Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi

Transkriptio

1 Lasten ohjelma Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA JA TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA 1

2 Älkäämme rakastako sanalla tai kielellä, vaan teossa ja totuudessa. (1 Joh 3:18) 2 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

3 Sisällys Tiivistelmä Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää Lapsen oikeudet Suomen World Visionin työn oikeutuksena Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantuminen kehityksen keskiössä Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle Ohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi Vertailua edelliseen ohjelmakauteen Ohjelman valmistelu Ohjelman toteuttaminen Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit Ohjelman kehitystavoite (Goal) Ohjelman välitön tavoite (Purpose) Ohjelman tuotokset (Results) Ohjelman aktiviteetit (Activities) Ohjelmatyön painopisteet Ohjelmatyön vaikuttavuus Nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat Ohjelmatyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden todentaminen Aluekehitysohjelmien suunnittelu, seuranta ja evaluointi Kehitysyhteistyöohjelmat ja erityishankkeet alueittain Aasia: Intia ja Sri Lanka Afrikka: Kenia ja Uganda Latinalainen Amerikka: Peru ja Kolumbia Suomen World Visionin laatujärjestelmä Ohjelma- ja kehitysviestintä sekä vaikuttamistyö Varainhankinta ja lahjoittajasuhteiden hoitaminen Ohjelmatyön hallinnon prosessit ja rahoitussuunnitelma... 53

4 Liitteet 1. Suomen World Visionin kristillisen identiteetin määritelmä World Vision -verkoston lasten hyvinvoinnin tavoitteet Tiivistelmä World Visionin ohjelmatyön lähestymistavan askelista (WVDPA) Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia tukeva matriisi World Visionin vaikuttamistyö lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi Esimerkki-indikaattoreita lasten hyvinvointia tukevalle tuotokselle Lapset ovat ravittuja (CWBO) Kuviot 1. Suomen World Visionin kokonaistulokehitys Suomen World Visionin strategian viitekehys World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten hyvinvoinnin edistämisessä Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna World Vision -verkoston vaikuttavuuden mittaaminen World Visionin käyttämä hankesykli Taulukot 1. Verkoston vaikuttavuuden mittaaminen Lasten hyvinvointia ilmaisevat tavoitteet ja esimerkki-indikaattoreita World Vision -verkoston laatujärjestelmä Kehitysyhteistyöohjelman rahoitussuunnitelma Julkaisun kuvat: World Vision

5 Lyhenteet AIDS CoI Aquired Immune Deficiency Syndrome Compendium of Indicators. Indikaattorivalikoima. Lasten hyvinvoinnin tuotoksia todentavat indikaattorit. World Visionin ohjelmatyöntekijöiden käytössä on laaja indikaattorivalikoima, josta valitaan toimintaympäristöön sopivimmat indikaattorit. Niiden rinnalla käytetään aina myös paikallisesta toimintaympäristöstä nousevia ohjelma- ja hankekohtaisia indikaattoreita. CoP Community of Practice. World Vision -verkoston temaattinen, asiantuntijoiden muodostama vertaisryhmä. Kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvien ryhmien tavoitteena on kehittää käytännön työmenetelmiä, seurata kansainvälistä keskustelua ja mahdollistaa ammatillinen kasvu teemaan liittyen. Ryhmiä on perustettu esimerkiksi terveys-, opetusja lapsen oikeus -teemojen ympärille. CVA Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimintamalli. CWBA Child Wellbeing Aspirations. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvoinnin osa-alueet CWBtargets Child Wellbeing Targets. Lasten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät koko verkoston määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joita mitataan yhteisillä indikaattoreilla. Tavoitteiden ja mittareiden avulla osoitetaan koko globaalin verkoston vaikutus valituilla lasten hyvinvoinnin osa-alueilla. CWBO Child Wellbeing Outcomes. World Visionin määrittelemät lasten hyvinvointia tukevat tuotokset. ILO International Labour Organization. Kansainvälinen työjärjestö. HIV Human Immunodeficiency Virus LEAP Learning through Evaluation with Accountability and Planning. World Visionin ohjelmasuunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. Määrittelee standardit ja toimintaperiaatteet sekä sisältää ohjeet ja työkalut ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Learning Centre World Visionin temaattinen oppimiskeskus, joka dokumentoi tietyn teeman (esimerkiksi vaikuttamistyön) hyviä käytäntöjä, ajantasaista tietoa ja uutta tutkimusta sekä säilyttää tietoa ja edistää verkoston toimijoiden oppimista. LFA Logical Framework. Looginen viitekehys. SWV Suomen World Vision UM Suomen ulkoasiainministeriö WV World Vision WVDPA World Vision s Development Programme Approach. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa. Koostuu kahdeksasta askeleesta.

6

7 Tiivistelmä Suomen World Visionin (SWV) kehitysyhteistyöohjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi (jatkossa Ohjelma) on oikeusperustainen, lasten hyvinvointiin tähtäävä ohjelmastrategia. SWV:n tavoite on lasten oikeuksien toteutuminen ja lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen yhteisöissä ja perheissä. Tämä tarkoittaa sitä, että perheissä ja yhteisöissä huomioidaan lapsen oikeudet, lapsia kunnioitetaan ja rakastetaan. Lisäksi lapsilla on mahdollisuus laadukkaaseen terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, joka antaa heille riittävät tiedot ja taidot elämää varten. Lasten ravitsemus on parantunut ja perheillä on edellytykset huolehtia lapsistaan kohentuneen ruokaturvan ja toimeentulon ansiosta. Lasten osallistumismahdollisuudet ovat pysyvästi parantuneet, ja he voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Heidän yhteisönsä ovat myös vahvempia ja valmiimpia kohtaamaan mahdollisia kriisejä ja katastrofeja. SWV:n Ohjelma tukee World Vision -verkoston yhteistä, globaalia tavoitetta lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnista. Laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja indikaattorit 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden vähenemisestä ja ravitsemuksen paranemisesta, 11-vuotiaiden lukutaidosta sekä lasten kokemasta hyvinvoinnista ovat yhteiset. Verkosto pyrkii osoittamaan ja todentamaan toiminnan vaikuttavuutta näiden indikaattoreiden perusteella yhä selkeämmin yksittäisten ohjelmien ja hankkeiden tasolta aina globaalin verkoston tasolle asti. Ohjelma on lapsilähtöinen ja yhteisöperustainen. Lähestymme entistä vahvemmin yhteisöjä kumppanuuksia rakentaen. Jotta pysyvä muutos voi tapahtua, on valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, yhteisöryhmien, yksityisen sektorin sekä uskonnollisten yhteisöjen toimittava yhdessä kumppaneina. World Vision -verkoston ohjelmatyön lähestymistapa tarjoaa työkalut laadukkaiden kumppanuuksien rakentamiseen. Tavoitteena on vahvistunut kansalaisyhteiskunta, joka vaikuttaa päätöksentekijöihin ruohonjuuritasolla sekä kansallisella ja globaalilla tasolla. Ohjelmakaudella SWV jatkaa työtä kumppanimainaan Afrikassa Uganda ja Kenia, Aasiassa Intia ja Sri Lanka ja Latinalaisessa Amerikassa Peru ja Kolumbia. SWV:n ohjelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysohjelmissa. Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantieteelliselle alueelle, koostuu yleensä 1 5 hankkeesta ja kestää vuotta. Ohjelmakaudella kumppanimaissa voidaan toteuttaa myös erityishankkeita. Erityishankkeet ovat luonteeltaan pilotoivia ja ohjelmatyötä kehittäviä kenttälaboratorioita. Niitä voidaan toteuttaa osana aluekehitysohjelmaa tai laajemmin osana kumppanimaiden kansallisten ja aluetoimistojen toimintaa. Temaattisesti ne voivat liittyä esimerkiksi ammattikoulutukseen tai vammaisten lasten ja aikuisten oikeuksien toteutumiseen. Ohjelmatyön painopisteet tulevalla kaudella ovat vaikuttavuus, nuorisotyöllisyys ja ammatillinen koulutus sekä yhteistyö yksityisen sektorin kanssa. Teemat on valittu edellisen ohjelmakauden kokemusten sekä ohjelma- ja hankearviointien perusteella. Lisäksi niissä heijastuvat viimeaikainen suomalainen ja kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu. SWV:n ohjelmatiimi vastaa kehitysyhteistyön laadusta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tehokkaasta varojen käytöstä. SWV:n tukemat ohjelmat ovat täysin 7

