Kala- ja vesimonisteita nro 116

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kala- ja vesimonisteita nro 116"

Transkriptio

1 Liite 22 Bilaga 22 Kala- ja vesimonisteita nro 116 Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Naturaalueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Lokakuu 2013 Kirjoittajat: Ari Haikonen, Oula Tolvanen ja Sauli Vatanen Julkaisun nimi: Slussenin kaavoituksen vaikutus Siuntionjoen Natura-alueen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastukseen Toimeksiantaja: Luontokeskus Keiron Oy Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 116 Tiivistelmä: Kala- ja vesitutkimus Oy toteutti Luontotieto Keiron Oy:n toimeksiannosta selvityksen Slussenin kaavoituksen vaikutuksista Siuntionjoen taimeneen ja vimpaan sekä Pikkalanlahden kalastoon. Siuntionjoen vesistöalueella lisääntyy kaksi merivaelteista kalalajia: lohikaloihin kuuluva meritaimen (Salmo trutta) ja särkikaloihin lukeutuva vimpa (Vimba vimba). Siuntionjoki on ollut aiemmin merkittävä alue kummankin lajin kaupallisessa pyynnissä, mutta patoamiset ja koskien perkaukset ovat katkaisseet lisääntymiskierron ja aiheuttaneet molempien kantojen taantumisen. Alueella harjoitetaan runsaasti vapaa-ajankalastusta sekä kesällä että talvella. Vapaa-ajankalastus tapahtuu verkoilla sekä vapakalastusvälineillä. Pikkalanlahdella kalastaa yksi ammattikalastaja, joka käyttää pyydyksinään verkkoja ja rysiä. Taimen lisääntyy Siuntionjoessa luontaisesti, mutta poikastiheydet ovat alhaisia. Poikaset voivat olla peräisin ns. paikallisista taimenista, jotka eivät ole tehneet merivaellusta. Viime vuosina ei ole varmoja havaintoja isoista yli 50 cm merivaelluksen tehneistä emokaloista. Merkittävin ongelma nykytilanteessa Siuntionjoen meritaimenkannalle ja sen kehittämiselle on jokisuussa sijaitseva sulkupato, joka heikentää taimenen mahdollisuuksia nousta Siuntionjokeen lisääntymään. Hankkeesta voi kohdistua Natura-alueen meritaimeen vähäisiä haitallisia vaikutuksia, mutta ne eivät ole taimenen osalta merkittäviä. Meritaimenen lisääntymis- ja poikasalueet ovat ylempänä Siuntionjoen koskipaikoilla. Sama koskee vimpaa. Meritaimen viettää hanke-alueella lyhyen ajan vaeltaessaan poikasena joesta mereen ja vastaavasti vaeltaessa aikuisena merestä jokeen kudulle. Poikasvaellus ajoittuu huhti-toukokuulle ja kutuvaellus lähinnä syyslokakuulle. Haitallisia vaikutuksia voi tulla myös lisääntyneestä kalastuksesta, jos se kohdistuu luonnonkudusta peräisin olevaan meritaimeneen. Kannen kuva: Ari Haikonen Julkaisun kuvat: Oula Tolvanen

3 Sisällys 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Alueen kuvaus Kaava-alue Pikkalan-/Siuntionjoki Pikkalanlahden kalaväylä Taimen ja vimpa Siuntionjoen vesistöalueella Taimen Vimpa Kalastus Pikkalanlahdella Arvio kaavoitushankkeen vaikutuksista Vaikutukset taimeneen ja vimpaan Vaikutusten vähentäminen, taimen ja vimpa Arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista kalastukseen Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoessa Yhteenveto ja asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista meritaimeneen ja vimpaan Viitteet... 13

4 1

5 1 Johdanto Luontotieto Keiron Oy tilasi Kala- ja vesitutkimus Oy:ltä selvityksen Slussenin kaavoituksen vaikutuksista Pikkalanlahden kalastoon sekä Siuntionjoen meritaimeneen sekä vimpaan. Raportista liitetään osia soveltuvasti varsinaiseen kaavahankeen Natura-arvioon, jonka kokoaa Luontotieto Keiron Oy. 2 Aineisto ja menetelmät Kaavoitushankkeen vaikutusten arviointi perustuu olemassa olevaan aineistoon, haastatteluihin sekä kirjallisuuteen ja kenttäkäyntiin Vaikutusarvio on laadittu asiantuntija-arviona. 3 Alueen kuvaus 3.1 Kaava-alue Kaava-alue sijaitsee Siuntion Störsvikin alueella ja se on pinta-alaltaan noin 30 hehtaaria. Alue on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alue rajoittuu lännessä Störsvikintiehen, idässä Siuntionjokeen, pohjoisessa Pickalan kartanon peltoalueisiin ja etelässä kunnan maauimalan asemakaava-alueeseen. 3.2 Pikkalan-/Siuntionjoki Ennen Pikkalanjoen sulun rakentamista 1950-luvun lopulla Pikkalanjoki toimi salmena, jonka läpi suolainen vesi kulki mereltä joen yläpuoliseen Vikträskiin ja ajoittain jopa Sjundbynkoskelle asti (Vesi- ja ympäristöhallitus 1989) (kuva 1). Siuntionjoki merestä Sågarsforsiin asti (6 koskea), Kyrkån haaran Kirkko- ja Munksinkosket sekä Lempansån ja Kvarnbynpuro kokonaisuudessaan ovat Uudenmaan TE-keskuksen määrittämiä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikkoja (Valjus 2009). 2

