KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2012) 674 final KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA jäsenvaltioiden vuonna 2011 maksutaseesta, kansainvälisestä palvelukaupasta ja suorista ulkomaisista sijoituksista ilmoittamien tietojen laadun arvioimisesta FI FI

2 KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA jäsenvaltioiden vuonna 2011 maksutaseesta, kansainvälisestä palvelukaupasta ja suorista ulkomaisista sijoituksista ilmoittamien tietojen laadun arvioimisesta 1. JOHDANTO Maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005, jäljempänä maksutaseasetus, 4 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: Komissio arvioi 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun maksutasekomitean avustuksella toimitettujen tietojen laadun laatuselvitysten pohjalta. Komission arvio lähetetään tiedoksi Euroopan parlamentille. Tässä valmisteluasiakirjassa arvioidaan jäsenvaltioiden vuonna 2011 ilmoittamien tietojen laatua. Maksutaseasetuksen mukaisesti se on laadittu maksutasekomitean avustuksella. Se on ensimmäinen tätä aihetta käsittelevä valmisteluasiakirja, jonka Eurostat on laatinut Euroopan parlamentille. Asiakirja perustuu Eurostatin tammikuun ja kesäkuun 2012 välisenä aikana suorittaman maksutaseiden laadunarvioinnin tuloksiin. Tässä asiakirjassa kuvataan ensin lyhyesti periaatteita, joiden mukaisesti virallisten tilastojen laatua arvioidaan, ja käsitellään lyhyesti haasteita, joita liittyy maksutasetietojen laatimiseen globalisoituneessa ympäristössä, minkä jälkeen selvitetään, missä määrin maksutasetiedot ovat Euroopan tilastojärjestelmää (ESS) ohjaavien laatuperiaatteiden mukaisia. 2. VIRALLISTEN TILASTOJEN LAADUNARVIOINTI Eurostat suorittaa maksutaseiden laadunarvioinnin vuosittain asetuksen (EY) N:o 1055/2008 muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2010 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1227/2010 (EUVL L 336, ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Maksutaseiden laadunarvioinnilla tarkistetaan, että kaikki Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (asetus (EY) N:o 223/2009, 12 artiklan 1 kohta) säädetyt laatukriteerit täyttyvät. Nämä kriteerit ovat relevanssi, tarkkuus, ajantasaisuus, oikea-aikaisuus, saatavuus ja selkeys sekä vertailukelpoisuus ja yhtenäisyys. Eurostat on pyrkinyt tarmokkaasti kehittämään laadunhallintamenetelmiä ja -välineitä, jotka tukevat korkealaatuisten eurooppalaisten tilastojen tuottamista. Laatuselvitys tukee laadunarviointia, joka on puolestaan lähtökohta laadun parantamiselle. Oppaassa ESS Handbook for quality reports 1 käsitellään tarkemmin kaikkia menetelmiä, joilla virallisten tilastojen laatua voidaan arvioida. 1 Ks. ESS Handbook for Quality Reports, Eurostat Working Papers, 2009, sekä ESS Standard for Quality Reports, Eurostat Working Papers, FI 2 FI

3 Menetelmät eroavat toisistaan sen mukaan, minkätyyppisestä tilastollisesta prosessista kulloinkin on kyse. Tilastojen tarkoituksena on estimoida tuntemattomia arvoja. Estimaatit eroavat todellisista arvoista vaihtelun ja harhan vuoksi. Tilastoihin voivat vaikuttaa monentyyppiset otanta- ja muut virheet. Otantatutkimuksiin perustuvia tilastoja varten on teoria tarkkuuden tarkistamisesta, jossa katsotaan, miten paljon estimaattori vaihtelee odotusarvonsa ympärillä, mikä ilmaistaan sen varianssin, keskivirheen, variaatiokertoimen tai luottamusvälien avulla. Maksutasetiedot (kuten myös kansantalouden tilinpito) laaditaan aggregaatteina erilaisista perustilastoista, joista osa perustuu otantatutkimuksiin, osa on johdettu hallinnollisista tiedoista ja osa pohjautuu malleihin. Kun on kyse aggregoiduista tilastoista, kuten maksutaseista, tarkkuutta ei ole mahdollista mitata suoraan. Kaksi tärkeintä välinettä, joita voidaan tilastojen laatuoppaiden mukaan käyttää tällaisten tilastojen laadun arvioimiseen, ovat tarkistusten analysointi sekä virheellisten ja tunnistamattomien erien tarkastelu 2. Tässä selvityksessä käytetään molempia. Myös IMF on kehittänyt tilastojen laadun arvioimiseen standardeja, jotka kuuluvat niin kutsuttuihin tilastotietojen laadunarviointimalleihin (Data Quality Assessment Framework, DQAF). Maksutaseita varten on kehitetty oma laadunarviointimallinsa 3. Eurostatin laatimat maksutaseiden laatuselvitykset vastaavat parhaita standardeja, jotka on vahvistettu Euroopan tilastojärjestelmää varten ja määritelty laadunarviointimallissa. Jotta tilastotietojen erilaiset laatuominaisuudet kävisivät näistä selvityksistä paremmin ilmi, selvitysten sisältöä on laajennettu ajan mittaan, ja niiden parantamista jatketaan tulevaisuudessakin. Vaikka aggregoitujen tilastojen laatu ei ole pelkästään kaikkien käytettyjen perustietojen laatujen summa, maksutasetietojen laatu riippuu kiistämättä kaikkien käytettyjen tietolähteiden laadusta. Laatuselvityksiä laaditaan säännöllisesti kansainvälistä tavarakauppaa varten 4, joka on vaihtotaseen tärkein osatekijä. Maksutasetietojen jokaisen osatekijän laadun arviointi olisi kuitenkin erittäin kallista ja aikaa vievää. 3. MAKSUTASETILASTOJEN LAATIMISEEN LIITTYVÄT HAASTEET Maksutasetilastojen laadintajärjestelmät kehitettiin alun perin valuutanvaihdon valvontajärjestelmien sivutuotteena: maahan sijoittautuneet pankit keräsivät ja toimittivat maksutaseiden laatijoille (jotka yleensä kuuluivat kansalliseen keskuspankkiin) tietoja jokaisesta yksittäisestä ulkomaisena valuuttana suoritetusta maksutapahtumasta. Tämä tietolähde, jota kutsutaan kansainväliseksi maksutapahtumien raportointijärjestelmäksi (International Transaction Reporting System, ITRS) tai suoritusperusteiseksi ilmoittamiseksi, on monissa Euroopan unionin ulkopuolisissa maissa yhä ensisijainen lähde maksutasetilastoja laadittaessa. Valuuttarajoitusten poistuminen, rajatylittävien maksutapahtumien määrän ja monimutkaisuuden lisääntyminen sekä monikansallisten yritysten suorittamien maksujen keskitetty hallinta ovat vähitellen rajoittaneet suoritusperusteisesta järjestelmästä kerättyjen tietojen kattavuutta. Suoritusperusteisen ilmoittamisen käyttökelpoisuutta maksutaseiden laadinnassa ovat EU:ssa rajoittaneet myös sellaiset toimet, joiden päämääränä on ollut EU:n finanssipalvelumarkkinoiden Ks. ESS Handbook for quality reports, Eurostat, 2009, s. 65. Ks. Ks. FI 3 FI