8 suomalaisten rahoittamia. SWV:n henkilökunta osallistuu yhdessä kumppanimaiden kansallisten toimistojen kanssa ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, monitorointiin ja arviointiin. Lisäksi SWV on kehittänyt oman vaikuttavuuden arviointijärjestelmän. Ohjelmakaudella SWV pyrkii yhä aktiivisemmin osallistumaan verkoston ohjelmatyön kehittämiseen ja suomalaiseen kehityspoliittiseen keskusteluun. SWV:n toiminta on lähes kymmenkertaistunut kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Yksityinen rahoitus on kasvanut erityisesti suomalaisten kummien ansiosta. Yksityinen varainhankinta rakentuu tulevaisuudessakin säännöllisen lahjoittamisen varaan, kummiuteen sekä kasvavaan yhteistyöhön yrityssektorin kanssa. SWV:n strategiassa keskeisiä ovat vaikuttavuus, yhteisöt ja kumppanuudet. Kumppanuuksien avulla pyritään vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen sekä Suomessa että kohdemaissa. SWV luo Suomessa sidosryhmäyhteisöjä, jotka työskentelevät eri tavoin kehittyvien maiden lasten hyväksi. Asiantuntijuuden, innovatiivisuuden ja vahvan viestinnän avulla SWV pyrkii kasvattamaan laajenevaa verkostoa, jonka eri toimijat kansalaiset, yritykset, yhteisöt ovat yhdessä sitoutuneet poistamaan köyhyyttä ja edistämään lasten oikeuksien toteutumista. 8 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

9 1. Suomen World Visionin identiteetti, tehtävät ja toimintaa ohjaavat arvot Suomen World Vision (jatkossa SWV) on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka toimii kehitysmaiden yhteisöjen pitkäjänteisenä kumppanina parantaakseen pysyvästi lasten elinoloja ja edistääkseen lasten oikeuksia. SWV:n visio on: Jokaisella lapsella mahdollisuus elämässä. Jokainen mukana suuressa tehtävässä. Järjestö on määritellyt tehtävänsä seuraavasti: Tuemme kehitysmaissa yhteisöjen kestävää kehitystä, joka parantaa erityisesti lasten elinoloja. Välitämme humanitaarista apua luonnonkatastrofien ja konfliktien uhreille. Edistämme oikeudenmukaisuutta työskentelemällä köyhyyden syiden poistamiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Vaikutamme väkivallan vähentämiseen sen kaikissa muodoissa ja tuemme sovinnonrakentamista. Tiedotamme köyhyydestä ja sen syistä sekä työstä köyhyyden vähentämiseksi. Keräämme varoja työhön kehitysmaissa ja rohkaisemme suomalaisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön. Toimimme kristillisen lähimmäisenrakkauden pohjalta ja edistämme kumppanuutta ja toivon ilmapiiriä. Toimintaamme ohjaavat seuraavat arvot: Kristilliset arvot ovat toimintamme pohja. Keskitymme köyhyyden poistamiseen lasten elämästä. Kohtaamme ihmisen lähimmäisenä. Palvelemme vastuullisesti. Sitoudumme yhteisöllisyyteen. Toimimme tehokkaasti. SWV tekee lapsilähtöistä ja yhteisöperustaista pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, viestii ja vaikuttaa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimittaa humanitaarista apua sekä tarjoaa suomalaisille kanavan kehittyvien maiden lasten tukemiseen. SWV edistää kristillisten arvojen pohjalta toivoa ja kumppanuutta ja toimii kaikkein eniten apua tarvitsevien ihmisten hyväksi uskontoon, etniseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. SWV tekee yhteistyötä kaikkien järjestön yleiset tavoitteet jakavien tahojen kanssa. Järjestö on tehnyt kehitysyhteistyötä ja kehityspoliittista vaikuttamista vuodesta Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja järjestön hankkeille on myönnetty vuodesta 1985, ja vuodesta 2003 alkaen SWV on ollut ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö. SWV on itsenäinen osa kansainvälistä World Vision -verkostoa (WV), joka toimii lähes sadassa maassa. World Visionin kumppanimaat muodostavat yhdessä maailman suurimman kehitysyhteistyötä tekevien kummilapsijärjestöjen verkoston. WV on myös merkittävä globaali humanitaarisen avun toimija. Ohjelmatyössä 9

10 SWV:n yhteistyökumppanina on aina paikallinen World Vision, joka toimii ja on läsnä yhteisöissä. Sen kumppaneina toimivat paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ja järjestöt. Kansainvälisen verkostonsa lisäksi SWV tekee yhteistyötä Suomessa ja Euroopan unionissa erityisesti lapsikeskeisten ja muiden kumppanuusjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, Plan Suomi Säätiön ja Suomen Unicefin kanssa. SWV on Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry:n (Kepa), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry:n ja Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n (VaLa) jäsen sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kumppanuusjärjestö. SWV on määritellyt oman kristillisen identiteettinsä (Liite 1) ja laatinut toiminnallistamisohjeen, jossa varojen käytöstä kohdemaissa ohjeistetaan tarkemmin 1. Järjestönä SWV katsoo, että lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle kaikkien sidosryhmien kanssa, niin etelässä kuin pohjoisessa, rakentuu avoimuuteen toimintaa ohjaavista motiiveista ja arvoista. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moniääninen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle kaikkien sidosryhmien kanssa. SWV:n toiminta on kasvanut vuodesta 2002 lähes kymmenkertaiseksi ja julkisen rahoituksen osuus kokonaistuloista on laskenut vuosittain. Vuonna 2010 julkisen rahoituksen osuus tuloista oli 42 prosenttia. Voimakas kasvu on saatu aikaan investoimalla järjestön tunnettuuden kasvattamiseen sekä laadukkaaseen kehitysyhteistyöhön. Ohjelmakaudella pyritään viestintä- ja vaikuttamistoimintoja tehostamalla lisäämään edelleen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa myös Suomessa. Ohjelmakaudella järjestö panostaa myös toiminnan tehokkuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen entisestään. Panostukset suunnataan erityisesti tiedonhallintaan sekä prosessien tehostamiseen. Tavoitteena on, että ruohonjuuritasolla tapahtuva kehitys ja vaikutukset voidaan viestiä suomalaisille tavalla, joka vahvistaa yhteisöllisyyden sekä auttamisen kulttuuria myös Suomessa. Kehitysyhteistyöohjelma on osa SWV:n kokonaisstrategiaa. SWV:n strategiakauden painopisteet ovat vaikuttavuus, yhteisöt ja kumppanuudet. Vaikuttavuus tarkoittaa, että työmme on tehokasta, kestävää ja luo pysyviä Kuvio 1. SWV:n kokonaistulokehitys ,000,000 10,000,000 Toteutunut Budjetti 8,000,000 6,000,000 4,000,000 2,000, Vuosi 1. Tilattavissa: asiakaspalvelu@worldvision.fi 10 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

