Tavoitetilan haku- ja valintaprosessi

Transkriptio

1 Merja Väistö Tavoitetilan haku- ja valintaprosessi Yleisötilaisuus

2 Yhteishakuun kuuluvat koulutukset Yhteishakuun kuuluvat kaikki ne yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutukset, joissa haetaan suorittamaan tutkintoon johtavaa alempaa tai alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yleisen korkeakoulukelpoisuuden perusteella. Korkeakoulu voi halutessaan liittää yhteishakuun myös muita koulutuksia.

3 Korkeakoulujen yhteishaku 2013 Yliopistojen yhteishaku Korkeakoulun päätöksellä myös muita koulutusohjelmia Ylempien amktutkintojen yhteishaku Amk nuorten koulutuksen yhteishaku Korkeakoulujen yhteishaku 2013 Amk aikuiskoulutuksen yhteishaku Amk vieraskielisen koulutuksen yhteishaku

4 Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä Erillisvalinnat Siirtoopiskelijat KSHJ Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaku Korkeakoulujen yhteishaku

5 Kiintiöiden määritelmät Yhteishaussa olisi käytössä kaksi kiintiötä 1. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevat, eli hakijat jotka eivät ole ottaneet vastaan opiskeluoikeutta missään suomalaisessa korkeakoulussa, tai joilla ei ole suomalaisessa korkeakoulussa suoritettua korkeakoulututkintoa 2. Muut Kiintiöiden tarkempi määrittely kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäviin. Korkeakoulu päättää, missä hakukohteissaan käyttävät kiintiöitä ja miten jakavat aloituspaikat näiden välillä niitä käyttäessään.

6 Kiintiöiden käyttöönotto Kiintiöiden käyttöönotossa tarvitaan mahdollisesti siirtymäaikaa. Ehdotus on, että suoritetut korkeakoulututkinnot huomioitaisiin takautuvasti opetus- ja kulttuuriministeriön määrittämästä vuodesta lähtien. Periaatteessa voitaisiin huomioida joko kaikki suoritetut korkeakoulututkinnot tai vaihtoehtoisesti suoritetut tutkinnot esimerkiksi vuodesta 1992 tai 2000 alkaen. Ohjausryhmä on linjannut, että vastaanotetut opiskeluoikeudet korkeakouluissa huomioitaisiin vuodesta 2012 alkaen.

7 Haku- ja valintaprosessin vaiheet 1. Valmisteluvaihe, joka sisältää koulutuksen suunnittelun, koulutustarjonnasta ja valintaperusteista päättämisen ja tietojen tallennuksen sekä koulutustiedotuksen 2. Hakuvaihe, joka sisältää koulutukseen hakemisen 3. Valintavaihe, joka pitää sisällään korkeakoulun opiskelijavalinnan toteuttamisprosessin mahdollisine esivalintoineen, valintakokeineen ja tulosten muodostamisineen 4. Sijoittelu, jossa hakijat sijoitellaan koulutusten aloituspaikoille hakutoiveiden sekä valintojen tulosten mukaisesti, ja joka pitää sisällään myös opiskelupaikan vastaanottamisen ja korkeakouluun ilmoittautumisen 5. Jälkiohjaus, joka pitää sisällään mahdolliset täydennys- ja lisähaut sekä ilman koulutuspaikkaa jääneiden hakijoiden jälkiohjauksen.

8 Vuosikello

9 Aikataulut Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee yhteishaun hakuajat Opetushallitus antaa tarkemman yhteishaun toteutusta koskevan valtakunnallisen aikataulun Erillisvalintojen aikataulut korkeakoulun oman päätöksen mukaan

10 Koulutustarjonta ja valintaperusteet Yhteishakuun kuuluvien koulutusten tiedot tulee olla syötettyinä järjestelmään kevään haun osalta syyskuun loppuun mennessä syksyn haun osalta toukokuun loppuun mennessä Opetushallitus tuottaa palvelun, jossa valtakunnallisesti yhtenäiset alakohtaiset valintaperusteet tallennetaan tietojärjestelmään valmiiksi. Sähköisesti mallinnetut valintaperusteet ovat kaikkien korkeakoulujen vapaasti hyödynnettävissä.

11 Hakulomakkeen toteuttaminen Opetushallitus vastaa yhteishaun hakulomakkeen toteuttamisesta. Korkeakoulut vastaavat hakulomakkeen testaamisesta omien koulutustensa osalta.

