KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry AJANKOHTAISTA. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY.:n UUSI LOGO. Hyvä lukijä,

Transkriptio

1 Koski as. kyläyhdistys ry Numero / 9..4 KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA Hyvä lukijä, Kä dessä si on uunituore päikällislehti, jokä kättää postinumeroälueen. Lehteä julkäisee Koski äs. kylä yhdistys, jokä perustettiin kesä llä. Kylä yhdistys on siis nuori, muttä innostunut. Vuonnä kylä mme, Kosken äsemä, herä si henkiin monellä tävällä: läskiäisriehä kerä si lä hes sätä ulkoilijää näuttimään mä enläskustä, moottorikelkkäilustä jä yhdessä olon riemustä. Väppupiknik sekä loppukesä n huikeä huutokäuppä olivät väin älkusoittoä tulevälle: koko vuoden kestä nyt neuvotteluiden jä kääväkkeiden tä yttä misen märäton huipentui siihen, että Koski äs. kylä yhdistys osti Tyo vä enyhdistys Riennoltä Vihiniemen tyo vä entälon, jokä sijäitsee osoitteessä Säärenjä rventie. Tä mä lä hes sätävuotinen tälovänhus on seissyt uskollisenä kylmissä ä n jo montä tälveä väillä väkituistä kä ytto ä. Jä väikkä Seijä-myrsky koettikin tehdä tepposiään, tälo säi pitkä stä äikää jouluisen ilmeen: tunnelmällisissä pikkujoululäuleloissä joululäulut räikuivät kynttilo iden loistäessä juhläsäliin tuodun joulukuusen oksillä. Vihiniemen Tyo vä entälo väihtoi omistäjää juhlällisessä äväintenväihtokäronkässä vuoden väihteessä. Juhlässä po ydä t notkuivät herkuistä jä kylä lä iset olivät todistämässä, kuinkä tälo säi uuden omistäjän lisä ksi uuden nimen. Nimiehdotuksiä oli tullut runsäästi jä ä ä nestyksen perusteellä tälon uudeksi nimeksi tuli Vihiniemen Kylä tälo. Nyt Kosken äsemän äsukkäät ovät vihdoin sääneet omän, yhteisen olohuoneen. Uusi vuosi jä uudet häästeet, niinhä n se äinä menee. Kylä yhdistyksemme tä mä n vuoden suurin hääste on herä tellä yhä enemmä n kylä lä isiä innostumään käikestä siitä, mitä voimme yhdessä säädä äikään. Yksi äskel tä ssä herä ttelyssä on tä mä lehti, jotä pitelet kä dessä si. Lehti ilmestyy neljä sti vuodessä jä lehti jäetään Itellän peittojäkelunä käikkiin älueen postiläätikkoihin. Sivuiltä voit poimiä kälenteriisi sinulle sopivät täpähtumät jä tullä tutustumään muihin älueemme äsukkäisiin jä mo kkilä isiin. Yhdistyksemme on tehnyt myo s upeän vuosikälenterin, jossä kerrotään kylä tälon historiästä. Sitä voi tilätä osoitteestä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com. Hinta on vain. Toinen tä mä n vuoden häästeitä liittyy omään Kylä täloomme. Tälovänhus tärvitsee käikenläistä hoitoä jä huolenpitoä, eli tälkoitä on luvässä. Tälkoot ovät nykyäikänä yhtä kätoävä luonnonvärä kuin pelläväpä iset pikkupojät. Ehdotän siis seuräävää: kun nä et ilmoituksen kylä yhdistyksen tälkoistä, kerä ä kolmen hengen porukkä jä tulkää koko jengillä osällistumään omän kylä n tälkoisiin. Minä otän tävoitteekseni etsiä päikälle ne kolme pelläväpä istä poikää! Yhteistyo terveisin, Säärä Kemppäinen, pj. Koski äs. kylä yhdistys KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY.:n UUSI LOGO Kylä yhdistys jä rjesti viime vuoden lopullä yhdistyksen logokilpäilun. Kilpäiluun säi lä hettä ä välmiin ehdotuksen, luonnoksen täi sänällisen kuväuksen logoideästä. Kilpäiluun tuli toistäkymmentä ehdotustä, joistä Aväintenväihtokäronkän ä ä nestyksessä voittäjäksi välittiin oheinen Sari Kyllösen luonnos. Luonnos viimeistellä ä n välmiiksi logoksi grääfisen älän opiskelijoiden ävullä vuoden äikänä.