4 vapauttaminen 5. Koska maksutasetilastojen laadinnassa tavanomaisesti käytetyn tietolähteen kattavuus oli supistumassa, maksutasetilastoja laativat eurooppalaiset tilastotieteilijät kehittivät vaihtoehtoisia tietolähteitä samalla, kun resurssit vähenivät ja tietojen toimittajat vastustivat yhä enemmän tilastoinnista johtuvaa rasitusta. Maksutaseiden laatijat ovat vuodesta 2000 alkaen ottaneet EU:ssa käyttöön uusia tietojenkeruu- ja tietojenlaadintajärjestelmiä. Uudet järjestelmät, jotka on jo otettu käyttöön useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, perustuvat erilaisten tutkimusten yhdistelmään, jota joskus täydennetään suoritusperusteisesta järjestelmästä vielä saatavissa olevilla rajallisilla tiedoilla. Suoraan yrityksiltä tai yksilöiltä saatuja tietoja käytetään enemmän. Otanta- ja estimointimenetelmiä käytetään kattavammin. Yhdenmukaisuutta muiden tilastojen, kuten kansantalouden tilinpidon ja tavarakauppaa koskevien tietojen kanssa seurataan tiiviimmin, ja yhteisiä työkaluja on otettu käyttöön EU:n ja euroalueen laajuisesti tietojen laatimisen tasalaatuisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi keskitetty arvopaperitietokanta (Centralised Security Database) antaa mahdollisuuden laatia arvopaperisijoituksia koskevia tietoja yksittäisiä arvopapereita koskevien tietojen perusteella. Toisena esimerkkinä on FDI-verkosto (Foreign Direct Investment network), jonka välityksellä voidaan vaihtaa suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyviä mikrotietoja. 4. RELEVANSSI Relevanssilla tarkoitetaan sitä, missä määrin tilastot täyttävät nykyisten ja potentiaalisten käyttäjien tarpeet. Finanssikriisin vuoksi käyttäjät ovat olleet yhä kiinnostuneempia maksutasetiedoista (ja ulkomaisesta varallisuusasemasta). Maksutaseita ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tilastot ovat keskeisiä välineitä ulkoisen epätasapainon analysoinnissa, ja niitä käytetään myös perustietoina kolmessa indikaattorissa niistä kymmenestä indikaattorista, joita käytetään EU:ssa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostaulussa 6. Maksutaseiden laadunarvioinnissa relevanssia mitataan sen perusteella, missä määrin maksutaseasetuksessa vaaditut tiedot ovat loppukäyttäjien saatavilla, jolloin oletetaan, että käyttäjien tarpeet otetaan asetuksessa asianmukaisesti huomioon. Koska käyttäjien tarpeet muuttuvat ajan myötä, komissio on muuttanut maksutasetietoja koskevia vaatimuksia uusien kansainvälisten standardien mukaisesti. Muutettu maksutaseasetus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 27. kesäkuuta 2012, ja sitä sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2014 alkaen 7. Finanssimarkkinoiden viimeaikaisten ongelmien vuoksi käyttäjät haluavat kuitenkin saada jo käyttöönsä maksutaseita ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia yksityiskohtaisia tietoja, jotka ovat tarkempia kuin muutetussa maksutaseasetuksessa edellytetään. Käyttäjät tarvitsisivat maantieteellisesti tarkemmin jaoteltuja tietoja rahavirroista ja mieluiten myös kahdenvälisiä tietoja monista investointivirroista. Kolmansien maiden kanssa käytävistä kauppaneuvotteluista vastaavat käyttäjät ovat toistamiseen pyytäneet palveluista toimitusmuodon mukaan laadittavia tietoja Rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista annetulla asetuksella (EY) N:o 2560/2001 kaikki maksut, jotka eivät ylitä euron rajaa, vapautettiin tilastoja varten tehtävästä ilmoittamisesta. Kun asetusta (EY) N:o 2560/2001 muutettiin, tämä raja nostettiin euroon (asetus (EY) N:o 924/2009, 5 artiklan 1 kohta). Ks. 22 päivänä kesäkuuta 2012 annettu komission asetus (EU) N:o 555/2012, Toisin sanoen tapahtumat olisi selvästi eroteltava sen mukaan, onko kyseessä rajat ylittävä palvelu (niin kutsuttu toimitusmuoto 1); liikkuuko kuluttaja rajan yli (niin kutsuttu toimitusmuoto 2) vai liikkuuko palveluntarjoaja FI 4 FI