12 Hakulomakkeen demo Hakujärjestelmästä on toivottu tehtäväksi myös demo-versiota hakijoiden ja opinto-ohjaajien käyttöön. Demossa olisivat kaikki hakemisen kannalta olennaiset toiminnot, mutta sen tietosisältö voisi olla suppeampi kuin varsinaisessa tuotantokannassa. Demo-versiota ei ole välttämätöntä toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa, vaan se voidaan siirtää jatkokehitysprojektin optioksi

13 Hakulomakkeen sisältö Yhteishaun lomakkeella kysytään hakijan henkilö- ja yhteystiedot hakukohteet sekä näiden keskinäinen hakutoivejärjestys, korkeakoulukelpoisuuden tuottava pohjakoulutus sekä mahdollinen muu relevantti koulutus hakijan kielitaito lupa tietojen luovuttamiseen ja käyttämiseen lisäksi mahdollisuus hakukohdekohtaisille täydentäville kysymyksille, esimerkiksi valintakoepaikkakunnalle, työkokemukselle tai koulumenestykselle.

14 Erillishaun lomake Sovelletaan mahdollisimman pitkälti yhteishaun lomaketta. Mahdollisesti on tarpeellista toteuttaa myös joitakin ominaisuuksia, joita yhteishaun lomakkeella ei tarvita. Olennaista on, että hakija tunnistaa ja erottaa helposti yhteishaun ja erillishaun lomakkeet toisistaan.

15 Hakulomakkeen erityisominaisuuksia Esitutkimusvaiheessa on tunnistettu tiettyjä erityisominaisuuksia, joiden toteuttaminen myös yhteishaun lomakkeelle tai vain erillishaun lomakkeen erityispiirteiksi jää määrittelyvaiheessa ratkaistavaksi, esim. laajempi kielitaidon selvittäminen motivaatiokirjekenttä mahdollisuus laajoihinkin sähköisiin liitteisiin. Esitutkimusvaiheessa ei oteta vielä kantaa siihen, mitkä näistä ominaisuuksista toteutetaan jo ensimmäisessä vaiheessa ja mitkä siirretään jatkokehitysprojektiin.

16 Hakulomakkeen täyttäminen Yhteishaun hakulomake pitää voida täyttää sekä sähköiseen hakijapalveluun kirjautuneena että ilman tunnistautumista. Hakulomakkeelle voidaan hakea automaattisesti esimerkiksi pohjakoulutus- ja yhteystiedot, jos hakija on tunnistautunut. Hakukohteet on voitava siirtää lomakkeelle Koulutustiedon verkkopalvelusta tai sähköisestä hakijapalvelusta sekä valita suoraan lomakkeelta. Hakijalle pitää tarjota mahdollisuus hakulomakkeensa tulostamiseen. Myös paperilomake mahdollinen, muodostetaan KSHJ:ssa

17 Liitteet ja hakemuksen täydentäminen Lisäksi lomakkeella pitää olla selvästi näkyvillä hakijalta vaadittavat hakemuksen liitteet toimitusaikoineen ja osoitteineen. Myös ennakkotehtävät ja liitteet toimitettava korkeakouluun hakuaikana. Hakemuksen ja liitteiden täydennykset kahden viikon kuluessa joko omasta aloitteestaan tai korkeakoulun pyynnöstä. Hakemusta ei voi kuitenkaan täydentää puuttuvan ennakkotehtävän osalta enää hakuajan päätyttyä.

18 Hakuajat Kevään yhteishaussa on kaksi hakuaikaa: Helmikuussa olevaan hakuaikaryhmään kuuluvat vieraskielisen koulutuksen hakukohteet sekä muita korkeakoulujen hakukohteita, jotka nämä perustelluista syistä tahtovat kuuluviksi tähän ryhmään. Jälkimmäiseen huhtikuulle sijoittuvaan hakuaikaryhmään kuuluvat kaikki muut kevään yhteishaussa olevat hakukohteet. Syksyn yhteishaussa on vain yksi hakuaika syyskuussa. Kaikki hakuajat kestävät kolme viikkoa.

19 Hakutoiveiden määrä Hakija voi hakea kuuteen kohteeseen, jotka hänen tulee asettaa hakutoivejärjestykseen Hakukohteista osa voi kuulua ensimmäiseen hakuaikaryhmään ja osa jälkimmäiseen. Perustelu: nykyisissä yhteishauissa hakijat hakevat keskimäärin alle kolmeen hakukohteeseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, on kuuden hakukohteen enimmäismäärä mitä ilmeisimmin riittävä. Oletettavasti hakija ei myöskään voi valmistautua täysipainoisesti esimerkiksi kovin monen eri kohteen valintakokeisiin.