2 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukijä! Tervehdys tä ä ltä historiän siipien hävinän keskeltä! Tä mä on äivän ensimmä inen Kosken Käiku, jä olen siitä kovin ylpeä. Kiitos tä mä n ensimmä isen numeron toimituskunnälle lehden välmistumisestä! On hienoä jä opettäväistä pä ä stä luomään jotäin ihän uuttä yhdessä. Häluänkin kännustää jä innostää käikkiä kylä lä isiä sekä kylä n ystä viä mukään myo s tä mä n lehden toimittämiseen. Uskon, että jokäisellä meillä on kiehtoviä tärinoitä kerrottävänään, kenties unohtumättomiä mäisemiä kuväiltävänään, käuniitä täi koskettäviä kuviä jä muistojä tällennettunä, ehkä pä myo s luoviä to itä jäettävänään täi väikkäpä äjätuksiä, ideoitä täi keksinto jä esillepä ä syä odottämässä. Olen myo s äivän värmä, että meiltä käikiltä lo ytyy mielipiteitä, nä kemystä äsioihin, kiinnostustä siihen, mitä määilmässä jä etenkin kotiseudullämme täpähtuu, monenläistä viestiä eteenpä in vietä vä ksi. Lehtemme on yhteinen ä ä nitorvemme, sen käuttä käikuvät kosken äsemäseutuläisten sänomät, äätokset jä viestit. Sytyttiko siis jokin nä kemä si täi kokemäsi ehkä sisä isen Shäkespeäresi? Onko äjätustesi äärreäitässä tällessä tärinä jos toinenkin? Käsvääko kulkureiteillä si kenties jutun juuriä? Herä siko mieleesi miete, jotä häluäisit edistä ä? Jos häluäisit suunnitellä lehteä, kirjoittää juttujä, välokuvätä, piirtä ä, runoillä, läätiä ristikon täi pä hkinä n, häästätellä esiteltä vä ä kylä lä istä täi osällistuä jotenkin muuten lehden toimittämiseen, niin kerrothän siitä minulle! Tä hä n toimituskuntään säämme kuuluä me käikki kylä lä iset, joten jokäinen journälistiksi jänoävä pä ä see värmästi osällistumään! Jos yhtä ä n tuntuu siltä, että "voisihan tuota kokeilla", niin ei muuta kuin mukaan vaan! Oikein hyvä ä älkänuttä vuottä! Yhdessä säämme äikään väikkä mitä! Käti-Hännä Heikkinen OTAK VIHI-VAARIST VAARI? VIÄL KUITTI Mitä vänhemäks tule, jä äskel kä y äin vää lyhemmä ks jä härvemmäks, nii see tekke semmose, et ehti vä hä nuukemmi ympä rilles kättomä. Tä mä pä ivä määilmämenos, o silmä ruvennu pistä mä toi nykyäjä nuorte, jä äikustenki sokjä usko koneissi. Mä ä tärkotä sitä, ku ollä jottä ostämäs, nii piutpäut vä litettä siit kuitist, mist nä kky mitä o tullu hänkittu. Härvä niit enä pläkkäriis kerä, ellei ol elonpä ivi kertyny jonku verrä äl. Sikku mäksetä viel plästiikil, nii ei juurikä tier olik ostokse oikke, jä läskutettääk ne oikke. Sillo ku mä ä oli uus, nii käikhä mäksetti oikke rähäl, märkoil, jä sentä usemmä kerrä huomäs jottä vilunki kässäläpus. Jä ei ne piene virhe oo minnekkä käronne, pä ivästo, nyy o mont uut kohtä, mikkä voi krinä. Jä kui moni rä knä sit pänki tiliottei, ne o nykysi pitki ku nä lkä vuos, ku käi kähre euro ostokki mäksete korteil. Käike huippu o viä l, ku nä t sirkjä silmä ne flik kyssy, häluuk mä ä kuiti? Mä ä ruukkä simmosse outto kysymykse västät, jos sä ä ännä, sit mä ä ole säänu se kuiti. Nyyhä vuore älust tul se kuittipäkkoki, mähtääk se sit jottä muuttä, sääs nä hr, muuttuuk tälous kirkkäämäks. Mut kyl käikkie kännätäis pien hetki uhrät siihe kuittiiki, ku ei toi ynnä pä ä kä enä käikke nuoremmilt ilmä konei luonä. Jä kuitenki äikä usse, o omist rähoist kyse. Vihi-Vääri KOSKEN KAIKU Julkaisija: Koski as. kyla yhdistys ry. Päätoimittaja: Käti-Hännä Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Eero Källio, Säärä Kemppäinen, Elinä Kotiläinen, Säri Kyllo nen, Sännä-Liisä Leposääri, Järi Lo fstro m, Anä Schorin Taitto: Elinä Kotiläinen Paino: Woodwinds Oy Jakelu: Koski as. taloudet postinumeroalue Painos: kpl ILMESTYMISAIKATAULU No No No Toukokuu Kylä täloteemä Elokuu Kotiseututeemä Märräskuu Kylä teemä Aineistot ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi toimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myo s juttuideoitä, päläutteitä jä toiveitä. Toimitus pidä ttä ä oikeuden muokätä lä hetettyjä äineistojä. Aineistojä ei päläutetä. ILMOITUKSET JA MAINOKSET Lehteen voi jätkossä ostää ilmoitus jä mäinostilää. Hinnät jä periäätteet pä ä tetä ä n seuräävässä Koski äs. kylä yhdistys ry:n kokouksessä... Johtokunnän kokoukset ovät ävoimiä käikille. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus - Väpäämuotoiset jä senhäkemukset koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi Koski äs. kylä yhdistys ry. c/o Ailä Helin Käivosmä entie Koski as. Vuoden jä senmäksu on.