5 Eurostat aikoo selvittää, voidaanko maksutaseiden laatijoilta kerätä vapaaehtoispohjalta myös tällaisia tietoja Tietojen saatavuus Tietojen täydellisyyttä koskeva kriteeri perustuu asetuksessa (EY) N:o 184/2005, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 707/2009, vaadittujen tietojen saatavuuteen. Sitä mitataan toimitettujen arvojen lukumäärän osuutena pyydettyjen arvojen kokonaismäärästä. Taulukossa 1 tämä indikaattori esitetään jäsenvaltioittain ja tietokokonaisuuksittain. Euroindikaattorien osalta kaikki jäsenvaltiot täyttivät tarkasteltavien vuosineljännesten (2010Q3-2011Q2) aikana täysimääräisesti maksutaseasetuksen vaatimukset. Neljännesvuosittaisten maksutaseiden osalta tietojen saatavuus oli vakaata viimeisimpien vuosineljännesten ajan. Tarkasteltavilla viitekausilla (2010Q3-2011Q2) sen keskiarvo oli 95 prosenttia, mikä vahvisti edellisissä neljässä neljänneksessä havaitun trendin. Kansainvälisessä palvelukaupassa tietojen saatavuus heikkeni jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Se oli 97 prosenttia kaikkien vaadittujen tietoyksikköjen osalta (erien tasolla) EU27- alueella. Sekä FDI-virtojen että FDI-varantojen EU:n keskiarvo nousi viitekaudella 2010 (t + 9) edellisvuoden tasolta 100 prosenttiin. FDI-tietojen yleinen saatavuus toimintakohtaisesti ja maantieteellisesti jaoteltuna parani viitevuonna 2009 (t + 21) FDI-virtojen osalta huomattavasti 92 prosenttiin ja pysyi FDI-varantojen osalta entisellä tasollaan eli 95 prosentissa. Joillakin mailla oli ongelmia noudattaa FDI-raportoinnissa t + 21 kuukauden määräaikaa: Belgia ei esittänyt FDItuottoja toimintakohtaisesti jaoteltuina, mikä johtui tietojenlaadintaprosessista, jossa tehtiin rahoitusväline- ja maakohtainen globaali estimointi, Unkarilla oli ongelmia GESMES-tiedoston tuottamisessa, ja Puola toimitti NACE rev. 2 -luokituksen mukaiset tiedot kahdeksan kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä eli niin myöhään, ettei niitä enää ehditty käyttää EU:n ja euroalueen aggregaatteja muodostettaessa. Kaiken kaikkiaan tietojen saatavuus on erittäin hyvä kaikilla maksutaseiden aloilla. Muutamat yksittäisiä eriä sekä maantieteellisiä tai toimintakohtaisia jaotteluja koskevat tiedot jäivät ilmoittamatta. rajan yli (niin kutsuttu toimitusmuoto 4). Ks. kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskeva käsikirja ( Manual on Statistics of International Trade in Services 2010 ), V luku. FI 5 FI

6 Taulukko 1: Tietojen täydellisyys Euroindikaattorit (t + 2) Neljännesvuosittainen maksutase (t + 3) Kansainvälinen palvelukauppa (t + 9) FDI-virrat (t + 9) FDIvarannot (t + 9) FDI-virrat (t + 21) FDIvarannot (t + 21) Belgia 100 % 100 % 97 % 100 % 100 % 40 % 100 % Bulgaria 100 % 81 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tšekki 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Tanska 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 % 99 % Saksa 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Viro 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Irlanti 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kreikka 100 % 100 % 73 % 100 % 100 % 70 % 87 % Espanja 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 98 % 99 % Ranska 100 % 81 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Italia 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Kypros 100 % 92 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Latvia 100 % 87 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Liettua 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Luxemburg 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Unkari 100 % 97 % 98 % 100 % 100 % 75 % 96 % Malta 100 % 100 % 98 % 100 % 100 % 100 % 100 % Alankomaat 100 % 100 % 92 % 100 % 100 % 100 % 100 % Itävalta 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 99 % 99 % Puola 100 % 74 % 100 % 100 % 100 % 0 % 6 % Portugali 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Romania 100 % 85 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Slovenia 100 % 100 % 97 % 100 % 100 % 100 % 100 % Slovakia 100 % 93 % 91 % 100 % 100 % 100 % 100 % Suomi 100 % 100 % 95 % 100 % 100 % 100 % 100 % Ruotsi 100 % 94 % 98 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhdistynyt kuningaskunta 100 % 100 % 91 % 100 % 96 % 91 % 91 % EU:n keskiarvo 100 % 95 % 97 % 100 % 100 % 92 % 95 % FI 6 FI

