Kala- ja vesimonisteita nro 116
|
|
- Marja Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liite 22 Bilaga 22 Kala- ja vesimonisteita nro 116 Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Naturaalueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen
2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Lokakuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Julkaisun nimi: Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Natura-alueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen Toimeksiantaja: Luontokeskus Keiron Oy Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 116 Tiivistelmä: Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti Luontotieto Keiron Oy:n toimeksiannosta selvityksen Slussenin kaavoituksen vaikutuksista Siuntionjoen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastoon. Siuntionjoen vesistöalueella lisääntyy kaksi merivaelteista kalalajia: lohikaloihin kuuluva meritaimen (Salmo trutta) ja särkikaloihin lukeutuva vimpa (Vimba vimba). Siuntionjoki on ollut aiemmin merkittävä alue kummankin lajin kaupallisessa pyynnissä, mutta patoamiset ja koskien perkaukset ovat katkaisseet lisääntymiskierron ja aiheuttaneet molempien kantojen taantumisen. Alueella harjoitetaan runsaasti vapaa-ajankalastusta sekä kesällä että talvella. Vapaa-ajankalastus tapahtuu verkoilla sekä vapakalastusvälineillä. Pikkalanlahdella kalastaa yksi ammattikalastaja, joka käyttää pyydyksinään verkkoja ja rysiä. Taimen lisääntyy Siuntionjoessa luontaisesti, mutta poikastiheydet ovat alhaisia. Poikaset voivat olla peräisin ns. paikallisista taimenista, jotka eivät ole tehneet merivaellusta. Viime vuosina ei ole varmoja havaintoja isoista yli 50 cm merivaelluksen tehneistä emokaloista. Merkittävin ongelma nykytilanteessa Siuntionjoen meritaimenkannalle ja sen kehittämiselle on jokisuussa sijaitseva sulkupato, joka heikentää taimenen mahdollisuuksia nousta Siuntionjokeen lisääntymään. Hankkeesta voi kohdistua Natura-alueen meritaimeen vähäisiä haitallisia vaikutuksia, mutta ne eivät ole taimenen osalta merkittäviä. Meritaimenen lisääntymis- ja poikasalueet ovat ylempänä Siuntionjoen koskipaikoilla. Sama koskee vimpaa. Meritaimen viettää hanke-alueella lyhyen ajan vaeltaessaan poikasena joesta mereen ja vastaavasti vaeltaessa aikuisena merestä jokeen kudulle. Poikasvaellus ajoittuu huhti-toukokuulle ja kutuvaellus lähinnä syyslokakuulle. Haitallisia vaikutuksia voi tulla myös lisääntyneestä kalastuksesta, jos se kohdistuu luonnonkudusta peräisin olevaan meritaimeneen. Kannen kuva: Ari Haikonen Julkaisun kuvat: Oula Tolvanen
3 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Alueen kuvaus Kaava-alue Pikkalan-/Siuntionjoki Pikkalanlahden kalaväylä Taimen ja vimpa Siuntionjoen vesistöalueella Taimen Vimpa Kalastus Pikkalanlahdella Arvio kaavoitushankkeen vaikutuksista Vaikutukset taimeneen ja vimpaan Vaikutusten vähentäminen, taimen ja vimpa Arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista kalastukseen Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoessa Yhteenveto ja asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista meritaimeneen ja vimpaan Viitteet... 13
4 1
5 1 Johdanto Luontotieto Keiron Oy tilasi Kala- ja vesitutkimus Oy:ltä selvityksen Slussenin kaavoituksen vaikutuksista Pikkalanlahden kalastoon sekä Siuntionjoen meritaimeneen sekä vimpaan. Raportista liitetään osia soveltuvasti varsinaiseen kaavahankeen Natura-arvioon, jonka kokoaa Luontotieto Keiron Oy. 2 Aineisto ja menetelmät Kaavoitushankkeen vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan aineistoon, haastatteluihin sekä kirjallisuuteen ja kenttäkäyntiin Vaikutusarvio on laadittu asiantuntija-arviona. 3 Alueen kuvaus 3.1 Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Siuntion Störsvikin alueella ja se on pinta-alaltaan noin 30 hehtaaria. Alue on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alue rajoittuu lännessä Störsvikintiehen, idässä Siuntionjokeen, pohjoisessa Pickalan kartanon peltoalueisiin ja etelässä kunnan maauimalan asemakaava-alueeseen. 3.2 Pikkalan-/Siuntionjoki Ennen Pikkalanjoen sulun rakentamista 1950-luvun lopulla Pikkalanjoki toimi salmena, jonka läpi suolainen vesi kulki mereltä joen yläpuoliseen Vikträskiin ja ajoittain jopa Sjundbynkoskelle asti (Vesi- ja ympäristöhallitus 1989) (kuva 1). Siuntionjoki merestä Sågarsforsiin asti (6 koskea), Kyrkån haaran Kirkko- ja Munksinkosket sekä Lempansån ja Kvarnbynpuro kokonaisuudessaan ovat Uudenmaan TE-keskuksen määrittämiä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja (Valjus 2009). 2
