Hyvinvoinnin näköalat nyt ja tulevaisuudessa Tulevaisuus ja hyvinvointi-seminaari Lohja Vappu Taipale

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin näköalat nyt ja tulevaisuudessa Tulevaisuus ja hyvinvointi-seminaari Lohja Vappu Taipale

2 teemoja Tietoyhteiskuntakehitys muuttaa arkielämää Ikääntyminen on voimavara Palvelutarpeiden muutos yllättää Tuottavuudesta vaikuttavuuteen Innovaatioita kohti!

3 Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen pilotti tuotannon muutokset käynnissä välineitä runsaasti käytössä mitä muuta tapahtuu

4 teollinen tuotanto loi elämänkaaren käsitteen

5 elämänkaari asettuu nyt uuteen järjestykseen ja vastaus on positiivinen nuoruus jättää alleen lapsuuden ja keski-iän kolmas ikä, elämän kruunu, pitenee

6 tietoyhteiskuntakehitys nostaa esille uusia vaatimuksia osaamisesta tulee pääomaa osaamisesta osattomaksi jääminen voi viedä syrjäytymiseen kun oppimisen tapahtumat alkavat niin varhain, pienten lasten kehitysedellytykset nousevat tärkeiksi kaikki kehitys edellyttää osaamista, innovatiivisuutta, luovuutta, joustavuutta ja ne ovat kaikki mentaalisia prosesseja kaikki ikävaiheet, kaikki ihmiset tarvitaan mukaan

7 Tietoyhteiskunta on mentaalinen projekti

8 Tietoyhteiskunta on mentaalinen projekti se vaatii mielen ominaisuuksia: joustavuutta, innovatiivisuutta, luovuutta, osaamista, omaksumiskykyä se tarjoaa mielelle uusia areenoita: verkko kaikkine etuineen ja haittoineen tulee välineeksi ja työn kohteeksi se haavoittuu mielen kautta: oppimisen ongelmat, syrjäytyminen, mielenterveyden ongelmat, päihdeongelmat käyvät merkittäviksi koko yhteiskunnan kannalta

9 tietoyhteiskunta luo lapsille uusia mahdollisuuksia syntyy diginatiivien sukupolvia se luo uuden kasvuympäristön, jossa emotionaaliset, sosiaaliset ja tiedolliset mahdollisuudet laajenevat mutta sillä on pimeä puolensa..

10 onko lapsuudella ja aikuisuudella enää mitään rajaa kaikki aikuisille tarkoitettu materiaali on lasten ulottuvilla väkivalta on osa lapsen arkipäivää joko todellisena tai kuvallisena erotiikka tihkuu kaikkialta miten se koskettaa pientä lasta muoti, media, tajunnantäyttöteollisuus missä on lapsi? Onko oikeutta lapsuuteen?

11 Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ei ole kuitenkaan ratkaistu Mistään emme löydä mallimaata, jossa lasten ja perheiden tarpeet olisi huomioitu

12 Pienten lasten vanhemmat tekevät eniten ylitöitä, etenkin isät Päivähoidossa lisääntyy yö- ja viikonloppupalvelujen tarve

13 Lapsiperheiden köyhyys. Lapsiperheiden köyhyys ei selity vain työttömyydellä Huoltajista noin puolet ammatissa toimivia Pätkätöiden, osa-aikatöiden ja matalapalkkaisuuden yhdistelmä synnyttää tulojen riittämättömyyden Suurin joukko on vailla koulutusta ja epävakaassa työmarkkina-asemassa Yli neljännes vanhempainrahaa saavista naisista on vähimmäispäivärahan varassa

14 Lapsiperheiden köyhyys Muu Eläkeläinen Omaa taloutta hoitavat Opiskelija Työtön Työssä

15 Millainen voisi olla tietoyhteiskunnan työ- ja perheelämän yhteensovittaminen? kaksi jaksoa selvästi nousemassa esiin: pienten lasten perheen ja isovanhempien avuntarpeen vaiheet onko työelämällä ja muulla elämällä enää rajaa? onko osaamisen myynti yhä vaativampaa? syntyykö laaja lapsettomien sinkkujen vapaaehtoinen kerrostuma kuten teollistumisen alkuvaiheissa koetaanko lapset esteiksi ja taakaksi kuten vanhukset nyt?

16 Oliko ydinperhe vain teollinen konstruktio?

17 eettiset ja ammatilliset kysymykset nousevat esille, uusina ja vanhoina mikä on suhtautumisemme eriarvoisuuteen mikä on omaa vastuuta, omaa syytä mikä on ammatillinen perhenäkemys miten perheideologia näkyy palveluissa keinoalkuinen hedelmöitys huostaanoton oikeutus oikeudellistuminen lapsiammateissa kenellä on oikeus hoitoon

18 Ikääntyminen

19 Tulevaisuutta ennustettaessa vain yksi asia on varma: maailma ikääntyy Haasteena on, miten teknologia, ikääntyminen ja palveluinnovaatiot saadaan toimimaan saumattomasti!