6 Kuva 1. Hankealueen, Pikkalan sulkupadon sekä Siuntionjoen ensimmäisen koskipaikan, Sjundbynkoski, sijainti. Siuntionjoen vesistö kuuluu Natura verkostoon. Suomen ympäristöhallinto SYKE (2009) kuvaa aluetta seuraavasti: Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Natura-alue alkaa Siuntionjoen suulta Pikkalanlahdelta ja jatkuu pääuomassa Kvarnbyn Sågarsforsille asti. Pääuomassa on alajuoksulla kaksi järvimäistä laajentumaa, Vikträsk ja Tjusträsk, jotka ovat mukana Natura-alueessa. Sivu-uomista mukana ovat Degermossenilta Sjundbyhyn laskeva puro, Kynnarträskistä Tjusträskiin laskeva lyhyt puro, Lillträskistä Kvarnbyhyn laskeva puro sekä suurempi sivujoki Kirkkojoki, joka Munksinkosken jälkeen jakautuu useampaan osaan. Näistä uomista mukana ovat Lempanså ja Aiskosbäcken. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Siuntionjoki on luontaisesti savisamea jokivesistö. Veden laatua heikentävät etenkin hajakuormitus sekä jätevedet. 3

7 Joen pääuoma on Kvarnbystä Kirkkojoen yhtymäkohtaan saakka uomaltaan hyvin luonnontilainen ja siinä on muutamia koskikohtia. Etenkin itäranta on monin paikoin jyrkänteinen ja lehtokasvillisuuden vallitsema. Myös sivupuro Lempanså ja Aiskosbäckenin latvaosat ovat varsin luonnontilaisia ja runsaasti meanderoivia. Muualla jokiuomat on enimmäkseen peltojen keskellä ja osin perattuja. Siuntionjoen laakso on myös maisemallisesti erittäin merkittävä. Se kuuluu valtioneuvoston määrittelemiin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Joki on tärkeä myös tutkimukselle ja opetukselle. Broändassa Vikträskin lähistöllä toimii luontokoulu. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien suojelun kannalta. Joki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Vaelluskalojen esiintymistä Siuntionjoessa rajoittaa jokisuussa sijaitseva Pikkalan sulkupato (kuvat 1-3), joka on ainakin osittainen vaelluseste, sillä sitä pidetään auki vain kevättulvien ja sateisten syksyjen aikana (Toivonen 2004). Uudenmaan TE-keskuksen vuonna 2008 antaman lausunnon mukaan Pikkalanjoen padosta ei aiheudu huomattavaa haittaa jokeen nouseville kaloille. Ongelmaksi muodostuvat pienien virtaamien ajankohdat, jos ne sattuvat vaellusajankohtien yhteyteen. Pitkään jatkuessaan pieni virtaama ja siitä seuraava Pikkalanjoen padon pitkä kiinniolo saattavat aiheuttaa haittaa nouseville kaloille (Valjus 2009). Padon toiminnasta vastaavan ISS Palvelut Oy:n Peter Bergmanin kanssa käydyn sähköpostikeskustelun mukaan nykyisessä sulkuportissa ei ole vaelluksen mahdollistavaa kalaluukkua, ja että pato on ajoittain täysin suljettu. Esimerkiksi vuonna 2012 meritaimenen potentiaaliseen nousuaikaan elosyyskuussa pato oli täysin kiinni yhtenätoista vuorokautena. Em. tietojen ja maastokäynnin perusteella on todennäköistä, että sulkupato muodostaa merkittävän haitan taimenen nousulle Siuntionjokeen. Kalastusasetuksen perusteella kalastaminen on kielletty Pikkalanjoen suulla sijaitsevassa sulussa. Kalastus on kielletty 100 metrin etäisyydellä padon alapuolella. Kuva 2.Pikkalan sulkupato ylävirran puolelta

8 Kuva 3. Sulkupadon mittatikun mukaan sulku oli täysin kiinni Pikkalanlahden kalaväylä Pikkalanlahdelle on muodostettu kalaväylä, jossa kalastus on kielletty kiinteillä pyydyksillä, turvaamaan vaelluskalojen vaellus Pikkala/Siuntionjokeen (kuva 4). Yhdelle alueella kalastavalle ammattikalastajalle on myönnetty poikkeuslupia asettaa pyydyksiä myös kalaväylälle. 5