6 Kuva 1. Hankealueen, Pikkalan sulkupadon sekä Siuntionjoen ensimmäisen koskipaikan, Sjundbynkoski, sijainti. Siuntionjoen vesistö kuuluu Natura verkostoon. Suomen ympäristöhallinto SYKE (2009) kuvaa aluetta seuraavasti: Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Natura-alue alkaa Siuntionjoen suulta Pikkalanlahdelta ja jatkuu pääuomassa Kvarnbyn Sågarsforsille asti. Pääuomassa on alajuoksulla kaksi järvimäistä laajentumaa, Vikträsk ja Tjusträsk, jotka ovat mukana Natura-alueessa. Sivu-uomista mukana ovat Degermossenilta Sjundbyhyn laskeva puro, Kynnarträskistä Tjusträskiin laskeva lyhyt puro, Lillträskistä Kvarnbyhyn laskeva puro sekä suurempi sivujoki Kirkkojoki, joka Munksinkosken jälkeen jakautuu useampaan osaan. Näistä uomista mukana ovat Lempanså ja Aiskosbäcken. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Siuntionjoki on luontaisesti savisamea jokivesistö. Veden laatua heikentävät etenkin hajakuormitus sekä jätevedet. 3
7 Joen pääuoma on Kvarnbystä Kirkkojoen yhtymäkohtaan saakka uomaltaan hyvin luonnontilainen ja siinä on muutamia koskikohtia. Etenkin itäranta on monin paikoin jyrkänteinen ja lehtokasvillisuuden vallitsema. Myös sivupuro Lempanså ja Aiskosbäckenin latvaosat ovat varsin luonnontilaisia ja runsaasti meanderoivia. Muualla jokiuomat on enimmäkseen peltojen keskellä ja osin perattuja. Siuntionjoen laakso on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Se kuuluu valtioneuvoston määrittelemiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Joki on tärkeä myös tutkimukselle ja opetukselle. Broändassa Vikträskin lähistöllä toimii luontokoulu. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. Joki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Vaelluskalojen esiintymistä Siuntionjoessa rajoittaa jokisuussa sijaitseva Pikkalan sulkupato (kuvat 1-3), joka on ainakin osittainen vaelluseste, sillä sitä pidetään auki vain kevättulvien ja sateisten syksyjen aikana (Toivonen 2004). Uudenmaan TE-keskuksen vuonna 2008 antaman lausunnon mukaan Pikkalanjoen padosta ei aiheudu huomattavaa haittaa jokeen nouseville kaloille. Ongelmaksi muodostuvat pienien virtaamien ajankohdat, jos ne sattuvat vaellusajankohtien yhteyteen. Pitkään jatkuessaan pieni virtaama ja siitä seuraava Pikkalanjoen padon pitkä kiinniolo saattavat aiheuttaa haittaa nouseville kaloille (Valjus 2009). Padon toiminnasta vastaavan ISS Palvelut Oy:n Peter Bergmanin kanssa käydyn sähköpostikeskustelun mukaan nykyisessä sulkuportissa ei ole vaelluksen mahdollistavaa kalaluukkua, ja että pato on ajoittain täysin suljettu. Esimerkiksi vuonna 2012 meritaimenen potentiaaliseen nousuaikaan elosyyskuussa pato oli täysin kiinni yhtenätoista vuorokautena. Em. tietojen ja maastokäynnin perusteella on todennäköistä, että sulkupato muodostaa merkittävän haitan taimenen nousulle Siuntionjokeen. Kalastusasetuksen perusteella kalastaminen on kielletty Pikkalanjoen suulla sijaitsevassa sulussa. Kalastus on kielletty 100 metrin etäisyydellä padon alapuolella. Kuva 2.Pikkalan sulkupato ylävirran puolelta
8 Kuva 3. Sulkupadon mittatikun mukaan sulku oli täysin kiinni Pikkalanlahden kalaväylä Pikkalanlahdelle on muodostettu kalaväylä, jossa kalastus on kielletty kiinteillä pyydyksillä, turvaamaan vaelluskalojen vaellus Pikkala/Siuntionjokeen (kuva 4). Yhdelle alueella kalastavalle ammattikalastajalle on myönnetty poikkeuslupia asettaa pyydyksiä myös kalaväylälle. 5
9 Kuva 4. Siuntionjoen kalaväylä. 6
