Helsingin yliopiston lausunto Korkeakoulujen sähköisen haku- ja valintajärjestelmäratkaisun tavoitetilasta ja jatkosuunnitelmasta

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopiston lausunto Korkeakoulujen sähköisen haku- ja valintajärjestelmäratkaisun tavoitetilasta ja jatkosuunnitelmasta Yleistä Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2011 mainitaan, että opintojen etenemisen vauhdittamiseksi otetaan vuonna 2013 käyttöön korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ). KSHJ:n toteuttamisessa huomioidaan Opetushallituksessa samanaikaisesti käynnissä olevat muut asiakokonaisuutta sivuavat hankkeet sekä valtakunnalliset SADe- ja RAKETTI-hankkeet. KSHJ:n toteuttaminen on käynnistynyt esitutkimuksella, josta nyt pyydetään lausuntoa ja jonka pohjalta aloitetaan varsinainen määrittelytyö. Esitutkimusvaiheen tavoite on kuvata järjestelmän tekninen ja toiminnallinen toteutus sekä palvelukokonaisuuden hallinnointi- ja kustannustenjakomalli. KSHJ on laaja ja kunnianhimoinen järjestelmä ja palvelukokonaisuus, jonka yksi suurimmista haasteista lienee hankkeen aikataulu. KSHJ on määrä ottaa käyttöön vuoden 2013 päävalinnassa, jonka ensimmäinen hakujakso alkaa helmikuun puolivälissä (mm. vieraskielinen koulutus), mikä tarkoittaa sitä, että järjestelmän on oltava valmiina viimeistään vuodenvaihteessa Järjestelmään olennaisesti liittyvän koulutustiedon verkkopalvelun (KoTVe) on oltava käytössä jo syksyllä 2012, mikä taas merkitsee, että korkeakoulujen päätettävä valintaperusteistaan keväällä Tämä taas johtaa siihen, että esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön on annettava KSHJ:ään liittyvät säädökset viimeistään vuoden 2011 lopussa, jotta Helsingin yliopiston kokoisessa organisaatiossa pystytään ottamaan säädökset huomioon valintaperusteisiin liittyvässä valmistelussa ja päätöksenteossa. Helsingin yliopisto toteaa, että korkeakoulujen yhteinen haku- ja valintajärjestelmä on erittäin kannatettava hanke ja yliopisto haluaa tarjota kaiken hyödynnettävissä olevan asiantuntemuksensa sen kehittämiseen. Hankkeen tähänastinen valmistelu on ollut avointa ja läpinäkyvää ja siinä on otettu korkeakoulujen näkökannat kiitettävästi huomioon. Hankkeen etenemisestä on tiedotettu aktiivisesti ja sitä on voinut seurata ajantasaisesti hankkeen ylläpitämältä Wiki-sivustolta. Helsingin yliopisto on tämän lausunnon valmisteluvaiheessa tutustunut University Admissions Finlandin lausuntoluonnokseen ja kannattaa siinä esitettyjä näkökulmia KSHJ:n tavoitetilasta ja jatkosuunnitelmasta. Luku 3 Rajaukset Hakulomakkeen ominaisuuksien määrittelystä on rajattu pois erillishakuihin liittyvät kysymykset. Tästä seuraa se vaara, että hakulomaketta ei voida tulevaisuudessa käyttää erillisvalinnoissa. Hakulomake tulisi rakentaa siten, että sitä on mahdollista muokata eri ryhmät huomioiden, vaikkei näitä ensimmäisessä vaiheessa olekaan järkevää aikataulun vuoksi ottaa mukaan. Helsingin yliopisto toivoo, että UAF-konsortion tarjoamia todistuksen oikeellisuuspalveluita voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa myös jatko-opiskelijoiden hakuprosessissa. Tämä edellyttää kuitenkin tuekseen hakulomakkeen, joka tukee todistuksen oikeellisuuden arviointia. Tätä elinikäisen oppimisen näkökulmaa ei tule rajata pois liian suppealla määrittelyllä, joka ei mahdollista hakulomakkeen muokkaamista.