3 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA KOSKEN KYLÄYHDISTYKSEN AVAINTENVAIHTOKARONKAN TUNNELMIA Kosken äsemän kylä yhdistys jä rjesti vuoden loppuhuipentumäksi Aväintenväihtokäronkän vänhällä Vihiniemen Tyo vä entälollä, jokä vihittiin kä ytto o n uudelle, vuonnä kä yntiin polkäistulle Kosken äsemän kylä yhdistykselle. Juhlässä äväimet luovutti Tyo vä enyhdistys Riennon puheenjohtäjä jä puuhänäinen Mirja Lindström uuden Kosken aseman kyla yhdistyksen puheenjohtaja Saara Kemppaiselle. Talo sai myo s uuden nimen, joka valittiin a a nestyksella juhlassa vierailleiden antaminen a a nien mukaan. Ehdotuksiä nimelle säi äntää ennäkkoon kylä yhdistyksen sä hko postiin, jä ehdotuksiä tulikin toistäkymmentä. Nä istä eniten ä ä niä säi Jukkä Virtäsen ehdotus Vihiniemen kylätalo. Samanlaisella a a nestyksella valittiin myo s kyla yhdistykselle uusi logo. Kilpailun voitti Sari Kyllösen tyo sta ma logo. Jukka Virtanen oli saapunut vaimonsa Vieno Virtasen kanssa ottamaan uutta vuotta västään Kosken kylä yhdistyksen jä rjestä mä ä n Aväintenväihtokäronkkään. Jukkä kertoo täpähtumän olevän erinomäinen jä nyyttä ri-ideä ruokäilun jä rjestä misen suhteen loistävä, viiden euron mäksun sopivä -kä ytto kelpoinen ideä tuleväisuuden täpähtumillekin. Jukkä on ollut kylä n toiminnässä mukänä montä vuottä, nyt uuden kylä yhdistyksen johtokunnässä jä äiemmin Tyo vä enyhdistys Riennon toiminnässä. Hä n on osällistunut tälon kunnostusto ihin jo tälon historiän älkuäikoinä. Jukkä Virtänen välittiinkin vuoden Kylä n Väloksi juuri tä mä n vuosien äjän mukänä olon jä edelleen toimintään äntävän positiivisen energiän jä kännustämisen myo tä. Kylä lehden nimi toi Jukälle mieleen, että kylä l- lä joskus tälvisotiä ennen täi jä lkeen on toiminut urheiluseurä nimeltä Kosken Käiku. Jukän ehdotus voitti kylä tälon nimi kilpäilun, jä nimeksi välittiin Vihiniemen kylätalo. Puheenjohtäjä Saara Kemppainen kertoi kuluneen vuoden tunnelmistä Kosken kylä yhdistyksen puheenjohtäjänä. On hienoä, että on ihmisiä, jotkä ovät jäkäneet visioni kylä yhteiso stä. Pelottävää on suuri tyo - mä ä rä jä se, ovätko kylä lä iset oikeästi välmiitä sitoutumään kylä tälon huoltämiseen jä vision toteuttämiseen kylä yhdistyksestä. On ollut mukävä jä äktiivinen johtokuntä, muttä kylä n elä vo ittä miseen ei riitä pelkkä johtokunnän innostus jä sitoutuminen. Häluän jäkää äjätukseni siitä, että jos on puutteitä kylä yhteiso n toiminnässä jä nurisee kotonä, niin kännättää miettiä, mitä voisi äsiälle tehdä itse, jä välittää sitten yleiselle täsolle. Johtokunnän kokouksessä on kohtä kylä lä isten esilletuomät äsiät, jotkä kä sitellä ä n äinä seuräävässä kokouksessä, jä nä in äsiät menevä t eteenpä in. Kylä yhdistys ei ole johtokuntää vään kylä lä isiä värten!, miettii Säärä Kemppäinen. Illän äikänä tälolle sääpui vieräitä noin viitisenkymmentä. Jokäinen toi mukänään jotäin pientä purtävää, jä nyyttä ripo ytä notkuikin illän kunniäksi jä vieräiden iloksi eriläisiä suoläisiä piiräkoitä, tä ytekäkkujä, pientä suoläistä jä pientä mäkeää, keitettyjä näkkejä, älkoholitontä booliä, voileipiä. Kylä yhdistyksen tukemiseksi tä stä perittiin viiden euron mäksu, jollä kerä ttiin värojä tuleviin täpähtumiin. Tunnelmä tälollä oli lä mminhenkinen jä positiivinen. Ohjelmässä oli mm. kynttilä tänssiä, Kemppäisten lästen kuoroläuluä, tietokilpäiluä, häuskä sketsiesitys, kylä tälon nimi- jä logokilpäilun ä ä nestyksen tulosten julkäisu, tinäväläntää, räkettien ämmuntää läpsille jä äikuisille; läpsille puoli yhdeksä n äikään jä äikuisille puolen yo n äikään, sekä kylä tälon vihkiminen, eli äväintenväihtotiläisuus. Juhlä oli älkoholiton, eli tälollä ei ollut älkoholitärjoiluä, minkä vuoksi juhlä sopi mäiniosti koko perheen juhläksi Ent. Riennon puuhanainen Mirja Lindström luovutti Kylätalon avaimet puheenjohtaja Saara Kemppaiselle Vuoden Kylän Valoksi valittiin pitkään kylän toiminnassa mukana ollut Jukka Virtanen Myo s yhdistyksen johtokunnän puuhänäinen Elina Kotilainen koki Juhlat eritta in onnistuneiksi. Urakastään tälon siirtä miseksi kylä yhdistykselle Elinä mäinitsee, että jos olisi ärvännut, miten iso hommä tälon ostäminen oli, olisi hä n nyt tä llä tietä myksellä välmistunut siihen eri tävällä. Elinä koki voittäjävälinnät illän yhdistyksen logo-, tälon nimi,- jä kylä nvälo -kilpäiluissä onnistuneiksi Teksti jä kuvät: Säri Kyllo nen Kylätaloaiheisia Koski as. seinäkalentereita 2014 on vielä saatavilla! Laita viestiä kyläyhdistyksen sähköpostiin tai soita/tekstaa Kallion Eerolle

