Lainkohdat Lunastuslaki 16 Kiinteistönmuodostamislaki

Transkriptio

1 Toimitusnumero (20) Voimansiirtoalueen lunastus, loppukokous Kohde: Sivutoimitukset: Seitenoikea - Peuravaara 110 kv voimansiirtojohto Rajankäynti: Pöytäkirjassa mainitut kiinteistöt Aika: kello Paikka: Toimitusinsinööri: Uskotut miehet: Läsnäolijat: Hyrynsalmen kunnanviraston valtuustosali Juha Kemppainen Veli-Matti Härkönen ja Jouni Heikkinen - Jori Tervo, projektipäällikkö, Caruna Oy:n valtuuttamana edustaja - Antti Pitkänen, avustajana, Konsultointi Antti Pitkänen Ky, Muut asianosaiset Tiikkaja ja Tapiola Tuula Kivijärvi, talouspäällikkö, Hyrynsalmen seurakunta Nurmivaara ja Uusitalo, Juhani Hirvelä Myhkyri, Erkki Oikarinen, Oikarinen Tauno Johannes kuolinpesän edustajana Laidunmaa, Kauko Heikkinen Helvi Anna-Liisa Heikkisen edustajana sekä Pentti Suomi avustajana Kimmo Suomi Levälä, Kauko Heikkinen Helvi Anna-Liisa Heikkisen edustajana Lepola, Pentti Suomi avustajana Kimmo Suomi Lisä-Kiviniemi, Sakari Kurkinen Kurjala, Kalle Karppinen Tuomela, Pertti Mikkonen Hyrynsalmen valtionmaa, Kivivaaran tuuli Suomussalmen valtionmaa, Tuomelankanava Timo Orre, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Metsähallitus Kiinteistökehitys Muita ei ollut paikalla 1. Tiedottaminen Selvitys Kokouksesta on tiedotettu lunastuslain 16 :n mukaisesti lähetetyillä kutsukirjeillä hakijalle, kaikille asianosaisille Maanmittauslaitoksen diaarista ilmenevällä tavalla. Lainkohdat Lunastuslaki 16 Kiinteistönmuodostamislaki Kokouksen laillisuus Selvitys Toimitusinsinööri selosti kokouksesta tiedottamisen. Kukaan ei esittänyt muistutuksia tiedottamisen laillisuuden suhteen, lunastustoimikunnan esteellisyyden suhteen tai muutoin toimituksen jatkamisen suhteen. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti ja lunastustoimikunta on esteetön. Kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, 11 Kiinteistönmuodostamisasetus Edellisen kokouksen pöytäkirja Selvitys Jori Tervo on lähettänyt pari tarkennusta edellisen kokouksen pöytäkirjaan Kohta 3. Rakennushanke - Minimiturvaetäisyydet ovat 5 metriä johdon sivulla ja 3 metriä johdon alapuolella. Kohta 10.Korvauskatselmus maastossa, kohta Laidunmaa

2 Toimitusnumero (20) - Totesin, että hankkeen yhteydessä on pyydetty lausunnot tarvittavilta viranomaisilta, myös ELY-keskukselta ja että lintupalloja ei ole vaadittu viranomaislausunnoissa ja niitä ei ole sen vuoksi rakennettu Muuta huomautettavaa ei ole esitetty. 4. Toimituskartta ja selitelmä Selvitys Hakija on toimittanut toimitusinsinöörille pylväspaikkojen lopulliset koordinaattitiedot ja kuviotiedot. Kartoitustyöt on tehty hakijan toimesta. Toimitusinsinööri esitti laaditun toimituskartan. Asianosaisilla ei ollut huomauttamista. Toimituskartta laaditaan maastomittaukseen (GPS-mittaus ), KRK -aineistoon ja metsän inventointiaineistoon perustuen, mittausluokka Rajankäynnit ja maastotyöt Selvitys Toimitusinsinööri selosti tehdyt rajankäyntityöt. Tilan Koivulehto ja Rauhala rajalla 20 kv:n sähkölinjan vieressä olevat viisikiviset pyykit 4, 5 ja tien varrella liittymässä oleva putkipyykki 14 on löydetty maastossa katselmuksen jälkeen entisiltä paikoiltaan. Pyykit 4 ja 5 on nostettu pystyyn ja kartoitettu (GPS-mittaus). Toimenpiteitä ei merkitä rajankäynniksi. Rajankäyntien suhteen ei esitetty huomautettavaa. Tämän hankkeen vuoksi hävinneet rajamerkit on rakennettu uudelleen ja suoritetaan seuraavat rajankäynnit: Karttaosalla 1 (Ristijärven kunta) - rakennettu uusi metsäputkipyykki 46 entisen hävinneen pyykin 17 paikalle vanhojen luotettavien koordinaattien perusteella tilojen Seitenranta ja Tuomelankanava rajalla. Merkitään pyykin rakentaminen rajankäynniksi, rajoja ei käydä. Karttaosalla 4 (Hyrynsalmen kunta) - Ranta-alueella johtoalueella uuden pylvään vieressä ollut yksikivinen pyykki 28 (betonipyykki) on löydetty entiseltä paikaltaan maan sisältä ja on kaivettu esiin ja nostettu pystyyn tilojen Myhkyri ja Kotakankaanranta rajalla. Merkitään pyykin kunnostus rajankäynniksi, rajoja ei käydä. Karttaosalla 5 (Hyrynsalmen kunta) - Johtoalueella uuden pylvään 15A eteläpuolella olleet pyykit 94 ja 95 ja tiepaalu valtatien 5 varrella on todettu hävinneen. On rakennettu uusi metsäputkipyykki 20 entisen pyykin 94 paikalle ja metsäputkipyykki 89 entisen pyykin 95 paikalle, sekä uusi tiepaalu 567 entisen paalun paikalle. Käydään rajat p tilan Seitenoikeanranta ja Hyrynsalmen valtionmaa välillä. Perusteena maastoselvitys ja toimitusten An:o , 34-VII-7 ja 170-VV-7 kartat ja rajamitat. Muita rajankäyntejä ei ollut tarpeen suorittaa. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 101, Lunastuksen kohteen vahvistaminen Selvitys Maanmittauslaitoksen lunastuslupa- ja ennakkohaltuunottolupapäätös Dnro MML 4473/03 04/2015 on lainvoimainen.

3 Toimitusnumero (20) Lunastuksen kohde on jätetty lunastuslain 10 :n nojalla lunastustoimituksessa tarkemmin määrättäväksi. Todettiin jo alkukokouksessa todettu muutos Seitenoikealla vanhan 110 kv:n johdon osalta pylväsvälillä p173-p174. Edellytykset kohteen vahvistamiselle ja lunastuspäätökselle ovat olemassa. Jori Tervo, vanhan linja käyttöoikeudet on syytä siirtää pylväsvälillä p173-p174 uusien pylväiden mukaiseksi. Kenelläkään ei ollut huomautettavaa. Käyttöoikeudella lunastettava Seitenoikea-Peuravaara 110 kv voimajohtoalue vahvistetaan lunastusluvan mukaisesti ja kuten se on rakennettu ja kuten toimituskartta osoittaa (LunL 21 ). Välillä Seitenoikea-Iso-Siikavaara uusi voimajohto sijoittuu vanhan Seitenoikea-Ämmä (Suomussalmi) johdon ja vanhan 20 kv:n sähköjohdon rinnalle (16 km). Iso-Siikavaarasta eteenpäin johto erkanee uudelle reitille kulkien Kivivaaran sähköaseman kautta Peuravaaran sähköasemalle (10 km). Voimajohdon kokonaispituus on yhteensä 26 km. Kaikilta osin uuden johdon johtokadun leveys (46 m) käsittää 26 m leveän johtoaukean ja molemmin puolin 10 m leveät reunavyöhykkeet. Hakijalle Caruna Oy:lle perustetaan lunastusluvasta ilmenevät maanomistajaan kohdistuvat käyttöoikeuden rajoitukset ja lunastajan oikeudet. Käyttöoikeudella lunastettavalla alueella olevat erityiset oikeudet jäävät voimaan eikä niitä rajoiteta (LunL 22.2 ). Lainkohdat Lunastuslaki 21, 22 Siirretään aikaisemmin lunastettu Seitenoikea-Ämmä 110 kv:n voimajohdon käyttöoikeus siirretyn linjan paikalle pylväsvälille p173-p174, käyttöoikeusyksikkö Y /13 (LunL 72a ). 7. Käyttöoikeusyksiköt - rekisteröinti Seitenoikea-Peuravaara 110 kv voimajohto rekisteröidään uutena käyttöoikeusyksikkönä kiinteistörekisteriin, käyttöoikeusyksikkö K Tästä lunastustoimituksesta tehdään merkitä kaikkien niiden kiinteistöjen kohdalle, joita tämä käyttöoikeus rasittaa. 8. Korvausten määrääminen Selvitys Korvausvaatimukset Asianosaisten lausumat ja vaatimukset on kirjattu 2. kokouksen pöytäkirjan kohdassa 6. korvausvaatimukset. Muita erillisiä kirjallisia korvausvaatimuksia ei ole esitetty. Lunastajan vastine Lunastaja on antanut vastineensa korvausvaatimuksiin Todettiin vastineen sisältö. Katselmukset Kohteista on otettu valokuvia katselmuksen yhteydessä. Lunastustoimikunta on suorittanut katselmuksia maastossa 5. ja Toimitusinsinööri on suorittanut täydentäviä katselmuksia syksyn 2017 aikana ja ottanut kohteista valokuvia. Lunastustoimikunta on pitänyt keskinäisen neuvottelukokouksen Asianosaisten lausumat Kysyttäessä ei esitetty uusia vaatimuksia

