittamassa kaukolämpöverkon rakentaminen. Kaukolämpöverkkoon liitetään suuri osa kunnan rakennuksista sekä muitakin rakennuksia. Kuhmoisten kunnan omistamissa kiinteistöissä yleisin lämmitysmuoto on tällä hetkellä kevyt polttoöljy, jonka lisäksi kunnalla on joitakin sähkölämmitteisiä kiinteistöjä sekä koulurakennuksessa oleva erillinen puuta ensisijaisesti käyttävä lämpökeskus. Suurin osa öljylämmitteisistä kiinteistöistä siirtyy kuitenkin kaukolämpöverkkoon lähivuosina. Kiinteistöjen kokonaislämmönkulutus oli 5,9 GWh vuonna Tarkempi jaottelu rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan on esitetty taulukossa. Taulukko 7. Kuhmoisten kunnan omistamien kiinteistöjen jakauma kiinteistötyypeittäin ja energiankulutustiedot vuodelta Lämmityssähkön kulutuksesta ei ole tarkkoja tietoja, joten kulutus on arvioitu kaukolämmön kulutuksen perusteella. Mitattu suure Ala Tilavuus Sähkö Lämmitysöljy Puu/Hake Yksikkö m2 m3 kwh MWh MWh Asuinrakennukset Hoitoalan rakennukset Toimisto- ja hallintorakennukset Opetusrakennukset Muut rakennukset Vuokratut teollisuustilat Yhteensä Kunnan kiinteistöissä olevia öljykattiloihin liittyviä tietoja ei ole tässä esitetty, koska suurin osa niistä korvataan joka tapauksessa parin seuraavan vuoden aikana kaukolämmöllä. Muuten perustietoja lämpökattiloista ei voitu tämän hankkeen puitteissa erikseen selvittää. 3.5 Kokonaisenergiatase Sähkö- ja lämpöenergiataseiden sekä kiinteistöjen lämmönkulutustietojen pohjalta laadittu Kuhmoisten kunnan kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 13. Kuhmoisissa käytetyn sähkön ja lämmön tuottamiseen kulunut primäärienergiamäärä vuonna 2011 oli 77,8 GWh, josta noin 9,7 GWh kului tuotannossa sekä sähkö- ja lämpöverkoissa tapahtuviin häviöihin. Energiantuotannosta syntyi päästöjä yhteensä reilu tnco 2. Lämmityssähkön tuotannossa tapahtuvat päästöt ja häviöt on allokoitu tässä kokonaisuudessaan lämmölle. Lämmön (ml. lämmityssähkö) osuus Kuhmoisten kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2011 oli noin 84 %. Sähkön osuus lämmöntuotannosta, kun lämpöpumppujen kuluttamaa sähköä ei oteta huomioon, oli arviolta 28 %. 22 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
23 CO2-päästöt Sähkö tnco2 Lämpö tnco2 Häviöt Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,5 GWh Kevyt polttoöljy 24,0 GWh Lämmön kulutus 57,3 GWh (sis. lämmityssähkön) Lämmityssähkö Häviöt (tuonti) 18,5 GWh Sähkö 0,2 GWh Lämpö 9,6 GWh Puupolttoaineet 21,7 GWh Sähkö 32 % Öljy 33 % Puu/turve 30 % Muu erillislämmitys 5 % Muut 2,6 GWh Muu sähkö (tuonti) 11,0 GWh Vesivoima (paikallinen) 0,1 GWh Sähkön kulutus 10,8 GWh (ei sis. lämmityssähköä) Teollisuus n. 12 % Asuminen ja maatalous n. 20 % Palvelut ja rakentaminen n. 68 % Kuva 13. Kuhmoisten kunnan kokonaisenergiatase vuonna Uusiutuvat energialähteet 4.1 Puupolttoaineet Kuhmoisten metsäpinta-ala on noin ha. 32 Kunta omistaa metsämaasta vain muutaman prosentin, eli hehtaaria 33. Puuta käytetään tällä hetkellä pelkästään kiinteistöjen erillislämmityksessä, mutta vuodesta 2013 eteenpäin myös kaukolämmön tuotannossa. Kuhmoisissa käytettiin vuonna 2011 lähtötietojen ja -oletusten mukaan puupolttoaineita (hake, pelletit, pilke) vajaa 22 GWh 34. Metsäntutkimuslaitos (Metla) laski vuonna 2009 Kuhmoisten käytettävissä olevat metsäenergiavarat. 35 Laskennassa otettiin huomioon kuusikoiden ja männiköiden hakkuutähteet (päätehakkuiden latvusmassa) sekä kuusikoiden kannot ja nuorten metsien energiapuu (pienpuu) 32 Antti Lättilä, Metsänhoitoyhdistys. Henkilökohtainen tiedonanto. 33 Maria Virtanen, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 34 Myös turpeen kulutus sisältyy tähän lukuun, mutta sen osuuden voidaan olettaa olevan hyvin pieni. 35 Anttila P., Asikainen A Metsätalouden bioenergiaselvitys Kuhmoisen, Padasjoen, Parikkalan, Mynämäen ja Uudenkaupungin kunnissa. Loppuraportti. 23 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
24 GWh vähimmäiskertymällä 25 m 3 /ha. Metsähakkeen nykykäyttö saatiin Metlan keräämistä laitoskohtaisista käyttötilastoista; tilastot ovat vuodelta 2008, joten esitetty nykykäyttö ei välttämättä vastaa täysin vallitsevaa tilannetta. Lisäyspotentiaalin laskemiseksi nykykäyttö vähennettiin kuntakohtaisesti arvioidusta kokonaispotentiaalista. Ilmoitetussa potentiaalissa ei oteta kantaa puuaineksen korjuun ja käytön teknistaloudellisuuteen, vaan määrät ovat suuntaa antavia arvioita hyödyntämättömästä, vapaasta metsäenergiapotentiaalista kunnan alueella. Kuhmoisten vapaa metsäenergiapotentiaali on esitetty kuvassa 14. Metlan laskelmien mukaan Kuhmoisten käyttämätön metsäenergiapotentiaali on reilu 70 GWh. Esitetty energiamäärä viittaa polttoaineen saapumistilaan. Näin ollen potentiaalissa ei ole huomioitu häviöitä, jotka syntyvät puun poltossa ja energian siirrossa. Kuvasta 15 nähdään, kuinka suuret ovat kunnan vapaat metsäenergiavarat suhteessa puun nykykäyttöön kiintokuutiometreinä Pienpuu Kannot Hakkuutähteet Kuva 14. Kuhmoisten metsäenergiapotentiaali. Laskelmissa on mukana kuusikoiden ja männiköiden hakkuutähteet, kuusikoiden kannot sekä nuorten metsien energiapuu Anttila P., Asikainen A Metsätalouden bioenergiaselvitys Kuhmoisen, Padasjoen, Parikkalan, Mynämäen ja Uudenkaupungin kunnissa. Loppuraportti. 24 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