11 Kuvio 2. Suomen World Visionin strategian viitekehys Missio Visio Arvot Identiteetti Päämäärä 2014 Painopisteet 5-vuotinen budjettiennuste Vaikuttavuus Kumppanuudet Kehitysyhteistyöohjelma Yhteisöt Kansainvälinen WV:n strategia Sidosryhmästrategia Mittarit Varainhankintastrategia Prosessit, toiminnan suunnittelu muutoksia sekä Suomessa että kumppanimaissamme. Yhteisöllisyys tarkoittaa, että luomme suomalaisia sidosryhmäyhteisöjä, jotka työskentelevät kehittyvien maiden lasten hyväksi eri tavoin. Kehittyvissä maissa tuemme yhteisöjä omaehtoisessa lapsilähtöisessä työssä, jotta lasten asema ja hyvinvointi paranisivat pysyvästi. Kumppanuudet ovat keskeinen tapamme toimia. Kumppanuuksia luomalla ja niiden avulla saavutamme sekä vaikuttavuutta että tehokkuutta. Oikeiden kumppaneiden kanssa toimien saamme aikaan pysyviä tuloksia. SWV on organisaatio, jonka tehtävänä on mahdollistaa kehittyvien maiden lapsille parempi tulevaisuus yhdessä mahdollisimman laajan joukon kanssa. Suomessa tapahtuvassa viestinnässä haluamme ilmaista identiteettimme entistäkin selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Haluamme, että kristillinen arvopohjamme nähdään lähimmäisenrakkauden, oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja toivon lähteenä. Tämä on myös se näkökulma, jota haluamme ylläpitää yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ohjelmakaudella panostamme dialogiin kansainvälisen verkostomme kanssa siten, että suomalainen lisäarvomme tulee selkeämmin esille ja saa painoarvoa globaalissa toiminnassamme. Kiinnitämme erityistä huomiota myös kristillisen identiteettimme viestimiseen sekä toiminnallistamiseen ohjelmatyössä. Tämä tarkoittaa erityisesti dialogin jatkamista ohjelmamaidemme sekä kansainvälisen verkoston kanssa siitä, miten holistinen kehitysnäkemyksemme ilmenee eri konteksteissa. 11

12

13 2. Suomen World Vision kehitysyhteistyön toimijana, työn lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus 2.1 Suomen World Vision osana kansainvälistä World Visionia sekä suomalaista kansalaisjärjestökenttää SWV on itsenäinen osa laajaa kansainvälistä World Vision -verkostoa. Verkosto toimii yli sadassa maassa. Se on federalistinen, itsenäisten toimijoiden yhteenliittymä. SWV neuvottelee ohjelmat ja hankkeet kahdenvälisesti kumppanimaiden kanssa, ja ne ovat kokonaan suomalaisten rahoittamia. World Visionin kansainvälinen toimisto vastaa verkoston visiosta ja missiosta, kehitysyhteistyömenetelmien kehittämisestä, strategisesta suunnittelusta 2 sekä laadunvarmistuksesta yhteistyössä eri toimistojen kanssa (kehittyvien maiden ja itäisen Euroopan kansalliset toimistot, seitsemän aluetoimistoa sekä varoja keräävät tukitoimistot). Kansainvälinen toimisto toimii verkostomaisesti ja sen henkilökuntaa työskentelee yli 70 maan toimistoissa. Sen rooli on koordinoida yhteistyötä ja kehittämisprosesseja sekä palvella World Visionin toimistoja. World Visionin vahvuus on läsnäolo yhteisöissä: paikallisen World Visionin ohjelma- tai hankehenkilökunta asuu yleensä alueilla, joilla työtä tehdään. Käytössä on myös mekanismit, joiden avulla paikallistason tietotaitoa voidaan hyödyntää koko verkostossa. Niitä ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön keskeisiin teemoihin liittyvät temaattiset vertaisryhmät (CoP) ja kansainvälisen toimiston koordinoimat työryhmät kuten Global Program Effectiveness Team (GPET), joka kehittää WV:n kehitysyhteistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Ryhmät koostuvat tukitoimistojen, kansallisten toimistojen, aluetoimistojen ja kansainvälisen toimiston edustajista. Temaattiset vertaisryhmät ja kansainväliset työryhmät mahdollistavat myös suomalaisen lisäarvon jakamisen sekä paikallis- että globaalin World Vision -verkoston tasoilla. SWV:n henkilökuntaa on ohjelman kirjoitushetkellä mukana muun muassa lasten suojelun ja oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja vammaiskysymysten temaattisissa ryhmissä sekä vaikuttavuustyöryhmässä. Verkostossa arvioidaan säännöllisesti kaikkien toimistojen toimintaa ja annetaan kehittämissuosituksia. SWV:n toimintakyky arvioitiin Arviointi kattoi ohjelmatyön, yhteistyösuhteet, humanitaarisen avun, prosessien hallinnan ja varainhankinnan. Arvioinnin suositukset on huomioitu kehitysyhteistyöohjelmassa. Lisäksi verkostossa tehdään määräajoin vertaisarviointi, jossa tarkastellaan kunkin toimiston linjauksia suhteessa yhdessä sovittuihin asioihin, kuten arvoihin, visioon ja missioon. Samalla toteutetaan hallinnon arviointi. SWV huomioi toiminnassaan keskeiset kansainvälisen ja suomalaisen kehityspolitiikan linjaukset. Osana World Vision -verkostoa SWV on kansainvälisesti aktiivinen toimija ja vaikuttaja. Verkostolla on esimerkiksi toimistot, jotka seuraavat kehityspoliittista dialogia EU:ssa ja YK:ssa ja pyrkivät vaikuttamaan kehityspolitiikkaan niin, että lasten näkökulma tulee huomioiduksi. SWV on sekä itsenäisenä toimistona että osana verkostoa sitoutunut keskeisimpiin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ohjaaviin periaatteisiin, sopimuksiin, 2. Strateginen suunnittelu sisältää muun muassa vision mukaisten lasten hyvinvointiin tähtäävien määrällisten ja laadullisten tavoitteiden (CWBA) asettamisen ja talous- sekä henkilöresurssoinnin aluetoimistoihin. 13

14 Citizen Voice and Action on World Visionin kansalaisvaikuttamisen toimintamalli, jossa edistetään dialogia viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Yhteisöjen valmiuksia kehitetään niin, että ihmiset oppivat arvioimaan julkisista palveluista vastaavien viranomaisten toimintaa. Samalla he oppivat haastamaan viranomaisia tuottamaan palveluja lain edellyttämällä tavalla. Dialogin tuloksena Ugandan Tororossa yksi koulu on jo saanut ensimmäisen naisopettajansa tytöille roolimalliksi. Lisäksi Kirewan kylään saatiin uusi maatalousneuvoja ja kylän klinikalle pätevä viranhaltija.