4 Toimitusnumero (20) Kohteen ja voimajohdon kuvaus Nyt rakennettu uusi Seitenoikea-Peuravaara 110 kv alkaa Seitenoikealta. Välillä Seitenoikea-Iso-Siikavaara uusi voimajohto sijoittuu vanhan Seitenoikea-Ämmä (Suomussalmi) johdon ja vanhan 20 kv:n sähköjohdon rinnalle (16 km). Iso-Siikavaarasta eteenpäin johto erkanee uudelle reitille kulkien Kivivaaran sähköaseman kautta Peuravaaran sähköasemalle (10 km). Johtoalueen puusto on poistettu kevättalvella 2016 ja johdon rakentaminen on aloitettu keväällä 2016 ja se on valmistunut elokuussa Alue on lähes kaikilta osin metsätalousaluetta. Kaavoitus Hyrynsalmen Valtionmaan alueella on Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava, jonka valtuusto hyväksynyt KHO on hyväksynyt kaavan lopullisesti Suomussalmen valtionmaan ja Kuusamon yhteismetsän alueella on valtuuston hyväksymä Kivivaara-Peuravaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava. Hallinto-oikeuden päätös Kaava on lainvoimainen. Emäjoen oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on hyväksytty Hyrynsalmen kunnassa. Muutoin alue on haja-asutusaluetta. Käyttöoikeuden rajoitukset Voimansiirtojohdon rakentamista, käyttöä, tarkastamista, kunnossapitoa, korjaamista ja uusimista varten tarpeelliset oikeudet sekä käyttöoikeuden lunastamisesta aiheutuvat omaisuuden luovuttajan oikeuksien rajoitukset ilmenevät lunastuslupapäätöksestä Keskeisimmät omaisuuden luovuttajien oikeuksien rajoitukset ovat seuraavat: Lunastusluvan mukaan johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa (johdonomistajan lupaa) kasvattaa puita eikä rautatiealuetta lukuun ottamatta pitää rakennuksia tai kahta (2) metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta ilman johdon omistajan suostumusta. Rakentamisrajoitus koskee johtoaukean lisäksi myös reunavyöhykkeitä. Reunavyöhykkeellä on voimassa puuston kasvurajoituksia. Reunavyöhykkeet koskevat myös vesistöjä ja tiealueita. Keskeisimmät lunastajan oikeudet ovat: Johdon omistajan lukuun työskentelevillä henkilöillä on oikeus jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeaa pitkin johtopylväältä toiselle. Hakijalla on oikeus tätä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä sekä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla. Korvausperusteet Lunastettavasta omaisuudesta määrätään omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (LunL 30.1 ). Korvattava omaisuus arvioidaan sellaisena, kuin se oli alueen haltuunottohetkellä ilman lunastushankeen vaikutusta (LunL 44.1 ). Korvausta määrättäessä otetaan huomioon alueen tosiasiallisen maankäytön mukainen arvo haltuunoton ajankohtana (nykykäytön mukainen arvo) sekä sen tulevaan käyttömahdollisuuteen perustuva korkeampi arvo (odotusarvo), jos sen todetaan haltuunottohetkellä vaikuttaneen korottavasti alueen arvoon (LunL 44.2 ). Korvausta määrättäessä ei oteta huomioon sellaista arvon muuttumista, joka aiheutuu tarjonnan vaihteluista tai muusta hintasuhteisiin ohimenevästi vaikuttavasta syystä (LunL 30.2 ). Pääsääntöisesti korvaukset käsitellään viran puolesta (LunL 44.1 ).

5 Toimitusnumero (20) Jäljelle jäävän omaisuuden osalle aiheutuvat pysyväisluonteiset taloudelliset menetykset korvataan haitankorvauksena (LunL 35 ). Lunastushankkeesta aiheutuvat tappiot, kustannukset tai muut vahingot käsitellään vahingonkorvauksena (LunL 37.1 ). Naapureiden osalta, joihin lunastus ei suoraan kohdistu, korvaus määräytyy vaadittaessa lunastuslain 38 :n mukaisesti. Korvaus määrätään siis sen arvon perusteella, joka omaisuudella oli alueen haltuunottohetkellä ilman lunastavan yrityksen (voimajohdon rakentaminen) vaikutusta ottaen kuitenkin huomioon haltuunoton jälkeen tapahtunut yleinen hintatason kohoaminen (LunL 30.3 ). Hankkeesta ei katsota aiheutuvan kenellekään lunastuslain 36 :ssä tarkoitettua hyötyä. Yleinen hintatason kohoaminen haltuunottohetkestä tähän hetkeen arvioidaan kuluttajahintaindeksin (2010=100) muutoksen perusteella (syyskuu ,6-->110,2 ). Vähäinen muutos (1 %) ja arviointitarkkuus huomioon ottaen, korotusta ei tehdä. Korko (LunL 95.1 ). Lunastuslain mukainen ennakkohaltuunotto on tapahtunut Hakija on saanut haltuunotto-oikeuden maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten perustella jo aikaisemmin. Lunastuskorvauksille maksetaan 6 %:n vuotuinen korko hakijan ilmoituksen mukaisesti ensimmäisen sopimuksen laatimisesta lukien eli Ristijärven kunnan alueella , Hyrynsalmen kunnan alueella ja Suomussalmen kunnan alueella alkaen. Ennakkokorvaukset Ennakkokorvauksia ei ole maksettu. Erityiskorvaus Maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan hakija maksaa maanomistajalle ennen lunastuslain mukaista ennakkohaltuunottoa suoritetusta alueen haltuunotosta ja aiheutetusta haitasta 10 %:n erityiskorvauksen laskettuna lunastustoimituksessa määrättävästä lunastuskorvauksesta, vähintään kuitenkin 50. Erityiskorvaukselle ei suoriteta korkoa. Tämän erityiskorvauksen maksaja lisää lunastuskorvauksiin maksun yhteydessä. Metsähallitus maksaa myös vastaavan 20 % erityiskorvauksen. Rakennukset Hankkeeseen ei sisälly rakennusten poistoja. Tilojen omistus Tilojen omistus on selvitetty lainhuutorekisteristä ja osoitteet on saatu kiinteistörekisteristä ja lainhuutoreksiteristä ja tarkistettu tarvittavilta osin väestön keskusrekisteristä. Erityisen oikeuden haltijoita, joille korvauksia olisi tullut määrätä, ei ole ilmennyt. KORVAUSTEN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Metsätalousalueiden kohteenkorvaukset arvioidaan summa-arvomenetelmällä, jossa maapohjan arvo määritetään tuottoarvoperusteisesti, taimikot kustannusarvoperusteisesti, puusto hakkuuarvona puutavaralajeittain siltä osin kuin maanomistajat eivät ole sitä saaneet itselleen sekä puuston ennenaikainen hakuun korvaus odotusarvolisänä.