10 4 Taimen ja vimpa Siuntionjoen vesistöalueella 4.1 Taimen Siuntionjoen vesistöalueella lisääntyy tiettävästi kaksi merivaelteista kalalajia: lohikaloihin kuuluva meritaimen (Salmo trutta) ja särkikaloihin lukeutuva vimpa (Vimba vimba). Siuntionjoki on ollut aiemmin merkittävä alue kummankin lajin kaupallisessa pyynnissä, mutta patoamiset ja koskien perkaukset ovat katkaisseet lisääntymiskierron ja aiheuttaneet molempien kantojen taantumisen (Marttinen ja Wessman 1987). Viimeisimmässä Suomen uhanalaisten lajien listauksessa meritaimenen uhanalaisuusluokitusta nostettiin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Vimman puolestaan katsottiin muuttuneen vaarantuneesta elinvoimaiseksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Siuntionjoki on vanha meritaimenjoki (Lempinen 2001). Vanhimmat merkinnät merivaelluksen tehneistä meritaimenista Siuntionjoessa ovat peräisin Curt Segerstrålen vuonna 1937 tekemistä Etelä-Suomen meritaimen selvityksistä, joissa kerrotaan Sjundbynkoskesta saadun usean kymmenen meritaimenen vuosisaaliita (Segerstråle 1937) luvulla Siuntionjoesta tiedetään saadun vuosittain kymmeniä 1 8 kg taimenia (Saura 2001). Meritaimen vaeltaa merestä joen koskipaikkoihin lisääntymään. Siuntionjoella taimenien nousu on tapahtunut elo-lokakuussa, huipun ollessa syyskuussa (Saura 2001). Runsasvetisinä vuosina taimenet aloittivat nousunsa jo heinäkuussa, ja vastaavasti vähäsateisina vuosina nousu tapahtui huomattavasti myöhemmin (Segerstråle 1937). Taimenen kutualustana on kasvillisuudesta ja muusta aineksesta puhtaat kivi- ja sorapohjat, jossa mädinkehitys tapahtuu. Vantaanjoessa taimenen kudun on havaittuhavaittu ajoittuvan lokakuun loppuun ja marraskuun alkuun (Haikonen ja Karppinen 2009, Karppinen ja Haikonen 2010). Muutaman jokivuoden jälkeen poikaset vaeltavat mereen, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat synnyinjokeensa kutemaan. Taimenen poikaset laskeutuvat joesta mereen keväällä. Läheisellä Ingarskilanjoella poikasvaellus ajoittuu keväisen huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun. mereen vaeltavat poikaset ovat olleet 1 3 vuoden ikäisiä (Haikonen ja Tolvanen 2013). Saura (2001) on arvioinut Siuntionjoen taimenen vaelluspoikastuotannoksi nykyisin muutamia satoja vaelluspoikasia vuodessa (2001). Sauran arvio lienee kuitenkin yläkanttiin uusimpien eteläsuomalaisten savisameiden jokien vaelluspoikastutkimusten perusteella (Haikonen 2013, Haikonen ja Tolvanen 2013). Kaikki taimenet eivät tee merivaellusta, vaan osa niistä tulee sukukypsiksi jo joessa ollessaan ja muodostavat paikallisia kantoja. Kuitenkin paikallisten taimenien poikaset saattavat lähteä merivaellukselle (Vatanen 2005). Näin Siuntionjoki voi tuottaa mereen poikasia, vaikka joessa olisi vaelluseste tai -hidaste. Nykyisin täysikasvuisista merivaelluksen tehneistä taimenista ei ole varmoja havaintoja, sillä jokialueet ovat kalastuskiellossa, eikä erillisiä tutkimuspyyntejä ole toteutettu. Vuosina 7
11 4.2 Vimpa on Kvarnbynkosken ja Passilankosken välisellä alueella tehty sekä näkö- että saalishavaintoja erikokoisista taimenista, joista suurimmat ovat olleet yli 50 sentin mittaisia (Saura 2001). Osa havaituista kaloista oli ollut kirkaskylkisiä, joten ne saattavat olla merivaelluksen tehneitä kutukaloja. Taimenen poikasia tavataan Siuntionjoen sähkökalastuksissa säännöllisesti (Valjus 2009), joten taimen lisääntyy luontaisesti vesistössä. Uudenmaan ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan taimenia ei ole istutettu Siuntionjoen vesistöön vuoden 1999 jälkeen. Taimenen kesänvanhoja 0+ -ikäisiä poikasia on havaittu koekalastuksissa Kvarnbynkoskessa parhaimmillaan yli 80 yksilöä/aari (Valjus 2009). Tämän jälkeen poikastiheydet ovat laskeneet tasaisesti vuoteen 2004 saakka, jolloin taimenia ei enää havaittu koealoilla. Vuonna 2008 koekalastuksessa havaittiin taimenen poikastuotannon elpymistä, esim. Lempansånkoskessa 36 yksilöä/aari (Valjus 2009). Poikaset voivat olla peräisin paikallisista