2 2 Valintajärjestelmän minimivaatimukseksi on asetettu, että sen tulee mahdollistaa samantasoinen valintajärjestelmä kuin AMK-sektorilla on käytössään. Helsingin yliopiston valinnoissa käytetään Valssi-järjestelmää - joka on käytössä myös Hankenissa sekä Lapin, Oulun ja Vaasan yliopistossa - ja joka alkaa olla tekniseltä toteutukseltaan elinkaarensa päässä. Helsingin yliopisto toivoo, että se voisi luopua Valssin käytöstä ja ottaa käyttöönsä KSHJ:n tarjoamat valintaominaisuudet. Tämä kuitenkin edellyttää, että KSHJvalintajärjestelmä mahdollistaa nykyisen kaltaisten valintojen toteutuksen sekä valintojen kehittämisen. Valintojen kehittämisen lähtökohtana ei tule olla valintajärjestelmän tekniset rajaukset vaan valintajärjestelmä tulee määritellä siten, että se mahdollistaa erilaisten valintaperusteiden toteuttamisen ja myös testaamisen kehittämisen kannalta. Yliopisto pitää hyvänä, että valintajärjestelmän määrittelyssä on linjaus geneerisestä, erilaisia valintaperusteiden mukaisia laskutapoja tukevasta toteutustavasta. Helsingin yliopiston on tiedettävä jo loppuvuodesta 2011, millaisiin valintaperusteisiin ja laskukaavoihin KSHJ:n valintajärjestelmä taipuu voidakseen päättää, onko yliopiston edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä omia valintajärjestelmiään. Luku 4 Käsitteet KSHJ-hankkeessa käytetään yhtenäistä kansallista opetustoimen käsitteistöä, jonka kokoamisesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriö. Käsitteistö- ja sanastotyö on määrä saada loppuun vuoden 2011 aikana. Helsingin yliopisto kannattaa käsitteistön kokoamista ja ymmärtää termien yksiselitteisyyden merkityksen KSHJ:n tyyppisessä palvelussa. Sivulla 7 esitettyihin termeihin yliopistolla on kaksi huomiota. Sana valinnantulos on huonoa, jopa virheellistä suomea, sen sijasta olisi käytettävä ilmaisua valinnan tulos. Toinen huomio liittyy termiin valintakiintiö, jonka määritelmä on tietyssä hakukohteessa tietylle hakijaryhmälle varattu osuus aloituspaikoista. Tähän kohtaan olisi hyvä lisätä muutama esimerkki, sillä esitutkimuksessa termi kiintiö esiintyy ainoastaan luvussa Kiintiöt, jossa käsitellään hakijoiden jakamista kahteen kiintiöön (A: Ensimmäistä tutkinnonsuoritusoikeutta hakevat vs. B: Muut). Helsingin yliopisto huomauttaa, että yliopistolla voi olla käytössä useammanlaisia kiintiöitä (esim. suomen ja ruotsin kielen taitoisten kiintiöt, valintakoepistekiintiö ja yhteispistekiintiö). Jatkossa näitä kiintiöitä tulee voida yhdistellä myös esitutkimuksessa mainittujen hakukiintiöiden (A: Ensimmäistä tutkinnonsuoritusoikeutta hakevat vs. B: Muut) kanssa. Luku 6.5 Nykyisten järjestelmien ja prosessien kehittämisehdotuksia Luku Haku- ja valintaprosessi Luvussa otetaan kantaa koulutusalaluokituksen yhtenäistämiseen niin ammattikorkeakouluja yliopistosektorilla kuin ammatillisessakin koulutuksessa. Helsingin yliopisto toteaa, että nykyinen koulutusalaluokitus on hankala, epätarkoituksenmukainen ja jopa aikansa elänyt niin koulutukseen hakeutuvan kuin koulutusta tarjoavankin näkökulmasta tarkasteltuna. Korkeakoulukelpoisuuden toteamisen alempaan (+ alempaan ja ylempään) korkeakoulututkintoon haettaessa voisi keskittää ainakin niissä tapauksissa, joissa kelpoisuuden tuottama koulutus on jokin seuraavista yliopistolain 37 :ssä mainituista tutkinnoista tai opinnoista: 1) Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettu tutkinto;