7 5. SAATAVUUS JA SELKEYS EU27-maiden maksutasetiedot ovat saatavilla maksutta Eurostatin verkkosivustolta (Eurobase) seuraavasta osoitteesta: Ne on jäsennelty kuvassa 1 esitetyllä tavalla. Kuva 1: Verkossa kaikkien käyttäjien saatavilla olevat maksutasetiedot Verkossa levitettyjen maksutasetietojen määrä ja niiden yksityiskohtaisuus ovat lisääntyneet jatkuvasti, ja jokaiseen taulukkoon on liitetty asianmukaista metatietoa. Työntekijöiden rahalähetyksiä koskevien tietojen säännöllinen levittäminen alkoi helmikuussa Tammikuussa 2011 luotiin taulukko Maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tärkeimpien erien osuus BKT:stä, lokakuussa 2011 lisättiin taulukko Vientimarkkinaosuudet, ja neljännesvuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen levittäminen käynnistyi. Koska kiinnostus kansallisia maksutasetietoja ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia tietoja kohtaan on kasvamassa, julkisuuteen on annettu pidempiä aikasarjoja, tarkempia maantieteellisiä jaotteluja sekä kattavampia taulukoita. 6. TARKKUUS Tarkkuudella tarkoitetaan sitä, miten lähellä estimaatit ovat tuntemattomia todellisia arvoja. Vaikka tarkkuutta voidaan mitata perustilastoissa tilastoindikaattoreilla, kuten keskivirheillä ja varianssilla, samanlaisia indikaattoreita ei voida kehittää makrotalouden tilastoja varten, jotka ovat useiden erilaisten tietojenkeruu- ja tietojenlaadintamenettelyjen tulos. Maksutaseen laatuselvityksessä tarkkuutta mitataan tarkastelemalla tarkistusten laajuutta. Oletuksena on, että kukin tarkistus tuo tietokokonaisuuden lähemmäksi todellista arvoa. Tarkistukset eivät merkitse sitä, että olisi tehty virheitä tai että tietojen laatu olisi heikentynyt ajan myötä. Päinvastoin, tarkistuksia tehdään, kun saataville tulee uusia tietolähteitä ja parempaa tietoa. Vakiintunut tarkistuspolitiikka, josta tiedotetaan julkisesti, on merkki kyseisen tilastojärjestelmän vahvuudesta. FI 7 FI

8 Tarkistusten laajuus on kuitenkin tietyn tietokokonaisuuden ensimmäisen julkaisukerran laadun mittari viimeisimpään saataville annettuun vuoteen verrattuna. Ajantasaisuuden ja tarkistusten välillä joudutaan tasapainoilemaan: mitä aikaisemmin tietokokonaisuus on julkaistu ensimmäisen kerran, sitä laajempia tarkistuksia siihen on odotettavissa, kun saman tietokokonaisuuden myöhempiä vuosikertoja julkaistaan Vakaus Taulukoissa 2 ja 3 esitetään neljännesvuosittaisten maksutaseiden tarkistusten keskimääräiset arvot viimeisten neljäntoista vuosineljänneksen osalta (2008Q1 2011Q2) kustakin EU:n jäsenvaltiosta. Ne on ilmaistu prosenttiosuutena alkuperäisestä arvosta. Kaaviossa 1 kuvataan ensimmäisten estimaattien ja lopullisten estimaattien välisiä eroja EU27- maiden kokonaisvaihtotaseessa. Ensimmäiset estimaatit ovat saatavilla kolmen kuukauden kuluttua viitekauden päättymisestä (Q+90 päivää). Lopulliset estimaatit ovat yleensä saatavilla kolmen ja puolen vuoden kuluttua, mutta tarkistuksia voidaan tehdä myös pidemmän ajan kuluttua. Tarkistukset olivat suurimmillaan vuonna 2007; keskimäärin niitä oli enemmän velkojen kuin saamisten osalta. Kansallisten tietojen tarkistukset tasoittavat usein tilannetta maiden välillä. Siksi EU27-maiden estimaatit ovat ajan myötä aika vakaita. Veloissa ja saatavissa eri suuntiin vaikuttavat tarkistukset saattavat aiheuttaa huomattavia tarkistuksia taseeseen, vaikka absoluuttiset tarkistukset olisivat merkitykseltään vähäisiä. Tarkistusten keskimääräisiä arvoja on tulkittava varoen, koska ne saattavat olla epänormaalin suuria, jos alkuperäiset estimaatit olivat pieniä. Erityisesti pienten talouksien indikaattorit ovat erittäin herkkiä tälle tekijälle: muutamissa tapauksissa ne antavat äärimmäisiä arvoja, vaikka sekä ensimmäisten estimaattien että myöhempien tarkistusten absoluuttiset määrät ovat hyvin pieniä. Tulkinnassa on yleisemminkin syytä noudattaa varovaisuutta myös sellaisissa tapauksissa (esimerkiksi rahoitusjohdannaisissa), joissa mitataan nettovirtojen tarkistuksia (velat miinus saatavat). Vaihtotaseessa sekä velkoihin että saataviin kirjattiin tavaratilillä hyvin pieniä tarkistuksia. Sen sijaan palvelutilillä tarkistusten arvot olivat yleensä tavaratiliä suurempia. Suurin osa tarkistuksista vaikuttaa tulotiliin, jossa suorien sijoitusten tuottoihin kirjataan usein hyvin korkeita arvoja, koska laatijoiden on vaikeaa arvioida tuottoja ensimmäisten toimitusten yhteydessä. Tarkasteltujen 14 vuosineljänneksen aikana keskimääräiset tarkistukset olivat yleensä suurempia rahoitustaseen erien kuin vaihtotaseen erien osalta, mikä kuvastaa eroja sekä rajatylittävien maksutapahtumien määrässä että niiden vaihtelevuudessa. EU:ssa tarkistukset olivat laajimpia ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten ja arvopaperisaamisten osalta. FI 8 FI