taimenista tai merivaelluksen tehneistä kaloista. Siuntionjoen taimenkanta muistuttaa geneettisesti lähellä sijaitsevan Ingarskilanjoen kantaa ja erottuu selkeästi laitosviljelyssä olevista kannoista (Saura 1998). Jokeen on istutettu myös Isojoesta ja Vantaanjoen Kylmäojasta peräisin olevia taimenen poikasia, jotka ovat voineet myöhemmin kutea joen alkuperäisten taimenten kanssa (Marttinen ja Koljonen 1989). Ennen vuotta 2007 sulun ohi päässeiden kalojen vaellus pysähtyi Natura-alueen ylärajaan Sågarsforsinkosken patoon. Sågarsforsin kalatien valmistuttua vuonna 2007, taimen voi nousta merestä Karhujärveen ja sieltä edelleen Palo- ja Risubackajokiin asti (Valjus 2009). Myös Siuntionjoen sivujoen Kirkkojoen on katsottu soveltuvan taimenen lisääntymisalueeksi ja sen yläpuolisessa Lempansånissa elää geneettisesti eristäytynyt paikallinen taimenkanta. Lempansånin taimenten on arveltu olevan samaa alkuperää kuin Siuntionjoen pääuomaan vaeltava kanta (Valjus 2009). Siuntionjoessa on tehty lisäksi kalojen lisääntymistä tukevia kunnostuksia (Esa Lehtinen, Uudenmaan Ely-keskus, suullinen tiedonanto). Vimmalla kutu tapahtuu keväällä pääsääntöisesti touko-kesäkuussa. Vimman poikaset vaeltavat mereen kesän ja syksyn aikana (Kaukoranta ym. 1998). Vimpa kutee voimakasvirtaisille koskialueille sentin syvyyteen sora- ja kivikkopohjille (Saulamo ja Lehtonen 1998). Toisin kuin taimen, vimman ei mainita kaivavan kutukuoppaa mädillensä, vaan mätimunat vierivät virran mukana ja takertuvat kivien alle ja hautautuvat soraan. Vimpa ei luultavasti vaadi soraikkoja kudun onnistumiseen ja kelpuuttaa myös karkeamman kivipohjan kutualustakseen. Muutaman jokivuoden jälkeen poikaset vaeltavat mereen, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat synnyinjokeensa kutemaan (Kaukoranta ym. 1998). Saulamon ja Lehtosen (1998) raportissa mainitaan, että Siuntionjoki on ollut merkittävää suomukalojen kalastusaluetta, ja että joen alajuoksulta sekä Vikträskistä on pyydetty vimpaa (Saulamo ja Lehtonen 1998). Viimeisin tiedossa oleva vimpahavainto on raportin mukaan peräisin vuodelta 1983, jolloin alueella tehtyyn kalastuskyselyyn ilmoitettiin kaksi kappaletta vimpoja. Läheisestä Ingarskilanjoesta saatiin vuosina 2012 ja 2013 saaliiksi runsaasti vimpoja (Haikonen 2012, Haikonen ja Tolvanen 2013). Vimman nykytilasta Siuntionjoessa ei ole tietoa. 8
12 5 Kalastus Pikkalanlahdella Alueella harjoitetaan runsaasti vapaa-ajankalastusta sekä kesällä että talvella. Vapaaajankalastus tapahtuu verkoilla sekä vapakalastusvälineillä. Pikkalanlahdella kalastaa yksi ammattikalastaja, joka käyttää pyydyksinään verkkoja ja rysiä. Ammattikalastajalle on myönnetty poikkeuslupia asettaa pyydyksiä myös kalaväylälle. Pikkalanlahti on merkittävää kuhan ja ahvenen kalastusaluetta. Lahdelta saadaan myös runsaasti lahnaa ja särkeä. Muita tavallisia saalislajeja lahdella ovat hauki, siika, made ja silakka. Pikkalanlahdelta saadaan myös pienehköjä määriä meritaimenia (Suonpää ja Valjus 2012). Pikkalanlahden vapaa-ajankalastusta on selvitetty vuonna 2011 (Suonpää ja Valjus 2012). Tiedustelun kohderyhmä koostui Sokerin kalakerhon ja Nokian kalakerhon jäsenistä sekä vesialueita omistavista yksityishenkilöistä. Pikkalanlahden kalastusta ja saaliita tilastoidaan kirjanpitokalastajilta (Suonpää ja Valjus 2012). Kalastustiedustelussa lähes kaksi kolmesta vastaajasta piti saaliin pientä määrää huomattavana tai kohtalaisena ongelmana. Myös veden sameus, runsaat leväkukinnot ja vesikasvillisuuden runsaus koettiin merkittäviksi haitoiksi. Lähes 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että epätoivottava saalislajisto ja liiallinen kalastus ovat huomattavia ongelmia Pikkalanlahdella. Kalastustiedustelun vapaissa mielipiteissä esille nousi ammattikalastus Pikkalanlahdella. Noin 80 %:ssa kommenteista kritisoitiin rysäkalastusta, jota pidettiin kohtuuttoman suurena alueen kokoon nähden. Myös ammattikalastuksessa käytettyä verkkomäärää pidettiin suurena. 9