9 Kuva 4. Siuntionjoen kalaväylä. 6

10 4 Taimen ja vimpa Siuntionjoen vesistöalueella 4.1 Taimen Siuntionjoen vesistöalueella lisääntyy tiettävästi kaksi merivaelteista kalalajia: lohikaloihin kuuluva meritaimen (Salmo trutta) ja särkikaloihin lukeutuva vimpa (Vimba vimba). Siuntionjoki on ollut aiemmin merkittävä alue kummankin lajin kaupallisessa pyynnissä, mutta patoamiset ja koskien perkaukset ovat katkaisseet lisääntymiskierron ja aiheuttaneet molempien kantojen taantumisen (Marttinen ja Wessman 1987). Viimeisimmässä Suomen uhanalaisten lajien listauksessa meritaimenen uhanalaisuusluokitusta nostettiin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Vimman puolestaan katsottiin muuttuneen vaarantuneesta elinvoimaiseksi lajiksi (Rassi ym. 2010). Siuntionjoki on vanha meritaimenjoki (Lempinen 2001). Vanhimmat merkinnät merivaelluksen tehneistä meritaimenista Siuntionjoessa ovat peräisin Curt Segerstrålen vuonna 1937 tekemistä Etelä-Suomen meritaimen selvityksistä, joissa kerrotaan Sjundbynkoskesta saadun usean kymmenen meritaimenen vuosisaaliita (Segerstråle 1937) luvulla Siuntionjoesta tiedetään saadun vuosittain kymmeniä 1 8 kg taimenia (Saura 2001). Meritaimen vaeltaa merestä joen koskipaikkoihin lisääntymään. Siuntionjoella taimenien nousu on tapahtunut elo-lokakuussa, huipun ollessa syyskuussa (Saura 2001). Runsasvetisinä vuosina taimenet aloittivat nousunsa jo heinäkuussa, ja vastaavasti vähäsateisina vuosina nousu tapahtui huomattavasti myöhemmin (Segerstråle 1937). Taimenen kutualustana on kasvillisuudesta ja muusta aineksesta puhtaat kivi- ja sorapohjat, jossa mädinkehitys tapahtuu. Vantaanjoessa taimenen kudun on havaittuhavaittu ajoittuvan lokakuun loppuun ja marraskuun alkuun (Haikonen ja Karppinen 2009, Karppinen ja Haikonen 2010). Muutaman jokivuoden jälkeen poikaset vaeltavat mereen, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat synnyinjokeensa kutemaan. Taimenen poikaset laskeutuvat joesta mereen keväällä. Läheisellä Ingarskilanjoella poikasvaellus ajoittuu keväisen huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun. mereen vaeltavat poikaset ovat olleet 1 3 vuoden ikäisiä (Haikonen ja Tolvanen 2013). Saura (2001) on arvioinut Siuntionjoen taimenen vaelluspoikastuotannoksi nykyisin muutamia satoja vaelluspoikasia vuodessa (2001). Sauran arvio lienee kuitenkin yläkanttiin uusimpien eteläsuomalaisten savisameiden jokien vaelluspoikastutkimusten perusteella (Haikonen 2013, Haikonen ja Tolvanen 2013). Kaikki taimenet eivät tee merivaellusta, vaan osa niistä tulee sukukypsiksi jo joessa ollessaan ja muodostavat paikallisia kantoja. Kuitenkin paikallisten taimenien poikaset saattavat lähteä merivaellukselle (Vatanen 2005). Näin Siuntionjoki voi tuottaa mereen poikasia, vaikka joessa olisi vaelluseste tai -hidaste. Nykyisin täysikasvuisista merivaelluksen tehneistä taimenista ei ole varmoja havaintoja, sillä jokialueet ovat kalastuskiellossa, eikä erillisiä tutkimuspyyntejä ole toteutettu. Vuosina 7

