Nuorten työllistäminen. Työ- opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

Transkriptio

1 Nuorten työllistäminen Työ- opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

2 Syyskuu 2012 Lisätiedot: Pirjo Väänänen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Nuorten työllistäminen 1 NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN TYÖ- OPISKELU- JA TUKIMUODOT TYÖPAIKOILLA Työurasopimus velvoittaa etsimään keinoja... 3 Nuorten työttömyys nousussa... 3 Koulutuksen ulkopuolella paljon nuoria... 3 TYÖPAIKOILLA OPPIMISEN ERI MUODOT... 4 Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu... 4 Työssäoppiminen... 4 Oppisopimuskoulutus... 5 Laajennettu työssäoppiminen ja 2+1 malli... 5 Tuettu oppisopimuskoulutus... 5 NUORTEN TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVÄT TYÖNANTAJIEN KUSTANNUKSET JA TUKIMUODOT... 6 Palkka... 6 Palkkatuki... 6 Oppisopimuksen koulutuskorvaus... 7 NUORTEN YHTEISKUNTAKUUN MUKAISET TOIMET... 9 Oppisopimuskoulutus... 9 Muut toimenpiteet... 9 KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA... 10

4 2 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla

5 Nuorten työllistäminen 3 NUORTEN TYÖLLISTÄMINEN TYÖ- OPISKELU- JA TUKIMUODOT TYÖPAIKOILLA Työurasopimus velvoittaa etsimään keinoja Alkuvuodesta solmitun työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöt ovat valmiita etsimään uusia keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Jäsenliittojen tavoitteena on saada aikaan nuoria koskevat toimialakohtaiset työllistämissopimukset mennessä. Nuorten työttömyys nousussa Nuorisotyöttömyys on edellisen vuoden loppupuolen voimakkaasta laskusta kääntynyt alkuvuonna 2012 selkeään nousuun. Heinäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli , mikä on enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä Koulutuksen ulkopuolella paljon nuoria 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta jää edelleen ilman toisen asteen tutkintoa vuotiaista on ilman toisen asteen tutkintoa (miehiä ja naisia ) vuotiaista vajaat on ilman toisen asteen tutkintoa

6 4 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva vuotias väestö vuonna 2010 Yhteensä SAK / EL / Lähde: Tilastokeskus Ikäryhmä TYÖPAIKOILLA OPPIMISEN ERI MUODOT Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on laajentunut viime vuosien ajan merkittävästi. Ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia suoritetaan työpaikoilla erilaisissa muodoissa. Tutkinnon suorittajien lisäksi työpaikoilla työskentelee ei-työsuhteisia työharjoittelijoita ja työkokeilijoita (työttömiä tai kuntoutettavia). Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu Työharjoittelu, työelämävalmennus ja työkokeilu ovat työttömille suunnattuja työmarkkinatoimenpiteitä. Toimenpiteiden enimmäiskesto samalla työnantajalla on kuusi kuukautta ja maksimikesto 12 kuukautta. Toimenpiteiden ajalta maksetaan työttömyysetuuksia, ei palkkaa. Työharjoittelu on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla olevalle ja työmarkkinatukea lle alle 25-vuotiaalle nuorelle Työelämävalmennus on tarkoitettu ammatillisen koulutuksen suorittaneelle ja työmarkkinatukea lle alle 25-vuotiaalle nuorelle sekä yli 25-vuotiaalle koulutuksesta riippumatta. Työkokeilu on koulutus- ja työvaihtoehtojen selvittämistä sekä vajaakuntoisen työhön sijoittumisen ja työssä pysymisen tukemista. Uuden työvoima- ja yrityspalvelulain luonnoksen mukaan nämä toimenpiteet yhdistyvät vuoden 2013 alusta alkaen työkokeiluksi. Työssäoppiminen Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (6 kk) työssäoppimista, millä tarkoitetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tutkintojen kokonaispituus on 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta.