13 6 Arvio kaavoitushankkeen vaikutuksista 6.1 Vaikutukset taimeneen ja vimpaan Yleisesti ottaen hankkeen vaikutukset voidaan jakaa lyhytkestoisiin, eli rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sekä pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Arvio Slussenin kaava-alueen vaikutuksesta ja vaikutusten merkittävyydestä taimeneen ja vimpaan on esitetty yhteenvetona liitteessä 1. Joen alaosassa sijaitsevan Slussenin kaavoitusalueen läheisyydessä ei katsottu kenttäkäynnin perusteella olevan taimenelle tai vimmalle soveltuvia lisääntymisalueita. Lähimmät mahdolliset lisääntymis- ja poikasalueet sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä hankealueesta Sjundbynkoskessa, eikä hankkeen voida katsoa täten rajoittavan suoraan vaelluskalojen lisääntymistä tai heikentävän taimenen tai vimman elinympäristöä Siuntionjoessa. Kaavoitusalue sijaitsee aivan jokisuussa, jonka läpi kaikki joen ja meren välillä vaeltavat kalat kulkevat. Jokisuussa tehtävät toimenpiteet ja lisääntynyt ihmistoiminta voivat epäsuorasti vaikuttaa meritaimenen ja vimman vaellukseen. Meritaimenen ja vimman vaelluskierrot koostuvat kutu- ja smolttivaelluksesta. Lisääntymisikäiset kalat nousevat merestä lisääntymisalueilleen kutemaan, jonka jälkeen ne palaavat kudun jälkeen takaisin mereen. Kudusta syntyneet poikaset vaeltavat muutaman jokivuoden jälkeen mereen syönnökselle, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat taas takaisin jokeen kudulle. Meritaimenet aloittavat jokeen nousemisen jo keväisin, päänousun ollessa kuitenkin elolokakuussa ja kutevat loka-marraskuussa koskipaikoilla (Haikonen ja Karppien 2009, Karppinen ja Haikonen 2010). Taimenen vaelluspoikaset eli smoltit puolestaan siirtyvät mereen huhti-toukokuun aikana (Haikonen 2013, Haikonen ja Tolvanen 2013). Vimpa puolestaan nousee jokeen touko-kesäkuun aikana, vaelluspoikasten laskeutuessa mereen kesän ja syksyn aikana (Kaukoranta ym. 1998). Vaelluksien ajankohdat vaihtelevat jonkin verran vuosien välillä veden lämpötilan, sameuden ja virtaamaolojen mukaan. Kaavoitushankkeen toteutumisesta saattaa syntyä vähäisiä, mutta pitkäkestoisia, lähinnä lisääntyvästä veneilystä sekä lisääntyvästä vapaa-ajankalastuksesta koituvia haittoja. Veneilyn aiheuttamista haitoista tärkeimpiä lienevät veden alaisen melun ja sulkupadon käytön lisääntyminen. Sulkupadon lisääntyneellä käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia taimenen kannalta, kun sen vaellusmahdollisuudet jokeen kasvavat padon ollessa auki. Pikkalanlahdella on nykyisin kova kalastuspaine, joka lisääntyy entisestään. Lisääntynyt kalastus kohdistuu osin myös uhanalaiseen meritaimeneen ja täten heikentää entisestään uhanalaisen meritaimenen tilaa. Siuntionjoen suussa oleva säännöstelypato heikentää jo nykyisellään merkittävästi meritaimen mahdollisuuksia nousta jokeen lisääntymään Siuntionjokeen. Lyhytaikaisempia haittoja voi syntyä kaavaan piirrettyjen laiturien rakentamisesta. Laiturit eivät sijaitse lisääntymisalueilla, mutta rakennustyöt voivat häiritä vaeltavia kaloja, mikäli vesistötyöt toteutetaan kalojen vaellusaikaan. Vesirakentamisesta 10
14 johtuva ylimääräinen samennus ja meluhaitta voivat aiheuttaa vähäistä häiriötä kalojen vaellukselle meren ja joen välillä. 6.2 Vaikutusten vähentäminen, taimen ja vimpa Siuntionjoessa elävä Itämeren meritaimen on erittäin uhanalainen ja sen vaelluksen häiritsemistä tulee pyrkiä välttämään. Hankkeeseen liittyvien vesirakennustöiden aiheuttamia haittoja meritaimenelle voidaan pitää vähäisinä, eikä merkittävien haittojen syntyminen ole todennäköistä. Vesirakentamisesta johtuva ylimääräinen samennus ja meluhaitta voivat aiheuttaa vähäistä häiriötä kalojen liikkumiselle. Hankkeen vaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää toteuttamalla työt, kun kalojen vaellus alueella on vähäistä. Sekä taimenen että vimman vaellus on vähäisintä loppusyksystä marras-joulukuussa sekä jääpeitteisenä aikana. Toteuttavilla töillä on vähäisempi vaikutus smolttivaellukseen kuin kutuvaellukseen. Vaikutusta voidaan vähentää minimoimalla vesirakentaminen. Pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan vähentää kalastusta säätelemällä, esim. kalastusrajoituksin Pikkalanlahdella. Vimman katsotaan olevan tuoreimman uhanalaisuusluokituksen mukaan elinvoimainen laji Suomessa, eikä hankealueella tapahtuvan toiminnan voida katsoa vaikuttavan merkittävästi sen esiintymiseen. 