11 4.2 Vimpa on Kvarnbynkosken ja Passilankosken välisellä alueella tehty sekä näkö- että saalishavaintoja erikokoisista taimenista, joista suurimmat ovat olleet yli 50 sentin mittaisia (Saura 2001). Osa havaituista kaloista oli ollut kirkaskylkisiä, joten ne saattavat olla merivaelluksen tehneitä kutukaloja. Taimenen poikasia tavataan Siuntionjoen sähkökalastuksissa säännöllisesti (Valjus 2009), joten taimen lisääntyy luontaisesti vesistössä. Uudenmaan ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan taimenia ei ole istutettu Siuntionjoen vesistöön vuoden 1999 jälkeen. Taimenen kesänvanhoja 0+ -ikäisiä poikasia on havaittu koekalastuksissa Kvarnbynkoskessa parhaimmillaan yli 80 yksilöä/aari (Valjus 2009). Tämän jälkeen poikastiheydet ovat laskeneet tasaisesti vuoteen 2004 saakka, jolloin taimenia ei enää havaittu koealoilla. Vuonna 2008 koekalastuksessa havaittiin taimenen poikastuotannon elpymistä, esim. Lempansånkoskessa 36 yksilöä/aari (Valjus 2009). Poikaset voivat olla peräisin paikallisista taimenista tai merivaelluksen tehneistä kaloista. Siuntionjoen taimenkanta muistuttaa geneettisesti lähellä sijaitsevan Ingarskilanjoen kantaa ja erottuu selkeästi laitosviljelyssä olevista kannoista (Saura 1998). Jokeen on istutettu myös Isojoesta ja Vantaanjoen Kylmäojasta peräisin olevia taimenen poikasia, jotka ovat voineet myöhemmin kutea joen alkuperäisten taimenten kanssa (Marttinen ja Koljonen 1989). Ennen vuotta 2007 sulun ohi päässeiden kalojen vaellus pysähtyi Natura-alueen ylärajaan Sågarsforsinkosken patoon. Sågarsforsin kalatien valmistuttua vuonna 2007, taimen voi nousta merestä Karhujärveen ja sieltä edelleen Palo- ja Risubackajokiin asti (Valjus 2009). Myös Siuntionjoen sivujoen Kirkkojoen on katsottu soveltuvan taimenen lisääntymisalueeksi ja sen yläpuolisessa Lempansånissa elää geneettisesti eristäytynyt paikallinen taimenkanta. Lempansånin taimenten on arveltu olevan samaa alkuperää kuin Siuntionjoen pääuomaan vaeltava kanta (Valjus 2009). Siuntionjoessa on tehty lisäksi kalojen lisääntymistä tukevia kunnostuksia (Esa Lehtinen, Uudenmaan Ely-keskus, suullinen tiedonanto). Vimmalla kutu tapahtuu keväällä pääsääntöisesti touko-kesäkuussa. Vimman poikaset vaeltavat mereen kesän ja syksyn aikana (Kaukoranta ym. 1998). Vimpa kutee voimakasvirtaisille koskialueille sentin syvyyteen sora- ja kivikkopohjille (Saulamo ja Lehtonen 1998). Toisin kuin taimen, vimman ei mainita kaivavan kutukuoppaa mädillensä, vaan mätimunat vierivät virran mukana ja takertuvat kivien alle ja hautautuvat soraan. Vimpa ei luultavasti vaadi soraikkoja kudun onnistumiseen ja kelpuuttaa myös karkeamman kivipohjan kutualustakseen. Muutaman jokivuoden jälkeen poikaset vaeltavat mereen, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat synnyinjokeensa kutemaan (Kaukoranta ym. 1998). Saulamon ja Lehtosen (1998) raportissa mainitaan, että Siuntionjoki on ollut merkittävää suomukalojen kalastusaluetta, ja että joen alajuoksulta sekä Vikträskistä on pyydetty vimpaa (Saulamo ja Lehtonen 1998). Viimeisin tiedossa oleva vimpahavainto on raportin mukaan peräisin vuodelta 1983, jolloin alueella tehtyyn kalastuskyselyyn ilmoitettiin kaksi kappaletta vimpoja. Läheisestä Ingarskilanjoesta saatiin vuosina 2012 ja 2013 saaliiksi runsaasti vimpoja (Haikonen 2012, Haikonen ja Tolvanen 2013). Vimman nykytilasta Siuntionjoessa ei ole tietoa. 8

12 5 Kalastus Pikkalanlahdella Alueella harjoitetaan runsaasti vapaa-ajankalastusta sekä kesällä että talvella. Vapaaajankalastus tapahtuu verkoilla sekä vapakalastusvälineillä. Pikkalanlahdella kalastaa yksi ammattikalastaja, joka käyttää pyydyksinään verkkoja ja rysiä. Ammattikalastajalle on myönnetty poikkeuslupia asettaa pyydyksiä myös kalaväylälle. Pikkalanlahti on merkittävää kuhan ja ahvenen kalastusaluetta. Lahdelta saadaan myös runsaasti lahnaa ja särkeä. Muita tavallisia saalislajeja lahdella ovat hauki, siika, made ja silakka. Pikkalanlahdelta saadaan myös pienehköjä määriä meritaimenia (Suonpää ja Valjus 2012). Pikkalanlahden vapaa-ajankalastusta on selvitetty vuonna 2011 (Suonpää ja Valjus 2012). Tiedustelun kohderyhmä koostui Sokerin kalakerhon ja Nokian kalakerhon jäsenistä sekä vesialueita omistavista yksityishenkilöistä. Pikkalanlahden kalastusta ja saaliita tilastoidaan kirjanpitokalastajilta (Suonpää ja Valjus 2012). Kalastustiedustelussa lähes kaksi kolmesta vastaajasta piti saaliin pientä määrää huomattavana tai kohtalaisena ongelmana. Myös veden sameus, runsaat leväkukinnot ja vesikasvillisuuden runsaus koettiin merkittäviksi haitoiksi. Lähes 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että epätoivottava saalislajisto ja liiallinen kalastus ovat huomattavia ongelmia Pikkalanlahdella. Kalastustiedustelun vapaissa mielipiteissä esille nousi ammattikalastus Pikkalanlahdella. Noin 80 %:ssa kommenteista kritisoitiin rysäkalastusta, jota pidettiin kohtuuttoman suurena alueen kokoon nähden. Myös ammattikalastuksessa käytettyä verkkomäärää pidettiin suurena. 9