7 Nuorten työllistäminen 5 Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä opiskelijaa. Viimeisimpien tilastojen mukaan vuonna 2010 nuorten ammatilliset opinnot keskeytti 9,1 prosenttia opiskelijoista. Oppisopimuskoulutus Perinteisimmin koko tutkinnon suorittamista työpaikalla kutsutaan oppisopimuskoulutukseksi. Oppisopimuskoulutuksen yhdistämisestä oppilaitosmuotoiseen koulutukseen on kuitenkin muodostunut erilaisia vaihtoehtoja. Oppisopimuskoulutuksen suorittamiseksi työnantaja solmii opiskelijan kanssa kirjallisen sopimuksen. Sopimus on luonteeltaan määräaikainen työsuhde, jonka ajalta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työpaikalta nimetään opiskelijalle asiantunteva työpaikkakouluttaja, jonka tehtävänä on ohjata, tukea ja arvioida opiskelijan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työpaikkakouluttaja toimii yhteyshenkilönä työpaikan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen välillä. Oppilaitos laatii opiskelijalle henkilökohtaisen opiskeluohjelman ja tukee työpaikkakouluttajia opiskelijoiden ohjaamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi oppilaitos järjestää teoriaopinnot sekä arvioi ammattiosaamisen näyttöjä ja työssä oppimista yhdessä työpaikkakouluttajan kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä opiskelijaa. Oppisopimusopiskelijoista yli 25-vuotiaiden osuus on noin 75 prosenttia ja vuotiaiden osuus noin 10 prosenttia. Oppisopimuskoulutukseen esitetään ensi vuodelle tuntuvia säästöjä, jotka kohdistuvat sekä perus- että lisäkoulutukseen. Useat suurimmat koulutuksen järjestäjät joutuvat supistamaan paikkamääriä vähintään viidenneksellä kuluvan vuoden tasosta. Laajennettu työssäoppiminen ja 2+1 malli Laajennetussa työssäoppimisessa/oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista on lisätty oppilaitosmuotoiseen opiskeluun. Tavoitteena on ollut lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen sekä käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun. Kokeilut ovat tarkoittaneet pidempiaikaisia työssäoppimisjaksoja tai työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun säännöllistä vuorottelua. 2+1 malli tarkoittaa oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistämistä. Opiskelija suorittaa kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa ja siirtyy kolmanneksi vuodeksi työpaikalle töihin. Mallia on kokeiltu eri paikkakunnilla hyvällä menestyksellä. Tuettu oppisopimuskoulutus Tuetussa oppisopimuksessa opiskelijalle tarjotaan työvalmennuksen lisäksi yksilövalmennusta ja oppisopimusvalmennusta, joiden tarkoituksena on edistää hänen arjenhallintaansa ja kartoittaa hänen oppimisvalmiuksiaan. Työ- ja oppimistaitoja pyritään vahvistamaan erilaisin tukitoimin. Opiskelija voi opetella työtehtäviä omaan tahtiinsa.

8 6 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla Esimerkiksi Vantaan mallissa nuorisopalvelut on kehittänyt nuorten tuetun oppisopimusmallin, jossa alle 25-vuotias työtön nuori voi suorittaa tuetun oppisopimuksen kouluttautumalla oppisopimuksella kaupungin työpisteissä. Oppisopimusta edeltää 4 6 kuukauden työharjoittelu, jonka aikana tutustutaan alaan. Työsopimus solmitaan Vantaan kaupungin työpisteiden kanssa. Tukea tarjotaan opiskeluun ja työntekoon, mutta myös henkilökohtaisiin asioihin (esimerkiksi asumiseen ja talouteen liittyvät pulmat sekä terveydelliset syyt). NUORTEN TYÖLLISTÄMISEEN LIITTYVÄT TYÖNANTAJIEN KUSTANNUKSET JA TUKIMUODOT Palkka Suurimmalla osalla aloista on sovittu alhaisemmista palkoista nuorille ja/tai harjoittelijoille. Tyypillisesti harjoittelijoille maksetaan prosenttia alimpien palkkaluokkien palkoista, ja palkat ovat suuruudeltaan noin euroa. Työehtosopimuksissa toteutuu hyvin kattavasti periaate, että palkka nousee osaamisen ja ammattitaidon kasvaessa. Näin ollen harjoittelijan/aloittavan työntekijän palkan vertailu kokeneen ammattiosaajan palkkaan ei ole mitenkään yksiselitteistä, sillä palkan suuruus riippuu useista osaamiseen ja työn vaativuuteen vaikuttavista tekijöistä. Millään alalla ei kuitenkaan makseta harjoittelijalle tai oppisopimuskoulutuksessa olevalle tai aloittavalle työntekijälle kokeneen ammattiihmisen palkkaa. Nuorille maksettavaa alhaisempaa palkkaa on kokeiltu 90-luvun laman aikoihin. Työmarkkinajärjestöjen vuonna 1993 tekemän sopimuksen mukaan työnantajat pystyivät maksamaan nuorille työntekijöille väliaikaisesti alle työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan. Muutoksella ei lopulta todettu olleen merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen. (Böckerman ja Uusitalo 2009, Minimum Wages and Youth Employment: Evidence from the Finnish Retail Trade Sector) Palkkatuki Kun työnantajan palkkaa alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan työsopimussuhteeseen tai oppisopimuskoulutukseen, hän voi saada palkkatukea palkkakustannusten kattamiseksi. Palkkatuen maksaa työvoimahallinto. Palkkatuen perustaso on 674 euroa/kk (2012). Tuki voidaan maksaa erityistilanteissa myös korotettuna. Tuen enimmäiskesto on 10 kuukautta (erityisryhmillä pidennettyjä kestoja). Oppisopimuksen osalta palkkatukea voidaan maksaa koko oppisopimuksen ajan. Nuorten Sanssi-kortti on tarkoitettu alle 30-vuotiaiden vastavalmistuneiden nuorten palkkaamiseen. Peruskoulun ja lukion suorittaneet yli 17-vuotiaat nuoret voivat saada Sanssi-kortin, jos TE-toimisto katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Sanssi-kortin kautta työnantajalle maksetaan palkkatukea.