3 3 2) Vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3) Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai niitä vastaava aikaisempi tutkinto; tai 4) Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yllä lueteltujen koulutusten (tutkintojen, opintojen) tuottama kelpoisuus perustuu säädökseen ja niitä tulee tulkita samalla tavoin hakeuduttaessa mihin tahansa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen missä tahansa yliopistossa. Hakijoita ei käsitellä yhdenvertaisin perustein, mikäli yliopistot tulkitsevat yllä olevien koulutusten tuottaman kelpoisuuden eri tavoin. Yliopistolain 37 :n viimeisen momentin mukaan opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Tämä on Helsingin yliopiston mielestä ainoa tilanne, jossa yliopisto voi itse harkita, onko hakija kelpoinen hakemaan haluamaansa koulutukseen vai ei. Helsingin yliopisto toteaa, että linjakkainta olisi luonnollisesti yhdenmukaistaa korkeakoulukelpoisuuden määritelmä samanlaiseksi molemmilla korkeakoulusektoreilla ja määritelmän tulisi olla nykyisen yliopistolain mukainen. Tämä selkiyttäisi asian niin hakijan kuin korkeakoulujenkin osalta. Helsingin yliopisto kannattaa siirto-opiskelijan (= opiskelija, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus korkeakoulussa ja joka haluaa siirtyä toiseen korkeakouluun) tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamista. Tutkinnonsuoritusoikeuden tulisi siirtyä opiskelijan mukana eli mikäli toisessa korkeakoulussa alempaa tutkintoa suorittava siirtyy ns. siirtomenettelyllä (ei päävalinnassa) suorittamaan samantasoista tutkintoa toiseen korkeakouluun, alkuperäiseen korkeakouluun saatu tutkinnonsuoritusoikeus lakkautetaan. Tutkintoon johtavien opintojen alkamispäivämäärä on se, milloin opiskelija on aloittanut opinnot alkuperäisessä korkeakoulussa. Sama menettely tulisi ottaa käyttöön myös ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa. - Yliopisto tiedostaa, että edellä esitetyn menettelyn aikaansaaminen vaatii laintasoisen sääntelyn, jonka valmistelussa on otettava huomioon mm. ns. rajauslain määräykset. Luku 7.1 Palvelut Luku Yleinen palveluperiaate Helsingin yliopisto pitää erittäin tärkeänä sitä, että KSHJ-hankkeeseen läheisesti liittyvien muiden hankkeiden ja palveluiden kehittäminen ja toteuttaminen etenee samanaikaisesti kuin KSHJ ja KSHJ:n tarpeet huomioon ottaen. Erityisesti koulutustiedon verkkopalvelu (KoTVe) ja todennetun osaamisen rekisteri (TOR) ovat KSHJ:n toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä tietojärjestelmiä. Luku Hakulomakepalvelu Helsingin yliopiston mielestä esitutkimuksen kuvaus hakulomakepalvelun tarjoamista toiminnallisuuksista on erittäin tervetullut. Yliopisto pitää erinomaisena esimerkiksi

4 4 mahdollisuutta Väestörekisterikeskuksesta saatavien tietojen hyödyntämiseen sekä sitä, että hakija pystyy päivittämään ja muokkaamaan tietojaan hakulomakkeeseen. Esitutkimuksen mukaan hakulomake pitää voida täyttää sekä sähköiseen hakijapalveluun kirjautuneena (ns. vahva tunnistus) että sinne tiliä luomatta. Yliopisto pitää tärkeänä, että jälkimmäisen vaihtoehdon tarjoamista harkitaan uudelleen, sillä esimerkiksi hakukohteiden suosituimmuusjärjestyksen muuttamisen edellytyksenä on, että hakija on kirjautunut palveluun (ts. luonut sinne tilin). Erityistä huomiota on asetettava siihen, että yhteishaun ja erillishakujen hakulomakkeet ovat selkeästi erotettavissa toisistaan. Luku Valintaperusteiden tallennus Luvusta ei käy ilmi, mitä valtakunnallisesti yhtenäisillä alakohtaisilla valintaperusteilla tarkoitetaan. Toisessa kappaleessa mainitaan, että jos korkeakoulu käyttää valinnassaan omia valintaperusteita, vastaa se myös niiden tallentamisesta kustannuksineen annetun aikataulun mukaisesti. Virke ei sisällä tietoa siitä, mitä ovat tai voisivat olla omat valintaperusteet (ovatko niitä kaikki perusteet, jotka poikkeavat valtakunnallisista valintaperusteista mitä ne sitten ovatkaan?). Yliopistolain 36 :n mukaan yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. On arveluttavaa, mikäli yhteinen, kaikille korkeakouluille pakollinen järjestelmä rajoittaa tai tekee hankalaksi sellaisten valintakriteereiden käyttämisen, jotka koulutuksen tarjoaja katsoo välttämättömiksi. Vuoden 2013 valintoja koskevat valintaperusteet päätetään Helsingin yliopiston tiedekunnissa keväällä 2012, ja tämän vuoksi on tärkeää, että yliopisto saa hyvissä ajoin tietää, minkälaisia raha- ja henkilöresursseja valintapäätösten tallentamiseen vaaditaan. Helsingin yliopisto on kaksikielinen yliopisto, mikä tarkoittaa mm. sitä, että valintaperusteiden kääntämiseen on varattava aikaa. Luku Asiakaspalvelu Esiselvitys jakaa asiakaspalvelun kolmeen tasoon: yleisneuvonta (esim. OPH), tulkintaa/soveltamista edellyttävä neuvonta (esim. yliopiston keskitetyt hakijapalvelut) ja syvällistä erityisosaamista edellyttävä neuvonta (esim. tiedekunnan opintoneuvoja). Jaottelu vaikuttaa perustellulta, mutta palvelun toteuttaminen vaatii perusteellista keskustelua ja työnjaosta sopimista. 