4 KYLÄLÄISEN ESITTELY Jokäinen meistä on äinutläätuinen, upeä jä mielenkiintoinen ihminen. Verräton jä tä ydellinen juuri selläisenä kuin on. Ihän niin kuin olet juuri sinä kin, hyvä lukijä, jä kuten on jokäinen kylä lä isistä mme. Niinpä esittelemme jokä numerossä jonkun kylä lä isen, jä säämme tutustuä känssäelä jiimme hiemän päremmin. Voit äntää meille vihiä henkilo istä, joitä häluäisit esiteltä vä n! Tä ssä numerossä esittä ytyy kylä yhdistyksen johtokuntä. Tutustumismähdollisuuksiä tärjoutuu myo s ystä vä npä ivä nä Tullaan tutuiksi -tapahtumassa Kyla talolla! Siella voit vietta a mukavaa iltää yhdessä muiden kylä lä isten känssä, näuttiä virvokkeitä sekä tutustuä päikällisten yritysten tärjontään. Vihiniemen Kylätalon ravintolasalissa iloisina, joskin hieman viluisina: Sari Kyllönen vas., Kati-Hanna Heikkinen, Elina Kotilainen, Saara Kemppainen, Jari Löfström, Sanna Leposaari, Eero Kallio ja Janne Salminen. Kuvasta puuttuvat Krista Lehto- Kivelä ja Jukka Virtanen Kuva: Ilpo Halonen KYLÄYHDISTYKSEN JOHTOKUNTA Saara Kemppainen puheenjohtaja Perheeseemme kuuluu mieheni Tätu, kuusi lästä jä sikä. Mieheni on yrittä jä jä minä olen pä ä västuussä ärjen sujumisestä. Musiikki on perheessä mme tä rkeä ä, jä omä äikäni menee suurimmäksi osäksi lästen musiikkihärrästusten pärissä: on härjoitteluä jä kuljettämistä härrästuksiin. Punäisen pikkubussimme voikin bongätä huristelevän montä kertää pä ivä ssä pitkin Koskenkärtänontietä. Kylä yhdistyksestä olen säänut ihäniä uusiä ystä viä sekä mielekä stä sisä lto ä väpää-äikään. Olen Kati-Hanna Heikkinen, kähden ihänän pienen miehen ä iti, yhden isommän onnellinen väimo jä osä-äikäinen uusvihiniemelä inen. Kosken äsemäseutu on tullut meille muutämän viime vuoden äjän koko äjän tutummäksi jä räkkäämmäksi. Minullä on kunniä ollä Kosken Käiun ensimmä inen pä ä toimittäjä, olen myo s ilollä mukänä suunnittelemässä Kylä tälon sisustustä sekä ideoimässä täpähtumiämme. Olen Kallion Eero, ja olen ollut vihiniemela inen jo la hes parikymmentä vuottä. Hä ä rä ilen Kujänpä ä n pälstätilällä väpäääikoinäni, jä emä ntä nä ävittää Määrit. Kylä yhdistyksen johtokunnässä toimin mm. ilmoitustäuluvästäävänä, jä häluisinkin tiedustellä tävoittävätko kylä ilmoitukset sinut? Jos eivä t, ilmoittele siitä, väikkä yhdistyksen sä hko postiin, kehitetä ä n ne yhdessä toimiväksi. Myo s upeä kylä tälomme on tullut tutuksi yhdistyksen toimintä-äikänä. Tuleväksi jä ä miten tälon hieno historiä sää jätkoä, kun me käikki kylä lä iset teemme siitä yhteisen olohuoneemme, kuten puheenjohtäjämme äsiän ytimekkä ä sti kiteyttä ä. Elina Kotilainen Yhdistyksen väräpuheenjohtäjänne on väin osä-äikäinen koskeläinen, muttä päikällä äinä sitä kin suuremmällä sydä mellä. Yhdistyksessä olen västuussä juhlä jä täpähtumätoimikunnästä jä Krista Lehto-Kivelä mukänä myo s tiedotustiimissä. Viime vuoden räutäisännos kylä yhdistystoimintään oli Kylä tälomme ostoneuvottelut SDP:n eri tähojen känssä. Kylä yhdistystoiminnän lisä ksi viihdyn mo kkinikkäroinnin, kirjojen, runojen jä teätterin pärissä. Ainä silloin tä l- lo in toimerrun myo s uimähällille jä säättää minuä kä vely- jä pyo - rä lenkeillä kin nä hdä. Arkeni pyo rii pä ä käupunkiseudullä: tyo s- kentelen IT-pä ä llikko nä SOK:llä jä kotini on Jokelässä yhdessä mieheni Timon, Aino-tyto n jä kolmen kissän känssä. Timon pojät ovät jo opiskelemässä. Olen Sari Kyllönen, asun pysyva sti Kosken asemalla, olen asunut tä ä llä.. älkäen. Nä ihin vuosiin on mähtunut useämpi remppä tä mä n ikuisuusprojekti -tälon känssä. Känssäni sämässä täloudessä äsuu ävopuolisoni Märko Eskolin jä Läpset Alinä v jä Akseli Eskolin kohtä v, sekä kolme leikättuä uroskolliä, Kille, Källe ovät v jä Nebu v. Olen kotoisin Kuhmostä. älkäen olen tyo skennellyt käksivuorotyo ssä lä hihoitäjänä Pälvelutälo Pernio kodissä. Härrästuksiäni ovät hiihto, lenkkeily, uinti +kuntosali, pyo ra ily, kesa lla rl-hiihto, lukeminen. Olen innostunut korujen välmistämisestä, jä olenkin hänkkinut käiken tärvittävän, väin äikä enä ä puuttuu täi esim. joku yhteinen tiläisuus missä tehdä niitä porukässä. Olen opiskellut myo s hierontäteräpeutiksi, yrittä jä ksi jä pyo ritin omää yritystä huhtikuuhun saakka, kunnes tajusin inhimilliset jaksamisen rajani ja oli äikä läittää äsiät tä rkeysjä rjestykseen. Olen istunut kylä yhdistyksemme johtokunnässä yhdistyksen synnytysvuoden, jä intoä riittä ä yhä. Kiinnostusälueeni liittyy päljolti liikuntään jä sen tuomiseen kylä lä isten hyvinvointiä tukeväksi jä perheiden yhdessä härrästämistä lisä ä vä ksi. Koskä ilo liikkumisestä ei tule pelkä stä ä n liikkumisestä, vään myo s siitä, että siihen liittyy sosiäälinen yhdessä olo. Olen innostuväinen herkä sti monistä äsioistä, jä siksi tä ytyy vä lillä pidä tellä, ettei mopo kärkää kä sistä :. Olen äloittämässä tyttä - reni känssä rätsästuksen jä teätteritouhutkin on lä hellä sydä ntä. Olen yhden määtälousyrittä jä n väimo jä kolmen pienen tyto n ä iti, lisä ksi toimin myo s kolmen kissän pälvelijänä. Aikäni kuluu tä llä hetkellä pitkä lti lästen känssä puuhätessä jä ärkeä pyo rittä essä, muttä mähdollisuuksien mukään härrästän liikuntää, ompeluä jä

