SOPIMUS KESKI-SUOMEN LASTEN JA PERHEIDEN PARHAAKSI -HANKKEEN HALLINNOINNISTA

Transkriptio

1 HALLINNOINTISOPIMUS SOPIMUS KESKI-SUOMEN LASTEN JA PERHEIDEN PARHAAKSI -HANKKEEN HALLINNOINNISTA 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopimuksen osapuolina ovat hanketta hallinnoiva Jyväskylän kaupunki ja kaupunki/ kunta/kuntayhtymä/oppilaitos/säätiö/järjestö. Jyväskylän kaupunki tekee vastaavan kahden osapuolen sopimuksen kaikkien hankkeessa mukana olevien edellä mainittujen osapuolien kanssa. 1.1 Jyväskylän kaupunki: Jyväskylän kaupunki / Perusturva / Y-tunnus: Osoite Jyväskylän kaupunki (jäljempänä Hallinnoija tai Jyväskylä) Yhteyshenkilö: Hankepäällikkö: Kati Kallimo Kilpisenkatu Jyväskylä kati.kallimo@jkl.fi Raija Harju-Kivinen Ohjelmakaari Jyväskylä raija.harju-kivinen@jkl.fi 1.2 Kaupunki / kunta / oppilaitos / säätiö / järjestö: Osoite, s-posti ja puhelin: Yhteyshenkilö: (jäljempänä kunta, oppilaitos, säätiö, järjestö tai osatoteuttaja) ovat sopineet tällä sopimuksella Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeen toteuttamisesta (jäljempänä KSLAPE) seuraavaa: 2. SOPIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE raija.harju-kivinen@jkl.fi

2 2 Keski-Suomen kunnat ja yhteistyökumppanit ovat sopineet osallistumishakemuksen jättämisestä maan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE). Jyväskylän kaupunki on jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) osallistumis- ja valtionavustushakemuksen. STM on hyväksynyt Jyväskylän kaupungin toimittaman hankesuunnitelman ( ja myöntänyt hankkeelle valtionavustusta ,00 euroa. Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt. Yksilöity toimenpidesuunnitelma löytyy osoitteesta: Keski-Suomen SOTE valmistelussa on määritelty lapsi- ja perhepalveluiden palvelulupaus, joka on lapsen edun mukaiset palvelut. 3. SOPIMUKSEN KOHDE Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia hankkeen hallinnoinnista ja organisoinnista sekä hankekuntien / oppilaitosten / järjestöjen keskinäisistä tehtävistä ja vastuista siten kuin hankesuunnitelmassa ja STM:n valtionavustuspäätöksessä (STM/4267/2016) on kuvattu. 4. HANKKEEN RAHOITUS Sosiaali- ja terveysministeriö on tekemällään päätöksellä STM/4267/2016 (liite 1) hyväksynyt hankesuunnitelman tarkennukset sekä myönnetyn rahoituksen euroa Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeelle. Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyt hankesuunnitelman mukaiset kokonaiskustannukset ovat yhteensä Jyväskylä laskuttaa valtionavustuksen Lounais-Suomen AVI:lta seuraavan aikataulun mukaan: 1. erä helmikuussa 2018 ( ) 2. erä helmikuussa 2019 ( ) Valtionavustus kunnille / järjestölle / säätiölle / oppilaitokselle on avustuspäätöksen mukaisesti prosenttia hankkeen toteutuneista, valtionavustukseen oikeuttavista ko-

3 3 konaiskustannuksista. Valtionavustus on tarkoitettu käytettäväksi toteutuneisiin kustannuksiin. Tämän hankkeen piiriin kuuluvien hankekuntien ja hankekonsortiossa mukana olevien tahojen yhteenlaskettu omarahoitusosuus on ,00 euroa. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat kunnat ovat sopineet keskinäisistä kuntakohtaisista omarahoitusosuuksista liitteen 2 mukaisilla osuuksilla, jotka suoritetaan kuntien hankkeeseen osoittamalla työresurssilla. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun omarahoitusosuus on yhteensä e ja Laukaan kunnan hyvinvointikeskus/perhekeskuspilotin omarahoitusosuus on e. Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi hankkeeseen on palkattu hankepäällikkö ja viisi kehittämiskoordinaattoria. Jyväskylän kaupunki vastaa palkattujen hanketyöntekijöiden työsuhteista ja velvoitteista työnantajana. Koska hankkeelle palkattu henkilöstö lasketaan osaksi Jyväskylän hankebudjettia, kasvattaa se Jyväskylän omavastuuosuutta. Tästä aiheutuu kunnille omavastuurahoitusosuuden tasausta, joka on huomioitu kuntien omarahoitusosuuksissa (liite 2). 4.1 Hankekumppanin rahoitusvastuut ja aikataulu Kunta / järjestö / säätiö / oppilaitos kirjaa hankkeen kustannukset kirjanpitoon hankkeelle muodostetulle kustannuspaikalle toimittaa Hallinnoijalle maksatushakemuksen (liite 3) lomakkeella ilmoitettuine liitteineen hankkeeseen kohdentamastaan työpanoksesta ym. hankkeeseen hyväksytyistä mahdollisista muista kuluista ajalta mennessä toimittaa tiivistelmät omasta hanketoiminnastaan maksatusjaksolla. seuraa hankkeelle tehtyä työaikaa työajanseurannan (liite 4) avulla (100 % hanketyötä tekevien osalta työajanseurantaa ei tarvita). Toinen maksatusjakso on ajalla Hallinnoija hakee valtionavustuksen toisen erän mennessä. Kunnat eivät laskuta Hallinnoijalta maksatushakemustensa perusteella Hallinnoijalle maksettua valtionosuutta itselleen, vaan se jää suoraan Hallinnoijalle kuntien omarahoitusosuuksien kattamiseen. Järjestöllä / säätiöllä / oppilaitoksella on mahdollisuus hakea hankkeeseen hyväksyttyjä toteutuneita kuluja Hallinnoijalta maksuun jo aiemmin sopimalla asiasta erikseen hallinnoijan kanssa. Hankkeen omarahoitusosuudet tulee olla maksettuna Hallinnoijalle mennessä. Myös kuntien työpanoksena kerätyn omarahoitusosuuden on toteuduttava marras-