20 Hakutoiveiden priorisointi Hakutoiveiden keskinäistä järjestystä voi muuttaa ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamiseen saakka. Kompromissiehdotus: Hakijan kannalta mahdollisimman pitkä hakutoivejärjestyksen muokattavuus olisi toivottavaa korkeakoulujen prosessin kannalta toimivinta olisi, jos hakutoivejärjestys olisi sitova hakuajan päättyessä. Hakutoivejärjestys vaikuttaa esimerkiksi valintakokeisiin osallistumiseen, suoravalintoihin ja hakutoiveen mukaan annettaviin lisäpisteisiin, joten on perusteltua, että järjestystä ei muokata enää valinta-ajojen alettua. Nämä voitaisiin aloittaa toukokuun lopussa, jolloin mukaan saataisiin myös saman kevään aikana valmistuvien ylioppilaiden koetulokset. Lomakkeelle ei kuitenkaan voi lisätä uusia hakukohteita hakuajan päättymisen jälkeen.

21 Esimerkki hakutoiveiden priorisoinnista Helmikuun hakuaika Huhtikuun hakuaika 1. hakutoive 1. hakutoive 2. prioriteetti 2. hakutoive 3. prioriteetti 3. hakutoive 4. hakutoive 5. hakutoive 6. hakutoive

22 Hakulomakkeen muokkaus Hakija voi muokata hakulomakettaan käyttämällä sähköistä hakijapalvelua. Joidenkin tietojen (esimerkiksi yhteystiedot) muokkaus tulisi sallia aina, kun taas toisten tietojen (esimerkiksi hakukohteet) muokkaus on syytä sallia vain rajallisena aikana. Muokkauksessa voidaan erottaa koko hakulomakkeen muokkaus ja yksittäisen tiedon, kuten pelkkien henkilö- tai yhteystietojen päivittäminen. Lomakkeen tietojen pitää olla myös virkailijakäyttäjän tarkasteltavissa sekä muokattavissa.

23 Korkeakoulu- ja hakukelpoisuudet Hakija ilmoittaa yhden korkeakoulukelpoisuuden tuottavan tutkinnon Korkeakoulukelpoisuuden määritelmä tulee yhdenmukaistaa lakiin Korkeakoulukelpoisuuteen ei riittäisi pelkkä lukion oppimäärän suorittaminen vaan hakijan on suoritettava ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettu tutkinto. Määritelmän tulisi olla yksiselitteinen: ei alakohtaista kelpoisuutta vaan yleinen korkeakoulukelpoisuus Hakukohteella voi olla yleisestä korkeakoulukelpoisuudesta poikkeava kelpoisuusvaatimus (hakukelpoisuus) vaaditaan lisäksi esim. työkokemusta hakukelpoisuuteen katsotaan ei-korkeakoulukelpoinen hakukelpoiseksi

24 Korkeakoulukelpoisuuden käsittely Jos pohjakoulutus on sellainen, josta ei saada tietoa sähköisesti, tulee hakijan toimittaa sitä koskeva todistuskopio hakuajan päättymiseen mennessä. Hakijoiden korkeakoulukelpoisuudet tarkistetaan ennen valinta- ja sijoitteluajoja. Estetään ei-korkeakoulukelpoisen eteneminen prosessin seuraavaan vaiheeseen Informointivastuu ei-korkeakoulukelpoiselle korkeakoululla Korkeakoulu tarkistaa lisäksi tarvittaessa hakijalta hakukohdekohtaisen hakukelpoisuuden, jos se poikkeaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden vaatimuksesta. Virallinen todistus tarkistetaan paikan vastaanottaneilta korkeakoulun oman menettelytavan mukaisesti.

25 Valinnat Korkeakoulut huolehtivat valintojensa toteutuksesta. Valintojen toteuttamiseen voidaan käyttää joko KSHJ:n tarjoamia ominaisuuksia tai korkeakoulujen omia järjestelmiä. Valintojen tulokset tulee olla KSHJ:ssa viimeistään viikon 25 (syksyn haussa 47) loppuun mennessä

26 Sijoittelu Sijoittelu käynnistetään, kun ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat käytettävissä eikä hakutoivejärjestystä voi enää muuttaa. Ensimmäisessä sijoittelussa saadaan ainakin niiden hakijoiden lopullisia sijoittumistuloksia, jotka ovat hakeneet vieraskieliseen koulutukseen tai tulevat valituksi suoraan todistuksen perusteella. Sijoittelu tehdään uudestaan, kun uusia valinnantuloksia muodostuu. Viimeinen sijoitteluajo kevään yhteishaussa viikolla 26 ja syksyn yhteishaussa viikolla 48.