6.3 Arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista kalastukseen Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoessa Toteutuessaan alueella tulee lisää asutusta, josta puolestaan lisää kalastuspainetta Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoella. Vapaa-ajankalastajien näkemyksen mukaan Pikkalanlahdella on jo nykyisin kova kalastuspaine. Hankkeella voi täten olla alueen virkistysarvoa heikentävä vaikutus. Pikkalanlahdella toimivalla ammattikalastajalla sekä vapaa-ajankalastajilla on erilaisia näkemyksiä kuinka kalastusta tulee harjoittaa lahdella. Lisääntynyt vapaaajankalastus aiheuttaa luultavasti lisää kitkaa ammattikalastajan ja vapaaajankalastajien välillä. 11
15 7 Yhteenveto ja asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista meritaimeneen ja vimpaan Taimen lisääntyy luontaisesti Siuntionjoessa, mutta poikastiheydet ovat alhaisia. Poikaset voivat olla peräisin ns. paikallisista taimenista, jotka eivät ole tehneet merivaellusta. Viime vuosina ei ole varmoja havaintoja isoista yli 50 cm merivaelluksen tehneistä emokaloista. Merkittävin ongelma nykytilanteessa Siuntionjoen meritaimenkannalle ja sen kehittämiselle on jokisuussa sijaitseva sulkupato, joka heikentää oleellisesti taimenen mahdollisuuksia nousta Siuntionjokeen lisääntymään. Asiantuntija-arvion perusteella hankkeesta voi kohdistua Natura-alueen meritaimeen vähäisiä haitallisia vaikutuksia, mutta ne eivät ole meritaimenen osalta merkittäviä. Meritaimenen lisääntymis- ja poikasalueet ovat ylempänä Siuntionjoen koskipaikoilla. Sama koskee vimpaa. Meritaimen viettää hanke-alueella lyhyen ajan vaeltaessaan poikasena joesta mereen ja vastaavasti vaeltaessa aikuisena merestä jokeen kudulle. Poikasvaellus ajoittuu huhti-toukokuulle ja kutuvaellus lähinnä syys-lokakuulle. Haitallisia vaikutuksia voi tulla myös lisääntyneestä kalastuksesta, jos se kohdistuu luonnonkudusta peräisin olevaan meritaimeneen. 12
16 8 Viitteet Haikonen, A Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa Kala- ja vesimonisteita nro 76. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A. ja Tolvanen, O Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa 2013 Kala- ja vesimonisteita nro 112. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A. ja Karppinen, P Taimen- ja lohikantojen seurantatulokset Vantaanjoessa vuonna Kala- ja riistaraportteja 3. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A Vaelluspoikaspyyntiä Ingarskilanjoella. Suomen kalastuslehti. 1/2013. Karppinen, P. ja Haikonen, A Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina Kala- ja vesimonisteita 33. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kaukoranta, M., Koljonen, M-L., Koskiniemi, J. Pennanen, J.,T. (1998) Kala-atlas Kalatutkimus nro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Lehtinen Esa. Suunnittelija. Uudenmaan ELY-keskus, Virtavesien hoitoyhdistys ry:n puheenjohtaja puhelinkeskustelu Lempinen, P Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 52/2001. Uudenmaan ympäristökeskus. Louhi, P. ja Mäki-Petäys, A. (2003) Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä: lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Marttinen, M. ja Wessman, H Siuntionjoen vesistöalueen kalatalousselvitys. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto, tiedotus nro 3. Marttinen, M. ja Koljonen, ML. (1989) Uudenmaan meritaimenkantojeninventointi ja geneettinen tutkimus. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto, Helsinki. Tiedotus s. Miettinen A. (2012) Nummelan jätevedenpuhdistamon vaihtoehdot vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistövaikutukset. Vihdin Vesi & Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti nro. 352/2012. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., Mannerkoski, I. (2010) Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Saulamo, K. ja Lehtonen, H. (1998) Vimman biologia ja vimpakantojen tila Suomen rannikolla. Kala- ja riistaraportteja nro. 130 Saura, A Suomenlahden meritaimen, kalastuksen ja hoidon kehittämissuunnitelma. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A Taimenkantojen tila Suomenlahden pohjoisrannikon joissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kalatutkimuksia 175. Segerstråle, C Studier rörande havsforellen (Salmo trutta L.) i Södra Finland, speciellt på Karelska näset och Nyland. Acta Soc. pro Fauna et Flora Fennica, vol 60: Suomen ympäristökeskuksen verkkosivut Natura Natura 2000 alueet Siuntion alue Siuntionjoki ( päivitetty: , viitattu ) Suonpää, A. ja Valjus, J Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 238/
17 Valjus, J. (2009) Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta Länsi- Uudenmaan Vesi ja ympäristö Julkaisu 197/2009. Vatanen, S Meritaimenen (Salmo trutta m. trutta L.) luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Vesi- ja ympäristöhallitus (1989) Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma I osa: Suunnittelualueen vesivarat ja niiden käyttö Siuntionjoki-neuvottelukunta Helsinki
18 Liite 1. Arvio Slussenin kaavoitusalue -hankkeen vaikutuksista taimeneen ja vimpaan. LYHYTKESTOISET VAIKUTUKSET Laji Meritaimen ja vimpa Mahdolliset haitalliset vaikutukset Vesistössä ja sen välittömässä läheisyydessä toteutettavat rakennustyöt voivat samennuksesta ja meluvaikutuksesta johtuen vaikuttaa haitallisesti taimenen ja vimman vaelluksiin. Haitallisten vaikutusten todennäköisyys Mikäli vesistötyöt toteutetaan taimenen ja vimman vaelluksien aikaan, vaikutuksia todennäköisesti esiintyy. Vaikutusten merkitsevyys Töillä voi olla lähinnä vaellusta hidastavia vaikutuksia, mikäli haitallisia vesistötöitä toteutetaan vaelluksien aikaan. Vesirakennustöiden aiheuttamia haittoja voidaan kuitenkin pitää vähäisinä, eikä merkittävien haittojen syntyminen ole todennäköistä. Toimet vaikutusten vähentämiseksi Vesistöön kohdistuvat työt tulisi toteuttaa marras-joulukuussa tai jääpeitteiseen aikaan, kun taimenen ja vimman vaellus on vähäisintä. PITKÄ-AIKAISET VAIKUTUKSET Laji Meritaimen Mahdolliset haitalliset vaikutukset Kaavoitusalueen ohitse vaeltavien kalojen häiriintyminen lisääntyvästä vesiliikenteestä ja joen rannalla tapahtuvasta rakentamisesta. Haitallisten vaikutusten todennäköisyys Vähäistä, lyhytkestoista haittaa saattaa ilmetä rantarakentamisen aikana. Merkittävät haittavaikutukset hyvin epätodennäköisiä, koska varsinaiset lisääntymisalueet sijaitsevat kaukana hankealueesta. Vaikutusten merkitsevyys Alueella on jo nyt runsaasti vesiliikennettä. Liikennöinnin lisäämisestä ei voida katsoa koituvan merkittävää haittaa meritaimenen vaellus- ja lisääntymiskierrolle. Toimet vaikutusten vähentämiseksi Rantarakentamisen ajoittamisessa voidaan huomioida meritaimen nousuja laskuvaelluksen ajankohdat. Sulkupadon lisääntyvä käyttö saattaa jopa helpottaa kalojen vaellusta padon ohi. Vimpa Lisääntynyt kalastus Pikkalanlahdella. Kaavoitusalueen ohitse vaeltavien kalojen häiriintyminen lisääntyvästä vesiliikenteestä ja joen rannalla tapahtuvasta rakentamisesta. Pikkalanlahdella on nykyisinkin runsasta vapaa-ajan- ja ammattikalastusta. Lisääntyvällä kalastuspaineella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Siuntionjoen taimenkantoihin. Vähäistä, lyhytkestoista haittaa saattaa ilmetä rantarakentamisen aikana. Merkittävät haittavaikutukset hyvin epätodennäköisiä, koska varsinaiset lisääntymisalueet sijaitsevat kaukana hankealueesta. Lisääntyneen vapaaajankalastuksen vaikutus Siuntionjoen taimenkantojen jo nykyisellään heikkoon tilaa, jäänee vähäiseksi. Lisääntynyt kalastus saattaa heikentää taimenkantojen mahdollisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia. Alueella on jo nyt