25 m Vapaa potentiaali Nykytaso Hakkuutähteet Kannot Pienpuu Kuva 15. Kuhmoisten vapaat metsäenergiavarat suhteessa puun nykykäyttöön. Kuhmoisten keskusta-alue liitetään kaukolämpöön vuonna Lämpö tullaan tuottamaan pääosin metsähakkeella paikallisen lämpöyrittäjän toimesta. Hyödyntämällä tehokkaasti kunnan sisäistä metsäenergiapotentiaalia, voidaan riippuvuutta polttoaineiden tuonnista huomattavasti vähentää. Samalla myös polttoainelogistiikassa syntyvät päästöt pienenevät. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa Kuhmoisten metsäenergiapotentiaalista on nykyisin hyödynnetty, on erittäin hankala selvittää, eikä yksityisten metsänomistajien puukauppaa ole voitu tämän selvityksen puitteissa jäljittää. Puupolttoaine käsittää hakkeen lisäksi myös pilkkeen ja pelletit. Pilkelämmityksellä viitataan usein tulisijoihin. Pilkelämmitys vaatii lämmitysratkaisuna enemmän ylläpitoa ja huoltoa kuin esimerkiksi pellettilämmitys, jossa pellettien syöttö kattilaan on perinteisesti automatisoitu. Pellettilämmitys on huoltovarmempi ratkaisu, ja soveltuu hyvin useisiin rakennustyyppeihin korvaamaan öljyä lämmityksessä. Siirtyminen puupohjaiseen lämmitykseen etenkin öljylämmityksestä on taloudellisesti kannattava ratkaisu, sillä puupolttoaineiden hinta on tavallisesti selvästi öljyä edullisempi. Siirtyminen on erityisen kannattavaa silloin, kun öljylämmitysjärjestelmä vaatisi joka tapauksessa kunnostusta ja uusimista. Polttoaineen vaihto öljystä biomassaan edellyttää investointia uuteen kattilaan. Lämmönjakojärjestelmään ei lähtökohtaisesti tarvitse tehdä muutoksia. Hakkeen, pellettien ja pilkkeen energiatiheys on polttoöljyä alhaisempi, joten polttoaineen varastointitilan tarve kuitenkin kasvaa. Kuhmoisissa on noin 135 öljylämmitteistä erillispientaloa 37. Jos näistä puolet siirtyisi puupohjaiseen lämmitykseen, vähenisi öljyn käyttö arviolta 2,6 GWh:n verran, joka vastaa noin öljylitraa ja samalla noin 10 prosenttia koko kunnan alueella kulutetusta öljystä. Puuraaka-aineesta (usein pilke tai hake) voidaan tuottaa kaasuttamalla myös sähköä. Myös peltobiomassat, joita käsitellään luvussa 4.2, soveltuvat kaasutettaviksi. Biomassan kaasutus 37 Tilastokeskus - Tilastot - Asuminen - Rakennukset ja kesämökit - Rakennukset (lkm, m2) käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
26 perustuu pyrolyysiprosessiin, jossa raaka-aineesta erotetaan kaasuuntuvia ainesosia korkeassa lämpötilassa ja hapen saantia rajoittaen. Syntyvä kaasu voidaan hyödyntää esimerkiksi polttomoottorissa ja teknologia soveltuu hyvin pienimuotoiseen CHP-tuotantoon. Tällaisia konttiin rakennettuja pien-chp -ratkaisuja on jo käytössä mm. Kempeleen ekokorttelissa ja Somerolla sijaitsevalla maatilalla. Biomassasta tuotetulle sähkölle maksetaan takuuhintaa laissa (1396/2010) 38 esitetyin reunaehdoin. 4.2 Peltobiomassat Energiankäyttöön viljellyistä heinäkasveista ruokohelpi on osoittautunut satoisimmaksi. Hehtaarista ruokohelpeä saadaan energiaa noin MWh. Ruokohelpi sopii hyvin puun kanssa käytettäväksi seospolttoaineeksi. Puun kanssa sopivana suurimpana ruokohelpin energiaosuutena seoksessa pidetään noin 10 %. 39 Viljelyskelpoiselle alueelle ei pääsääntöisesti ole Suomessa taloudellisesti kannattava istuttaa vain energiakäyttöön tarkoitettuja kasveja, mutta näitä voidaan viljellä myös elintarviketuotannosta poistetuilla pelloilla ja suojavyöhykenurmilla. Myös viljanviljelyssä sivutuotteena syntyvää olkea voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Oljen käyttöä rajoittavat kuitenkin sen polttotekniset ongelmat, kuten savukaasujen korroosiovaikutukset sekä tuhkan määrän ja alhaisen sulamispisteen aiheuttamat ongelmat. Puun kanssa poltettaessa oljen osuus polttoaineseoksessa jää ruokohelpeä alhaisemmaksi. Kuhmoisissa maatalousmaata on yhteensä hehtaaria 40. Kunta omistaa peltoa muutaman hehtaarin. 