15 toimintasuunnitelmiin ja julistuksiin. 3 Kehityspoliittisesta näkökulmasta kehitysyhteistyöohjelmassa heijastuvat selkeimmin vuosituhattavoitteet, Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma ja Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus. Lapsen oikeuksia tarkastellaan syvällisemmin seuraavassa kappaleessa. SWV:n kumppaniensa kanssa toteuttamat aluekehitysohjelmat ja erityishankkeet edistävät vuosituhattavoitteita ja erityishankkeet antavat lyhytaikaisen lisäpanoksen esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen tai toimivat ohjelmatyötä kehittävinä kenttälaboratorioina. Suomen hallituksen kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti jatketaan pyrkimyksiä tukea kehitystä, joka on sosiaalisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Lisäksi ohjelmissa korostuu ihmisoikeuksien toteutuminen. Ohjelmassa huomioidaan läpileikkaavina teemoina naisten ja tyttöjen asema, helposti syrjäytyvien ryhmien tasa-arvoinen kohtelu ja osallistumismahdollisuudet sekä hiv ja aids -kysymykset. Suomen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa ja Kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa korostetaan kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen, kumppaneiden kapasiteetin vahvistamisen, avun tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja julkishallinnon yhteistyön teemoja. Samat teemat on päätetty ottaa SWV:n kehitysyhteistyöohjelman painopisteiksi sisäisten ja ulkoisten ohjelma-arviointien sekä kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Linjaukset ovat samansuuntaisia myös verkoston uusien toimintamallien ja lähestymistapojen kanssa. Esimerkiksi Citizen Voice and Action (CVA) -toimintamalli aktivoi kansalaisyhteiskuntaa varmistamaan, että valtion palveluiden järjestämisvastuu toteutuu ja että viranomaiset toimivat vastuullisesti. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa perustuu ajatukselle, että ohjelmasuunnittelun kaikissa vaiheissa kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto ovat aktiivisesti mukana. SWV on tehnyt yritysyhteistyötä suhteellisen pitkään ja sitä kehitetään tulevalla ohjelmakaudella pysyvien työpaikkojen synnyttämiseksi kehittyviin maihin. SWV:llä on vahva rooli Base of the Pyramid (BoP) -toimintamallissa, jonka tarkoituksena on edistää kestäviä ja käyttäjälähtöisiä liiketoimintainnovaatioita kehittyvien maiden markkinoilla. Suomalaisessa kehityspoliittisessa keskustelussa sekä kansalaisjärjestökentässä SWV toimii aktiivisena vaikuttajana ja yhteistyökykyisenä kumppanina. Laaja kansainvälinen verkosto, läsnäolo yhteisöissä, pitkä kokemus ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa mahdollistavat käytännön kautta hankitun ja tutkittuun tietoon perustuvan osallistumisen poliittiseen keskusteluun ja järjestöyhteistyöhön. SWV pitää erityisesti esillä lasten näkökulmaa kaikessa toiminnassa ja on aktiivisesti mukana kumppanuus- ja muiden kansalaisjärjestöjen yhteisissä työryhmissä. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa SWV:llä on meneillään yhteinen Älä pese käsiäsi -vaikuttamiskampanja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Uusia strategisia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia kartoitetaan alkavalla ohjelmakaudella. 2.2 Lapsen oikeudet SWV:n työn oikeutuksena Kehitysyhteistyön tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeutuksesta käydään jatkuvaa keskustelua. SWV lähtee siitä, että yleisestä ihmisoikeusjulistuksesta nouseva Lapsen oikeuksien sopimus antaa järjestölle oikeutuksen toimia niin omassa toimintaympäristössään Suomessa kuin kumppanimaissakin lasten aseman pysyväksi parantamiseksi ja heidän oikeuksiensa edistämiseksi. SWV:n kehitysyhteistyöohjelma rakentuu lapsen oikeuksien perustalle. Tämä heijastuu myös SWV:n strategiassa, koko kansainvälisen verkoston työlleen asettamissa tavoitteissa ja ohjelmatyössä. Lasten mielipiteet huomioidaan ohjelmia ja hankkeita suunniteltaessa sekä niitä toteutettaessa ja arvioitaessa. Yhteiskunnan resursseja on käytettävä niin, että lasten aseman turvaamiseen ja parantamiseen suunnataan niistä riittävä osa. Lapsia on suojeltava ja heille on annettava mahdollisuus osallistua ja ilmaista mielipiteensä 4. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla World Vision toimii pitkäjänteisesti muuttaakseen sellaisia asenteita, arvoja, rakenteita ja lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat haitallisesti lasten elämään ja ehkäisevät heidän oikeuksiensa toteutumista. 3. Esimerkiksi Suomen hallituksen kehityspoliittinen ohjelma, vuosituhattavoitteet, Pariisin julistus, Accran toimintaohjelma, Ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus, Code of Conduct, Sphere Standards. 4. Provision, Protection and Participation 15

16 Kansainvälisesti tunnustetut lapsen oikeudet ja niihin liittyvät periaatteet huomioidaan SWV:n ohjelmatoiminnassa hankkeiden alkukartoituksista niiden loppuarviointeihin. Järjestön oikeusperustainen ohjelmatyö asettaa lapsen oikeuksien toteutumisen keskiöön ja pyrkii voimaannuttamaan lapsia osallistamalla heitä ikänsä edellyttämällä tavalla. Tällöin lapset oppivat vaikuttamaan asioihin ja antamaan oman panoksensa terveen ja hyvinvoivan kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Lasten osallistamishankkeita on käynnissä monissa SWV:n kehitysyhteistyön kohdemaissa, kuten Intiassa.