4 4 kuun loppuun mennessä. Osatoteuttajien on pyrittävä hoitamaan kaikki maksuvelvoitteet esim. mahdollinen palkanmaksu joulukuun osalta jo marraskuussa HANKKEEN ORGANISAATIO Hankkeen ohjausryhmänä toimii maakunnallinen LAPE-ryhmä, joka johtaa hanketta ja päättää hankkeen täytäntöönpanoa koskevista toimista sekä vastaa hankkeen linjauksista ja seurannasta. Ohjausryhmän / maakunnallisen LAPE-ryhmän puheenjohtajana toimii Jyväskylän yliopistosta FT, dosentti Päivi Fadjukoff, joka toimii myös Haukkalan säätiön edustajana. Ohjausryhmän kokoonpano on nimetty hankkeeseen osallistuvista toimijoista ja sidosryhmistä. Ohjausryhmä voi päätöksellään esittää Sosiaali- ja terveysministeriölle hankkeen kustannuksiin, tavoitteisiin, toteuttamisaikatauluun tai sisältöön vaikuttavia muutoksia. Hankkeelle on nimetty projektiryhmä, joka vastaa hankkeen käytännön toteutukseen kuuluvista tehtävistä. Projektiryhmään kuuluvat ohjausryhmän puheenjohtaja, hallinnoijan eli Jyväskylän kaupungin edustaja, edustajat Äänekosken ja Laukaan kunnista, hankepäällikkö sekä Keski-Suomen lape-muutosagentti. Hankeorganisaatioon kuuluu lisäksi kolme jaostoa (toimintakulttuurin muutos, matalan kynnyksen palvelut ja erityistason palvelut), jotka vastaavat hankkeen osakokonaisuuksien kehittämisestä, käyttöönotosta ja kehitettävien toimintamallien juurruttamisesta maakunnassa. Kehittämiskoordinaattorit ja muutosagentti toimivat kukin yhden jaoston vetäjinä. 6. SOPIJAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT Jyväskylä vastaa hankkeen hallinnoinnista ja organisoinnista päätöksen mukaisesti. Hallinnoija vastaa siitä, että hankkeessa toimitaan Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (STM/4267/2016) sekä aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaan (ohjauskirje , liite 5). Jyväskylä vastaa hankkeessa tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankinnasta, yhteistyösopimusten valmistelusta, solmimisesta ja sopimusseurannasta. Hankekunnat vastaavat edellä kohdan 4. hankekustannuksista asukaslukuun (0-18 v.) pohjautuvan rahoitusosuuden mukaan. Liitteessä 2 on kuvattu kunkin hankekunnan kustannusvastuu hankesuunnitelman mukaisista kustannuksista työpanokseksi muutettuna. Lisäksi hankekunnat vastaavat edellä kohdassa 4 kuvatusta hankehenkilökunnan palkkaukseen perustuvasta tasauksesta hallinnoijalle liitteen 2. mukaisin osuuksin. Jos ohjausryhmä esittää hanketta keskeytettäväksi, tai Sosiaali- ja terveysministeriö keskeyttää valtionavustuksen maksamisen valtionavustuslain19 :n perusteella tai lopettaa ja perii takaisin jo maksetun valtionavustuksen valtioavustuslain 21 :n mukaan, vastaavat