6 Toimitusnumero (20) Koska on kysymys nauhamaisista kohteista, kokonaisarvon korjausta ei käytetä. Muilta osin maapohja arvioidaan kauppa-arvomenetelmällä. Haittojen ja vahinkojen arvioinnissa tukeudutaan maanmittauslaitoksen arviointiohjeisiin mm. Arviointi ja korvaukset sekä alan julkaisuihin. LUNASTUSKORVAUKSET 1. KOHTEENKORVAUKSET Johtoalue on kaikilta osin maa-ja metsätalousaluetta. Viljeltyjä alueita ei alueella ole. Salmijärven kohdalla johto kulkee rakennusalueiden läheisyydessä. Markkinatilanne huomioon ottaen johtoalueella ei katsota olevan metsätalousmaan ylittäviä odotusarvoja miltään osin. 1.1 Metsätalousalueet Maapohjan hinnoittelu suoritetaan metsätalouskäytössä olevilla alueilla Metsäkeskus Tapion tuottoarvotaulukoita soveltaen ja niitä keskimäärin % verran korottaen seuraavasti: /ha - Lehto, Lh, Lehtomainen kangas, Lmk Tuore kangas, Tuok Kuivahko kangas, Khk Kuiva kangas, Kk karukko kangas Krk Mustikkaturvekangas, Mtkg Puolukkaturvekangas, Ptkg Korpimuuttuma, Kmu Korpiojikko, Koj Korpi, Ko Rämemuuttuma, Rmu Rämeojikko, Roj Räme, Rä Kitumaa, Korpi, Ko/Km. Räme, Rä/Km 60 - Joutomaa, Jm, Neva, N/Jm 25 - Tie 0 Johtoaukean ja reunavyöhykkeen maapohjakorvaus Johtoaukean käytönrajoitus rinnastetaan metsätalousmaalla omistusoikeuden lunastamiseen. Metsämaan maapohjakorvaus määrätään täysimääräisenä (100 %) uuden johtoaukean osalta sekä hakijan ilmoittaman hyväksymisen mukaisesti myös uuden reunavyöhykkeen alueesta sekä myöskin johtoaukeaksi muuttuneen entisen reunavyöhykkeen osalta. Entisen reunavyöhykkeen jäädessä edelleen uuden johdon reunavyöhykkeeksi, määrätään myös täysi maapohjakorvaus. Siltä osin kuin entinen reunavyöhyke käsittää aikaisemmin pakkolunastetun 10 kv:n johtoaluetta, korvausta ei määrätä, koska se on korvattu jo aikaisemmassa lunastuksessa. Siltä osin, kun johtoaukea tai reunavyöhyke käsittää ennestään olevaa johtoaukeaa, ei korvausta määrätä, koska se katsotaan korvatuksi aikaisemmin. Soistuneiden alueiden osalta maapojan, taimistojen ja odotusarvolisien arvoja alennetaan perusarvoista tapauskohtaisesti %. Sama alennus tehdään myös hoitamattomien, aukkoisten ja ylitiheiden metsiköiden odotusarvoihin ja taimikon arvoihin. Siltä osin kuin puustoa on poistettu maanomistajan toivomuksesta reunavyöhykkeen ulkopuolelta, korvauksia ei määrätä.

7 Toimitusnumero (20) Koska hinnoittelu ylittää esim. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemien summa-arvomenetelmän aputaulukoiden (Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu) hinnat ja reunavyöhykkeiden osalta maksetaan täysi maapohjakorvaus sekä täysi odotusarvolisä ja taimistokorvaukset, em. hintoihin katsotaan sisältyvän korvaus mahdollisista vähäisistä supistumisja pirstoutumishaitoista, tuulenkaatohaitoista, maisemahaitoista tms. haitoista. Puusto Johtoalueen puusto on poistettu alkutalvella 2016 sopimuksiin perustuen. Johtoalueella olleen puuston poiston on hakijan toimeksiannosta hoitanut Ylä-Kainuun metsänhoitoyhdistys. Myös reunavyöhykkeen puustoa on poistettu sovitulla tavalla. Puusto on myyty yhteismyyntinä ja puuston myyntitulot on tilitetty maanomistajille (hankintahinta). Hakija on maksanut korjuukustannukset. Metsähallitus on poistanut puuston itse omalta alueeltaan. Näin ollen poistetun puuston hakkuuarvoa ei korvata. Reunavyöhykkeellä edelleen oleva puusto jää maanomistajalle, eikä puuston hakkuuarvoa korvata. Ennenaikainen hakkuu Ennenaikaisesta hakkuusta aiheutuva menetys korvataan odotusarvolisänä Tapion julkaisemia summa-arvomenetelmän aputaulukoita (Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu) soveltaen. Odotusarvolisä korvataan täysimääräisenä (100 %) uuden johtoaukean osalta sekä myöskin hakijan esityksen mukaisesti myös uuden reunavyöhykkeen osalta sekä lisäksi entisen reunavyöhykkeen muuttuessa johtoaukeaksi. Entisen reunavyöhykkeen jäädessä edelleen reunavyöhykkeeksi, korvataan 50 % odotusarvosta (korvattu aikaisemmin vähintään 50 %). Siltä osin kuin alue on 20 kv:n johtoaluetta, korvausta ei määrätä (korvattu jo aiemmin). Muilta osin menetellään kuten maapohjakorvausten osalta. Taimikot Taimikoiden arvot korvataan johtoaukealla ja myös hakijan esityksen mukaisesti myös reunavyöhykkeellä täysimääräisesti (100 %) kustannusarvojen perusteella Tapion julkaisemia summa-arvomenetelmän aputaulukoita (Pohjois-Pohjanmaa -Kainuu) soveltaen. Korvausten osalta menetellään muutoin kuten maapohjakorvausten ja odotusarvolisäkorvausten osalta on edellä sanottu. 1.2 Viljellyt alueet Ei ole Muut alueet Voimansiirtojohdon ylittäessä yleisen tien, yksityistien, ojan, vesialueen tai aikaisemman johtoalueen siitä ei katsota aiheutuvan alueen omistajalle korvattavaa taloudellista menetystä eikä korvausta määrätä. 2. HAITANKORVAUKSET Pirstoutumishaitta Metsän pirstoutumishaitalla tarkoitetaan metsän kokonaispinta-alan pienentymistä sekä jäljelle jäävän metsän jakaantumista pienempiin, kapeisiin, usein tuulelle alttiisiin tai muutoin hankalanmuotoisiin tai toisistaan eristyneisiin kappaleisiin. Korvausperusteena on metsämaan puhtaan tuoton aleneminen ja puutavaran korjuukustannusten lisääntyminen. Pääsääntöisesti korvattavaa menetystä katsotaan aiheutuvan, jos jäljelle jäävän palstan pinta-ala on alle 0,5 ha ja se pienenee oleellisesti aikaisemmasta tai muuttuu