13 6 Arvio kaavoitushankkeen vaikutuksista 6.1 Vaikutukset taimeneen ja vimpaan Yleisesti ottaen hankkeen vaikutukset voidaan jakaa lyhytkestoisiin, eli rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin sekä pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Arvio Slussenin kaava-alueen vaikutuksesta ja vaikutusten merkittävyydestä taimeneen ja vimpaan on esitetty yhteenvetona liitteessä 1. Joen alaosassa sijaitsevan Slussenin kaavoitusalueen läheisyydessä ei katsottu kenttäkäynnin perusteella olevan taimenelle tai vimmalle soveltuvia lisääntymisalueita. Lähimmät mahdolliset lisääntymis- ja poikasalueet sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä hankealueesta Sjundbynkoskessa, eikä hankkeen voida katsoa täten rajoittavan suoraan vaelluskalojen lisääntymistä tai heikentävän taimenen tai vimman elinympäristöä Siuntionjoessa. Kaavoitusalue sijaitsee aivan jokisuussa, jonka läpi kaikki joen ja meren välillä vaeltavat kalat kulkevat. Jokisuussa tehtävät toimenpiteet ja lisääntynyt ihmistoiminta voivat epäsuorasti vaikuttaa meritaimenen ja vimman vaellukseen. Meritaimenen ja vimman vaelluskierrot koostuvat kutu- ja smolttivaelluksesta. Lisääntymisikäiset kalat nousevat merestä lisääntymisalueilleen kutemaan, jonka jälkeen ne palaavat kudun jälkeen takaisin mereen. Kudusta syntyneet poikaset vaeltavat muutaman jokivuoden jälkeen mereen syönnökselle, josta ne sukukypsyyden saavutettuaan palaavat taas takaisin jokeen kudulle. Meritaimenet aloittavat jokeen nousemisen jo keväisin, päänousun ollessa kuitenkin elolokakuussa ja kutevat loka-marraskuussa koskipaikoilla (Haikonen ja Karppien 2009, Karppinen ja Haikonen 2010). Taimenen vaelluspoikaset eli smoltit puolestaan siirtyvät mereen huhti-toukokuun aikana (Haikonen 2013, Haikonen ja Tolvanen 2013). Vimpa puolestaan nousee jokeen touko-kesäkuun aikana, vaelluspoikasten laskeutuessa mereen kesän ja syksyn aikana (Kaukoranta ym. 1998). Vaelluksien ajankohdat vaihtelevat jonkin verran vuosien välillä veden lämpötilan, sameuden ja virtaamaolojen mukaan. Kaavoitushankkeen toteutumisesta saattaa syntyä vähäisiä, mutta pitkäkestoisia, lähinnä lisääntyvästä veneilystä sekä lisääntyvästä vapaa-ajankalastuksesta koituvia haittoja. Veneilyn aiheuttamista haitoista tärkeimpiä lienevät veden alaisen melun ja sulkupadon käytön lisääntyminen. Sulkupadon lisääntyneellä käytöllä voi olla positiivisia vaikutuksia taimenen kannalta, kun sen vaellusmahdollisuudet jokeen kasvavat padon ollessa auki. Pikkalanlahdella on nykyisin kova kalastuspaine, joka lisääntyy entisestään. Lisääntynyt kalastus kohdistuu osin myös uhanalaiseen meritaimeneen ja täten heikentää entisestään uhanalaisen meritaimenen tilaa. Siuntionjoen suussa oleva säännöstelypato heikentää jo nykyisellään merkittävästi meritaimen mahdollisuuksia nousta jokeen lisääntymään Siuntionjokeen. Lyhytaikaisempia haittoja voi syntyä kaavaan piirrettyjen laiturien rakentamisesta. Laiturit eivät sijaitse lisääntymisalueilla, mutta rakennustyöt voivat häiritä vaeltavia kaloja, mikäli vesistötyöt toteutetaan kalojen vaellusaikaan. Vesirakentamisesta 10