5 5 hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät keskeytys- tai lopettamishetkeen mennessä toteutuneista sekä takaisinperinnästä aiheutuvista kustannuksista 0-18 vuotta täyttäneiden asukkaiden osuuteen suhteutettavalla määrällä. Osatoteuttajat vastaavat kustannuksista keskeytyshetkeen mennessä sijoittamansa panoksen suhteessa mukaan lukien oma työpanos. Hallinnoija ja ohjausryhmä vastaavat hankkeen kokonaisbudjetin seurannasta ja on velvollinen informoimaan viipymättä hankekuntia mahdollisista ylitysuhista, joita budjetin seurannassa voi ilmetä. Jokainen hankekunta ja osatoteuttaja vastaavat omaan suoritusvelvollisuuteen kohdistuvasta hankebudjetistaan ja toimenpiteistä edellä kohdassa 4.1 sovitun aikataulun mukaisesti. Jos hankkeen kokonaisbudjetti uhkaa ylittyä tai alittua, niin ohjausryhmä päättää tällöin tarvittavista toimenpiteistä ja menettelytavoista. Mikäli hankesuunnitelmassa kuvattu kokonaisbudjetin ylitys aiheutuu kolmannen osapuolen toiminnasta tai muusta ennakoimattomasta syystä, jota ei ole huomioitu hankesuunnitelmassa, eikä ylitys johdu Hallinnoijan, hankekunnan vastuupiiriin kuuluvasta seikasta tai syystä, niin ylitys jaetaan Hallinnoijan sekä hankekuntien kesken asukasluvun mukaisessa suhteessa. Hankekunnat vastaavat kukin omalta osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisina rekisterinpitäjinä hankkeessa tarvittavan tietoaineiston salauksesta ja tietojen toimittamisesta tietojen käsittelystä vastaavalle asiantuntijaorganisaatiolle. Asiantuntijaorganisaation antaman selvityksen mukaan kyseessä on ns. vahva salaus, jolla rekisterinpitäjä anonymisoi hankkeessa hyödynnettävät tiedot siten, että tietoja ei ole mahdollista purkaa tunnistettavaksi henkilötiedoksi ulkopuolisten tahojen toimesta. Hankekunnat ja osatoteuttajat vastaavat hankkeeseen rahoitusosuutena osoitetun työpanoksen toteutumisesta. Hankekunta on velvollinen viipymättä ilmoittamaan Hallinnoijalle muutoksista hankekunnan tai osatoteuttajan resursoinnissa ja osoittamaan korvaavan resurssin tehtävään. Ohjausryhmällä on oikeus suorittaa hankekunnan kustannuksella hankekunnan vastuulle kuuluva tehtävä tai korvata hankekunnan puuttuva resurssi. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus on voimassa hankkeen toteuttamisajan Sopijaosapuolten velvoitteet ovat voimassa mainitun jälkeen siihen saakka, kunnes STM:n päätöksen mukaiset toimenpiteet on tehty ja hyväksytty lopullisen valtionavustusselvityksen perusteella. 8. HANKKEEN TULOKSIEN HYÖDYNTÄMINEN JA TEKIJÄNOIKEUDET

6 6 Hankkeessa mukana olevilla osapuolilla on oikeus vapaasti hyödyntää hankkeessa saavutettuja tuloksia. Hankkeen tulosten tekijänoikeudet jäävät valtionavustuspäätöksen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriölle. 9. SOPIMUSMUUTOKSET Sopimusta tarkistetaan yhteisesti osapuolten kesken neuvottelemalla ja kirjallisesti, jos Lounais-Suomen Aluehallintoviraston tai Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus sitä edellyttää, tai hankkeen toteuttamisessa tapahtuu muutoksia, jotka sitä edellyttävät. 10. YHTEISTOIMINTA, SEURAAMUKSET JA RIIDANRATKAISUT Osapuolet sitoutuvat osaltaan myötävaikuttamaan parhaan kykynsä mukaan tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä viranomaisen asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Osapuoli on velvollinen korvaamaan tahallisella tai huolimattomalla toiminnallaan toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahingon. Tätä sopimusta koskevat riidat ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Jollei yhteisymmärrystä synny, käsitellään asia Keski-Suomen käräjäoikeudessa. 11. ALLEKIRJOITUKSET Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) saman sisältöistä kappaletta molemmille sopijapuolille. Jyväskylässä 2017 Jyväskylässä 2017 Kati Kallimo perusturvan toimialajohtaja Jyväskylän kaupunki Etunimi Sukunimi nimike organisaatio

7 7 12. LIITTEET Liite 1: Sosiaali- ja terveysministeriön päätös STM/4267/2016 Liite 2: Laskelma hankekuntakohtaisista omarahoitusosuuksista Liite 3: Maksatushakemus Liite 4: Työajanseurantalomake Liite 5: Aluehallintoviraston ohjauskirje Liite 6: Budjetti toimijoittain (valtionosuuspäätöksessä nimetyt kumppanit ja Laukaan pilotti)