8 Toimitusnumero (20) hankalamman muotoiseksi esim. kapenee alle 50 m leveäksi eikä sitä ole otettu huomioon aikaisemmin jo edellä mainittujen kohteenkorvausten kohdalla. Korvauksia määrätään siltä osin kuin korvattavaa menetystä arvioidaan aiheutuvan. Tässä toimituksessa tällaisia haitankokorvauksia ei ole määrätty. Maisema-, immissio- yms. haitat Yleisesti ottaen sähkönsiirtojohdon pylväiden ja johdinten näkyminen kiinteistön pihapiiriin ja sisälle sillä oleviin rakennuksiin vähentää kiinteistöltä avautuvan maiseman kauneusarvoja ja asumisviihtyisyyttä. Johtimet saattavat aiheuttaa ajoittain meluhaittaa ja niihin saattaa kerääntyä lunta ja jäätä. Ne tuottavat ympäristöönsä keskimääräistä suuremman sähkökentän ja magneettikentän. Tutkimuksissa ei ole osoitettu haitallisia vaikutuksia terveydelle muilla kuin sydäntahdistinpotilailla. Siitä huolimatta ostajat kokevat kiinteistön, jonka välittömässä läheisyydessä on näkyvissä sähkönsiirtojohto ja pylväitä, vaaralliseksi ja epäviihtyisäksi. Tämä vähentää kiinteistöä myytäessä ostohalukkaiden määrää, pidentää myyntiaikaa ja alentaa myyntihintaa. Sähkönsiirtojohdon tuottama maisemahaitta ja muut edellä selostetut vaikutukset vähentävät viihtyisyyttä ja alentavat yleisesti katsoen johdon välittömässä läheisyydessä olevien rakennuspaikkojen ja rakennettujen kiinteistöjen arvoa. Maisemahaitasta puhutaan, mikäli maiseman negatiiviset muutokset pysyvästi alentavat lunastuksen kohteena olevan kiinteistön, naapurin tai lähellä sijaitsevan kiinteistön arvoa siten, että korvaussäännöksessä oleva korvauskynnys ylittyy. Maisemahaitta muodostuu, kun kiinteistön sijainti voimajohdosta on sellainen, että haittailmentymä muodostuu. Jotta maisemahaitta täyttää korvattavuuden edellytykset, tulee sen objektiivisesti arvioiden alentaa kiinteistön arvoa. Kiinteistön, johon lunastus kohdistuu, osalta mahdollinen korvaus määräytyy lunastuslain 35 :n mukaan (korvausperuste, ei korvauskynnystä). Muiden tahojen (joilta ei lunasteta) osalta mahdollinen korvaus määräytyy lunastuslain 38 :n mukaan. Tällöin korvausta voidaan määrätä vaadittaessa, jos hankkeesta aiheutumerkittävää haittaa ja korvaamista on pidettävä kohtuullisena (korvauskynnys). Kiinteistön kuulumista omistajan suojattuun etupiiriin pidetään korvattavuuden tärkeänä yleisenä edellytyksenä. Oikeuskäytännössä on tulkittu, että keskimäärin suojattu etupiiri ei ulotu enää 200 metriä kauemmaksi kiinteistöstä. Kaukomaisemassa tapahtuvat muutokset eivät siis kuulu suojattuun etupiiriin. Olennaista on myös muistaa se, ettei ihmisillä ole oikeutta muuttumattomaan ympäristöön. Sietokynnyksen avulla arvioidaan, onko haitan korvattavuudelle perusteita. Kohtuullisia haittoja voidaan pitää puolin ja toisin hyväksyttävinä, eikä korvausvelvollisuutta silloin synny. Korvattavuuden laukaiseva sietokynnys perustuu kohtuullisuus-ajattelulle. Haitan kohtuullisuutta arvioidaan sen vähäisyyden, tavanomaisuuden ja ennakoitavuuden perusteella. Sietokynnyksenä on korvauskäytännössä yleensä pidetty 1 2 prosentin suuruista suhteellista arvon alentumista tai noin euron absoluuttista menetystä. Tätä alhaisempien menetysten ja korvausten on yleensä katsottu kuuluvan sietovelvollisuuden piiriin. Korvauksia on vain harvoin määrätty kiinteistön sijaitessa yli 100 m:n etäisyydellä voimajohdosta. Korvauskäytännössä talouskeskusten ja pysyvän asutuksen osalla sietokynnys on katsottu olevan yleensä lomakiinteistöjä suurempi. Maisemamuutos tulee korvata, jos hanke synnyttää merkittäviä ympäristönmuutoksia sekä maisemalliselta että ympäristöhäiriöiden kannalta. Mikäli maiseman muutos katsotaan kuuluvan kiinteistöjen omistajien suojattuun etupiiriin, se voi tulla korvattavaksi.

9 Toimitusnumero (20) Merkittävää on aiheutuuko muutos maisemassa kiinteistön päänäkymässä (pääkatselusunnassa) vai sivunäkymäsä ja miten häiritsevä se on. Korvausperusteena on maisemamuutoksesta johtuva kiinteistön arvonalennus. Arvonalennus lasketaan tapauskohtaisesti. Korvaus voidaan arvioida suhteuttamalla maiseman menetys kiinteistön arvoon. Korvattavuuden kynnys ei välttämättä ylity, jos hanke ei muuta näkymiä ja alueen luonteenomaista maisemakuvaa olennaisesti. Jos maisemanmuutos ei ole ratkaisevan suuri tai odottamaton, ja maiseman muuttuminen kohdistuu ainoastaan esimerkiksi kiinteistön kaukomaisemaan, ei korvattavuuden edellytykset täyty. Korvauksen ja korvattavuuden arvioinnissa yleisimmin huomioon otettavia tekijöitä ovat: - kiinteistön aikaisempi maisemallinen sijainti - kiinteistön käyttötarkoitus - voimalinjan ja pylväiden etäisyys - haitallisen tekijän voimakkuus eli lähinnä linjan rakenne ja massiivisuus - haitallisen tekijän avautumisilmansuunta - kiinteistön mahdollisuus sopeutua tilanteeseen. Kun kysymys on kokonaan uuden voimajohdon rakentamista alueelle, jossa ei aiemmin voimajohtoja ole ollut, voidaan maiseman muuttumista pitää ilmeisenä ja perusteet korvauksille voivat olla olemassa. Tilanteessa, jossa uusi voimajohto rakennetaan olemassa olevan voimajohdon rinnalle samalle johtokadulle, tapahtuu silloinkin maisemamuutos, joka ei kuitenkaan luonnollisesti ole yhtä suuri muutos, kuin jos lähtötilanteessa voimajohtoa ei lainkaan olisi. Tällöin myös korvauskynnys on suurempi. Kyse on tällä osalla lähinnä uuden voimajohdon mahdollisesti aiheuttamasta lisähaitasta siltä osin kuin se ylittää yleisen sietämisvelvollisuuden. Välillä Seitenoikea-Iso-Siikavaara uusi voimajohto sijoittuu vanhan Seitenoikea-Ämmä (Suomussalmi) johdon ja vanhan 20 kv:n sähköjohdon rinnalle samaan johtokäytävään (16 km). Aikaisempi voimajohto on rakennettu 1950-luvun lopussa eli johto on sijainnut kauan nykyisellä paikallaan jo paljon ennen sen läheisyyteen rakennettuja lomakiinteistöjä. Kyse on tällä osalla lähinnä uuden voimajohdon mahdollisesti aiheuttamasta lisähaitasta siltä osin kuin se ylittää yleisen sietämisvelvollisuuden. Iso-Siikavaarasta eteenpäin johto kulkee metsäalueella 10 km (haja-astusalueella), missä ei ole rakentamista eikä loma-asutusta. Korvattavia immissiohaittoja ei katsota aiheutuvan. Korvattavaa menetystä katsotaan aiheutuvan ainoastaan tilojen Levälä, Lepola ja Kurjala kohdalla kuten tilakohtaisten korvauskäsittelyjen yhteydessä on päätetty. Muilta osin korvattavaa haittaa ei katsota aiheutuneen. Muut haitat Johdosta ei katsota aiheutuvan muita korvattavia haittoja. 3. VAHINGONKORVAUKSET Puuston ennenaikaisesta hakkuusta aiheutunut vahinko Korvaus sisältyy määrättyyn kohteenkorvaukseen. Katso edellä kohta 1.1.Metsätalousalueet. Tuulenkaatovahingot Vähäiset tuulenkaatovahingot sisältyvät määrättyihin kohteenkorvauksiin. Tilan Myhkyri kohdalla on esitetty korvausvaatimus tuulivahingoista. Muita korvattavia tuulenkaatovahinkoja ei tiedossa, joten muilta osin korvauksia ei määrätä.