9 Nuorten työllistäminen 7 Oppisopimuksen koulutuskorvaus Palkkatuen lisäksi työnantaja voi saa oppisopimussuhteessa työssä oppimisen ohjaamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Koulutuskorvauksen maksaa koulutuksen järjestäjä. Koulutuskorvauksen määrä on euroa/kk, tietyissä tilanteissa 350 euroa/kk. Koulutuskorvauksen määrä riippuu koulutusalasta ja tietopuolisen koulutuksen hinnasta. Näillä näkymin vuoden 2013 alusta alkaen koulutuskorvaus on kokeiluna 800 euroa/kk koulutustakuun piirissä oleville (peruskoulunsa päättäville). Esimerkkitaulukoita työnantajille tulevista kustannuksista Kaupan ala, myyjä (ilman lisiä) Bruttokuukausipalkka Kustannus työnantajalle; KAR KEA (= bruttopalkka + TA keskimääräiset sova maksut) Korvaus (oppisopimus/palkkatuki) Kokonaiskustannus työnantajalle Kokenut myyjä Aloittava myyjä Harjoittelija 800 harjoittelija 350 harjoittelija 250 ja palkkatukea harjoittelija Palkkatukea myyjä

10 8 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla Teknologiateollisuus (ilman lisiä, hyvin suuntaa antava) Bruttokuukausi palkka Kustannus työnantajalle; KARKEA (= bruttopalkka + TA keskimääräiset sova maksut) Korvaus (oppisopimus/ palkkatuki) Kokonaiskustannus työnantajalle Kokenut metallimies Aloittava metallimies 800 työntekijä 350 työntekijä 250 ja palkkatkea työntekijä Palkkatukea työntekijä AKT, huoltokorjaamotyöntekijä (ilman lisiä) Kokenut työnte kijä Aloittava työnte kijä Oppisopimus: 800 työntekijä 350 työntekijä 250 ja palkkatukea työntekijä Palkkatukea työntekijä Bruttokuukausipalkka Kustannus työnantajalle; KARKEA (= bruttopalkka + TA keskimääräiset sova maksut) Korvaus (oppisopimus/palkkatuki) Kokonaiskustannus työnantajalle

11 Nuorten työllistäminen 9 NUORTEN YHTEISKUNTAKUUN MUKAISET TOIMET Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuuta pohtinut työryhmä on listannut väliraportissaan (3/2012) ensisijaiset toimet, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja työhön. Lisäksi työryhmä esitti myöhemmin harkittavia ehdotuksia. Alla on oppisopimuskoulutukseen ja työllistämiseen liittyviä poimittuja ehdotuksia. Oppisopimuskoulutus Tutkinnon osaan tähtäävä koulutus mahdollistetaan, mutta lopullisena tavoitteena on kuitenkin aina koko tutkinnon suorittaminen. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan peruskoulunsa päättävien osalta. Yksikköhinta on tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan mukainen. Osana koulutustakuuta toteutetaan tuetun oppisopimuskoulutuksen pilotti, jossa tuetaan sekä koulutuksen järjestäjää että työnantajaa lisäresurssein. Tavoitteena on kehittää oppisopimuskoulutusta myös nuorille, perusasteen päättäville soveltuvaksi koulutusmuodoksi. Toimijoille tulee lisävastuuta koulutuksen kohderyhmän huomioon ottavan opetuksen ja ohjauksen järjestämisessä. Työnantajille maksettavaa korotetaan peruskoulunsa päättävien nuorten työllistämiseksi 800 euroon kuukaudessa (volyymi 500 nuorta/vuosi). Muut toimenpiteet Työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria alennetaan vakinaistamalla Sanssi-kortti (tarkoittaa työnantajille maksettavaa palkkatukea, noin 670 euroa/kk) Kevennetään palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa (toteutettu osana työpaikoilla toteutettavien työvoimapalveluiden kehittämistä keväällä 2012). Nuorten sijoittumista työmarkkinoille edistetään työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia löytää itsenäisesti työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikoilla työsuhteen alussa (esimerkiksi vammaiset ja vajaakuntoiset).

12 10 Työ-, opiskelu- ja tukimuodot työpaikoilla KESKUSJÄRJESTÖJEN SOPIMUS TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA Keskusjärjestöjen viimeisin suositus ja kannanotto työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseksi laadittiin vuonna Palkkojen osalta sovittiin työsuhteessa olevien harjoittelijoiden palkoissa otettavan huomioon harjoittelutyön arvo, harjoittelun luonne sekä harjoittelun edellyttämä ohjaustarve. Työssäoppimisjaksot ja näytöt sovittiin toteuttavaksi työpaikoilla ilman palkkaa. Lisäksi keskusjärjestöt suosittelivat seuraavien kannanottojen sisällyttämistä osaksi alakohtaisia työehtosopimuksia: työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella ei korvata yrityksen henkilöstöä eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Kun tätä menettelytapaa noudatetaan, työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä työpaikoilla tapahtuvien oppimis- tai harjoittelupaikkojen tarjoamiselle. Yrityksen tulee kannanoton mukaan organisoida työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja harjoittelun osalta tarpeellinen ja asianmukainen ohjaus ja opastus. Tätä tukee työpaikkaohjaajien organisoitu koulutus.

13 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, PL Helsinki puhelin