17 2.3 Lapsilähtöisyys ja lasten äänen kuuleminen Lapsilähtöisyys World Vision -verkostossa tarkoittaa sitä, että toimintamme suunnitellaan ja resurssit kohdennetaan edistämään lasten hyvinvointia. Yhteisön kehittämistä lähestytään lapsen tarpeista ja oikeuksista käsin. Kaikki toiminnot eivät kuitenkaan välttämättä kohdistu suoraan lapsiin. Esimerkiksi vanhempien tai huoltajien toimeentulon kohentuessa lasten mahdollisuus käydä koulua, saada monipuolista ravintoa ja terveydenhuoltoa paranee. Kaiken toiminnan päämääränä on lasten aseman parantaminen ja heidän oikeuksiensa toteutuminen. Lapsiköyhyys määritellään hyvinvoinnin edellyttämien aineellisten, henkisten ja hengellisten sekä sosiaalisten voimavarojen puutteena lasten elämässä. Tämän vuoksi lasten oikeudet eivät toteudu, eivätkä he pysty osallistumaan täysivaltaisina ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Lapset elävät ympäristöissä, joissa asenteet, valtarakenteet, lainsäädäntö ja taloudelliset resurssit vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, eikä heillä ole juridista tai taloudellista valtaa, ja siksi he myös kärsivät köyhyydestä eri tavalla kuin aikuiset. Lasten köyhyydellä on kauaskantoiset seuraukset heidän elämässään, jollei köyhyyden kierrettä katkaista. World Vision haluaa yhdessä huoltajien, vanhempien, yhteisöjen, valtionhallinnon ja muiden toimijoiden kanssa varmistaa, että lapsi voi varttua ympäristössä, joka tukee hänen henkistä, tiedollista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystään. Kiinnitämme toiminnassamme yhä enemmän huomiota kaikkein haavoittuvimpiin lapsiin, joiden hyvinvointia ja kehittymistä uhkaavat äärimmäiset lapsen oikeuksien loukkaukset. Kokemuksen ja tutkimusten perusteella kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä ovat muun muassa kadulla elävät ja työskentelevät, seksuaalisesti hyväksikäytetyt, työvoimana käytetyt, ilman huoltajaa elävät, aliravitut, vammautuneet ja konfliktien keskellä elävät lapset. Lapsilähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että lapset nähdään aktiivisina osallistujina ja voimavarana. He eivät ole kehitysyhteistyön passiivisia kohteita. Lapset voivat vaikuttaa ympäristöönsä ja toimia esimerkiksi vertaisjohtajina. Lapsi, joka oppii varhaislapsuudesta asti osallistumaan, vaikuttamaan ja kantamaan vastuuta ikänsä edellyttämällä tavalla, antaa tulevaisuudessa oman panoksensa terveen ja oikeudenmukaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Näin kehitys rakentuu kestävälle pohjalle. 2.4 Yhteisöperustaisuus ja kumppanuudet Yhteisö vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten hyvinvointiin. Lasten asemaa ja hyvinvointia voi parantaa pysyvästi vain kohdistamalla apu koko yhteisöön, ei pelkästään yksilöihin. Siksi esimerkiksi kummimaksuina kerättävä tuki ei kohdistu yksittäiseen lapseen, vaan sillä rahoitetaan koko yhteisöä kehittäviä toimintoja. Yhteisöt ovat ensisijaisesti vastuussa omasta kehityksestään. SWV yhdessä paikallisen kumppanin kanssa tukee ja vahvistaa yhteisön omaa kehitystä. Kehitys on kestävää silloin, kun yhteisö tunnistaa köyhyyden perimmäiset syyt sekä kehittää toimintaympäristöön sopivat ja resurssiensa mukaiset ratkaisumallit niiden poistamiseksi. Yhteisöt ovat myös avainasemassa hyvän hallinnon periaatteiden toteutumisessa. Ne voivat vaatia poliittiselta johdolta vastuunkantoa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa sekä hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista. World Visionin työ yhteisöissä perustuu WV:n ohjelmatyön lähestymistapaan (World Vision s Development Programme Approach WVDPA). Sen keskeisin ajatus on kumppanuus yhteisön sekä siinä toimivien ryhmien, valtion viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kumppaneina voivat olla esimerkiksi oma-apuryhmät, valtion viranomaistahot, yksityisen sektorin toimijat, kansalaisjärjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Kun yhteistyön aloittamista harkitaan, sitä pohditaan yhdessä kaikkien sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat mukana tai kiinnostuneita lasten hyvinvoinnin pysyvästä edistämisestä. Yhteistyön suunnittelu kuvataan WVDPA -mallissa kahdeksan askeleen polkuna. Polku etenee suunnitellusti tutustumisvaiheesta ongelmien tunnistukseen, yhteiseen suunnitteluun ja yhteistyön aloittamiseen saakka. Liitteessä 3 on tarkempi kuvaus askeleista. 17

18 World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa (WVDPA) perustuu ajatukselle, että ohjelmatyön kaikissa vaiheissa kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja julkishallinto ovat aktiivisesti mukana. WVDPA-mallissa yhteistyön suunnittelu kuvataan kahdeksan askeleen polkuna. Ensin yhteisön eri toimijat sitoutetaan toimimaan yhdessä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi, minkä jälkeen tunnistetaan alueen kehitystä vaativat ongelmat ja sovitaan yhteistyön yksityiskohdista kuten toiminnan toteutuksesta, hallinnosta ja seurannasta sekä lopulta myös hankkeen siirtymävaiheesta.