27 Opiskelupaikan vastaanottaminen Hakija voi ottaa opiskelupaikan vastaan heti, kun sijoittelun tulos on hänen osaltaan varmistunut. Hakijalle annetaan kaksi viikkoa aikaa päättää, ottaako hän tarjotun opiskelupaikan vastaan. Opiskelupaikka tulee kuitenkin ottaa vastaan viimeistään heinäkuun puolivälissä. Hakija voi ottaa vastaan yhden korkeakoulupaikan lukukautta kohden (yhteishaussa mukana olevasta koulutuksesta) Hakija voi ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuonna.

28 Mitä jos ei ota opiskelupaikkaa vastaan? Hakija voi ottaa opiskelupaikan vastaan myös ehdollisesti ja jäädä odottamaan korkeammalle priorisoimansa hakutoiveen mahdollisesti vapautuvaa aloituspaikkaa, jos on siihen varasijalla. Jos hakija ei ota tarjottua paikkaa vastaan, menettää hän sen, ja paikka vapautuu varasijoilla olevien käyttöön.

29 Varasijavalinnat Opiskelupaikan peruneiden, poissaolevaksi ilmoittautuneiden ja niiden hakijoiden, jotka eivät ota opiskelupaikkaa vastaan määräaikaan mennessä, tilalle voidaan hyväksyä uusia hakijoita varasijoilta. Varasijoilta voidaan hyväksyä hakijoita siten, että nämä hakijat pystyvät aloittamaan opintonsa yhdessä muiden uusien opiskelijoiden kanssa. Opiskelupaikan vastaanottamisen määräaika voidaan määritellä hakukohdekohtaisesti, oletusarvoisesti kaksi viikkoa.

30 Täydennyshaku: hakeminen Kevään yhteishaun jälkeen järjestetään täydennyshaku, johon korkeakoulut voivat ilmoittaa kevään yhteishakuun kuuluneita hakukohteita, joihin ei ole saatu riittävästi hyväksyttyjä. Viikon kestävä hakuaika elokuun alussa. Hakija täyttää uuden hakemuksen ja voi hakea enintään kuuteen täydennyshaussa mukana olevaan hakukohteeseen. Hakukohteet on priorisoitava. Syksyn yhteishaussa ei täydennyshakua

31 Täydennyshaku: valinnat Valintakokeet elokuun toisella viikolla Hakija voi myös korkeakoulun päätöksellä käyttää kevään yhteishaussa saamaansa hyväksyttyä valintakoetulosta, mistä hänen tulee ilmoittaa hakulomakkeella. Valinnat ja sijoitteluajo elokuun puolivälissä Aloituspaikkamäärä ilmoitetaan ennen sijoitteluajoa Opiskelupaikan vastaanoton takaraja elokuun lopussa Yhden korkeakoulupaikan säännös: jos hakija on ottanut opiskelupaikan vastaan jo yhteishaussa olleesta koulutuksesta, ei voi ottaa vastaan toista opiskelupaikkaa täydennyshaun koulutuksista.

32 Lisähaut Jos hakukohteeseen jää vielä täydennyshaun jälkeen vapaita aloituspaikkoja, korkeakoulu voi järjestää lisähaun. Korkeakoulu päättää lisähaun toteuttamisesta ja sen aikatauluista. Lisähaku toteutetaan erillishakuna. Lisähaun hakemukset ja valinnan tulokset sekä tieto paikan vastaanottamisesta tallennetaan hakija- ja hakemusrekisteriin.

33 Alustavaa aikataululuhahmotelmaa v Hakuaika ensimmäinen hakuaikaryhmä esim toinen hakuaikaryhmä esim Hakutoivemuutokset ylioppilaskirjoitusten tulosten julkistamiseen saakka (24.5.) Hakijan sijoittuminen alkaa Valinnantulokset KSHJ:ssa viimeistään Lopullinen sijoitteluajo 1.7. Hakija voi ottaa opiskelupaikanvastaan Varasijavalinnat > Täydennyshaku

34 Esimerkkihahmotelma haku- ja valintaprosessista

35 Kiitos!