20 65+ Population (Source : Statistics Finland 2004) 65+ (%)

21 Entä millainen tilanne Euroopassa on nyt? sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä on kuilu työurien pidentäminen ei onnistu teknologiaa ei osata käyttää hyväksi korkeatasoista pitkäaikaishoitoa ei kyetä järjestämään Marin ja Zaidi 2007

22 Mikä on Suomen ikäihmisten tilanne? väki ikääntyy yksin asuminen lisääntyy kunto kohenee koulutustaso nousee dementia lisääntyy eläkkeet kohentuvat hoivan tarve lisääntyy kustannusten hallinta tärkeää

23 Age-adjusted prevalence of good and fairly good selfreported health (Source: Aromaa & Koskinen 2004)

24 Percentage of people without difficulties in ADL, and Women Men % * Dressing/undressing, getting in/out of bed, moving around in the house (Martelin et al 2004) Age

25 Millaisia olisivat hyvät strategiat? Työuran pidentäminen Elämänlaadun lisääminen vuosiin (promootio) Itsenäisen suoriutumisen edistäminen (preventio) Palveluihin innovatiivisia uudistuksia Kustannusten hallinta Siis laaja-alaista politiikkaa!

26 Kansalaiset toimivat Kansalaisyhteiskunta on kaikkialla suurin hoivan tuottaja Suomessa kansalaisyhteiskunta tuottaa kolme neljäsosaa kaikesta hoivasta hoivattava on useammin vanhus kuin lapsi noin 2% alle kouluikäisistä lapsista on isovanhempiensa hoidossa noin 2% asuu samassa kotitaloudessa isovanhempiensa kanssa

27

28 Yli miljoona suomalaista auttaa perheenjäseniään eri tavoin henkilöä toimii omaisensa pääasiallisena auttajana auttaa omaistaan välttämättömissä toimissa päivittäin ja auttaa vähintään kerran viikossa auttaa päivittäin perusaskareissa apua tarvitsevaa omaistaan ja ainakin kerran viikossa hoivaa ympärivuorokautisesti omaistaan ja ainakin kerran viikossa

29 Kuka meitä hoitaa?

30 Onko osaavaa työvoimaa?

31 Hyvinvointiala on työvoimavaltaista aluetta hyvät työntekijät olennainen osa palveluja, mikään teknologia ei voi poistaa ihmiseltä- ihmiselle- kontaktia ihmiset ottavat itse yhä enemmän selvää terveydestään, oppimismahdollisuuksista, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja erilaisista hoitomuodoista hyvinvoinnin ylläpito muuttuu täsmällisemmin kohdennetuksi, henkilökohtaisemmaksi

32 palvelujen henkilöstö ikääntyy keski-ikä nousee eläköityminen runsasta, työntekijää siirtyy eläkkeelle tulevien kymmenen vuoden aikana julkinen ja yksityinen kilpailevat samasta ammattiosaajien joukosta palvelujen houkuttavuus työpaikkana??

33 Kunnista ja kuntayhtymistä eläkkeelle jäävät (arvio vuoden 2002 vakuutettujen perusteella Henk. Terveys - Sosiaali- Tuomo Halmeenmäki/Keva

34 lkm Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö v kunnissa ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin työllisyys kuntien sos terv henk sos terv henk - myös yksit sekt StakesTieto 2003 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

35 Finländsk yrkesutbildad hälso- och sjukvårdspersonal i arbetsför ålder - flyttrörelse till utlandet Från Finland Tillbaka till Finland lääkärit sairhoitajat (tai vast) muut terv.huollon ammattilaiset läkare sjuksköterska el. motsv. övriga Stakesinformation 2007 Källa: Rättsskyddscentralen för hälsovården

36 % SHORTAGES OF PHYSICIANS IN HEALTH CENTRES IN (n=239) 6,8 9,3 11,3 12,1 14,1 5,6 8,5 6,8 7,0 8,5 8, Shortage Shortage Bought 15,3 15,9 Julkaisuvapaa klo 9.00

37 yksityinen ja julkinen

38 Eri sektoreiden osuudet henkilöstöstä 1990, 1995, 2000 ja Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Julkiset Järjestöt Yritykset Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut % % Julkiset 87,9 86,6 79,3 73,3 Julkiset 85,7 85,2 83,4 82,8 Järjestöt 11,6 11,9 16,2 19,0 Järjestöt 5,1 5,5 5,2 4,7 Yritykset 0,5 1,6 4,5 7,7 Yritykset 9,2 9,2 11,4 12,6 Yksityinen yhteensä 12,1 13,4 20,7 Yksityinen 26,7 yhteensä 14,3 14,8 16,6 17, Julkiset Järjestöt Yritykset

39 Kustannukset?

40 Arvio terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenoista ja sairauspäivärahoista ikäryhmittäin MEUR yhteensä Ikäryhmä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Sv:n korvaama hoito Muu terveydenhuolto Sairauspäivärahat Markku Pekurinen 2004 Stakes

41 Social protection expenditure as a share of GDP in the EU countries, , % Euro area Italy Austria Finland Sweden United Kingdom Source: Eurostat

42 Social protection expenditure per capita in the EU countries in 2005, PPP Italy Finland Euro area EU 15 France Austria Sweden Luxemburg Source: Eurostat