10 Toimitusnumero (20) Työnaikaiset vahingot Hakijan mukaan urakoitsija on sopinut kaikki työnaikaiset vahingot maanomistajien kanssa taikka korjannut vahingot. Muutamien tilojen osalta on esitetty vaatimuksia ojien aukaisun osalta, kuormausalueiden ja teiden osalta. Nämä vaatimukset ja käsittelyt selviävät tilakohtaisten korvausten käsittelyn yhteydessä. Muita korvausvaatimuksia ei ole tältä osin esitetty toimituksessa eikä muita työnaikaisia vahinkoja ei ole jäänyt korvattavaksi toimitukseen. Kustannukset Muutamien tilojen osalta on esitetty vaatimuksia kustannusten osalta. Nämä vaatimukset ja käsittelyt selviävät tilakohtaisten korvausten käsittelyn yhteydessä. Muita korvattavia kustannuksia ei katsota aiheutuneen. 4. ERÄÄT TILAKOHTAISET KORVAUSKÄSITTELYT Tiloittain esitetyt korvausvaatimukset ja niiden sisältö on selvitetty 2. kokouksen pöytäkirjassa kohdissa 3.Rakentamishanke, 6.Korvausvatimukset ja 10.Korvauskatselmus maastossa. Tuomela Maanomistaja Pertti Mikkonen Korvausvaatimus: Piennartien oja kaivettiin uuden linjan kohdalla mutta jätettiin kaivamatta viereisen 20 kv:n linjan kohdalla. Oja pitää kaivaa myös tämän kohdalla, jotta asia tulee kuntoon. Muutoin tukkoon menneet ojat on avattu ja asiat ovat kunnossa. Lunastaja vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. : Todettiin katselmuksessa, että linja-alueella viistosti linjan suuntaisesti kulkevan penkkatien pohjoispuolella kulkee vanha kunnossa oleva oja. Uuden linjan alueella ko. penkkatien eteläreunaan on kaivettu uusi oja mutta sitä ei ole kaivettu enää 20 kv.n linjan kohdalle. Penkkatien käytettävyys paranisi länsiosasta, jos oja jatkettaisiin maanomistajan vaatimalla tavalla 20 kv:n johtoalueen kohdalle n m:n matkalle. Tilanne ei johdon rakentamisen vuoksi ole huonontunut, päinvastoin jopa parantunut kaivetun ojan johdosta. Ojan jatkamisen tarve ei johdu linjan rakentamisesta, joten vaatimus hylätään perusteettomana. Kotakangas Jyrki Ojakangas Kirjallinen korvausvaatimus Linjan alla oleva kuormausalue vaatii sorastuksen. Alue oli ennen kovapohjainen ja nyt alue on pehmeä ja märkä. Lunastaja vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. : Entinen pieni kuormausalue ( m2) on sijainnut osin vanhan linjan alueella ja osin uuden linjan alueella. Uuden linja-alue on tasattu eikä alue on kohtuuttoman pehmeä. Alue korvataan kokonaan maanomistajalle. Koska johdot ovat tällä kohdalla ylhäällä itseseisovan pylvään johdosta, kuormausalue on mahdollista sijoittaa osittain uudelle johtoalueelle ja uudelle reunavyöhykkeelle nykyisen tien viereen. Tie kuormausalueen kohdalla vaatii sorastusta/mursketta noin m:n matkalla, jotta se kestää kuorma-autoliikenteen. Kuormausalue tarvitsee soraa vain vähäisessä määrin. Korvataan kuormausalueen ja sen kohdalla olevan tien sorastuksen arvioidut kustannukset 400. Muilta osin vaatimukset hylätään perusteettomana.

11 Toimitusnumero (20) Myhkyri Omistaja Erkki Oikarinen. Kirjallinen korvausvaatimus, johtoalueen maapohjan ja puuston arvo korvattava kaksinkertaisena. Maa-alue ja ranta-alue pienenee Pölhöjärven rannassa. Rantamaisema rumenee pylväiden ja johtojen takia. Maan arvo laskee ja rakennusoikeus pienenee. Vaaditaan korvattavaksi vähintään puolet tontin arvosta. Lisäksi vaaditaan korvausta reunavyöhykkeen tuulenkaadoista (kuusitukkia 2 m3 a 47 / m3 ja kuusikuitua 2 m3, a 20 /m3) yhteensä 134. Kokkoniementien varressa siitä lähtevä tieura vanhan linjan alla jäi huonoon kuntoon ja pieni rumpu painui kasaan. Urakoitsija (Ari Stenroth) lupasi toimittaa tielle sepelikuorman mutta sitä ei toimitettu. Vaaditaan tietä kuntoon taikka korvausta. Edunvalvontakulukorvausvaatimukset myös tarkastuskäyntien osalta, 3 matkaa sekä 2 kokouksen matkat. Lunastajan vastine: Lunastajan mukaan johtoalueesta määrättävät korvaukset kattavat kaikki vaaditut ja esitetyt menetykset ja kiistää muilta osin vaatimukset perusteettomina. Tuulenkaadot sisältyvät reunavyöhykkeiden täyteen korvaukseen. Tielle luvattu sorakuorma on toimitettu ja tasattu alueelle lokakuussa Hyväksytään korvattavaksi kokousten (2) matkakulut mutta ei hyväksytä tarkastusmatkojen kustannuksia. : Todettiin katselmuksessa, että Kokkovaraan tieltä etelään lähtevä vanhalla johtoalueella oleva tieura on lyhyeltä matkalta vetinen, ilmeisesti, koska ja pieni rumpu tien yli tulevassa ojassa näyttää rikkoontuneen ja vedet tulevat tielle. Koska urakoitsija on toimittanut pyydetyn sorakuorman ja tasannut tien, ei korvauksia. Pienen vesiputken ei ole voitu osoittaa särkyneen johdon rakentamisen yhteydessä, joten tältä osin ei korvauksia. Maantieltä tilan Kotakangas 25:4 kautta tilalle kulkeva tieyhteys entisen kuormausalueen kautta on uuden linjan kohdalla jäänyt pehmeäksi n m:n matkalla ja vaatii mursketta ja tai soraa. Määrätään korvattavaksi tämän tieyhteyden parantamisen arvioidut kunnostuskustannukset 300. Ranta-alueella uuden johdon reunassa olevat tuulenkaadot 4 m3 (tukkipuuosuus 50 %) on maanomistaja korjannut pois polttopuuksi. Puut ovat kaatuneet välittömästi linja raivauksen jälkeen, joten vahinko on ilmeinen. Korvataan kaatuneen puuston laatutappiot puun tavanomaisen kantohinnan ja polttopuun erotuksena harkinnan mukaan siltä osin kuin menetysten ei katsota sisältyvän määrättyihin johtoaluekorvauksiin eli (2 x x 7 = ) 75. Ranta-alueella johtoalueella uuden pylvään vieressä ollut pyykki 28 on löydetty entiseltä paikaltaan maan sisältä kaatuneena ja on kaivettu esiin ja nostettu pystyyn. Merkitään toimenpide rajankäynniksi. Todettiin, että tila Myhkyri on rakentamaton. Tilan itärajan varten on osoitettu Emäjoen oikeusvaikutteisessa rantayleiskaavassa (hyv ) kaksi rakennuspaikkaa (Ramerkintä, Loma-asuntoalue). Tila ei ulotu vesirajaan (rantaan saakka). Veden ja Myhkyrin tilan välillä on m:n levyinen maa-alue, joka kuuluu tilaan Kotakankaanranta (omistaja Fortum Power and Heat Oy). Rakennuspaikat eivät siis ole rantarakennuspaikkoja. Johtoalue kulkee kaavan mukaisella metsätalousalueella (M-alueella), jolla lomarakentaminen ei ole kaavan mukaan mahdollista. Vanha linja kulkee noin 160 m:n etäisyydellä vanhasta linjasta ja uuteen linjan on matkaa n. 130 m, samoin uudelle itseseisovalle teräspylväälle nro 13. Johtoaukea (alue, jolta puustoa on poistettu) on laajentunut n. 30 m). Pylväs sijaitsee sivukatselusuunnassa

