Impact Brief. Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen. Brief No. 5/2017

Transkriptio

1 Impact Brief Brief No. 5/2017 Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämiseen Katri Haila (Ramboll Management Consulting), Mikko Valtakari (MDI) Tekesin koko 2000-luvun aikainen innovaatiorahoitus terveys- ja IT-aloille ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan kehittämiselle. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku kuvaa disruptiivista muutosta, joka rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: tutkimustulosten kaupallistamisen polku, osaamispohjan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely. N Suomella hyvät lähtökohdat digitaalisten terveyspalveluiden ja terveysteknologian globaalin kysynnän kasvuun vastaamisessa Digitalisoituvan sairaalan ja terveydenhuollon prosessien kehittämisen taustalla on voimakas systeeminen muutos koskien niin terveydenhuollon digitalisoitumista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus). Digisairaalalla on rajapintoja paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan rajapinnoilla, myös esimerkiksi liikenneja viestintäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön hallinnonalojen kanssa. Suomessa on vuonna 2016 yhteistyössä eri hallinnonalojen ja terveysalan toimijoiden kesken päivitetty Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta. Tanskaa pidetään terveysalan digitalisoinnin edelläkävijänä Suomeen verrattuna. Tanskassa on kehitetty digitaalista terveydenhoitoa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo vuosien ajan, minkä taustana on esimerkiksi kansallinen eri hallinnonalojen yhteinen digitaalinen strategia sekä digitaalinen hyvinvointistrategia. Suomella on useita vahvuuksia terveysalan digitaalisten palveluiden globaalin kysynnän kasvuun vastaamisessa kuten korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja osaamispohja, korkeatasoinen IT-osaaminen, digitaaliset väestötason terveystiedon rekisterit, julkinen terveydenhuolto ja yliopistosairaaloiden verkosto sekä hyvä maine luotettavana ja korruptoitumattomana yhteistyömaana. Terveysteknologia onkin yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista Suomessa. Yritysten määrää on tarkasti vaikea arvioida, koska digisairaalaa ja terveydenhuollon prosesseja kehittävät yritykset toimivat useiden alojen välisellä rajapinnalla. Valtaosa alan yrityksistä Suomessa on pk-yrityksiä, mutta samanaikaisesti myös muilla aloilla kuten esimerkiksi IT- ja vakuutusalalla perinteisesti toimineet suuryritykset ovat laajentaneet toimintaansa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Tekesin pitkäjänteisellä rahoituksella on ollut elintärkeä rooli uusien innovaatioiden kehittämisessä terveysalalla Tekesin panostukset Tekesin pitkäjänteinen ohjelmatoiminta terveys- ja IT-aloilla 2000-luvulla sekä muu TKIrahoitus ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan edellyttämälle osaamisen vahvistamiselle sekä innovaatioekosysteemille. Jo päättyneiden ohjelmien Tekesin rahoitusosuus on ollut yhteensä yli 300 milj. euroa 2000-luvulla liittyen digisairaalan Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen

2 Viime vuosina Tekes on panostanut voimakkaasti digitalisoituvaan sairaalaan liittyvän innovaatioekosysteemin edistämiseen. teemaan. Aiemmin on arvioitu, että muun kuin Tekesin ohjelmien kautta tulleen Tekesin rahoituksen volyymi terveysalan yrityksille on 2000-luvulla ollut selvästi suurempi kuin ohjelmarahoitus. Tekesin panostuksia tulkittaessa on otettava huomioon, että haasteena on ollut rajaaminen digitalisoituvaan sairaalaan, koska esimerkiksi Tekesin tietokannassa ei ollut suoraan digisairaalaa avainsanana. Viime vuosina Tekes on panostanut voimakkaasti digitalisoituvaan sairaalaan liittyvän innovaatioekosysteemin edistämiseen esimerkiksi solmimalla yhteistyösopimuksen digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisestä Suomessa. Innovaatioekosysteemit ovat avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa Tekesin perimmäiset vaikuttavuustavoitteet edelläkävijämaana. Digitalisoituvan sairaalan kehittäminen on vahvasti riippuvainen sairaaloista kokeilu- ja pilotointialustoina ja suuryritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka avaa väylät edelleen globaaleille markkinoille. Digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku Tekesin vaikuttavuus korostuu osaamispohjan vahvistamisessa ja tutkimusja innovaatioyhteistyön uusien muotojen edistämisessä. Tekesin digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku (Kuva 1.) kuvaa disruptiivista muutosta, joka rakentuu neljän eri polun yhteisvaikutuksesta: 1) tutkimustulosten kaupallistamisen polku, 2) osaamispohjan vahvistaminen, 3) tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uudet muodot ja 4) politiikkalinjaukset ja innovaatiomyönteinen sääntely. Disruptiivinen muutos ei ole oma selkeästi erottuva polku vaan kokonaisvaltainen ajattelutavan ja toimintatavan muutos koskien Tekesistä lähtevää tarjontaa ja uudenlaista palvelujen kysyntää. Yksittäiset polut ja niiden mukainen vaikutusdynamiikka muodostavat toisiaan täydentävien komplementaaristen vaikutusten kokonaisuuden, jossa uudistavat disruptiiviset muutokset ja vaikutukset syntyvät useamman vaikutuspolun yhteisvaikutuksina. Kuva 1.

3 Tekesin vaikuttavuus korostuu perinteisenä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön rahoittajana ja aktivoijana. Vaikuttavuuspoluista vahvimpia ovat osaamispohjan vahvistaminen ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusien muotojen edistäminen. Sen sijaan Tekesin rooli politiikkalinjauksissa ja innovaatiomyönteisessä sääntelyssä on jäänyt digisairaalan ja terveydenhuollon prosessien osalta vajaaksi. Strategisoperatiivista roolia vahvistamalla Tekesin kokonaisvaikuttavuus olisi entistä parempi. Tulevaisuuden kasvussa keskeistä on digitaalisen terveysaineiston hyödyntäminen. Digitaalisen terveysaineiston omistajuuteen ja sääntelyyn liittyy epävarmuutta. Suositukset Tekesin tulisi parantaa strategis-operatiivista kumppanuutta useiden hallinnonalojen kanssa. Tekesin tulisi vahvistaa strategis-operatiivista kumppanuutta laajasti eri hallinnonalojen kanssa paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan rajapinnoilla, myös digitaalisuutta, sääntelyä, koulutusta, vientiä ja investointeja koskien esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, ulkoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalojen kanssa. Digitalisoituvan sairaalan kehittämisen kannalta kriittistä on, että keskeneräinen sote-uudistus ja julkisten palveluiden digitalisaatio saataisiin ratkaistua, ja että uudet sote-palvelut tulisivat voimaan. Digitalisoituvan sairaalan onnistumisen edellytyksenä ovat vahvat innovaatioekosysteemit, joiden kehittämisessä Tekesin tulee edelleen toimia merkittävänä rahoittajana ja verkottajana. Tekesin roolina on esimerkiksi fasilitoida teollisten toimijoiden ja digisairaalan toimijoiden verkostoyhteistyötä. Tekesin tulee edistää ns. Public Private Partnership (PPP)-yhteistyötä yli hallinnonalojen rajojen, jotta laajat kokonaisuudet ja testbed-toiminta mahdollistuvat Suomessa. Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat keskeisessä roolissa digisairaalan referenssimarkkinoiden edistämiseksi. Digitalisoituvien sairaaloiden onnistumisen edellytyksenä ovat vahvat innovaatioekosysteemit, joiden kehittämisessä Tekesin tulee edelleen toimia merkittävänä rahoittajana ja verkottajana. Tekesin rahoittamissa digisairaaloiden piloteissa tulisi hakea entistä enemmän synergiaetua. Digisairaaloiden ja terveydenhuollon prosessien kehittämistä voitaisiin nopeuttaa esimerkiksi testaamalla pilotteja useassa paikassa samanaikaisesti. Jotta aihiot eivät jäisi piloteiksi, jo Tekesin TKI-hankkeen alussa tulisi suunnitella kaupallistaminen ja IPR-kysymykset. Lisäksi digisairaalaa koskeva sääntely tulisi ottaa huomioon Tekesin rahoitusehdoissa. Digisairaalan markkinoiden ollessa globaalit, myös Tekesin rahoittamassa TKItoiminnassa on välttämätöntä panostaa kansainväliseen yhteistyöhön. Tekesin tuleekin edelleen rahoittaa EU-hankkeiden valmistelua, jotta suomalaiset pysyvät mukana suurissa kansainvälisissä konsortiohankkeissa. Tekesin ja EU:n rahoittamien hankkeiden välillä tulisi olla synergiaa. Tekesin (Business Finlandin) tulisi pyrkiä rakentamaan kansainvälistä kumppanuusverkostoa ennemmin tiettyyn projektiin kuin sille, että kansainvälistymistä edistetään yleisellä tasolla.

4 Selvityksen toteutus Selvitys oli osa Tekesin vaikuttavuusarvioinnin strategista kumppanuushanketta, jossa ovat mukana Gaia Consulting, Ramboll Management Consulting, 4Front ja MDI. Vaikuttavuusarvioinnin osana on pilotoitu temaattisia vaikuttavuuspolkuanalyysejä, joiden avulla tarkastellaan Tekesin roolia eri painopistealueilla. Lähdeaineistona käytettiin Tekesin toimittamia tietoja Tekesin rahoittamista hankkeista, jotka ovat liittyneet digisairaalaan sekä terveydenhuollon prosessien uudistamiseen, olemassa olevia selvityksiä ja asiantuntijahaastatteluita. Selvityksen yhteydessä tehtiin 14 asiantuntijahaastattelua. Yhteystiedot Jari Hyvärinen, Tekes, puh Katri Haila, Ramboll Management Consulting Oy, Mikko Valtakari, MDI Oy, Kirjallisuutta The Danish Digital Strategy. Strategy/Digital-Strategy-2016to2020 The Danish Government, local government Denmark, Danish regions. Common publicsector strategy for digital welfare Welfare Digitaalisen alustatalouden tiekartasto Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset Kaihovaara, A., Haila, K., Noro, K., Salminen, V., Härmälä, V., Halme, K., Mikkelä, K., Saarnivaara, V.-P. & Pekkala, H Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017. Kuitunen, S. & Haila, K Terveys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan rajapinnoilla. FinnWellin ja Tekesin asemoitumisen arviointi. Väliarviointiraportti. Teknologiaohjelmaraportti 8/2007. Terveysalan kasvustrategia 1) Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia, TEM raportteja 12/2014 ja 2) Yhteistyötä ja työnjakoa. Terveysalan

5 tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Tiekartta TEM oppaat ja muut julkaisut 7/2016. Valtakari, M., Riipinen, T. & Voutilainen, O Pharma-ohjelman loppuarviointi sekä Diagnostiikka ja Lääke 2000-ohjelmien jälkiarvioinnit. Tekes Raportti 3/2013