7.2 Haku- ja valintaprosessi Yhteishaku Ensimmäisestä kappaleesta on hyvin työlästä saada selville, mitkä haut kuuluvat yhteishakuun ja mitkä ovat hakuja, jotka eivät kuulu yhteishakuun, mutta jotka voidaan toteuttaa sähköisessä hakupalvelussa. Yliopisto toivoo, että tämä asia esitetään yksiselitteisen selkeästi. Kappaleessa mainitaan, että lisäksi yhteishaussa ovat --- yliopistojen maisterivaiheen koulutukset. Helsingin yliopistossa kaikki maisterin tutkintoon (120 op) johtavat haut ovat ja ovat olleet erillishakuja; onko tätä tarkoitus muuttaa asetuksella?

5 Hakuvaihe Helsingin yliopisto pitää hyvänä, että hakija voi hakea samalla hakukerralla enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka hän laittaa suosituimmuusjärjestykseen. Hakukohteita voi poistaa ja muuttaa ja suosituimmuusjärjestystä voi vaihtaa hakuajan loppuun saakka. Luvussa mainitaan, että hakijat ilmoittavat hakiessaan yhden korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon. Tässä kohtaa on lomakkeen ohjattava hakijaa käyttäytymään toivotulla tavalla, sillä usein hakija ilmoittaa kaikki suoritetut tutkinnot ja virkailijan vastuulle jää valita hakemuksesta relevantein tutkinto hakijan puolesta. Toivottavaa olisi, että hakija voisi jo hakuvaiheessa hyödyntää sähköisistä järjestelmistä saatavaa tutkintotietoa. Esimerkiksi jos hakija ilmoittaa, että hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2008, järjestelmä hakee hänen tietonsa lomakkeelle automaattisesti. Ja päinvastoin: Jos hakija väittää virheellisesti, että hänellä on ylioppilastutkinto vuodelta 2008, järjestelmä kertoo ettei näin ole vaan hakijan on todennettava korkeakoulukelpoisuutensa muulla tavoin. Esitutkimuksessa sanotaan, että virallinen todistus pohjakoulutuksesta tarkistetaan hyväksytyiltä hakijoilta ennen opintojen aloittamista. Yliopiston kanta on, että virallinen todistus korkeakoulukelpoisuuden tuottavasta tutkinnosta on toimitettava korkeakouluun jo hakuvaiheessa Valintavaihe Jotta opiskelijavalinta toimii suunnitellun aikataulun puitteissa, valintojen tulokset on tallennettava KSHJ:ään viikon 25 (= juhannusviikko) loppuun mennessä. Helsingin yliopiston osalta tämä edellyttää valintakoeaikataulun huomattavaa tiivistämistä. Valintakoe on välttämätön sellaisilla aloilla, joiden oppiaineilla ei ole lukiopohjaa, ja lyhyempi kokeeseen valmistautumisaika asettaa niin kokeiden laatijat kuin hakijatkin uudenlaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi opettajankoulutuksen kaksivaiheisen valinnan ensimmäinen vaihe voidaan tulevaisuudessa joutua järjestämään jo huhtikuussa, mikä ei ainakaan uusien ylioppilaiden kannalta liene hyvä ratkaisu. Erittäin tiivis koeaikataulu asettaa omat haasteensa myös koesalien saamiselle Sijoittelu Lukuun on kirjattu, että sijoittelu aloitetaan kun hakutoivejärjestystä voi enää muuttaa ja kun ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat saatavilla ; kursivoidun kohdan tulisi kaiketi kuulua kun hakutoivejärjestystä ei voi enää muuttaa? Yliopistolain 39 :n mukaan henkilön, joka on hyväksytty opiskelijaksi ja joka on ilmoittanut ottavansa opiskelupaikan vastaan, tulee ilmoittautua yliopistoon asianomaisen yliopiston määräämällä tavalla. Esitutkimuksen väite Hakija voi ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuonna ei pidä paikkaansa Helsingin yliopiston suhteen, sillä uuden opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi, mikäli hän on ottanut opiskelupaikan vastaan. Opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija voi sitä vastoin anoa lykkäystä opintojen aloittamiseen ja ilmoittautua läsnäolevaksi vasta esimerkiksi seuraavaksi lukuvuodeksi. Useissa tapauksissa lykkäys myönnetään vain erityisistä syistä, joita voivat olla esimerkiksi raskaus, siviilipalvelus, varusmiespalvelus tai sairaus. Sijoittelusta puhuttaessa on erotettava selkeästi toisistaan käsitteet jonottaminen ja ylemmän prioriteetin hakutoiveen valinnan tuloksen odottaminen. Termiä varasija ei tule käyttää kahdessa eri merkityksissä ( Sijoittelu ja Modulaarinen valintapalvelu). Mikäli hakija saa sähköisessä palvelussa tiedon mahdollisesta hyväksymisestä alemman prioriteetin hakukohteisiin ennen kuin ylimmän prioriteetin hakukohteen valinnan tulos on

6 6 valmistunut, edellä mainittujen käsitteiden erottaminen on erittäin tärkeää, koska hakija ei kuitenkaan voi ottaa vastaan alemmalla prioriteetilla olevaa opiskelupaikkaa, mikäli tulee valituksi mieluisampaan kohteeseen. Tieto alemman prioriteetin valinnasta voisi kuitenkin olla hyödyllinen hakijalle esimerkiksi siinä tapauksessa, että hän on hakenut useisiin saman korkeakoulun hakukohteisiin ja voisi aloittaa opiskelupaikkakunnalle muuttoon liittyvät järjestelyt heti, kun on saanut tietää tulevansa hyväksytyksi johonkin hakukohteeseen Erillishaut Lukuun on kirjattu, että erillishaun hakulomake on räätälöitävissä sitä käyttävän valinnan tarpeiden mukaisesti siinä määrin, kuin se on teknisesti mahdollista. Virkkeestä saa käsityksen, että hakulomakekehittelyssä tekniikka on sisältöä ja korkeakoulujen tarpeita tärkeämpi tekijä. Yliopisto ei voi kannattaa tällaista lähestymistapaa tietojärjestelmien kehittämisessä. 7.4 Järjestelmävaatimukset Operatiiviset tietokannat Helsingin yliopisto pitää hyvänä, että järjestelmään toteutetaan identtiset tuotanto- ja testikannat. Hakujärjestelmästä on toivottu demoversiota hakijoiden ja opinto-ohjaajien käyttöön; yliopisto esittää harkittavaksi, että demoversiona voisi toimia testikannan kopio Kiintiöt Vuoden 2013 päävalinnasta lähtien korkeakouluilla on mahdollisuus jakaa hakijat kahteen kiintiöön (A: Ensimmäistä korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta hakevat ja B: Muut). Kiintiöiden yksityiskohtaisempi määrittely ja niiden käyttöönoton edellyttämän lainsäädännön valmistelu tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Korkeakoulut voivat itse päättää, missä hakukohteissa kiintiöt ovat käytössä (eli niiden käyttäminen ei ole pakollista) ja miten aloituspaikat jaetaan kiintiöiden kesken. Yliopisto kannattaa näitä ehdotuksia. Kiintiöiden määrittelyn yksi haaste on siirtymäajasta päättäminen. Siirtymäajan suhteen esitetään erilliset määritelmät henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet korkeakoulututkinnon ja henkilöille, jotka ovat ottaneet tutkinnonsuoritusoikeuden vastaan mutta eivät ole vielä suorittaneet tutkintoa. Esitutkimuksessa ehdotetaan, että suoritettu korkeakoulututkinto otettaisiin huomioon takautuvasti vuodesta 2000 lähtien eli hakija, joka on suorittanut tutkinnon tai sen jälkeen, kuuluu hakijakiintiöön B: Muut. Määrittelystä seuraa, että tai sitä aikaisemmin tutkinnon suorittanut hakija kuuluu kiintiöön A: Ensimmäistä korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta hakevat. Vuosi 2000 on valittu jakajaksi sen vuoksi, että ainakin tuosta vuodesta alkaen tutkinnot on tallennettu korkeakoulujen sähköisiin rekistereihin. Vastaanotettu tutkinnonsuoritusoikeus vaikuttaisi hakijan kiintiöön syksystä 2012 alkaen. Tästä seuraa, että vuoden 2013 valinnoissa henkilö, joka on vastaanottanut tutkinnonsuoritusoikeuden vuonna 2011 tai sitä ennen, kuuluu kiintiöön A: Ensimmäistä korkeakoulututkinnon suoritusoikeutta hakevat kun taas syksyllä 2012 tutkinnonsuoritusoikeuden vastaanottanut kuuluu kiintiöön B: Muut.