19 2.5 Lasten hyvinvoinnin paraneminen globaalina tavoitteena Tavoitteemme on lasten, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä. Koko World Vision -verkostoa ohjaavaksi tavoitteeksi on asetettu lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen. Lasten hyvinvoinnin kehittymistä tarkastellaan neljällä osa-alueella: terveys, koulutus, lasten osallistuminen ja suojelu 5 sekä rakkauden kokeminen ja sosiaaliset suhteet (Child Wellbeing Aspirations). Jokaiselle hyvinvoinnin osa-alueelle on määritelty sitä tukevat tuotokset (Child Wellbeing Outcomes) ja muutosta todentavat mittarit (Compendium of Indicators). Viime vuosina toteutetut laajat uudistukset koko verkostossa ovat tähdänneet siihen, että aluekehitysohjelmat, erityishankkeet, kansalliset toimistot, aluetoimistot ja kansainvälinen toimisto suunnittelevat strategiansa ja toimintansa tukemaan näitä tavoitteita. SWV:n strategia ja kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet on muotoiltu niin, että niistä käy ilmi tukitoimistomme osuus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. 2.6 Yksilöiden ja yhteisöjen voimaantuminen kehityksen keskiössä Kehitysyhteistyön historia on osoittanut, että pysyvän muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Kehitysyhteistyön muutosta alkuajoista voisikin kärjistäen kuvailla siirtymisenä tulonsiirroista ja infrastruktuurin rahoittamisesta kapasiteetin vahvistamiseen ja kehityskumppaneiden omien tavoitteiden tukemiseen. Tosiasia on kuitenkin edelleen se, että pysyvän sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen ja sen luotettava todentaminen on haasteellista ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Kehitysyhteistyön painopiste on siis siirtynyt kohti kapasiteetin vahvistamista, koulutusta ja kumppanuuksia. Käytännössä näyttää kuitenkin siltä, että koulutuksen ja kapasiteetin vahvistaminen ei pelkästään riitä tuottamaan myönteistä kehitystä. Pysyvään muutokseen tarvitaan innovaatioita, muutoksia arvoissa ja asenteissa sekä (toiminta)kulttuurissa. Niitä ei voi tuottaa ulkoapäin. Yksilöiden ja yhteisöjen on itsenäisesti muututtava. Tätä prosessia voi tukea ja muutokseen haastaa. SWV:n ohjelmatoiminta perustuu ajatukseen, että voimaantuneet 6 yksilöt ja yhteisöt voivat synnyttää ja ylläpitää myönteistä muutosta. Ne kykenevät tunnistamaan alueensa kehitysongelmia ja hahmottamaan niihin sopivia ratkaisuja. Voimaantuneet yksilöt ja yhteisöt ohjaavat oma-aloitteisesti olemassa olevia voimavaroja elinolojen 5. Lasten suojelu (Child Protection) ymmärretään World Vision -verkostossa laaja-alaisena käsitteenä. Se sisältää viralliset lastensuojelumekanismit sekä formaalit ja informaalit lasten turvallisuutta sekä hyvinvointia edistävät toimet. 6. Voimaantuminen on käännös englanninkielen sanasta empowerment. Sanaa voimaantuminen käytetään silloin, kun termi viittaa yksilön sisäisiin prosesseihin ja tilaan. Termiä voimaannuttaminen käytetään silloin, kun viitataan sellaisiin toimiin ja ympäristötekijöihin, joilla voimaantumista pyritään edistämään. Ympäristössä olevat tekijät voivat katalysoida ja tukea sisäisen voimantunteen syntymistä. Voimaantumista ei voida kuitenkaan synnyttää ihmisen ulkopuolelta. Voimaantunut ihminen kykenee tunnistamaan esimerkiksi köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja mieltämään omaan elämäntilanteeseensa sopivia ratkaisumalleja näihin ongelmiin. Hän tunnistaa itsessään ja ympäristössään resursseja, joita hän voi hyödyntää omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvissä ratkaisuissa. Voimaantuneella ihmisellä on kyky asettaa toiminnalleen rakentavia päämääriä ja pitäytyä niissä vaikeissakin olosuhteissa sekä pettymysten ja epäonnistumisten sattuessa. Voimaantunut ihminen kykenee toimimaan rakentavasti sosiaalisissa verkostoissa. Yksilön voimaantumista indikoivat useat eri tekijät. Yksittäisenä tekijänä mikään niistä ei ole riittävä kuvaamaan voimaantunutta henkilöä. Sisäinen voimantunne syntyy usean tekijän dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus katalysoi tai ehkäisee sisäisen voimantunteen syntyä. Voimaantumista indikoivat tekijät voidaan luokitella 1) konatiivisiksi: itsesäätely, päättäväisyys, halu oppia, itsearviokyky, motivaation hallintakyky, päämäärätietoisuus, tehokkuususkomukset 2) kognitiivisiksi: tieto, ymmärrys, ajattelukyky, näkemys (tiedon perusteella), kyky hallita sisäisiä kognitiivisia prosesseja ja 3) affektiivisiksi: uteliaisuus, rehellisyys, optimismi, rohkeus. Järvinen, Tomi: Empowerment - A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships (Empowerment - Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyökumppanuuksien haasteena). Acta Universitatis Tamperensis; 1244, Tampere University Press, Tampere (väitöskirja) 19

20 parantamiseksi. Ne kykenevät arvioimaan ja haastamaan viranomaisten toimia ja tarvittaessa lisäämään poliittista painetta asioiden muuttamiseksi. Ohjelmatyön logiikkaa käsittelevässä kolmannessa luvussa esitellään SWV:n ohjelmakauden välitön tavoite ja sen mahdollistavat ohjelmatuotokset. Tavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja aseman pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä. Tämä on mahdollista, kun lasten mahdollisuudet saada riittävät tiedot ja taidot elämää varten, osallistua ja elää turvallista ja tasapainoista elämää yhteisöissä, olla laadukkaan terveydenhuollon piirissä, kokea rakkautta ja selviytyä mahdollisista kriiseistä paranevat (Ohjelmatuotokset). Voimaantuneet yhteisöt kykenevät yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtimaan näiden mahdollisuuksien paranemisesta. Aikuisten vastuulla on luoda lapsille voimaantumisen mahdollistava ympäristö. Voimaantuneet lapset kykenevät tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä, suojelemaan itseään, hallitsemaan tunteitaan ja kommunikoimaan ajatuksiaan. Heillä on riittävät työelämävalmiudet eli kyky oppia ja soveltaa opittua. He kykenevät solmimaan myönteisiä ihmissuhteita ja toimimaan toisten ihmisten hyväksi. He arvostavat muita ihmisiä, huolehtivat ympäristöstään ja kykenevät asettamaan tavoitteita elämälleen. Heidän asenteistaan ja toiminnastaan välittyy toivo. SWV tarjoaa ulkoisia voimavaroja yksilöiden ja yhteisöjen oman toiminnan tukemiseen ja vahvistamiseen. Toiminta yhteisöissä ei kuitenkaan rakennu niiden varaan. Koska voimaantuminen on moniulotteinen psykososiaalinen ilmiö, SWV pyrkii myös kehittämään sen arviointia yhdessä kumppaniensa kanssa. SWV on laatinut oman lasten ja yhteisöjen voimaantumisen arviointia helpottavan matriisin, jossa korostuu erityisesti lasten näkökulma (Liite 4). edistää lasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Vaikuttamistyötä tehdään Suomessa, kumppanimaissa ja globaalisti kansainvälisen World Vision -verkoston koordinoimana. SWV on mukana verkostoissa ja ryhmissä, jotka edistävät kehitysyhteistyön vaikuttavuutta yleensä ja erityisesti lasten huomioimista sen sisällössä. Vaikuttamistyötä tehdään ja yhteiskuntasuhteita hoidetaan yhdessä kansainvälisen World Vision -verkoston kanssa muun muassa YK:ssa, Euroopan unionissa ja kumppanimaissa kansallisen World Visionin kanssa. Kumppanimaiden kansalliset toimistot pyrkivät toimintaympäristönsä huomioiden vaikuttamaan paikallistasolla ohjelmien ja erityishankkeiden kautta lasten hyvinvointia edistäviin toimijoihin ja järjestelmiin. Kansalliseen lainsäädäntöön vaikutetaan paikallisesta ohjelmatyöstä nousevaan kokemukseen nojaten. Suomessa, kumppanimaissa ja kansainvälisellä tasolla toimitaan yhteistyössä erityisesti sellaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa, jotka toimivat lasten oikeuksien toteutumiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. World Vision -verkoston Child Health Now -vaikuttamiskampanja, joka tähtää alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuuden vähentämiseen, on esimerkki vaikuttamistyöstä, joka toimii kansainvälisellä, kumppanimaiden kansallisilla ja suomalaisella tasolla. Yhdessä YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa World Vision pyrkii siihen, että etelän ja pohjoisen hallitukset lisäävät lainsäädännöllisiä toimia ja taloudellista panostusta lasten terveydenhuollon varmistamiseksi. Suomessa World Vision toimii kampanjan tiimoilta yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Älä pese käsiäsi on yhteinen pitkäkestoinen kampanja, jonka päämääränä on saada lapsikuolleisuuden vähentäminen Suomen keskeisimmäksi ja kiireellisimmäksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi Vaikuttamistyötä yhteisöistä globaalille tasolle Vaikuttamistyö nähdään SWV:ssa sellaisena yhteiskunta-, kumppanuus- ja sidosryhmäsuhteiden hoitamisena, joka World Vision -verkoston toinen globaali vaikuttamisteema on lasten hyvinvoinnin (huolenpidon, suojelun ja osallistumisen) turvaaminen yhteisöissä. 8 Strategiatyö jatkuu yhä, mutta periaatteet huomioidaan jo SWV:n ohjelmatyössä. Päämäärät ja keinot on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Keskeisimmät elementit on esitetty kuviossa äläpesekäsiäsi.fi/ 8. CPP Advocacy Strategy Discussion paper v CPP = Children are: Cared for, Protected, Participate. 20 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