12 Toimitusnumero (20) eikä vanhan kuusimetsän johdosta juuri näy kaavan rakennuspaikoille. Rakennuspaikoille näkyy paremmin pääkatselusuunnassa pohjoisessa pohjoiseen kulkevat vanha ja uusi linja sekä uusi pylväs nro 14 Pölhöjärven pohjoisrannalla n. 500 m:n päässä sekä vanha pylväs uuden linjan vieressä Pölhöjärvellä n. 400 m:n päässä. Muutokset ovat tapahtuneet ainoastaan kaukomaisemassa, ei lähimaisemassa. Lunastustoimikunta katsoo, ettei maisema aikaisempaan verrattuna entinen johto ja vanhat pylväät ja yleinen sietämisvelvollisuus huomioon ottaen ole muuttunut sillä tavoin, että siitä aiheutuisi korvattavaa kiinteistön arvon alennusta taikka muuta korvattavaa immissiohaittaa. Koivulehto Omistaja Laila Poelman. Kirjalliset vaatimukset; Mm. on selvitettävä aikaisemman linja korvauskysymykset ja käyttöoikeudet (vuokrasopimus). Linja-alue on laajentunut vuosien varrella. Vanhat tieurat ja polut ovat käyttökelvottomat suurten työkoneiden aiheuttamien urajälkien vuoksi. Hakkutähteet jäivät korjaamatta ja ne jäivät tukkimaan ojia. Linja-alueella vanhoja ojia on tuhottu. Pihan sisääntulotien varrelta kaadettu isoja puita ja jätetty alue siivoamatta. hiekkainen pihatie oli myllerretty ja kaukana entisestä kunnosta. Vaaditaan näistä korvausta. Caruna Oy:ltä vaaditaan myös kunnioitusta. Lunastajan vastine: Vanhan johdon osalla on 1958 myönnettyyn lunastuslupaan perustuen pakkolunastettu pysyvä käyttöoikeus ja korvaukset on aikanaan maksettu. Maanomistajan ja Carunan välillä on tehty uuden linjan rakentamisen osalta ennakkosopimus Työkoneiden jäljet ovat syntyneet johdon rakentamisen ja puuston poiston yhteydessä. Jäljet ovat yleisesti ottaen verrattavissa normaaliin metsänhoidon yhteydessä syntyviin jälkiin, joilta ei voi välttyä. Vanhalla 110 kv linjalla on tehty 2017 normaalia reunavyöhykehakkuuta. Maanomistaja on antanut valtuutuksen reunavyöhykealueen kaiken ainespuun ja ylipitkien puiden hakkuuseen ja yhteismyyntiin osallistumiseen. Kiinteistörajojen tuntumassa olevat työkoneiden jäljet liittyvät naapurikiinteistöllä tehtyihin harvennushakkuisiin. 110 kv johtoaukealta viitostielle kulkevan 20 kv linjan johtokadulla tai piha-alueella ei ole kuljettu uuden voimajohdon rakentamisen yhteydessä. Puut pihan läheisyydessä on kaadettu jo aikaisemmin. ja havainnot: Uuden johtoalueen korvaukset määrätään yleisperusteluissa mainitulla tavalla kuten korvausselitelmä osoittaa. Vanhan 110 kv linjan pysyvä käyttöoikeus on lunastettu jo 1950-luvun lopulla ja korvaukset on pakkolunastuslautakunta määrännyt 1960-luvun alussa. Menetykset on korvattu tällöin täysimääräisesti vanhan 110 kv linja osalta. 110 kv voimajohdon yhteydessä oleva 20 kv:n linjan pysyvä käyttöoikeus on myös pakkolunastettu 1950-luvun lopussa ja korvaukset määrätty. Tämän linjan ja valtatien 5 välinen Loiste Oy:n 20 kv linja on rakennettu kokonaan tilan Rauhala puolelle (ei tilan Koivulehto 2 puolelle) 2000-luvun alussa (sopimus on tilan Rauhala kanssa). Todettiin katselmuksessa, että pihatien varrelta sen eteläpuolelta on kaadettu 3 isompaa koivua ja 3-4 pienempää lehtipuuta. On epäselvää milloin puut on kaadettu. Hakkuutähteistä ja kannoista päätellen on ilmeistä, että puut on kaadettu ennen vuotta 2016 ja osa selvästi aikaisemmin 2010-luvulla (useita vuosia sitten). On todennäköistä, että puut on kaadettu linja-alueen johtotöiden tai niiden kunnostustöiden yhteydessä (vastuussa Caruna Oy tai Loiste Oy). Koska puita ei ole kaadettu tämän hakkeen yhteydessä, korvausvaatimus hylätään tältä osin perusteettomana. Maantieltä linja-alueelle menevää 20 kv:n johtoaukeaa tilan Rauhala alueella on käytetty puutavaran kuljetukseen pois johtoalueelta ilmeisesti talvella 2016 (selvät kulku-urat vuoden 2016 ilmakuvalla). Maastossa on melko syvät kulku-urat linja-alueella ja loppupäässä osin entisen viljelytien kohdalla tilan Koivulehto2 puolella. Tieuria ei ole tasattu. Tilan Koi-

13 Toimitusnumero (20) vulehto2 tieura vanhalle peltoalueelle on osin rikkoontunut loppupäästään n m:n matkalla. Loiste Oy:n 20 kv linja-aluetta on raivattu kesän 2017 aikana. Linja-alueen pyykit 4, 5 ja 14 on löydetty maastossa katselmuksen jälkeen entisiltä paikoiltaan ja ne on kartoitettu. Myös vanhan 110 kv:n johtoalueen pohjoisreunassa kulkevan 20 kv:n linjan alueella on tehty raivauksia nyt kesällä 2017 ja mahdollisesti aikaisemmin Näiltä osin ei ole aiheutunut korvattavaa menetystä. Linja-alueen ylittävä puro-oja on osin tukkoinen ja oja-alueella sekä vanhan että uuden johdon alueella on hakkuutähteitä. Myös muut linja-alueen poikki kulkevat 2 ojaa ovat vähän tukkoisia (aukaistu huonosti). Määrätään korvaus vaurioituneen vanhan viljelystien tien (80 m) tasoituskustannuksista ja osittain tukkeentuneen puron ja myös linja-alueen poikki kulkevan kahden ojan aukaisuja siistimiskustannuksista yhteensä 450. Muilta osin esitetyt vaatimukset ja korvausvaatimukset hylätään perusteettomina. Rauhala Omistaja Risto Pirhonen ja Heikki Pirhonen oik.omistajat Korvausta vaaditaan hukkaan menneestä metsänojituksesta ja metsän lannoituksesta linja-alueen osalta. Lunastettava alue on kokonaan lannoitettu. Rämealueet on lannoitettu 2002 PK-lannoitteella ja kankaat 2007 NP1 lannoitteella. Lannoitus nostaa maaperän ravinteisuusluokkaa yhdellä, mitä vaaditaan myös korvauksia määrättäessä. Suolannoituksen kesto voi olla 30 vuotta. Rämealueelta vaaditaan korvausta menetettyä lannoitushyötyä 200 /ha + 10 % 15 vuoden ajalta. Rämealueet on myös ojitettu (1997 tai-98). Vaaditaan hukkaan menneestä ojituksesta 90 /ha lisättynä 10 % korolla 18 vuoden ajalta. Lunastajan vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. : Hukkaan menneen lannoituksen arvioimisessa voidaan katsoa, että lannoituksen vaikutus kestää kangasmetsillä noin seitsemän (7) vuotta ja suometsien (turvemaiden) osalla jopa 13 vuotta, koska suometsien lannoitukseen käytetään runsaammin kalia ja fosforia, joiden vaikutusaika on pidempi kuin typen. Lannoituksen vaikutuksen katsotaan vähenevän samalla tavalla kuin kangasmetsilläkin. Tänä aikana sen vaikutuksesta arvioidaan kuluvan ensimmäisenä vuonna noin 20 %, toisena vuotena 30 % ja kunakin seuraavana vuotena 10 %. Koska turvemaiden lannoituksesta (2002) on kulunut yli 13 vuotta ja kivennäismaiden lannoituksesta (2007) yli 7 vuotta, hylätään näiltä osin esitetyt kulujen korvausvaatimukset perusteettomina. Suoalueiden ojituksesta (1998) on kulut lähes 20 vuotta. Lannoituksen vaikutus suoalueella samoin kuin ojituksen vaikutus otetaan huomioon ravinteisuusluokan ja vesitalouden parantumisena eli maapohjan arvon ja odotusarvolisien korotuksina ((Rä-> Roj, kuviot 597,598 ja kuviot 647,649,650) kuten korvausselitelmä osoittaa. Multa osin korvausvaatimus hukkaan menneistä ojituskustannuksista ja ojitushyödyn menetyksestä hylätään perusteettomana. Tiikkaja Omistaja Hyrynsalmen seurakunta. Vanha puutavaran varastopaikka jäi uuden linjan alle. Seurakunta vaatii uuden korvaavan puutavaran varastopaikan rakentamista uuden linjan kaakkoispuolelle taikka korvausta, kustannusarvio on alv.