14 johtuva ylimääräinen samennus ja meluhaitta voivat aiheuttaa vähäistä häiriötä kalojen vaellukselle meren ja joen välillä. 6.2 Vaikutusten vähentäminen, taimen ja vimpa Siuntionjoessa elävä Itämeren meritaimen on erittäin uhanalainen ja sen vaelluksen häiritsemistä tulee pyrkiä välttämään. Hankkeeseen liittyvien vesirakennustöiden aiheuttamia haittoja meritaimenelle voidaan pitää vähäisinä, eikä merkittävien haittojen syntyminen ole todennäköistä. Vesirakentamisesta johtuva ylimääräinen samennus ja meluhaitta voivat aiheuttaa vähäistä häiriötä kalojen liikkumiselle. Hankkeen vaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää toteuttamalla työt, kun kalojen vaellus alueella on vähäistä. Sekä taimenen että vimman vaellus on vähäisintä loppusyksystä marras-joulukuussa sekä jääpeitteisenä aikana. Toteuttavilla töillä on vähäisempi vaikutus smolttivaellukseen kuin kutuvaellukseen. Vaikutusta voidaan vähentää minimoimalla vesirakentaminen. Pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan vähentää kalastusta säätelemällä, esim. kalastusrajoituksin Pikkalanlahdella. Vimman katsotaan olevan tuoreimman uhanalaisuusluokituksen mukaan elinvoimainen laji Suomessa, eikä hankealueella tapahtuvan toiminnan voida katsoa vaikuttavan merkittävästi sen esiintymiseen. 6.3 Arvio hankkeen välillisistä vaikutuksista kalastukseen Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoessa Toteutuessaan alueella tulee lisää asutusta, josta puolestaan lisää kalastuspainetta Pikkalanlahdella sekä Pikkalanjoella. Vapaa-ajankalastajien näkemyksen mukaan Pikkalanlahdella on jo nykyisin kova kalastuspaine. Hankkeella voi täten olla alueen virkistysarvoa heikentävä vaikutus. Pikkalanlahdella toimivalla ammattikalastajalla sekä vapaa-ajankalastajilla on erilaisia näkemyksiä kuinka kalastusta tulee harjoittaa lahdella. Lisääntynyt vapaaajankalastus aiheuttaa luultavasti lisää kitkaa ammattikalastajan ja vapaaajankalastajien välillä. 11

15 7 Yhteenveto ja asiantuntija-arvio hankkeen vaikutuksista meritaimeneen ja vimpaan Taimen lisääntyy luontaisesti Siuntionjoessa, mutta poikastiheydet ovat alhaisia. Poikaset voivat olla peräisin ns. paikallisista taimenista, jotka eivät ole tehneet merivaellusta. Viime vuosina ei ole varmoja havaintoja isoista yli 50 cm merivaelluksen tehneistä emokaloista. Merkittävin ongelma nykytilanteessa Siuntionjoen meritaimenkannalle ja sen kehittämiselle on jokisuussa sijaitseva sulkupato, joka heikentää oleellisesti taimenen mahdollisuuksia nousta Siuntionjokeen lisääntymään. Asiantuntija-arvion perusteella hankkeesta voi kohdistua Natura-alueen meritaimeen vähäisiä haitallisia vaikutuksia, mutta ne eivät ole meritaimenen osalta merkittäviä. Meritaimenen lisääntymis- ja poikasalueet ovat ylempänä Siuntionjoen koskipaikoilla. Sama koskee vimpaa. Meritaimen viettää hanke-alueella lyhyen ajan vaeltaessaan poikasena joesta mereen ja vastaavasti vaeltaessa aikuisena merestä jokeen kudulle. Poikasvaellus ajoittuu huhti-toukokuulle ja kutuvaellus lähinnä syys-lokakuulle. Haitallisia vaikutuksia voi tulla myös lisääntyneestä kalastuksesta, jos se kohdistuu luonnonkudusta peräisin olevaan meritaimeneen. 12

16 8 Viitteet Haikonen, A Taimenen vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa Kala- ja vesimonisteita nro 76. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A. ja Tolvanen, O Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa 2013 Kala- ja vesimonisteita nro 112. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A. ja Karppinen, P Taimen- ja lohikantojen seurantatulokset Vantaanjoessa vuonna Kala- ja riistaraportteja 3. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A Vaelluspoikaspyyntiä Ingarskilanjoella. Suomen kalastuslehti. 1/2013. Karppinen, P. ja Haikonen, A Vantaanjoen taimenen ja lohen vaellustutkimus vuosina Kala- ja vesimonisteita 33. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kaukoranta, M., Koljonen, M-L., Koskiniemi, J. Pennanen, J.,T. (1998) Kala-atlas Kalatutkimus nro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Lehtinen Esa. Suunnittelija. Uudenmaan ELY-keskus, Virtavesien hoitoyhdistys ry:n puheenjohtaja puhelinkeskustelu Lempinen, P Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 52/2001. Uudenmaan ympäristökeskus. Louhi, P. ja Mäki-Petäys, A. (2003) Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä: lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Marttinen, M. ja Wessman, H Siuntionjoen vesistöalueen kalatalousselvitys. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto, tiedotus nro 3. Marttinen, M. ja Koljonen, ML. (1989) Uudenmaan meritaimenkantojeninventointi ja geneettinen tutkimus. Uudenmaan kalastuspiirin kalastustoimisto, Helsinki. Tiedotus s. Miettinen A. (2012) Nummelan jätevedenpuhdistamon vaihtoehdot vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistövaikutukset. Vihdin Vesi & Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti nro. 352/2012. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., Mannerkoski, I. (2010) Suomen lajien uhanalaisuus 2010 Punainen kirja. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Saulamo, K. ja Lehtonen, H. (1998) Vimman biologia ja vimpakantojen tila Suomen rannikolla. Kala- ja riistaraportteja nro. 130 Saura, A Suomenlahden meritaimen, kalastuksen ja hoidon kehittämissuunnitelma. Kala- ja riistaraportteja nro s. Saura, A Taimenkantojen tila Suomenlahden pohjoisrannikon joissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kalatutkimuksia 175. Segerstråle, C Studier rörande havsforellen (Salmo trutta L.) i Södra Finland, speciellt på Karelska näset och Nyland. Acta Soc. pro Fauna et Flora Fennica, vol 60: Suomen ympäristökeskuksen verkkosivut Natura Natura 2000 alueet Siuntion alue Siuntionjoki ( päivitetty: , viitattu ) Suonpää, A. ja Valjus, J Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 238/