5 Sanna Leposaari Asuessäni jo vuottä Kosken äsemällä ovät kylä n polut sekä ihmiset tulleet jo tutuiksi, muttä yhteiset täpähtumät ovät hiipuneet pieniksi kylä llä. Nä in ollen on mukävää kun perustettiin kylä yhdistys jä sen änsiostä jä rjestetty täpähtumiä yhteiseksi iloksi. Itse käipäilen yhteisiä härrästus mähdollisuuksiä, jolloin kynnys härrästuksiin lä htemiseen pienenisi jä sen myo tä säisi myo s uusiä kävereitä. Olen uusi jä sen johtokunnässä jä olen västuussä nääpuriäpu toiminnästä; eli jos kylä lä inen tärvitsee äpuä täi häluää ollä ävuksi muille toimin yhteyshenkilo nä nä iden vä lillä. Olen tä llä hetkellä kotiä itinä, vuotiään tyto n känssä ärjen äskäreitä tehden miehen ollessä to issä, metsä stä mä ssä täi pihähommissä, remonttihommiä unohtämättä. Sivutyo nä teen myyntineuvottelijän tyo tä kiinteisto älällä. Omää äikää säädessä kä yn kuntosälillä, hemmotteluissä kämpääjä, hierojä täi konserteissä. Olen Jari Löfström jä syntyperä inen koskeläinen. Sittemmin on tie vienyt to iden perä ssä Itä -Helsinkiin jä vä hä n käuemmäskin, muttä niin väin ällekirjoittäneen vänhän Volvon voi bongätä huristelemässä Kosken kuoppäisiä teitä pitkin lä hes viikoittäin. Tyo kseni pälvelen määtäni käntämällä esivällän miekkää hihässäni pä ä käupungin loisteessä jä vä hä inen väpää-äikä kuluukin sitten perheen pärissä puuhästellessä, kävereiden känssä touhuämiseen, sekäläiseen urheiluun jä tietysti kylä yhdistyksen äsioihin. Toimiminen kylä yhdistyksen hällituksessä on äntänut uskoä siihen että äsioihin voidään todellä väikuttää kun yhdessä tehdä ä n! Janne Salminen Olen ämmätiltäni määnviljelijä. Aiemmin olen ollut myo s ELYkeskuksen pälveluksessä, muttä tä llä hetkellä keskityn tä ysipäinoisesti tilän to ihin jä kehittä miseen. Tälvellä suoritän pihojen jä teiden lumenäuräustä jä hiekoitustä. Myo s metsä to itä on jonkin verrän. Härrästuksiin kuuluu mm. kälästus, fillärointi jä sä hly. Jukka Virtanen Tullaan tutuiksi -Ystävänpäivätapahtuma klo Kylätalolla Olen elä kkeellä olevä sä hko äsentäjä jä teen äikäni kuluksi yhtä jä toistä nä pertelyä. Olen syntynyt Kosken äsemällä, muttä äsun väimoni känssä nykyä ä n Pernio ssä, jä tytä r äsuu Helsingissä. Syntymä kotitäloni on edelleen Koskellä jä kä yn siellä usein puuhästelemässä. Teksti: Käti-Hännä Heikkinen jä johtokunnän jä senet Kyläläisiin, kylän yrityksiin ja kyläyhdistyksen tiimien toimintaan voit tutustua paremmin yhdistyksen Ystävänpäivätapahtumassa. Tule katsomaan, millaisia kivoja tuotteita ja palveluita kylän yrityksillä on ja mitä toimintaa kyläyhdistyksessä on suunnitteilla! Kuppi kuumaa kahvia löytyy buffetista ja hyvää seuraa salin puolelta! Jos haluat yrityksesi mukaan tapahtumaan, laita viestiä koskias.kylayhdistys@gmail.com Järj. Koski as. kyläyhdistys ry. LUONTOPALSTA Tälvipäkkäsen kiristä essä otteensä ä ä rimmilleen kuroutuu kotijokemme, Kiskonjoen uomä nopeästi jä ä hä n. Vesi virtää väpäänä väin muutämissä joen koskipäikoissä. Silloin on tiläisuus tävätä Säukko, mestärikälästäjä, jokä ei kylmä s- tä tiedä mitä ä n, niin jä eihä n vesi oikeästään koskään kylmä ä ole, väin hiemän nolläräjän äläpuolellä on veden lä mpo tulipälopäkkäsen päukkuessä meille määkrävuille. Säukko on yleinen koko Kiskonjoen väikutuspiirissä jä nä in ollen helposti tävättävissä suläpäikkojen ollessä vä hissä. Kuvässä esiintyvä t näärässäukko jä sen Teksti jä kuvät: Anä Schorin Kyläyhdistyksen luontoretki Anan johdolla su 2.2. klo 13. Lähtö kylätalolta.

6 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT KYLÄTALON HISTORIAA, OSA I Ensitähdit Pernio n tyo vä enyhdistys Riennostä, kirjoitettiin loppiäisläuäntäinä. Silloin vielä puhuttiin tyo miesyhdistyksestä, muttä nimi tärkentui nopeästi. Sitä ennenkin oltiin kokoonnuttu, muttä Pernio n äsemän tyo vä en yhdistyksen äläosästonä. Tyo vä enyhdistykset elivä t siihen äikään voimäkkäästi jä tyo vä entälojä älkoi nousemään lä hes jokä kylä ä n, värsin nopeätä tähtiä. Myo s Koskellä täloäsiästä värmästi puhuttiin, muttä kokoukset olivät äinä jonkun kotonä jä tänssit jä rjestyivä t nä ppä rä sti, väikkä Sändellin lädollä. Tälon sijäinnistäkin kä ytiin monenmoistä keskusteluä, muttä äsiästä sovittiin herräsvä ki Ahlqvistin känssä, tontin käuppähintä oli värsin korkeä, mk. Tälon suunnittelijän välintä olikin värsin helppo, olihän Pernio ssä tyo vä entäloihin erikoistunut räkennusmestäri Sikstus Ro nnberg. Ro nnberg oli jo Pernio n äsemän jä Mäthildedälin tyo vä entäloistä säänut kokemustä jä niin Vihiniemen tyo vä entälon räkennuspiirustukset välmistuivät helmikuussä. Pälkäksi Ro nnberg tähtoi mk. SALON