43 Hospital productivity in Nordic countries in 2002 Efficiency score Denmark (54 hospitals) Sweden (49 hospitals) Finland (38 hospitals) Norway (43 hospitals)

44 Innovaatioita kohti!

45 innovaatioiden kehityksestä teknologisista sosiaalisiin innovaatioihin tietotekniikan käyttöönotosta palveluinnovaatioihin organisaatioiden sisäisestä kehittämisestä palvelujen kehittämiseen vaikuttavuutta ja tuotteistusta asiakkaiden osallisuutta uudenlaista työkulttuuria ja johtamista

46 Uudet palvelu-& teknologiainnovaaatiot esiin! tutusta ja hyväksytystä eteenpäin käyttöliittymät yksinkertaisiksi ja luotettaviksi teknologia pettää aina! asiakkaiden osallistaminen ja koulutus hyviksi, vaativiksi asiakkaiksi järjestöjen asiakaskenttä ja asiantunteva työntekijäjoukko mukaan ideoimaan ja testaamaan

47 suomalaisten suhtautuminen sosiaaliturvaan on muutoksessa? naiset ovat lisääntyvässä määrin kriittisiä sosiaalipalveluihin, sekä palvelujen käyttäjät että niitä käyttämättömät kaupungeissa kytee tyytymättömyys miehet suhtautuvat vakaasti ja naisia myönteisemmin

48 Innovaatiot kohtaavat hyvinvoinnin haasteet! tämänpäivän ongelmat eivät ratkea vanhoilla, vertikaalisilla toimilla ongelmakirjo muuttuu: mielenterveys, päihdeongelmat, ikääntymisen ilmiöt, kuntoutuksen tarve, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevan yhteiskunnan haasteita tulevaisuus on siis monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta, monitieteisyyttä vaativa

49 Tulevat palvelutarpeet Tulevaisuuden tarpeet menevät hallinnonalojen rajojen yli yksin ei selvitä Tarvitaan siis yhteistyötä moneen suuntaan entä kun pitää keskittyä olennaiseen?? Paikallisella tasolla on edellytyksiä horisontaaliseen työhön; kunnalla on hyvinvointivastuu

50 Koko Euroopan alueen arvostukset vievät laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi palvelun tarjonnan kehittämisessä!

51 Työn sisällön ja osaamis-vaatimusten muutoksia arvonluontiprosessin logiikasta käsin (Alasoini 2007) Työ muuttuu enemmän tietotyöksi. Työ muuttuu enemmän myös ajattelutyöksi. Työhön sisältyy enemmän horisontaalisen koordinaation tarvetta. Työntekijältä tarvitaan enemmän hybridiosaamista. Työntekijältä tarvitaan enemmän metakognitiivisia taitoja. Työntekijältä tarvitaan enemmän digitaalista lukutaitoa.

52 Tuotannollisen ja organisaatioajattelun muutos: tehokkuusedusta kohti innovaatioetua (Alasoini 2007) Keskeiset toiminnalliset vaatimukset Tehokkuus Tehokkuus + Laatu Tehokkuus + Laatu + Joustavuus Tehokkuus + Laatu + Joustavuus + Innovointikyky Rakenne Hierarkkinen Funktionaalisesti eriytyneitä yksiköitä Matriisimainen Horisontaalisia kehittämisryhmiä Prosessisuuntautunut Asiakasohjautuvia yksiköitä Verkostomainen Projektimaisia asiakastiimejä ja -soluja Ohjaus Yksityiskohtaiset säännöt Suora käskytys Laatujärjestelmät ja -standardit Tulosohjaus Prosessin loppupäästä tuleva imuohjaus Arvot ja visiot Tiedon ja osaamisen kehittäminen Johdon rooli Suunnittelee Päättää Käskee Valmentaa ja tukee ryhmiä ongelmanratkaisussa Huolehtii tiimien resursseista ja niiden kehittämisestä Rakentaa ja ohjaa verkostoja Luo kulttuurista yhteisymmärrystä Työtehtävien vaatimukset Kapeat tehtävät Rutiinityö Perustehtävään integroitu laadunvalvonta Ongelmanratkaisu Organisaation sisäinen ryhmätyö Monitaitoisuus Tiimityö Luovuus ja innovatiivisuus Jatkuva kehittyminen Kokonaisvaltainen sitoutuminen

53 Glokaali on todellisuutta Globaali ja paikallinen löytävät toisensa Alueiden voima on niiden omaleimaisuudessa Syntyy vereviä, eläviä talousalueita, joissa paikallisuuden voima lisääntyy Ympäristö velvoittaa lähiruokaan, kierrätykseen, paikallisen osaamisen käyttöön

54 Kansallinen innovaatiostrategia odottaa arvioitsijoitaan rakentuu myös alueiden varaan jää tyhjäksi kirjaimeksi, jollei siihen tartuta kriittisesti asiakkuuden ja käyttäjälähtöisyyden vaatimukset tulevat suoraan sosiaali- ja terveydenhuollon ytimeen, kuten tarve palveluinnovaatioihin

55 Kiitos!