7 7 Esitutkimukseen on kirjattu, että silloin, kun hakijan pohjakoulutuksesta ei ole saatavilla todennettavaa tietoa, järjestelmä asettaa hakijan hakukiintiöön hakijan itsensä ilmoittaman pohjakoulutuksen perusteella. Helsingin yliopisto pitää edellä esitettyjä perusteita hakijoiden jakamiseksi eri kiintiöihin varsin ongelmallisina, mutta myöntää, että hakijoita kaikissa tapauksissa yhdenvertaisin perustein kohtelevien määräysten löytäminen on hankalaa. Määrittelyssä joudutaan ottamaan huomioon yhteismitattomia ja vaikeasti yhteen sovitettavia näkökulmia. Kiintiöiden koon määritteleminen tulee olemaan korkeakouluille erittäin suuri haaste. Korkeakoulujen on myös huolehdittava siitä, että yliopiston sisällä ja yliopistojen välillä opiskelupaikkaa vaihtaville on toimiva väylä, jotta nämä hakijat eivät turhaan kuormita B- kiintiötä. Opetus- ja kulttuuriministeriön on huolehdittava siitä, että hakukiintiöiden käyttöönoton vaatima säädösvalmistelu etenee ripeästi ja hakijoille tiedotetaan tulevasta uudistuksesta mahdollisimman hyvissä ajoin. On myös huomioitava, että korkeakoulut eivät voi aloittaa asiaan liittyvää omaa valmistelutyötään ennen kuin OKM antaa asiasta tarkempia tietoja. Helsingin yliopistossa vuoden 2013 päävalintaa koskevat valintaperusteet päätetään keväällä 2012, joten yliopiston on saatava yksityiskohtaisempaa tietoa tulevan säädöksen sisällöstä viimeistään vuoden 2011 lopussa Ylläpito- ja kehittämismalli Esitutkimuksen mukaan palvelukokonaisuuden jatkokehittäminen ja ylläpito on määriteltävä jo toteutusvaiheessa. Helsingin yliopisto pitää tätä linjausta erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Palvelukokonaisuuden ylläpitäjä on Opetushallitus, yksittäiset palvelut voivat olla joko Oph:n tai esimerkiksi jonkin korkeakoulun tai korkeakoulujen yhteenliittymän omistamia. Edellä hahmoteltu on järkevä ja perusteltu malli, mutta yliopisto korostaa, että jo varhaisessa vaiheessa on luotava pysyviä ryhmiä tai foorumeita, joiden avulla turvataan eri toimijoiden saumaton yhteistyö. Esitutkimuksessa mainitut kehittämisryhmä ja ohjausryhmä voivat toimia tällaisina kokoonpanoina. Yliopisto toivoo, että KSHJ-hankkeen jatkovalmistelu sujuu yhtä avoimena kuin tähänkin saakka. Yliopisto edellyttää, että Opetushallitus kuvaa mekanismit, joilla korkeakoulut voivat luoda järjestelmään omia palveluita. Helsingin yliopisto toivoo, että KSHJ:n kehittämistyössä otetaan mahdollisimman pian selkeä kanta erilaisiin vastuukysymyksiin. Vastuut ja niiden laiminlyönnistä aiheutuvien kustannusten kohdentaminen tulee määritellä selkeästi. Myös järjestelmään liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisumallit ja vastuukysymykset vaativat selvittämistä: Kuka kantaa vastuun, jos järjestelmä ei toimi tai tapahtuu järjestelmävirheitä? Siinä vaiheessa kun järjestelmä otetaan käyttöön, on kaikkien osapuolien, myös hakijan, tiedettävä, miten tällaisissa tapauksissa toimitaan Toteuttamisen vaiheistus Luvussa mainitaan, että aikataulutetun tuotantokäytön aloittamisen keväällä 2013 edellytyksenä on, että kaikki siinä vaiheessa käyttöön otettavat ominaisuudet ovat valmiina syksyllä 2013, ---. Lauseen lopun tulisi kaiketi kuulua syksyllä 2012?