14 Toimitusnumero (20) Lunastajan vastine: Uusi voimajohto estää nykyisen puutavaran varastoalueen käytön ja hyväksyy varastoalueen laajennuksen kustannukset korvattavaksi lunastustoimikunnan päättämällä tavalla. : Todettiin katselmuksessa, että entinen varastoalue (n m2 on sijainnut uuden rakennetun voimalinjan kohdalla. Kulku on tapahtunut vanhan voimalinjan alla olevan liittymän kautta maantielle. Uusi korvaava puutavaran kuormausalue on mahdollista sijoittaa entisen varastoalueen kohdalle uuden linjan kaakkoispuolelle reunavyöhykkeelle ja osin sen ulkopuolelle. Alue on kovapohjaista kangasmaata. Alueelta m2 pitää poistaa vähän puustoa ja tasata alueella oleva mastopainanne ja ajaa alueelle täytemaata ja soraa m3. Merkittävät maansiirtotyöt eivät ole tarpeen. Kulku alueelle voi tapahtua nykyisen liittymän kautta johtojen alitse kuten aikaisemmin. Korvataan varastoalueen kunnostamisen arvioidut kustannukset, puuston poisto (pääosin lehtipuuta, jonkin verran havupuuta) ja siihen liittyvät menetykset sekä sora/murske ja sen tuonti sekä alueen tasoitustyöt (konetyöt) eli yhteensä Tiilitörmä Omistaja Juha Ojakangas Omistaja voi käyttää uuden linja johtoaukean reunaa kulkemiseen maantielle ja käyttää myös Seurakunnan uutta varasatoaluetta puutavaran varastoalueena seurakunnan suostumuksella entisin ehdoin. Uusi linja ei estä kulkemista kun turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Ei korvauksia. Laidunmaa Omistajat Pentti Suomi ja Helvi Heikkinen Korvausvaatimus: Puustoa on hakattu linja-alueelta 109,48 m3. Korvausvaatimus puuston menetetystä tuotosta 4267,74 Lunastajan vastine: Vaatimusta ei sellaisenaan hyväksytä, asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. : Todettiin, että 110 kv voimalinjojen alla (johdot yli 10 m korkeudella) ajotien päällä kulkee muuntajalta rantakiinteistöille tuleva pienjännitesähköjohto (noin 6 m:n korkeudella). Rakennettu voimalinja ei vaikutta tien käyttöön millään tavalla. Johtoalueeksi menevä alue on metsätalousmaata. Tilasta on lohkottu kolme rantarakennuspaikkaa vuonna Tilalla ei ole enää rakentamatonta rakennusoikeutta, joten alueet hinnoitellaan metsätalousmaana. Todettiin viereisen metsän ja haltuunottotietojen perusteella, että voimajohdon alueelta on poistettu koivupuuston lisäksi jonkin verran havupuustoa, mäntyjä ja kuusia. Haltuunottotietojen mukaan koivun joukossa ollut havupuustoa tien lounaispuolella (30 %) ja tien itäpuolella (20 %). Maanomistajan mukaan alueelta on poistettu havupuuta 45 m3 (40 %) ja koivua 64 m3 (60 %) eli yhteensä 109 m3. Odotusarvolisä on paikallaan. Korvataan johtoalueen maapohja ja odotusarvolisä huomioiden koivun joukossa ollut havupuusto (40 %) tien lounaispuolella odotusarvolisä 800 /ha ja tien itäpuolella (havupuusto 25 %), odotusarvolisä 350 /ha, kuten korvausselitelmä osoittaa. Levälä Omistaja Helvi Heikkinen Kirjallinen korvausvaatimus 8 % kiinteistön ja tontin arvosta ( ) eli Lunastajan vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi.

15 Toimitusnumero (20) : Lunastus ei kohdistu tähän tilaan. Tilan omistaja on tilan Laidunmaa, johon lunastus kohdistuu, osaomistaja. Lunastuslain 38 :n säännöksen sisältö huomioon ottaen tilan katsotaan kuuluvan lunastusrelaatioon, joten haittojen osalta sovelletaan lunastuslain 35 :n säännöksiä (ei ole korvauskynnystä). Noin 90 m:n etäisyydellä oleva uusi voimajohto näkyy luoteen suunnasta tilan piha-alueelle. Vanha johto on 16,5 m kauempana. Johtoaukea on laajentunut (puusto poistettu) 16,5 m. Johtoaukean reunasta on matkaa piha-alueen pohjoisreunaan n. 70 m. Muutoin johtoalue ja uusi pylväs samoin näkyvät vain vähäisessä määrin tilan piha-alueelle. Vanha linja ja vanha pylväs (uuden pylvään takana) eivät liene juuri näkyneet pihalle puustosta johtuen. Tilalla sijaitsee 1991 valmistunut loma-asunto (44 m2), saunarakennus ja talousrakennus. Piha avautuu etelään. Linja näkyy takavasemmalla eli ei pääkatselusuunnassa, joka on vesistöön päin etelään. Uuden linjan tuoma muutos näkymässä on vähäinen. Tilalla on sähköliittymä ja tilalle on hyvä tieyhteys. Ranta avautuu etelään ja paikka on kaunis. Rakennukset ovat hyvin hoidetut. Lomakiinteistön arvoksi arvioidaan Aikaisempi voimajohto on rakennettu 1950-luvun lopussa eli johto on sijainnut kauan nykyisellä paikallaan jo paljon ennen lomatonttien rakentamista. Uusi linja tuo johtoaukean vähän (17 m) lähemmäksi. Kyse on pelkästään mahdollisesta lisähaista, jota uusi johto voi aiheuttaa. Kysymys on vähäisestä muutoksesta maisemassa, joka sijaitsee pääkatselusuunnan vastakkaisella puolella. Uuden johdon vaikutus kiinteistön arvoon on vähäinen. Alan tutkimukset ja viimeksi tehty tutkimus Voimajohdon vaikutus haja-asutusalueella olevien asuin- ja lomatonttien hintoihin, diplomityö 2014, (Heini Papinsaari) tulokset huomioon ottaen johdon lähentyessä 20 m noin 90 m:n päässä linjasta olevan lomarakennuspaikan hinta alenee n. 2,0 %. Aiheutuuko vastaavan suuruinen hinnan alennus myös rakennettujen kiinteistöjen kohdalla, on epäselvää. Tutkimusten mukaan sähkölinjan haittavaikutus "lievenee" ajan kuluessa, koska linjaa totutaan ja sen vaikutus vähenee. Lunastustoimikunta katsoo, että ko. tutkimustietoja voidaan soveltaa myös rakennettujen lomakiinteistöjen kohdalla ja vaikutus on ainakin saman suuntainen. Määrätään immisiohaittakorvausta vähäisestä kiinteistön arvon ( ) alentumisesta 2 % eli Lepola Omistaja Pentti Suomi Kirjallinen korvausvaatimus 10 % kiinteistön ja tontin arvosta ( ) eli Lunastajan vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. : Lunastus ei kohdistu tähän tilaan. Tilan omistaja on tilan Laidunmaa, johon lunastus kohdistuu, osaomistaja. Lunastuslain 38 :n säännöksen sisältö huomioon ottaen tilan katsotaan kuuluvan lunastusrelaatioon, joten haittojen osalta sovelletaan lunastuslain 35 :n säännöksiä (ei ole korvauskynnystä). Vanhat ja uudet johdot näkyvät tulotien kohdalla Lepolan tilan piha-alueelle (etäisyys m) mutta ei juuri muutoin. Johtoaukea on laajentunut (puusto poistettu) 16,5 m. Vanhan pylvään viereen rakennetun uuden pylvään yläosa näkyy vähäisessä määrin piha-alueelle (etäisyys uudesta pylväästä rakennukseen n. 130 m). Piha-alueen pohjoisreunasta on matkaa uuden johtoaukean eteläreunaan n. 100 m. Vanha johto ja pylväs sijaistee noin 17 m kauempana. Tilalla sijaitsee 2006 valmistunut hirsirakenteinen loma-asunto (54 m2), sauna ja talousrakennus. Piha avautuu etelään. Lomakiinteistön arvoksi arvioidaan