9 Taulukko 2: Vaihtotaseen tärkeimpien erien tarkistusten keskiarvot, 2008Q1 2011Q2 Tulonsiirrot Jäsenvaltio Tavarat Palvelut Kuljetus Matkailu Muut palvelut Palkansaajakorvaukset Suorien sijoitusten tuotot Muut sijoitustuotot C D C D C D C D C D C D C D C D C D BE 3,45 2,77 1,75 12,21-0,04 0,75-1,52 0,92 3,08-4,74 7,63 19,26-16,05 61,67-14,11-32,95 59,44 15,57 BG ,51 3,79 3,14-13,18-8,44 15,87 16,51 6,24 10,77-2,13 65,26 44,00 8,35 6,81 14,10 22,36-3,70 CZ 2,05-2,79 1,09 18,66-6,59 3,60 0,22 8,14 15,47 5,81 2,64-2,93-63,06 1,68-11,49 1,28-1,75 2,34 DK 1,01-2,06 1,95 0,22 0,16 2,51-4,67-0,76 9,30-3,75 24,63-3,13 3,62-52,04 1,61 1,63 11,12 0,27 DE 1,92 3,41 3,45 2,11 6,22 5,67 0,39-3,22 2,69 3,19 7,27 2,67-3,45-44,07 2,97 6,08-6,28-0,72 EE ,53 1,39-3,94 0,92-7,73-8,93-2,88 7,08 0,27-4,30-0,05 4,58 991,78-1,08-0,22-6,53 0,40 IE ,03-5,08-2,92 0,13 1,08 0,76-1,27-5,36-3,10 0,00-0,11 11,99-10,34-8,42 0,49-8,78-5,99 EL ,70-0,21-0,70-0,17-0,62 0,00 0,00-1,33-1,68-1,40-0,65 15,61-18,94-2,71-1,39-0,49 0,47 ES 0,80-0,62-0,35-2,78 1,17-5,69-0,53 0,65-0,63-2,35 1,77 0,19-6,85-16,30-0,27 0,91 3,37 4,16 FR 0,14-0,70-0,50-2,57-1,06-0,24 3,98-1,57-1,91-4,87 4,42 7,29 17,48 2,72 4,16 0,83 6,57 4,59 IT ,74 14,73 11,26 3,16 0,24 1,12 0,39 38,14 26,11 353,33 145,17 200,05 40,58 43,04-6,73 56,81 12,50 CY ,88 7,10 1,78 6,48-0,19-1,06-2,83 9,91 8,22-4,02-0,29 434,16 221,13 12,80-1,11-8,81 0,26 LV ,09-0,08-0,14-0,37 2,47 0,00 0,00-0,04-0,82-2,60 0,00 10,77-6,22 0,02-0,18 0,13-0,11 LT ,54-0,44 4,68 1,29 1,36-3,25 16,04-2,98-1,02 17,57 32,36 321,03-412,40-5,46-5,23-11,99 15,71 LU 7,07-0,91-3,98 4,94 0,08 0,45-0,21 0,86-4,25-3,41 10,28 48,85 10,17 13,79-5,81-31,27-1,69 0,74 HU ,32 2,44-0,16-2,19 2,38 0,00-19,27 4,59 3, ,53-11,62 77,79 50,73-1,82 1,07-8,65-18,07 MT 1,27-3,52 11,10 42,00 2,94-2,84 6,97-18,36 14,51 66,92-4,99-0,44-183,68-9,14-0,17-0,31 66,34 66,55 NL ,28-1,67 3,80 0,57 1,04-3,20-0,68-2,25 2,62-1,15 97,62 4,84 23,89-3,23-2,76 2,19 7,33 AT 0,68-0,82 1,42 0,47 3,28 1,07-1,64 0,85 1,94-0,17-0,73-10,89 12,63-5,82 0,76-0,41-11,55-2,74 PL ,02-0,95-1,41 0,47 1,95-2,77-3,40-0,22-2,08-21,69 293,84 308,05-22,84-0,07-0,71-63,93-21,09 PT ,01 1,43 0,25 3,45-0,25-0,10-0,09 1,80 0,85-0,70 3,96 4,98-1,35 0,95-6,33-9,36-11,57 RO 0,04 0,36 1,38 1,14-7,51 0,45 2,39 0,81 5,34 3,79 6,83 27,92-630,52-327,00 24,01 0,46-1,35 8,46 SI 4,14 9,10-8,40 19,94 6,88 4,11 0,78-3,55 6,27 3,75 95,52 15,68-92,87-27,29 0,57 4,95-3,51 14,28 SK ,19 0,81 1,10 1,10 1,10 1,09 1,09-0,36 0,04 50,17-15,71 803,66-26,93 0,95 1,12 0,74-0,45 FI 1,23-0,06 16,51 24,49 9,39 10,17 1,04 2,21 19,37 36,31 4,12 5,51 24,05 545,66-0,47 3,56 27,34 18,66 SE 1,74 1,18 1,51 1,59-0,48 2,68-9,07-3,00 5,28 3,55-3,03-1,77 17,97-15,40-3,49-9,77-11,97-3,50 UK 0,28 0,21 0,69-2,72 3,91-1,98 0,70-5,54 0,30-2,08 1,15-3,84-28,77-13,93 9,80-0,76 2,04-0,17 EU 0,62 0,81 1,39 1,56 1,43 0,86-0,18-2,73 1,95 1,73 13,51 30,55 3,06-2,17 1,13-4,11 8,68 4,01 Taulukko 3: Rahoitustaseen tärkeimpien erien tarkistusten keskiarvot, 2008Q1 2011Q2 FI 9 FI