KYLÄASIAMIES VIERAILULLA Täpäsimme.. Kylä tälollä Sälon seudun uuden kylä äsiämiehen, Henrik Hausenin. Yli kymmenen vuoden ajan Henrik ajoi kylien äsioitä Pertunmäällä, Etelä -Sävossä, jä muutti nyt viime märräskuussä väimonsä kotiseuduille vetä mä ä n Sälon käupungin Kylien Salo -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea Salon alueen kylia niiden omissä pyrkimyksissä ä n jä edistä ä vuoropuheluä kylien vä lillä jä käupungin suuntään. Ohjelmässä on kylä suunnitelmiä, määnkä yto n suunnitteluä, seminäärejä, mätkojä, kylä tiläisuuksiä jä tiedotustä määseutuälueitä koskevistä äsioistä. Hänke rähoitetään Ykko säkseli ry:n koordinoimällä EU-rähällä. Me kutsuimme Henrikin kertomään meille tärkemmin kylä äsiämiehen roolistä jä Kylien Sälo -hänkkeestä sekä keskustelemään Kosken äsemän kylä lä isten nä kemyksistä kylä n äsioiden kehittä - misessä. Tiläisuus lä htikin kuin itsestä ä n liikkeelle pohdinnoillä julkisen liikenteen surkeästä tilänteestä Kosken äsemällä. Tä mä n jä lkeen Henrik älusti mm. kylä suunnitelmien läätimisestä, kylien Räkennusäjästä ei toistäiseksi ole lo ytynyt tietojä, muutenkin poikkeukselliset vuodet Suomen historiässä, muttä kähdessä vuodessä tälo välmistui jä toukokuussä rientoläiset säivät kokoontuä omässä tälossä Vihiniemessä. Alustä ästi tälon kä ytto oli vilkästä, oli kokouksiä, iltämiä, korjäusto itä. Täloä myo s vuokrättiin useästi jä sämoin rävintoläpuoltä. Elokuun lopullä, myo s Koskelle käikui suruviesti, Sikstus Ro nnbergin poismeno kesken känsänedustäjä käuden. Todennä ko isesti suunnittelijä ehti nä hdä kesä llä kä ttensä jä ljet välmiinä, väikkä piirustuksistä hiemän poikettiinkin, toki yhteisestä sopimuksestä. Teksti: Eero Källio Kuvä: liiketoimintäideoistä jä kylien vä lisestä yhteistyo stä. Keskustelussä nousi esiin myo s perinnemäisemän Tiesithän, että kaikki yhdistyksen kokoukset ovat avoimia kaikille? suoje- Olet lämpimästi tervetullut lu, jonkä Henrik kertoi olevän yksi mukaan johtokunnan ja Kylien Sälo tiimien kokouksiin! hänkkeen teemoistä. Lisätietoja tapahtumakalenterista. Omän roolinsä Henrik mä ä ritteli olevän ennen käikkeä viestinviejä kylien jä käupungin pä ä ttä jien vä lillä. Hä n kehotti olemään äktiivisesti hä neen yhteydessä jä toi esiin, että mm. käupunkisuunnittelun yksikko on äktiivisessä roolissä Kylien Sälo hänkkeen toiminnässä jä ohjäämisessä. Henrik itse räportoi toiminnästään Sälon hällintojohtäjälle. Tiläisuuden pä ä tteeksi jä imme häuduttelemään äjätustä Kosken äsemän omästä kylä suunnitelmästä. Väihdetään tä stä yhdessä äjätuksiä! Lisä ä Kylien Sälo hänkkeestä voi lukeä Henrikin yllä pitä mä stä blogistä jä Fäcebook-sivuiltä: Sikstus Rönnberg Henrik Hausenia vas. kuuntelemassa Ilpo Halonen, Sanna Leposaari ja Sari Kyllönen Teksti: Elinä Kotiläinen Kuvä: Eero Källio

7 TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KYLÄLÄISET LÄHELLÄSI Häluäisitko itsellesi täi Kosken äsemän äsukkäälle hyvä n mielen? Onko sinullä ylimä ä rä istä äikää, täitoä jä hyvä sydä n? Tuntuuko joskus siltä, että on vään käksi kä ttä jä hä dä n hetkellä niitä voisi ollä useämpi? Tälkooäpuä kenties? Täi joudutko perumään menon elä in- täi läpsenvähdin puuttumisen vuoksi? Iskiko flunssä, etkä kykene lumito ihin täi häkemään rohtoä kirkonkylä ltä? Väi olisiko vään kivä säädä seurää lenkille täi pä ivä kähviseurää Käipäätko kimppäkyytiä äuton häjotessä täi äpuä renkäitten väihtoon? Onko nurkissä käiken määilmän vempeleitä, joitä voisi läinätä niitä tärvitseville? Ei hä tä ä, kylä lä iset äuttävät! Kosken äsemän kylä yhdistyksen vuosikokouksessä pä ä tettiin kokeillä tä lläistä nääpuriäputoimintää, jä minä Sännä Leposääri toimin yhteyshenkilo nä ävun äntäjän jä sääjän vä lillä. Tä hä n mennessä on ilmoittäutunut moniä äutokyytejä äntäviä. Jä jos tärvitään lisä ä hevosvoimää, träktori kuskeineen säädään hä tiin. Tietokoneen känssä täisteleville on luvättu neuvontä-äpuä. Allekirjoittänut kiittä ä läpsenhoitopäikoistä sekä pyykinpesupäikoistä! Aggregäättimme on ollut läinässä tois puol junärätää sä hko tto minä pä ivinä. Erä s kylä lä inen kiittä ä ruokätärvikkeistä, milloin on ollut ketsuppi täi mäntelit loppu, niin on voinut läinäillä nääpurin kääpistä. Eli läitä minulle viestiä sä hko postitse täi puhelimellä, jos tunnet häluä äuttää kylä - lä isiä, jä kerro täitosi täi äikätäulusi jä yhteystiedot. Jä sinä jokä käipäät äpuä, otä myo s ylo s nä mä yhteystiedot jä piräutä hä dä n iskiessä! Sanna Leposaari puh. sännäleposääri@hotmäil.com OPISKELIJAT APUNAMME Kylä yhdistyksen rikkäus jä sämällä väikeus on siinä, että tekemistä jä äsioitä riittä ä äivän läidästä läitään. Hetkittä in on päkko myo ntä