16 Toimitusnumero (20) Aikaisempi voimajohto on rakennettu 1950-luvun lopussa eli johto on sijainnut kauan nykyisellä paikallaan jo paljon ennen lomatonttien rakentamista. Uusi linja tuo johtoaukean vähän (17 m) lähemmäksi. Kyse on pelkästään mahdollisesta lisähaista, jota uusi johto voi aiheuttaa. Kysymys on vähäisestä muutoksesta maisemassa, joka sijaitsee pääkatselusuunnan vastakkaisella puolella. Uuden johdon vaikutus kiinteistön arvoon on vähäinen. Alan tutkimukset ja viimeksi tehty tutkimus Voimajohdon vaikutus haja-asutusalueella olevien asuin- ja lomatonttien hintoihin, diplomityö 2014, (Heini Papinsaari) tulokset huomioon ottaen johdon lähentyessä 20 m noin 100 m:n päässä linjasta olevan lomarakennuspaikan hinta alenee n. 1,5 %. Tilan Levälä kohdalla todettujen perusteiden mukaan määrätään immisiohaittakorvausta vähäisestä kiinteistön arvon ( ) alentumisesta n. 1,5 % eli Kurjala Omistaja Kalle Karppinen. Kirjallinen korvausvaatimus kiinteistön arvon alentumisesta Lunastajan vastine: Asia jätetään lunastustoimikunnan ratkaistavaksi. Väite rakentamisrajoituksesta ei pidä paikkaansa. : Reunavyöhyke ulottuu tilan alueelle länsikulmassa (pyykin 76 kohdalla) alueelle n. 1 m leveydeltä, kolmion pinta-ala n. 2 m2. Alue on metsämaata mutta osa rakennuspaikkaa. Tilalla (pinta-ala 0,1915 ha), joka on muodostettu yhteistä alueesta vuonna 2002, sijaistee 2005 valmistunut hirsinen kelomökki (43 m2 + 9 m2 kuisti = 52 m2). Tilalla ei ole sähköliittymää, sähkö tuotetaan agregaatilla. Kysymys on selvästi erämökistä. Todettiin katselmuksessa uuden linjan sijainti ja näkymät kiinteistölle. Uusi johto sijaitsee n. 50 m:n etäisyydellä rakennuksesta (vanha johto 17 m kauempana). Johtoaukea on laajentunut 17 m (puusto poistettu). Johtoaukean reunasta on matkaa rakennukselle n. 35 m. Vanhan johdon pylväs on näkynyt pihalle pohjoisesta tulevan vanhan tieuran sunnassa, samoin johdot. Tämän vieren rakennettu uusi pylväs nro 59 ei näy piha-alueelle, ainoastaan uudet johdot vähäisessä määrin. Puuston poiston johdosta linja-alueen leveys on kasvanut merkittävästi ja se on lähentynyt merkittävästi. Kesäaikana lehtipuiden peitteisyydestä johtuen linjan haittavaikutus on talviaikaa (lehdetöntä aikaa) kuitenkin selvästi vähäisempi. Reunavyöhykkeen rakentamisrajoituksella ei ole kuitenkaan vaikutusta tilan rakennusoikeuteen eikä rakentamismahdollisuuksiin. Kiinteistön luonne "erämaamökkinä" on kuitenkin selvästi vähentynyt rakennetun linjan johdosta ja poistetun puuston johdosta. Kiinteistölle etelästä tuleva tie on huonokuntoinen eikä tilalla ole sähköliittymää, mikä laskee kiinteistön arvoa. Lomakiinteistön arvoksi arvioidaan Alan tutkimukset ja viimeksi tehty tutkimus Voimajohdon vaikutus haja-asutusalueella olevien asuin- ja lomatonttien hintoihin, diplomityö 2014, (Heini Papinsaari) tulokset huomioon ottaen johdon lähentyessä 20 m noin 60 m:n päässä linjasta olevan lomarakennuspaikan hinta alenee n. 3,5-4,0 % Tilan Levälä kohdalla todettujen perusteiden mukaan ottaen huomioon erämökin luonteen heikkeneminen määrätään Immisiohaittakorvausta kiinteistön arvon ( ) alentumisesta 4,5 % eli Määrätyt korvaukset käyvät ilmi yksityiskohtaisesti korvausselitelmästä (lunastettava omaisuus ja korvaukset -asiakirjasta). Toimitusinsinööri selosti tehdyt korvauspäätökset perusteineen.

17 Toimitusnumero (20) 9. Oikeudenvalvontakulukorvaukset Selvitys Todettiin, ettei toimituksessa ole jätetty aikaisemmin erillisiä kulkukorvausvaatimuksia. Kysyttäessä ei esitetty mitään kulkukorvausvaatimuksia. Myhkyri , Erkki Oikarinen, Matkakuluvaatimukset tarkastuskäyntien osalta, 3 matkaa Kuhmo-Hyrynsalmi-Kuhmo, 3 x 212 km eli 3 x 86,9 = 260,76 sekä 2 kokouksen matkat 2 x 97 km= 194 km, 79,54 ja 2 x 108 km = 216 km 88,56. Ensimmäinen tarkastusmatka tehtiin konsultin Antti Pitkäsen pyynnöstä ennen puuston poistoa ja 2 muuta tarkistusmatkaa puuston poiston aikaan öljyvahinkojen selvittelyä varten. Lisäksi vaaditaan tämän kokouksen osalta matkakulut Kuhmo-Hyrynsalmi-Kuhmo 2 x 97 km= 194 km eli 79,54. Vastineessa lunastaja hyväksyy korvattavaksi kokousten (2) matkakulut mutta ei hyväksytä tarkastusmatkojen kustannuksia. Antti Pitkänen, mitään erillistä pyyntöä saapua katselmuksen ei ole esitetty. On vain ilmoitettu johtoalueen maastoon merkitsemisestä. Erkki Oikarinen myönsi, ettei varsinaista kutsua maastokatselmuksen ole esitetty. Jori Tervo, lunastaja ei hyväksy ennen lunastusta tapahtuneiden tarkastusmatkojen kustannuksia korvattavaksi edunvalvontakuluina. Vaaditut kokousten matkakulut hyväksytään. Koivulehto , Laila Poelman Vaaditaan korvattavaksi kokouksen osalta matkakulut Mäntlahti-Hyrynsalmi edestakaisin 2 x 565 km = 1130 km x 0,41 /km = 463,3. Rauhala , Risto Pirhonen Matkakulut omalla autolla kokousten ja osalta Kuopio-Hyrynsalmi edestakaisin 2 x 2 x 250 km = 2 x 500 km eli 2 x 205 = 410. Lisäksi vaaditaan korvausta ansion menetyksestä 2 x 300 /pv eli 600. Risto Pirhonen on ilmoittanut toimitusinsinöörille kysyttäessä, että todellinen ansionmenetys on ollut verotustodistuksen mukaan n. 175 /pv. Jori Tervo, ilmoitti, että Caruna hyväksyy 50 /kokous/tila ilman vaatimusta. Lunastaja hyväksyy Laila Poelmanin matkakustannukset vaatimuksen mukaan eli 463. Lunastaja hyväksyy myös Risto Pirhosen vaaditut matkakulut 2 kokouksen osalta eli 410 sekä ansionmenetykset molempien kokousten osalta eli 2 x 175 = 350. Hakijan ilmoittaman hyväksymisen mukaisesti hakija määrätään maksamaan oikeudenvalvontakulukorvauksena kullekin toimituskokoukseen/katselmukseen osallistuneelle asianosaiselle 50 / kokous/tila/henkilö. Kiinteistön ollessa yhteisomistuksessa, korvaus maksetaan vain yhden henkilön osalta. Jos sama henkilö omistaa useita kiinteistöjä, korvaus on vain 50 / kokous. Siltä osin kuin on esitetty suurempia kuluvaatimuksia, korvauksia määrätään seuraavasti: Myhkyri , Erkki Oikarinen Korvataan matkakulut kokousten osalta vaatimuksen mukaan ( =604 km) eli 79,5 + 88,6 + 79,5 = 247,6. Tarkastusmatkojen kulukorvaukset hylätään edunvalvontakuluihin kuulumattomina ja perusteettomina, koska ovat syntyneet ennen lunastustoimituksen aloittamista. Koivulehto , Laila Poelman Korvataan matkakulut vaaditulla tavalla kokouksen osalta Mäntlahti-Hyrynsalmi edestakaisin 2 x 565 km = 1130 km eli 463,3.