10 NELJÄNNESVUOSITTAISEN RAHOITUSTASEEN KESKIARVO Jäsen valtio Suorat sij. ulospäin Suorat sij. sisäänpäin Arvopaperisij., saamiset Arvopaperisij., velat Muut sij., saamiset Muut sij., velat Rahoitusjoh dann. BE -31,03 27,54-124,24-44,69 41,73 10,10-186,75 BG 16,91 67,33 67,11 17,69 115,41-39,60 5,54 CZ -111,98-397,93 0,02 3,46-8, ,80-0,71 DK -46,19 53,49 21,69 0,02 2,00 0,24 20,77 DE -26,56 52,11-4,10 12,30 54,50-1,58 6,07 EE 32,41 53,09 9,56-0,67-13,79-31,16 1,49 IE 71,28-377,19-7,77 82,50-39,87-2,57 54,00 EL 9,72-54,83-4,25-0,59-450,81 0,28-0,01 ES 7,41-36,64 11,17-5,00-0,98 0,56-56,68 FR -43,78-30,99-16,32-4,36-26,45-28,23-100,27 IT 234,78-63,77-185,28 162, ,01 261,87 666,93 CY 629,42 404,98-15,00-847,87-80,27 32,28-4,36 LV -23,64-38,18-204,30 33,65-9,10-37,02-1,38 LT 8,02 162,63-44,70-41,77-3,44 4,30-22,28 LU -114,94-139,05-15,67-18,30 32,03-12, ,77 HU -23,16 204,44 46,60 5,65-18,19 8,46 5,26 MT 197,44-28,12-4,99-71,68 0,08 2,29-0,11 NL -68,42 95,70-4,15-38,61-25,58-16,72-28,15 AT 93,64-1,37 2,87 3,71-8,75 4,00 9,95 PL 91,07-52,24-66,65-15,51-1,70-15,18 0,67 PT -345,76-25,69-38,70 46,58-54,88-258,31 9,98 RO 2549,20-140,35-89,82-17,72-105,36 9,16 42,86 SI -28,47 8,74-0,55 1, ,25 66,04-588,34 SK -49,32-18,22-3,54 1,42-1,85-11,61-100,32 FI 165,75-71,90-1, ,81 0,35-1,02 17,56 SE 82,68-44,64 10,48-64,85-146,32-16,56-44,98 UK -12,63-17,94 145,57-3,44 5,21 33,31-5,97 EU 31,53-11,16 68,69 12,88 29,94 6,49 16,16 Kaavio 1: Erot ensimmäisten estimaattien ja lopullisten estimaattien välillä EU27- vaihtotaseessa, 2005Q1 2011Q2, miljoonaa euroa FI 10 FI

11 EU27-vaihtotase - saatavat EU27-vaihtotase - velat I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III 2009 IV I II III IV I II 7. AJANTASAISUUS JA OIKEA-AIKAISUUS Oikea-aikaisuutta mitataan sillä, missä määrin maksutaseasetuksessa tietojen toimittamisella asetettuja määräaikoja noudatetaan. Taulukossa 4 analysoidaan maksutasetilastojen oikeaaikaisuutta 9. Siitä käy ilmi, että hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta jäsenvaltiot ovat kyenneet noudattamaan määräaikoja kaikkien tietokokonaisuuksien osalta. Ajantasaisuutta mitataan tietokokonaisuuksien kattaman viitekauden ja sen ajankohdan välisenä erona, jona tiedot annetaan loppukäyttäjien saataville. Maksutasetiedot ilmoitetaan nykyään Eurostatille 90 päivän kuluttua viitekauden päättymisestä. Muutetussa maksutaseasetuksessa otetaan huomioon, että käyttäjät ovat pyytäneet ajantasaisempia tilastoja, lyhentämällä raportoinnin määräaikaa nykyisistä 90 päivästä 85 päivään vuodesta 2014, 82 päivään vuodesta 2017 ja 80 päivään vuodesta 2019 alkaen. 9 Oikea-aikaisuuden arvosana on hyvä, jos tiedot toimitettiin aina viimeistään määräpäivänä, tyydyttävä, jos viive oli keskimäärin enintään viisi päivää, ja huono muissa tapauksissa. FI 11 FI

12 Taulukko 4: Tietojen toimittamisen oikea-aikaisuus* Euroindikaattorit Neljännesvuosittai nen maksutase Kansainvälinen palvelukauppa Suorat ulkomaiset sijoitukset virrat Suorat ulkomaiset sijoitukset varannot Määräaika: viitekausi + 2 kk viitekausi + 3 kk viitekausi + 9 kk viitekausi + 9 (tai 21) kk 10 viitekausi + 9 (tai 21) kk Itävalta hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Belgia hyvä hyvä hyvä hyvä Huono Bulgaria hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Kypros hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Tšekki hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Tanska hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Viro hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Suomi hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Ranska hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Saksa hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Kreikka hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Unkari hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Irlanti hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Italia hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Latvia hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Liettua hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Luxemburg hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Malta hyvä hyvä tyydyttävä hyvä hyvä Alankomaat hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Puola hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Portugali hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Romania hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Slovakia hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Slovenia hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Espanja hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Ruotsi hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä Yhdistynyt kuningaskunta hyvä tyydyttävä huono *Oikea-aikaisuus: hyvä: 0 päivää, tyydyttävä: 5 päivää, huono: > 5 päivää. hyvä hyvä 10 FDI-tietoihin (sekä virrat että varannot) liittyy kaksi erillistä tietovaatimusta, joilla kummallakin on eri määräaika: toinen on 9 kuukautta ja toinen 21 kuukautta viitekauden päättymisen jälkeen. FI 12 FI