runsaasti vesiliikennettä. Liikennöinnin lisäämisestä ei voida katsoa koituvan merkittävää haittaa vimman vaellus- ja lisääntymiskierrolle. Kalastuksen tiukempi säätely Pikkalanlahdella, kalastuskieltoalueet sekä ajalliset kalastusrajoitukset. Vimman ei katsota olevan lajina uhanalainen, eikä sen kannan voida katsoa vaarantuvan hankkeen seurauksena. Lisääntynyt vapaaajankalastus Pikkalanlahdella. Vimpa ei kuulu vapaaajankalastajien tavoitelajeihin, joten haitalliset vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Vimpa ei kuulu vapaaajankalastajien tavoitelajeihin, joten haitalliset vaikutukset jäänevät vähäisiksi
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotPikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin
30.6.2014 1 (5) Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin Johdanto Asemakaava-alueen luonnonympäristö Tässä raportissa
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotVantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
LisätiedotArkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy Slussen asemakaava Natura-arvio 2013
Liite 19 Bilaga 19 Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy Slussen asemakaava Natura-arvio 2013 Luontotieto Keiron Oy Kala- ja vesitutkimus Oy 11.12.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen yleiskuvaus,
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen
Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotViite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:
PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotKari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
LisätiedotSiuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin!
Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaari 14.4.2016, Suitian Linna Ohjelma Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! 14.4.2016
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotPappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotANKERIAS (Anguilla anguilla)
ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotKiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,
LisätiedotKala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro
Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotMeriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180
Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Ari Haikonen, Petri Karppinen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen
LisätiedotSiuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta
Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari Markku Marttinen ELY-kalatalouspalvelut-Rannikko 14.4. 2016 2 Siuntionjoen vesistön
LisätiedotTaimenen sisävesikantojen tila Suomessa
18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotKansallinen Itämeren lohistrategia
Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotNousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella
Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-
LisätiedotVantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotNORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset
HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotPÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014
PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi
LisätiedotOvatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotJouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotSiuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus
Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Juha-Pekka Vähä Jorma Valjus (LUVY) Marja-Liisa Koljonen (LUKE) Jarmo Koskiniemi (HY) Rosa Degerman
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotKuulemistilaisuus Pello
Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotOULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN
OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (6) 1294 V Sj / Valtuutettu Emma Karin aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamisesta HEL 2012-008632 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti
Lisätiedot