17 Valjus, J. (2009) Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta Länsi- Uudenmaan Vesi ja ympäristö Julkaisu 197/2009. Vatanen, S Meritaimenen (Salmo trutta m. trutta L.) luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. Vesi- ja ympäristöhallitus (1989) Siuntionjoen vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma I osa: Suunnittelualueen vesivarat ja niiden käyttö Siuntionjoki-neuvottelukunta Helsinki

18 Liite 1. Arvio Slussenin kaavoitusalue -hankkeen vaikutuksista taimeneen ja vimpaan. LYHYTKESTOISET VAIKUTUKSET Laji Meritaimen ja vimpa Mahdolliset haitalliset vaikutukset Vesistössä ja sen välittömässä läheisyydessä toteutettavat rakennustyöt voivat samennuksesta ja meluvaikutuksesta johtuen vaikuttaa haitallisesti taimenen ja vimman vaelluksiin. Haitallisten vaikutusten todennäköisyys Mikäli vesistötyöt toteutetaan taimenen ja vimman vaelluksien aikaan, vaikutuksia todennäköisesti esiintyy. Vaikutusten merkitsevyys Töillä voi olla lähinnä vaellusta hidastavia vaikutuksia, mikäli haitallisia vesistötöitä toteutetaan vaelluksien aikaan. Vesirakennustöiden aiheuttamia haittoja voidaan kuitenkin pitää vähäisinä, eikä merkittävien haittojen syntyminen ole todennäköistä. Toimet vaikutusten vähentämiseksi Vesistöön kohdistuvat työt tulisi toteuttaa marras-joulukuussa tai jääpeitteiseen aikaan, kun taimenen ja vimman vaellus on vähäisintä. PITKÄ-AIKAISET VAIKUTUKSET Laji Meritaimen Mahdolliset haitalliset vaikutukset Kaavoitusalueen ohitse vaeltavien kalojen häiriintyminen lisääntyvästä vesiliikenteestä ja joen rannalla tapahtuvasta rakentamisesta. Haitallisten vaikutusten todennäköisyys Vähäistä, lyhytkestoista haittaa saattaa ilmetä rantarakentamisen aikana. Merkittävät haittavaikutukset hyvin epätodennäköisiä, koska varsinaiset lisääntymisalueet sijaitsevat kaukana hankealueesta. Vaikutusten merkitsevyys Alueella on jo nyt runsaasti vesiliikennettä. Liikennöinnin lisäämisestä ei voida katsoa koituvan merkittävää haittaa meritaimenen vaellus- ja lisääntymiskierrolle. Toimet vaikutusten vähentämiseksi Rantarakentamisen ajoittamisessa voidaan huomioida meritaimen nousuja laskuvaelluksen ajankohdat. Sulkupadon lisääntyvä käyttö saattaa jopa helpottaa kalojen vaellusta padon ohi. Vimpa Lisääntynyt kalastus Pikkalanlahdella. Kaavoitusalueen ohitse vaeltavien kalojen häiriintyminen lisääntyvästä vesiliikenteestä ja joen rannalla tapahtuvasta rakentamisesta. Pikkalanlahdella on nykyisinkin runsasta vapaa-ajan- ja ammattikalastusta. Lisääntyvällä kalastuspaineella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Siuntionjoen taimenkantoihin. Vähäistä, lyhytkestoista haittaa saattaa ilmetä rantarakentamisen aikana. Merkittävät haittavaikutukset hyvin epätodennäköisiä, koska varsinaiset lisääntymisalueet sijaitsevat kaukana hankealueesta. Lisääntyneen vapaaajankalastuksen vaikutus Siuntionjoen taimenkantojen jo nykyisellään heikkoon tilaa, jäänee vähäiseksi. Lisääntynyt kalastus saattaa heikentää taimenkantojen mahdollisten kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia. Alueella on jo nyt runsaasti vesiliikennettä. Liikennöinnin lisäämisestä ei voida katsoa koituvan merkittävää haittaa vimman vaellus- ja lisääntymiskierrolle. Kalastuksen tiukempi säätely Pikkalanlahdella, kalastuskieltoalueet sekä ajalliset kalastusrajoitukset. Vimman ei katsota olevan lajina uhanalainen, eikä sen kannan voida katsoa vaarantuvan hankkeen seurauksena. Lisääntynyt vapaaajankalastus Pikkalanlahdella. Vimpa ei kuulu vapaaajankalastajien tavoitelajeihin, joten haitalliset vaikutukset ovat epätodennäköisiä. Vimpa ei kuulu vapaaajankalastajien tavoitelajeihin, joten haitalliset vaikutukset jäänevät vähäisiksi