13 8. VERTAILUKELPOISUUS Vertailukelpoisuudella tarkoitetaan eroavaisuuksia, joita voidaan havaita, kun saman alan tilastoja verrataan eri maantieteellisten alueiden tai eri ajanjaksojen välillä. Maksutaseiden laatuselvityksessä tätä alueiden tai ajanjaksojen välistä vertailua mitataan tarkastelemalla epäsuhtaisuuksia. Eurostat julkaisee säännöllisesti taulukoita, joista ilmenevät tärkeimmät pysyvät epäsuhtaisuudet maittain ja erittäin ja joilla maita kannustetaan ratkaisemaan taustalla olevat ongelmat kahdenvälisten yhteyksien ja tarkempien tietojen vaihdon avulla. Suorien ulkomaisten sijoitusten FDI-verkosto perustettiin myös mahdollistamaan kahdenvälistä FDI-tietojen vaihtoa, ja sen odotetaan ajan myötä vähentävän epäsuhtaisuutta FDI-tiedoissa. Kaaviossa 2 verrataan epäsuhtaisuuksia EU27-alueella ja maailmassa. Vaikka epäsuhtaisuudet eivät ole EU27-alueella mitenkään vähäpätöisiä (ne ovat lähes 1 prosentti suhteessa EU:n BKT:hen), ne ovat pysyneet vakaina vuodesta 2004 alkaen. Eri aloitteet, joita Eurostat toteuttaa parhaillaan vähentääkseen EU27-alueen maksutaseissa esiintyviä epäsuhtaisuuksia, näyttävät kantavan hedelmää. Kaavio 2: Epäsuhtaisuudet EU27-alueella ja maailmassa, kokonaisvaihtotase, , miljoonaa euroa Vaihtotase - maailma Vaihtotase - EU27 9. YHTENÄISYYS Yhtenäisyydessä keskeistä on eri tarkoituksiin tuotettujen tilastojen johdonmukaisuus. Maksutaseiden laatuselvityksessä tätä osatekijää mitataan tarkastelemalla sekä sisäistä johdonmukaisuutta (eheyssääntöjen noudattaminen, neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tietojen yhtenäisyys sekä virheellisten ja tunnistamattomien erien suuruus) että ulkoista johdonmukaisuutta (yhtenäisyys maksutasetietojen ja muista tilastollisista viitekehyksistä saatujen samankaltaisten tilastojen välillä). Intrastatin ja Extrastatin tuottamien tavaroita koskevien maksutasetietojen ja ulkomaankaupan tilastojen (FTS) ulkoista johdonmukaisuutta seurataan säännöllisesti Sisäinen johdonmukaisuus Sisäistä johdonmukaisuutta mitataan tarkastelemalla virheellisten ja tunnistamattomien erien arvoja. Virheelliset ja tunnistamattomat erät ovat jäännöseriä, joilla tilit tasautetaan. Toisinaan laatimiseen liittyvät virheet kumoavat toisensa. Tällöin jäännöserän suuruus ei välttämättä anna mitään käsitystä laskelman yleisestä tarkkuudesta. FI 13 FI

14 Kansalliset maksutaseiden laatijat seuraavat tarkasti virheellisiä ja tunnistamattomia eriä: korkeat arvot tai jatkuva arvojen nousu kertovat laadintajärjestelmien ongelmista, jotka on tunnistettava ja ratkaistava. Taulukossa 5 näkyvät jäsenvaltioiden ilmoittamat keskimääräiset suhteelliset virheet vuosina Se vastaa virheellisten ja tunnistamattomien erien keskimääräistä absoluuttista arvoa kyseisellä kaudella (osuutena vaihtotaseen menojen ja tulojen keskiarvosta), sellaisena kuin se on ilmoitettuna jäsenvaltioiden neljännesvuosittaisessa maksutaseessa. Kolmessa jäsenvaltiossa (Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa) indikaattorin arvo oli yli 10 prosenttia ja viidessä (Bulgariassa, Tanskassa, Irlannissa, Ranskassa ja Puolassa) suurempi kuin 5 prosenttia vuosina Italiassa virheellisten ja tunnistamattomien erien arvo hyppäsi 3,8 prosentin arvosta, joka vahvistettiin vuosille viime vuoden laatuselvityksessä, 12 prosenttiin vuosina täysin uuteen tietojenkeruu- ja tietojenlaadintajärjestelmään siirtymisen johdosta. Taulukossa 6 näkyy kumulatiivinen keskimääräinen suhteellinen virhe vuosilta Se vastaa virheellisten ja tunnistamattomien erien kumulatiivisia luonnollisia arvoja samalla kaudella (osuutena vaihtotaseen tulojen ja menojen keskiarvosta). Yhdessä jäsenvaltiossa (Ruotsissa) indikaattorin arvo oli yli 10 prosenttia ja kolmessa (Bulgariassa, Tanskassa ja Suomessa) suurempi kuin 5 prosenttia. Taulukko 5: Keskimääräinen suhteellinen virhe Belgia 0,5 % Ranska 5,1 % Itävalta 3,4 % Bulgaria 8,6 % Italia 12,0 % Puola 5,2 % Tšekki 2,2 % Kypros 2,1 % Portugali 1,7 % Tanska 8,0 % Latvia 2,3 % Romania 4,3 % Saksa 3,7 % Liettua 0,9 % Slovenia 1,5 % Viro 1,8 % Luxemburg 0,3 % Slovakia 4,1 % Irlanti 10,0 % Unkari 1,9 % Suomi 12,0 % Kreikka 2,0 % Malta 4,1 % Ruotsi 13,7 % Espanja 2,3 % Alankomaat 4,2 % Yhdistynyt kuningaskunta 3,6 % Taulukko 6: Kumulatiivinen keskimääräinen suhteellinen virhe Belgia 0,0 % Ranska 3,3 % Itävalta 0,7% Bulgaria -5,7% Italia 0,0 % Puola -4,6% Tšekki -0,3% Kypros -0,5% Portugali -0,3% Tanska -5,5% Latvia -1,9% Romania -2,9% Saksa 0,7 % Liettua 0,2 % Slovenia 0,2 % Viro 0,9 % Luxemburg -0,1% Slovakia -3,3% Irlanti -2,3% Unkari -2,1% Suomi -8,6% Kreikka 0,0 % Malta 1,3 % Ruotsi -16,3 % Espanja -0,9 % Alankomaat 0,7 % Yhdistynyt kuningaskunta 0.2 % FI 14 FI