21 Kuvio 3. World Visionin vaikuttamistyön osa-alueet lasten hyvinvoinnin edistämisessä rgb Kaikkien lasten huomioiminen / syrjinnän ehkäiseminen Lapset huomioon ottava hallinto Laadukkaat julkiset ja kansalaisyhteiskunnan järjestämät palvelut lapsille Oikeudenmukainen ja lapset huomioiva yhteisten resurssien kohdentaminen Lapset voivat osallistua ja heidän mielipiteensä huomioidaan Vaikuttamistyö perustuu Lapsen oikeuksien sopimuksen antamaan mandaattiin ja näkemykseen siitä, että lapset voivat itse edistää aktiivisesti oikeuksiensa toteutumista. Lasten hyvinvoinnin pysyvä turvaaminen yhteisötasolla edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja rakenteissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti heidän elämäänsä. 9. SWV haluaa kaikella toiminnallaan vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Varainhankinta, asiakaspalvelu, viestintä, hallinto ja ohjelmatyö vaikuttavat suomalaisiin sidosryhmiimme ja mahdollistavat heidän kanssaan vaikuttamisen kumppanimaissamme. Vaikuttaminen lasten oikeuksien toteutumiseksi ja heidän asemansa parantamiseksi on siis asenteemme kaikessa, mitä teemme. 9. Systeeminen lähestymistapa. 21

22 22 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

23 3. Kehitysyhteistyöhjelma lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumiseksi Vertailua edelliseen ohjelmakauteen Edellinen SWV:n Uudistavan kehityksen ohjelma ja tässä esitettävä ohjelma ovat osa samaa jatkumoa. Keskeisimmät toimintaperiaatteet oikeusperustaisuus, lapsilähtöisyys ja yhteisöperustaisuus ovat pysyneet samoina ja ne esiteltiin luvussa 2 yhteisinä WV-verkoston toimintaperiaatteina. Lapsen oikeuksien sopimus on nostettu koko verkostossa ja SWV:n Ohjelmassa aiempaa selkeämmin kaiken toiminnan perustaksi. Uutta on myös verkoston yhteinen, selkeä tavoitteenasettelu. Ohjelmatyötä kuvaava tavoitepuu (LFA) kuviossa 5 on rakennettu siten, että SWV:n pitkän tähtäimen kehitystavoite on WV-verkoston tavoite. SWV:n ohjelmatyö antaa oman panoksensa koko verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin voidaan entistä paremmin osoittaa ja todentaa koko verkoston työn vaikuttavuutta. SWV:n Ohjelman painopisteiden rooli on muuttunut aiemmasta ohjelmakaudesta. Niitä ei enää linkitetä suoraan erityishankkeisiin. Painopisteet on valittu edellisen ohjelmakauden kokemusten, ohjelma-arviointien, itsearvioinnin ja kehityspoliittisen keskustelun perusteella. Erityishankkeille on määritelty pilotoiva ja työtä kehittävä funktio; käytämme niitä kenttälaboratorioina. 3.2 Ohjelman valmistelu Ohjelman valmistelu aloitettiin syyskuussa Syyslokakuussa SWV:n aluetiimit pitivät ohjeistetut työpajat, joissa pohdittiin edellisen ohjelmakauden kokemuksia ja tuloksia sekä hahmoteltiin sisältöjä ja teemoja, jotka tulisi huomioida uudessa Ohjelmassa. Marraskuussa 2010 järjestettiin koko SWV:n ohjelmatiimiä koskeva työpaja, jossa oli mukana varainhankinnan, hallinnon, yhteiskuntasuhteiden, viestinnän ja asiakaspalvelun edustajat. Työpajan tuotokset kerättiin yhteen ohjelmasuunnittelun raaka-aineeksi. Samaan aikaan aluetiimien edustajat keskustelivat aluekehitysohjelmien henkilökunnan, kumppanimaiden kansallisten toimistojen avainhenkilöiden ja Suomen edustustojen virkailijoiden kanssa Ohjelman sisällöstä. Aasian aluepäällikkö osallistui laajaan India Round Table -konsultaatioon, jossa oli myös tilaisuus keskustella ohjelman sisällöstä ja painotuksista. Paikalla oli noin 60 Intian kansallisen toimiston ja aluetoimiston edustajaa sekä edustajat Australian, USA:n, Britannian, Kanadan, Korean, Saksan, Uuden Seelannin ja Suomen tukitoimistoista. Ohjelman sisältöön ovat vaikuttaneet World Vision -verkoston toimintaperiaatteet ja tavoitteet, ulkoasiainministeriön linjaukset ja ohjeistukset, World Visionin alue- ja kansallisten toimistojen strategiat sekä kansainvälinen ja suomalainen kehityspoliittinen keskustelu. 3.3 Ohjelman toteuttaminen SWV:n ohjelmaa toteutetaan pääasiassa aluekehitysohjelmissa. Aluekehitysohjelma keskittyy rajatulle maantieteelliselle alueelle, koostuu yleensä 1 5 hankkeesta ja kestää vuotta. Aluekehitysohjelman sisällä olevat hankkeet voivat olla lyhytkestoisempia. Ne parantavat pysyvästi terveydenhuoltoa, lasten osallistumista ja suojelua, koulutusta, sosiaalistumista, perheiden toimeentu- 23