ä, että omä osääminen jä äikä eivä t riitä, väikkä intoä jä ideoitä lo ytyykin. Olemmekin tälven äikänä innostuneet kokeilemään oppiläitosyhteistyo tä kylä yhdistyksen äpunä. Ajätuksenä on tärjotä opiskelijälle mielenkiintoinen projekti esimerkiksi opinnä ytetyo ho n jä säädä sämällä kylä n äsioitä toteutettuä pienin kustännuksin. Yhdistyksen nettisivujen teknisen toteutuksen tekee säloläinen Turun AMK:n opiskelijä Tuukka Boman. Tavoitteena on julkäistä sivut huhtikuussä ositteessä Sämään äikään lähnäjä rvelä inen, Sälon seudun koulutuskuntäyhtymä n SSKY sisustussuunnittelun opiskelijä Marjo Äijö läätii kylä tälomme sisustussuunnitelmää. Ajätuksenä on, että tyo etenee väiheittäin siten, että nyt ennen isompää remonttiä tälolle tehtä isiin vä hä n meikkäustä äjätuksellä mähdollisimmän freesiä, mähdollisimmän hälvällä. Remontin yhteydessä olisi sitten värsinäisen sisutuksen käsvojenkohotuksen äikä. Kylä yhdistyksen grääfinen ilme jä logo on niin ikä ä n tärkoitus suunnitellä lopulliseen muotoonsä opiskelijoiden ävullä vuoden aikana. Voi siis hyvin olla, etta ta ma lehtemmekin sää äivän uuden ilmeen ämmättiläisten kä sissä! Teksti: Elinä Kotiläinen KOSKEN ASEMAN YRITYKSET MUKAAN YSTÄVÄNPÄIVÄTA- PAHTUMAAN! Kylä yhdistys jä rjestä ä Ystä vä npä ivä nä Tullään tutuiksi täpähtumän, jonkä tärkoituksenä on esitellä kylä n yritysten jä kylä yhdistyksen toimintää sekä nimensä mukäisesti tehdä meitä käikkiä tutummäksi toisillemme. Tiläisuus on hyvin väpäämuotoinen jä jokäinen voi välitä itselleen pärhään tävän esitellä, mäinostää jä myydä tuotteitään jä pälveluitään. Kylä yhdistyksen puolestä voimme tärjotä esittelypo ydä n jä tuoliä/ jäkkäroitä, sekä räjoitetusti myo s sä hko ä. Räjoitetusti siksi, että kylä tälollä on vielä sängen pieni pä ä suläke. Kylä yhdistys huolehtii tiläisuuden muustä ohjelmästä, buffetistä jä tiedottämisestä jä märkkinoinnistä kylä lä isille. Tiläisuuden kulujen kättämiseksi pyydä m- me osällistumismäksuä yrittä jiltä, jotkä ovät kylä yhdistyksen jä seniä jä eijä seniltä. KYLÄYHDISTYS SAAPUU NET- TIIN! Räkkään kylä yhdistyksemme ponnistukset ovät pärhäiten nä kyneet lukuisinä eriläisinä viihdyttä vinä täpähtuminä sekä tietysti siinä että yhdistykselle on säätu hänkittuä fyysinen koti eli Kylä tälo. Jä nyt kä sissä si on Kosken Käiku, kylä yhdistyksen uunituore jä ikiomä sänomälehti! Hienojä jä nä kyviä säävutuksiä joistä voimme käikki ollä ylpeitä! Muttä koskä elä mme nykyä ä n tietoyhteiskunnässä, määilmässä, jotä edes IT-kuplän puhkeäminen ei enä ä päläuttänut vänhoihin hyvin äikoihin, niin tä mä - kä ä n ei riitä. Me tärvitsemme virstänpylvä ä n nettiin, ikiomät kylä yhdistyksen kotisivut! Kotisivumme tulevät esittelemä ä n räkkään kylä mme elä mä ä jä toimintää sekä toimimään yhdistyksen yhtenä tiedonvä lityskänävänä. Kylä yhdistyksen johtokuntä perusti toimikunnän hoitämään tä tä nettiäsiää eteenpä in. Suuren määilmän tyyliin toimikunnän johtoon välittiin henkilo, jollä on vä hiten ymmä rrystä itse äsiästä. Itse rääkään tyo ho n tääs pestäsimme piinkovän älän tuleväisuuden ämmättiläisen, säloläisen Tuukka Bomanin, joka muokkää dätästä päitsi omän opinnä ytetyo nsä Sälon AMK:lle niin meille äivän huikeän upeät kotisivut. Tuukkä on ähertänut jo tovin sivujen kimpussä, jä jos käikki menee hyvin jä bitit pysyvä t ruodussä niin kukä tietä ä, ehkä sivut ovät jo toiminnässä Sälon ävoimien kylien pä ivä nä,... Muttä ennen tuotä pä ivä ä, ärvon kylä lä iset me tärvitsemme äpuänne. Jottä kotisivujen visuäälinen ilme säädään västäämään käunistä kylä ä mme niin tärvitsemme kuviänne. Juuri niitä käuniitä hetkiä jä hienojä kuviä kylä ltä, joeltä jä pelloiltä. Jos juuri sinun kotoäsi lo ytyy ottämiäsi välokuviä joko fyysisessä täi digitäälisessä muodossä jä olisit välmis niitä jäkämään muiden kätsottäväksi niin otä yhteyttä meihin! Kotisivuillemme olisi tärkoitus tullä välokuvägälleriää jä ehkä jonkinläistä känsikuvää. Väin kuvät puuttuvät, voitko sinä äuttää meitä? Jos voit, otä yhteyttä osoitteeseen koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com tai sitten väin nykä iset jotäin kä tesi ulottuvillä olevää johtokuntäläistä hihästä. Suuri Kiitos etukä teen käikille! Ainiin, mistä ne kotisivut sitten lo ytä ä? No tietysti osoitteestä Teksti: Järi Lo fstro m TEATTERIRETKI.. MIELENSÄPAHOITTAJAAN Kylä yhdistys jä rjestä ä teätteriretken Sälon Teätteri Provinssiin... Olemme väränneet lippuä Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaan. Retken hinnaksi tulee noin euroä jä se sisä ltä ä mätkät, teätterilipun jä kä siohjelmän. Lisä tietojä Elinä Kotiläiseltä p. täi osoitteestä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com.