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki

Lisätiedot

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin

Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin 30.6.2014 1 (5) Pikkalan ABC asemakaava-alueen luontoselvitys sekä suunnitelman vaikutukset Siuntionjoen Natura 2000 alueen suojeluperusteisiin Johdanto Asemakaava-alueen luonnonympäristö Tässä raportissa

Lisätiedot

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

Katsaus Siuntion kunnan vesiin Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000

Lisätiedot

Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy Slussen asemakaava Natura-arvio 2013

Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy Slussen asemakaava Natura-arvio 2013 Liite 19 Bilaga 19 Arkkitehtitoimisto Arkitekturum Oy Slussen asemakaava Natura-arvio 2013 Luontotieto Keiron Oy Kala- ja vesitutkimus Oy 11.12.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen yleiskuvaus,

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen

Lisätiedot

Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin!

Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaari 14.4.2016, Suitian Linna Ohjelma Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! 14.4.2016

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoki on vanha meritaimenjoki Vantaanjoen vesistö Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärven Erkylänjärvestä ja laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginkoskella

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

ANKERIAS (Anguilla anguilla) ANKERIAS (Anguilla anguilla) Koiras alle 50 cm, naaras 50 100 cm Erittäin uhanalainen Ankerias on erikoinen, käärmemäinen petokala, jonka elämästä tiedetään vasta vähän. Uskotaan, että kaikki ankeriaat

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa

Lisätiedot

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021

Lisätiedot

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180

Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella. Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Kala- ja vesijulkaisuja nro 180 Ari Haikonen, Petri Karppinen & Sauli Vatanen Meriharjuksen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueiden selvittäminen Fennovoiman ydinvoimahankkeen vaikutusalueella Suunnitelma

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Virhon Vantaanjoen kunnostukset vuonna 2015 Virhon työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2015 Vantaanjoen vesistöä 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen

Lisätiedot

Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta

Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta Siuntionjoen kalastuksen historiasta ja tulevaisuudesta Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari Markku Marttinen ELY-kalatalouspalvelut-Rannikko 14.4. 2016 2 Siuntionjoen vesistön

Lisätiedot

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa 18..1 Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa Jorma Piironen ja Pentti Valkeajärvi Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Uhanalaisuus Taimenen sisävesimuodot on vuoden uhanalaisuusarvioinnissa jaettu kahteen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vantaanjoki on Itämeren joki Vantaanjoen vesistö sijaitsee Itämeren valuma-alueella ja laskee Suomenlahteen Vantaanjoen vesistön tilanne vaikuttaa Itämeren

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

NORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset

NORTHLAND MINES OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET. Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset HANNUKAISEN KAIVOSHANKEEN LUPAHAKEMUKSEN ERILLISSELVITYKSET 16X154564 17.12.2014 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankeen lupahakemuksen erillisselvitykset 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankeen

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut 23.5.2014 1863/5715/2014 PÄÄTÖSLUONNOS Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut Pvm Dnro 23.5.2014 1863/5715/2014 ASIA: TAUSTAA Vesistöjen tai vesistönosien kalastuslain 119 mukainen määrittely lohi- ja siikapitoisiksi Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi

Lisätiedot

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Virho lyhyesti Virtavesien luonnontilan vaalimista ja ennallistamista Perustettu 1990 Hallitus, 8 jäsentä EU Leader-hankevastaava Vantaanjoki, Karjaanjoki,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus

Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Siuntionjoen meritaimenen nykytila Populaatiokoko, geneettinen rakenne ja alkuperä sekä hoitosuositus Juha-Pekka Vähä Jorma Valjus (LUVY) Marja-Liisa Koljonen (LUKE) Jarmo Koskiniemi (HY) Rosa Degerman

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (6) 1294 V Sj / Valtuutettu Emma Karin aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamisesta HEL 2012-008632 T 00 00 03 Päätös Käsittely päätti

Lisätiedot