24 Kuvio 4. Kehitysyhteistyöohjelman valmisteluprosessi Kumppanimaiden kansalliset köyhyydenvähentämisohjelmat Edellisen ohjelmakauden väli- ja loppuarvioinnit, ohjelmatyön itsearvioinnit SWV:n aluetiimien työpajat WV-verkoston toimintaperiaatteet Kumppanikonsultaatiot: kansalliset toimistot, ohjelma- ja hankehenkilökunta Ohjelma SWV:n laaja työpaja: ohjelma, varainhankinta, tiedotus, yhteiskuntasuhteet, hallinto India Round Table WV-verkoston eri tasojen toimijoiden strategiat, SWV:n strategia Kehityspoliittinen keskustelu ja UMohjeistukset sekä linjaukset Lähetystökonsultaatiot ja dialogi vastuuviranomaisten kanssa loa sekä vahvistavat mahdollisuuksia selvitä kriiseistä ja katastrofeista. SWV:n ohjelmat ovat aina suomalaisten rahoittamia. Erityishankkeet ovat luonteeltaan pilotoivia ja ohjelmatyötä kehittäviä kenttälaboratorioita. Niitä voidaan toteuttaa osana aluekehitysohjelmaa tai laajemmin osana kumppanimaiden kansallisten- ja aluetoimistojen toimintaa. Erityishankkeissa hankittuja kokemuksia ja oppeja hyödynnetään ja monistetaan aluekehitysohjelmiin sekä SWV:n ohjelmatoiminnassa että koko verkostossa. Erityishankkeet mahdollistavat aluekehitysohjelmia joustavamman ja nopeamman reagoinnin ohjelmatyöstä nouseviin haasteisiin. Lisäksi niissä voidaan toteuttaa esimerkiksi kokeiluluonteisia yhteistyöinnovaatioita sekä yksityisen että julkisen sektorin kanssa. Yhteisössä tapahtuva ohjelmatyö rakentuu periaatteille, jotka on esitelty edellisessä luvussa. World Visionin ohjelmatyön lähestymistapa 10 ja LEAP-hankesyklin 11 mukainen 10. Ks. kohta World Visionin ohjelmasuunnittelun, hankeseurannan ja -arvioinnin sykli ja ohjeisto. LEAP = Learning through Evaluation with Accountability and Planning. Katso tarkempi kuvaus Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma

25 aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden toteuttaminen varmistavat, että työ rakentuu kestäville kumppanuuksille yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Niihin sisältyy myös säännöllisen ohjelman seurannan järjestäminen ja laajempien arviointien suunnittelu. 3.4 Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet, tuotokset ja aktiviteetit SWV:n kehitysyhteistyöohjelma on suunniteltu siten, että se tukee koko verkoston asettamia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin pysyväksi parantamiseksi perheissä ja yhteisöissä. Tämä koko WV-verkoston tavoite on SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal). Lasten hyvinvoinnin pysyvää paranemista ilmaisevat koko verkostolle asetetut neljä määrällistä ja laadullista tavoitetta (CWB-targets): vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi SWV:n Ohjelman välitön tavoite (Purpose) ja samalla panos koko verkoston tavoitteen saavuttamiseksi on lapsen hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla. Ohjelman tuotokset (Results) syntyvät aluekehitysohjelmien hankkeiden ja erityshankkeiden aktiviteeteista (Activities). Jokaisesta aluekehitysohjelmasta, niihin liittyvistä hankkeista sekä erityishankkeista laaditaan erilliset ohjelmaja hankesuunnitelmat. Niihin sisältyvät yksityiskohtaiset vuosittaiset toimintasuunnitelmat, budjetit ja hanketeoria loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna Ohjelman kehitystavoite (Goal) World Vision -verkoston yhteinen globaali kehitystavoite ja sen mukaisesti harmonisoidut kansalliset, alue- ja globaalitason strategiat sekä lasten hyvinvointiin tähtäävät tavoitteet (CWB-targets) ja mittarit mahdollistavat kaikkien World Vision -toimistojen resurssien ohjaamisen samaan suuntaan. Ne mahdollistavat myös koko verkoston vaikutusten mahdollisimman yhdenmukaisen ja luotettavan arvioinnin. SWV:n ohjelmatyön välitön tavoite (Purpose) lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevan, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla tukee koko verkoston yhteistä tavoitetta ja edistää sen toteutumista Ohjelman välitön tavoite (Purpose) SWV:n ohjelmatoiminta Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa tähtää lasten, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvään paranemiseen perheissä ja yhteisöissä. Tämä edellyttää yhteisötasolla lukuisten toimijoiden ja sidosryhmien ponnistuksia. World Vision yhdessä kumppaniensa kanssa tukee tätä yhteisöissä tapahtuvaa kehitystä. SWV:n numeerinen tavoite, lapsen hyvinvoinnin parantaminen, on johdettu aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden kohderyhmäanalyyseistä Ohjelman tuotokset (Results) Ohjelman tuotokset ovat seurausta aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden aktiviteeteista. Tuotoksien toteutumista seurataan indikaattorivalikoimalla, joista osa on verkoston suosittelemia ja osa paikallisesti muotoiltuja. Oikeus- ja tarveperustaisuus huomioon ottaen ne valitaan paikallisen toimintaympäristön perusteella. Tuotosten saavuttaminen yhteisötasolla edellyttää yleensä myös muiden toimijoiden ja sidosryhmien panosta ja samansuuntaisia pyrkimyksiä. SWV:n ohjelman aktiviteeteilla pyritään seuraaviin tuotoksiin: Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet hankkia riittävät tiedot ja taidot elämää varten Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet osallistua, ja laadukkaat lastensuojelujärjestelmät 12. Aluekehitysohjelmien ja erityishankkeiden suunnitelmat saatavana SWV:n toimistosta. 25

26 Kuvio 5. Suomen World Visionin kehitysyhteistyöohjelma loogisen viitekehyksen (LFA) avulla kuvattuna SWV:n Ohjelman kehitystavoite (Goal) Kansainvälisen World Vision -verkoston yhteinen tavoite 150 miljoonan lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä vuoteen 2016 mennessä. Lasten hyvinvointia ilmaisevat määrälliset ja laadulliset tavoitteet (indikaattorit, ks. 3.7): 1. Vähentynyt 0 5-vuotiaiden lasten infektioiden ja sairauksien määrä 2. Parantunut 0 5-vuotiaiden lasten ravitsemustila 3. Lisääntynyt 11-vuotiaiden lasten funktionaalinen lukutaito 4. Parantunut lasten subjektiivinen hyvinvointi SWV:n Ohjelmatyö ( ) Ohjelman välitön tavoite (Purpose): lapsen, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, hyvinvoinnin pysyvä paraneminen perheissä ja yhteisöissä SWV:n kohdealueilla - tavoitteet ja indikaattorit kuten yllä Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet oppia riittävät tiedot ja taidot elämää varten Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet osallistua, ja laadukkaat lastensuojelujärjestelmät Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut terveydentila Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut ruokaturva ja huolenpito huoltajien toimeentulon monipuolistuttua Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantuneet mahdollisuudet kokea rakkautta ja solmia myönteisiä sosiaalisia suhteita Ohjelmatuotos (Result) Lasten pysyvästi parantunut mahdollisuus selviytyä kriisija katastrofitilanteista Ohjelma-aktiviteetit: 1. Aluekehitysohjelmat ja niiden sisällä toimivat hankkeet: koulutus, vesi & sanitaatio, lapsen oikeudet & osallistuminen, terveydenhuolto, kansalaisvaikuttaminen 2. Erityishankkeet, eli kenttälaboratoriot 3. Humanitaarisen avun ohjelmat ja aktiviteetit: kriisi- ja katastrofivalmiuden kehittäminen sekä yksittäiset katastrofiohjelmat ja hankkeet Ohjelmatyön läpileikkaavat teemat: Sukupuolten välinen tasa-arvo, hiv, aids, vammaisuus, ympäristö, rauhanrakennus & konfliktien ratkaisu, lasten suojelu, kristillinen arvopohja Ohjelmatyön perusta ja oikeutus Lapsen oikeuksien sopimus Lapsilähtöisyys, yhteisöperustaisuus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. 26 Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma