Kaakkois-Suomen alueverkosto

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen alueverkosto

2 Keskustelun aiheita 1. Esittelykierros ja kuulumisia Kaakkois-Suomesta 2. Sosten alueellisen toiminnan muotoilu 3. Verkoston toiminnan kehittäminen

3 1. Esittelykierros ja kuulumisia Kaakkois-Suomesta

4 Osallistujat Jantunen Vuokko, Näkövammaisten liitto ry Kalpa Mia, Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry Kittilä Riitta, SOSTE Kivistö Veijo, Aivoliitto ry Lipsanen Ulla, Irti Huumeista ry Mäkipää Erica, SOSTE Märkjärvi Leila, Saimaan Syöpäyhdistys ry Orava Marjo, Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Socom Palmroos Eeva, Hengitysliitto ry Pulkkinen Riitta, Kuuloliitto ry Rantanen Aapo, Invalidiliitto ry Savolainen Jaana, Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Suhonen Jonna, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vaija Heli, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Tarja Mänttäri, Kymenlaakson Sydänpiiri ry Vuorenmaa-Hilton Sirpa, Neuroliitto ry

5 Tutustuminen on koettu tärkeäksi aikaisemmissa keskusteluissa ja kyselyissä Kokeiltiin pidempää esittely- ja kuulumiskierrosta. Mahdollisuutta samankaltaiseen kierrokseen ei ole, kun paikalla enemmän osallistujia. Jokainen sai kertoa itsestään ja työstään. Erityisesti toivottiin kuulumisia Kaakkois-Suomesta. Todettiin esittelykierroksen jälkeen, että mahdollisuutta valmistautua etukäteen olisi toivottu. Kierros vei suunniteltua kauemmin aikaa. Jatkossa voitaisiin koota kuulumisia kirjallisesti etukäteen ennen kokousta.

6 2. SOSTEn uusi alueellisen toiminnan konsepti

7 Lähtökohta: Yt-neuvottelujen tulos 2016 Muutoksia tehtävänkuviin kaikkiaan lähes kolmannekselle henkilöstöstä - työpaikat kuitenkin säilyivät suurin yksittäinen muutos: aluetiimin toiminta lakkaa Tällä on vaikutuksensa kaikkien sostelaisten työhön, koska sääntöjen mukaan SOSTE toimii myös alueellisesti Resurssit ovat vähentyneet, on myös karsittava - kaikkea ei voida hoitaa uudelleen järjestelyillä

8 Alueellinen toiminta kehitysprosessina - SOSTEn aluellinen toiminta on muuttunut järjestön perustamisajoista - viime vuodet kehitetty systemaattisesti strategian tavoitteet ja toimintaympäristön muutokset huomioiden - Strategia ei edellytä alueorganisaatiota - Nyt punnittava, millä toiminnalla ja millaisilla toimintatavoilla tavoitteet voidaan saavuttaa resurssien vähennyttyä

9 Miten alueellinen toiminta hoidetaan jatkossa? Alueellinen ulottuvuus sisältyy jatkossa vahvemmin kaikkien sostelaisten tehtäviin Kaikissa tiimeissä mietitään, miten alueellinen ulottuvuus huomioidaan ja työt organisoidaan. Tämä tehdään osana normaalia työnsuunnittelua ja toteutusta Aluetyön eritysasiantuntijoille yt-neuvotteluissa sovitut uudet tehtävänkuvat integroituvat sisällöllisesti osaksi Järjestöjen elinvoima ja Hyvinvoivat ihmiset tiimejä Alueellinen ulottuvuus vaihtelee eri tehtävissä; Osassa näitä tehtäviä vahvempi alueellinen painotus (verkostot, sote)

10 Mikä muuttuu?

11 Mikä muuttuu? Alueellinen näkökulma vahvistuu kaikkien työssä Aluetyön erityisasiantuntijoiden tehtävänkuvat lakkaavat Alueelliset toimipisteet muuttuvat työpisteiksi (Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa) Vastuu alueverkostoissa siirtyy kahdelle maakunnallisten alueverkostojen asiantuntijalle Vastuu sote-uudistuksen alueellisesta näkökulmasta keskittyy kahdelle asiantuntijalle Joistakin edustuksista ja työryhmistä luovutaan

12 Mikä jatkuu? Vuoropuhelu alueverkostojen kanssa ja verkostojen kehittäminen Tuki jäsenistölle ihmisten äänen ja vaikuttamismahdollisuuksien huomioimiseksi soteratkaisuissa maakunnallisesti ja valtakunnallisesti Jäsenpalvelujen rooli jäsenliitoille ja niiden alueellisille toimijoille Koulutukset alueilla Roadshow mahdollistaa nopeastikin informaation ja keskustelun jäsenistön kanssa

13 Mikä jatkuu? Työpisteiden sijaintia hyödynnetään toiminnan organisoinnissa soveltuvin osin tehtävänkuvasta riippumatta Tähän asti alueilla työskennelleiden henkilöiden verkostoja hyödyntäminen strategisissa kohdin kuten SOSTEssa muutoinkin on tapana Edustukset tarkoituksenmukaisesti maakunnallisella tasolla

14 Mistä luovutaan? Kuntayhteistyö muuttuu yhteiskehittämisen suuntaan ei yksittäisissä kunnissa, sijalle mallintaminen ja kuntajäsenten verkosto Oppilaitostapahtumien vetovastuu ja toteutus työryhmille sijalle valtakunnallinen vaikuttaminen Vähennetään edustuksia alueellisissa työryhmissä jäsenistön rooli kasvaa

15 3. Verkoston toiminnan kehittäminen

16 Verkostokysely kevät Kaakkois-Suomen alueverkosto, 9 vastaajaa

17 Mielikuva verkostotapaamisista Ammattilaisten kohtaaminen Tiedonvaihto- ja jakaminen Yhteinen ymmärrys Tarpeellisia Informatiivisia Oma työtä tukevia Jakaminen Vuorovaikutus Kollegiaalisuus Asiantuntijuus Verkostoituminen Yhteistyö Keskusteleva Innovatiivinen Hyvä Hakeva Uteliaisuus Kehittymässä Hyvää keskustelua, mutta eri intressit haasteena yhteiselle tekemiselle Hanke-esittelyt Perinteinen Turhauttava Ei kovin tavoitteellista Pinnallinen Tehoton

18 Vuorovaikutus (1=erittäin huonosti, 2=huonosti, 3=Ei huonosti eikä hyvin, 4=hyvin, 5=erittäin hyvin) Keskiarvo a) Olen kokenut olevani tervetullut verkostotapaamiseen. 4,67 b) Verkostossa on ollut helppo tutustua uusiin ihmisiin. 3,89 c) Olen keskustellut verkostossa aktiivisesti ja tehnyt aloitteita. 3,78 d) Verkoston toimintavat ja työskentelymenetelmät ovat edistäneet verkoston jäsenten keskinäistä vuorovaikutusta. 2,89

19 Tiedonvaihto (1=erittäin huonosti, 2=huonosti, 3=Ei huonosti eikä hyvin, 4=hyvin, 5=erittäin hyvin) Keskiarvo a) Verkostossa on käsitelty minua hyödyttäviä teemoja. 3,67 b) Olen saanut verkostossa uutta tietoa. 3,67 c) Olen jakanut verkostossa omaa osaamistani ja tietoani. 3,33 d) Verkoston toimintatavat ja työskentelymenetelmät ovat edistäneet tiedon jakamista ja luottamuksen syntymistä verkostossa. 3,33

20 Yhteinen kehittäminen Keskiarvo a) Verkosto on ideoinut ja kehittänyt verkoston omaa toimintaa. 3,67 b) Verkosto on ideoinut ja tuottanut jonkin yhteisen toimenpiteen, palvelun, toimintamallin tai tuotteen (esim. kannanotto, koulutuspäivä, selvitys). 2,33 c) Olen antanut oman panokseni verkoston yhteiseen kehittämistyöhön. 3,22 d) Verkoston toimintavat ja työskentelymenetelmät ovat edistäneet verkoston yhteiskehittämistä ja yhteistyösuhteiden syntymistä. 2,75

21 Syyt olla mukana verkostossa (1=erittäin huonosti, 2=huonosti, 3=Ei huonosti eikä hyvin, 4=hyvin, 5=erittäin hyvin) Keskiarvo a) Verkosto välittää ajankohtaista tietoa myös verkostotapaamisten välillä. b) Tutustun uusiin ihmisiin, joiden kanssa voin tehdä yhteistyötä myös verkostotapaamisen ulkopuolella. 2,89 3,33 c) Opin uusia asioita ja kehitän omaa työtäni. 2,89 d) Voin vaikuttaa yhdessä muiden kanssa omalle järjestölleni tärkeisiin asioihin. e) Voin ennakoida sitä, mitä toimintaympäristössä on tapahtumassa ja miten toimintaa pitäisi kehittää. 2,78 3,33 f) Muu syy, mikä? 3

22 Muut hyödyt Paljon ihmisiä Hyvää tahtoa Tukee järjestöjen alueellista toimintaa Tutustuminen Tapaamiset ja tutustuminen tärkeää. Uuden kontaktit saattaa synnyttää uusia yhteisiä ideoita. Uusia yhteistyökumppaneita on jo löytynyt. Verkosto voisi voimauttaa ja vahvistaa alueellista yhdistys ja järjestötoimintaa. Nuori verkosto, kehitettävää löytyy. Tulevaisuudessa verkostosta on enemmän hyötyä monella saralla. Verkoston jäsenten aktiivisuusuuden ja panoksen esiin houkuttaminen vaatii vielä työtä. Liian vähän yhdistäviä teemoja Toimintamalli vanhanaikainen ja epäinnovatiivinen.

23 Toiveet teemoilla ja tavoitteille, joiden ympärille Soste kokoaa verkostoja jatkossa Toimintaympäristön muutokset Sote-uudistus. Rahapeliuudistus Ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palveluiden saatavuus alueella Yhdistysten toiminnan kehittäminen Alueiden verkostorakenteet Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Kotona asumisen tukeminen Hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhdessä kehittäminen Pienempiä ryhmiä, joita yhdistää sama tavoite Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen Verkostossa olevien asiantuntijoiden hyödyntäminen.

24 Verkoston toiminta: aikaisemmissa tapaamisissa pohdittua

25 Minkälaisesta verkostosta haaveilet?

26 Minkälainen verkoston jäsen haluaisit itse olla?

27 Aikaisemmat tapaamiset: , Kouvola Paljon osallistujia Syntyi ideoita, joita pitäisi viedä eteenpäin. Konkreettinen jatko jäi sopimatta , Kouvola Ryhmätyössä fokusoitiin kolmeen asiaan: 1. Tiedon jakamisen aktivoiminen ja vahvistaminen 2. Sote-uudistuksen opettelu, jotta saadaan järjestöt osaksi rakenteita 3. Järjestöjen/verkoston näkyväksi tekeminen Lappeenranta Pohdittiin tiedon jakamista ja todettiin, että Innokylää kannattaa kokeilla.

28 keskusteltua 1. Tiedon jakamisen aktivoiminen ja vahvistaminen Innokylä FB Sähköpostilista Kontaktien luominen Yllättävät yhteydet Oman näkökulman laajentaminen Yhteisten kiinnostusten kohteiden kartoitus -> teemakokouksia, seminaari, koulutusta Verkoston asiantuntemus näkyviin niin että pystymme hyödyntämään sitä kunnolla vaikuttamisessa. 2. Sote-uudistuksen opettelu - > Järjestöt osaksi rakenteita Missä sotea valmistellaan? Miten järjestöt mukaan? Sosten rooli Sote-valmistelijoita vierailulle verkostokokoukseen ja/tai verkoston vierailuja soteasiantuntijoiden luo Sote-uudistuksen tilanneseuranta + kommentointi kuulemistilaisuudet Vaikuttamistyö -> oppilaitosyhteistyö, kunnat, perusterveydenhuolto Vaikuttamistoimintaa Järjestöjen rooli tulevaisuudessa päätöksenteossa (sote) -> asiakasnäkökulma, käyttäjäkokemus/järjestöjen asiantuntemus 3. Järjestöjen/verkoston näkyväksi tekeminen Järjestöt kuulluksi! (aito yhteistyö)(kunnissa/alueella) Yhdessä ulos Verkostolle nimi Verkoston tunnetuksi/näkyväksi tekeminen Järjestöjen näkyvyyden lisäämisellä painoarvo nousuun Tapaamiset kunnan, maakunnan (yms) ja järjestöjen kesken Yhteistyö oppilaitosten kanssa Yhteistyö Eksoten, Carean yms. kanssa Kuntayhteistyön tiivistäminen Iso järjestötapahtuma (tai mukaan sellaiseen) Messut, tapahtumat, seminaarit Lehtikirjoitukset, radio, tv Kokemuskouluttajat käyttöön Opinnäytetyöt Kuntien, kaupunkien edustajat osaksi verkostoa Kokemuksellinen tutustuminen järjestöihin eri kohderyhmille

29 Jatkotyöstäminen

30 Ryhmätyö Pohtikaa järjestöjen/verkoston näkyväksi tekemistä. Esimerkiksi seuraavia asioita: - Lyhyt esittely, hissipuhe? - Nimi? - Kenelle halutaan kertoa verkostosta? Muita pohdittavia asioita: - Voisiko nyrkit/ydinryhmät olla hyödylliset molempiin maakuntiin?

31 Ryhmätyössä keskusteltua Kirkastaminen, ketkä verkostoon kuuluvat: Omat rivit olisi hyvä saada kuntoon ennen kuin lähdetään kertomaan verkostosta ulospäin aktiivisesti. Kokoontuvien joukko on pienentynyt. Kutsua olisi hyvä saada laitettua kattavasti Kaakkois-Suomen alueellisille järjestötoimijoille. Selvitetään ketkä henkilö/tahot haluavat olla mukana verkoston toiminnassa. Verkostossa mukana olevien lista on hyödyllistä jakaa kaikille verkostoon osallistuville. Edellytykset verkostoon kuulumisella ja ulospäin näkymiselle: Yhteinen näky ja hissipuhe pitää olla, jotta voidaan lähteä ulospäin Jotta voidaan kysyä kuittausta mukanaolosta verkoston toiminnassa, on hyvä tietää mihin pyydetään mukaan. - Esim. kollegiaalinen tuki, ideoiden saaminen toisten tekemisestä, yhteistyötahojen löytyminen, mukaan vaikuttamaan siihen mitä alueella tapahtuu. Sote-uudistukseen vaikuttaminen yhteinen asia, mutta muitakin pienempiä asioita, joihin voitaisiin yhdessä vaikuttaa. Verkosto tarvitsee raamit, jotta pystyy perustelemaan omalle työyhteisölle, miksi on mukana verkostossa Kokouskäytännöt: Selvitetään etukäteen mitä alueella tapahtuu eri substanssien näkökulmasta. Läpileikkaus kokouksessa, sähköisellä alustalla tai ennen kokousta lyhyt koonta, mitä on tärkeää tällä alueelle juuri nyt? Kun tapaamisella on selkeä runko on mahdollisuus valmistautua kokoontumisiin. Toivottiin asialistaa etukäteen.

32 Yhteydenpito kokousten välillä: Ehdotettiin epävirallisen suljetun facebook ryhmän perustamista. Päättäjät tunnettuuden lisäämisen kohderyhmänä: Virkamiehet, päättäjät ovat tunnettuuden lisäämisen kohderyhmää. Yleinen näkyvyys ei tarpeen, koska kyseessä ammattilaisyhteisö. Järjestöillä on hyvää toimintaa ja asiantuntijuutta paljon. Tämä tiedoksi päättäjille. Yhdessä porukkana vaikuttaminen. Voi kertoa, jos on menossa tapaamaan joitain tahoja ja viedä samalla kaikkien terveiset Kun lähestytään ulkopuolisia tahoja sairaanhoitopiirit, Carea, Eksote, kunnat, oppilaitokset yhteinen verkosto on arvo. Päättäjä saa tästä ryhmästä asiakkaan ja järjestön ääneen. Tavoitellaan sellaista asemaa, että verkostolta kysytään jo kun jotain suunnitellaan, valmisteluvaiheessa. Järjestöt järjestävät hyviä, maksuttomia palveluita, vertaistoimintaa, monialaisuus, erityisasiantuntemus, osaamista. Verkoston osaamisalueiden kuvaaminen. Mitä viedään päättäjille, verkoston osaamiskortit. Arvon tuottaminen vastaanottajalle. Verkostoon kuuluvien yhteinen palvelutarjotin Yhdistysinfo kokoaa tietoa järjestöjen toiminnasta Hallituksen yhtenä kärkihankkeena kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen, siihen voi tarttua, pitää tuoda esille, kunnat eivät voi tarjota sellaista palvelua suurelle yleisölle, mitä järjestöillä on tarjolla Teemaryhmät: Nyrkkejä voitaisiin lähteä muodostaan kiinnostuksen mukaan. Esim. oppilaitosnyrkki, vaikuttamisnyrkki, sotenyrkki -> yhdistävänä tekijänä substanssi, ei niinkään maakunta, voisi olla pienikin ryhmä esim. vain 3-5 ihmistä.

33 Sovittiin - Perustetaan suljettu FB-ryhmä. Socomin Marjo Orava lupasi viedä asiaa eteenpäin. - Selvitetään seuraavat asiat. Erica tekee kyselyn. - Kysytään nyt listoilla olevilta henkilöiltä (reilu 50 henkilöä) haluaako henkilö/taho olla mukana verkoston toiminnassa. Verkostossa mukana olevien lista jaetaan kyselyn jälkeen kaikille verkostoon osallistuville. - Kysytään myös kiinnostusta ja teemoja erilaisille nyrkeille/pienryhmille. - Hahmottaaksemme toimintaympäristöä kysytään jatkossa kirjallisena ennen kokousta mitä alueella ja kunkin työssä on meneillään

34 Lopuksi

35 Seuraava tapaaminen Seuraava tapaaminen sovitaan Doodlella.

36 Puheteot verkostossa (Gretschel ja Mulari 2013) Toimintaympäristön hahmottaminen Kunkin tahon viimeaikaiset tapahtumat Havainnot asiakas/jäsenkunnasta Havainnot toimintaympäristöstä laajemmin Konkreettiset toimenpiteet Toimenpiteet, jotka sovitaan yhdessä tehtäviksi, ja joiden toteutuksesta ja toteutuksen seurannasta sovitaan Toimintaa suuntaava keskustelu Ryhmä kehittää oman toimintansa laatua, toiminnan suunnittelua, tavoitteita ja tavoitteisiin pääsemistä. Kannanotot Mitä ryhmä halua tiedottaa Muille verkostoille Omille sidosryhmille Ulospäin

37 Alueverkostot kokoavat erityisesti keskirinkulan toimijoita. Valtakunnallinen järjestö Ihminen/ asiakas/ kuntalainen Toimintaryhmät Kumppanuushankkeet Järjestöjen segmentointi alueellisen rakenteen perusteella

38 Johdetusta verkostosta itseohjautuvaan Mihin kohtaa janalle asetat verkostosi? Missä on eniten liikettä? JOHDETTU Opettaminen FASILITOITU Ohjattu työskentely ITSEOHJAUTUVA Hosting/ Emännöinti

39 Kiitos!