15 9.2. Ulkoinen johdonmukaisuus Ulkoinen johdonmukaisuus liittyy yhtenäisyyteen maksutasetietojen ja muista tilastollisista viitekehyksistä saatujen samankaltaisten tilastojen välillä. Eurostat seuraa säännöllisesti tavaroita koskevaa ulkoista johdonmukaisuutta ilmoitettujen maksutasetietojen ja ulkomaankauppatilastojen (FTS) perusteella. Näitä kahta tietokokonaisuutta vertailtaessa on otettava huomioon maksutaseen ja ulkomaankauppatilastojen väliset metodologiset erot. Tärkeimmät niistä liittyvät siihen, että tapahtuman kirjaaminen maksutaseeseen edellyttää omistajuuden muutosta, kun taas ulkomaankauppatilastoihin kirjataan fyysisiä tavaroiden rajatylittäviä liikkeitä, sekä siihen, että arviointimenetelmät poikkeavat toisistaan 11. Yksi esimerkki tästä erosta on ei-monetaarinen kulta, jonka omistajuus vaihtuu, vaikka sitä ei fyysisesti kuljeteta uuden omistajan kotimaahan; tätä kultaa ei sisällytetä ulkomaankauppatilastoihin, mutta maksutaseeseen se sisällytetään. Ulkomaankauppatilastojen ja maksutasetietojen yleinen johdonmukaisuus voidaan arvioida nopeasti tarkastelemalla näistä kahdesta tilastollisesta viitekehyksestä saatavien saamisten/vientien ja velkojen/tuontien arvojen välisten erojen aikasarjoja, ja se näkyy EU27-aluetta kuvaavassa kaaviossa 3. Vuosineljänneksestä 2006Q1 lähtien tavaroita koskevien tietojen johdonmukaisuus maksutaseen ja ulkomaankauppatilastojen välillä on selvästi parantunut ja vakiintunut varsin alhaisille tasoille. Kaavio 3: Tavarat ero ulkomaankauppatilastojen ja maksutaseen välillä, EU27, kumppani: EU27-alueen ulkopuoliset maat I 2006 II 2006 III 2006 IV 2007 I 2007 II 2007 III 2007 IV 2008 I 2008 II 2008 III 2008 IV 2009 I 2009 II 2009 III 2009 IV 2010 I 2010 II 2010 III 2010 IV 2011 I 2011 II Vienti - saatavat Tuonti - velat 11 Tuonnit/velat arvotetaan maksutaseessa vapaasti aluksessa -arvoon (fob, free on board), mutta ulkomaankauppatilastoissa kustannukset, vakuutus ja rahti -arvoon (cif, cost-insurance-freight). FI 15 FI

16 10. PÄÄTELMÄT Asetuksen (EY) N:o 184/2005 voimaantulon myötä maksutasetilastojen yhdenmukaistaminen tiivistyi EU:ssa ja käyttäjien tiedonsaantimahdollisuudet lisääntyivät. Tämä valmisteluasiakirja osoittaa, että kukin jäsenvaltio ilmoittaa Eurostatin asetuksen (EY) N:o 184/2005 nojalla vaatimat maksutasetiedot yleensä ajoissa. Loppukäyttäjien saatavilla olevien maksutasetietojen määrä on nyt huomattavasti suurempi kuin se oli 1990-luvun lopulla: maksutapahtumista ja maantieteellisistä jaotteluista on nyt saatavilla tarkempia tietoja, tietojen ilmoittamistiheys ja ajantasaisuus ovat parantuneet ja pidempiä aikasarjoja on luotu taloudellista analyysia varten. Estimointia käytetään enemmän, mutta sen tuloksena olevaa laatua valvotaan erittäin tiukasti. Maksutaseiden laatuselvitysten avulla tietojen vakautta ja yhtenäisyyttä voidaan seurata säännöllisesti. Finanssikriisin vuoksi käyttäjät tarkastelevat entistä enemmän sekä maksutasetietoja että ulkomaista varallisuusasemaa koskevia tietoja. Eurostat ja kansalliset maksutaseiden laatijat tekevät kaikkensa varmistaakseen, että maksutasetiedot ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tiedot täyttävät täysin laajan käyttäjäkunnan tarpeet. Seuraava maksutaseiden laadunarviointi käynnistyy tammikuussa FI 16 FI