41 Pellon käyttö 42 ja peltobiomassan teoreettinen energiahyödyntämispotentiaali on esitelty taulukossa 8. Energiapotentiaalilaskennassa on oletettu, että kesannot hyödynnetään ruokohelpin viljelyssä ja viljakasvien viljelystä syntyvästä oljesta 70 % voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Peltobiomassoja voidaan hyödyntää energiantuotannossa joko kiinteänä polttoaineena tai niistä voidaan tuottaa nestemäisiä biopolttoaineita tai biokaasua. Perinteisin hyödyntämistapa on käyttää silputtua peltobiomassaa energiantuotantolaitoksissa puun rinnalla. Peltobiomassojen vuotuinen hyödyntämispotentiaali Kuhmoisissa käynnistettävän kaukolämpötuotannon yhteydessä olisi noin 1 GWh, mikäli kaukolämpö tuotettaisiin siten, että peltobiomassoilla korvattaisiin 10 % tuotannon kiinteistä polttoaineista (metsähake). Kyseinen energiamäärä saataisiin noin 50 hehtaarin ruokohelpiviljelystä. Maksimipotentiaali on kuitenkin selvästi suurempi. Teoriassa ruokohelpillä voitaisiin tuottaa Kuhmoisissa noin 8,3 GWh ja viljakasvien sivutuotteena syntyneellä oljella noin 4,9 GWh energiaa vuosittain. Kun huomioidaan lämmöntuotannossa tapahtuvat häviöt, on peltobiomassojen yhteenlaskettu teoreettinen lämmöntuotantopotentiaali Kuhmoisissa arviolta noin 10 GWh. 38 Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta. 39 VAPO Ruokohelpi polttoaineena. 40 Marja-Leena Rajala, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 41 Maria Virtanen, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 42 Marja-Leena Rajala, Kuhmoinen. Henkilökohtainen tiedonanto. 26 Kuhmoisten kunta - Uusiutuvan energian kuntakatselmus
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön
Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014
ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2
LisätiedotPadasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotEnergiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010
Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotMaatalouden energiapotentiaali
Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotLAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPuun energiakäyttö 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotHiilineutraalit kunnat
Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotMetsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara
Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotSiuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus
Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus 12.5.2014 Aki Pesola, Laura Hakala, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0025/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä:
LisätiedotUusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva
Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotMaija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille
Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotMaakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
LisätiedotLappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus. LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä
Lappeenranta Uusiutuvan energian kuntakatselmus LCA Consulting Oy Ilmastonmuutoksen pysäytyspäivä 19.4.2018 Lappeenranta uusituvan energian kuntakatselmus TEM:n katselmusmalli, Motivan raportointimalli,
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Joroinen Yhteenveto LCA Consulting Oy Energiankäytön nykytila - lämmitystapajakauma Joroisten alueella olevien kiinteistöjen lämmitystapajakauma käytetyn polttoaine-energian
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotAsikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus
LisätiedotENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä
ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotTEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen
TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergiatuki. Hakeminen
Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotEnergian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009
Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa
LisätiedotKasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila
LisätiedotBIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa
BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy
UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotRakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen
ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
LisätiedotUusiutuvan energian vuosi 2015
Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotJyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi
Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009
KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotParikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotBiokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry
Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
Lisätiedot