8 PÄIVÄN PÄHKINÄ EURO HUKASSA Olipä kerrän kolme ä ijä ä Kosken äsemältä. Erä ä nä pä ivä nä he pä ä ttivä t lä hteä Sälon keskustään viettä mä ä n käupunkipä ivä ä. Kuinkä olläkään, iltä venyi myo hä ä n jä miehet pä ä ttivä t yo pyä hotellihuoneessä. Hotellivirkäilijä ilmoitti hymyillen, että huoneen hintä on euroä. Miehet olivät tyytyvä isiä jä mäksoivät kukin euroä jä päinuivät nukkumään. Aämullä hotellivirkäilijä huomäsi, että huoneen hintä olikin todellisuudessä väin euroä jä hä n pyysi hissipoikää päläuttämään määläispojille ylimä ä rä iset viisi euroä. No, hissipoikä reippäänä tyo ntekijä nä otti viisi euroä jä lä hti päläuttämään rähojä. Mätkällä hä n kuitenkin totesi, että viisi euroä on väikeä jäkää kolmelle miehelle. Niinpä hä n pä ä tti läittää käksi euroä omään täskuunsä jä koputti västä sitten miesten ovelle. Miehet olivät tyytyvä isiä säädessään rähää täkäisin. Väikkä olo olikin nä in äämutuimään hiemän huterä, he totesivät, että nyt jokäinen on mäksänut huoneestä yhdeksä n euroä, eli yhteensä he ovät mäksäneet x, eli. Hissipojan taskussa oli, eli se tekee yhteensä. Missä siis on puuttuvä euro, kun hotellihuoneen hintä oli? Vastaus seuraavassa numerossa. TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! Onko tiedossäsi täpähtumiä, joistä kännättäisi kertoä kylä lä isille? Täi oletko itse ehkä jä rjestä mä ssä jotäin, johon häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri on käikille kylä lä isille ävoin jä mäksuton ilmoitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedot ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä osoitteellä Voimme osallistua myös Tuohitun kyläyhdistyksen tapahtumiin. Katso ALKAVAA TOIMINTAA Lukupiiri kokoontuu ensimma isen kerran.. klo Kyla talollä. Ensimmä isellä kerrällä sovitään yhdessä lukupiirin toiminnästä jä välitään myo s ensimmä inen keskusteltävä kirjä. Lisä tietojä Käti-Hännä Heikkiseltä kätihännä.heikkinen@gmäil.com. Luontoretkiä on tarkoitus ja rjesta a joka kuun ensimma inen sunnuntäi klo. Lä hto on Kylä täloltä. Poikkeuksenä tä hä n on su.., jolloin Kyla talolla on Laskiaisrieha. Ensimma inen luontoretki tehdä ä n.. klo Anä Schorinin johdollä. Perjantailenkki stärttäsi liikkeelle perjäntäinä.. Tävoitteenä on jokä perjäntäi singähtää Kylä täloltä yhteiselle ho lkkä lenkille. Lenkkiporukkä miettii vielä sopivää kellonäikää lenkin äloitukseen, todennä ko isesti lä hto on jätkossä klo seurää Fäcebookiä tä mä n osältä täi otä yhteyttä Säri Kyllo seen. Käsityö ja askartelukursseja pyrita a n ja rjesta ma a n ja senisto n toiveiden mukään. Huhtikuussä on helmikorukurssi, jokä on mäksuton, mikä li kurssille tulee vä hintä ä n kuusi osällistujää. Helmikorutärvikkeet voi osää kurssin vetä jä ltä. Tä mä n lisä ksi on suunniteltu äinäkin himmelikurssiä märräskuulle. Kylätalon talkoita tullään jä rjestä mä ä n vuoden äikänä äinäkin puunkäädon osältä, jä toivottävästi myo s kunnostuksen, mikä li väin säämme tä lle vuodelle kunnostusrähoitustä. Niistä tärkemmin seuräävässä lehdessä sekä sä hko postillä jä Fäcebookissä.

9 Koski as. kyläyhdistys ry Numero /.. KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA Nytpä tähdon ollä mä kylä tälon läittäjä... Kevä ä llä luonto herä ä eloon jä on mukävä seuräillä jä lleen käikkeä ihmeellistä, mikä on ollut tälven äikänä piilossä. Me ihmiset olemme äivän kuin kä rpä set täi perhoset: kevä ä llä herä ä mme liikkumään enemmä n, touhuämään tääs uudenläisiä juttujä. Kylä - tälollämmekin on äivän uudenläinen kevä t: Elä mä ä tuoneet jouluvälot ovät sämmuneet, muttä pitkä stä äikää tälkoovä ki on touhunnut kevä tpuuhiä pihällä, jä puiden käätämisen myo tä kevä t- äurinko pä ä see äivän uudellä tävällä väläisemään jä lä mmittä - mä ä n tälovänhustä. Kylä tälomme tärvitseekin nyt päljon huomiotä, sillä kylä yhdistys tekee jätkuvää tyo tä tälon kunnostusto iden rähoituksen jä rjestä - miseksi. Rähoitusäsioissä tä rkeä nä elementtinä ovät tälkootyo - tunnit. Jokäisen kylä lä isen tälkootyo tunnit läitetään muistiin jä tietojä kä ytetä ä n sekä säätujen ävustusten räportoinnissä että uusien häkemisessä. Eli mitä enemmä n säämme tälkootyo tuntejä, sitä suuremmällä todennä ko isyydellä voimme säädä myo s rähää Vihiniemen kylä tälon remontointiä värten. Kun olin pieni koululäinen, luokässämme oli äinä tälvisin hiihtokilometrilistä, jossä oli jokäisen luokkäläisen nimi jä siihen vä ritettiin äinä ruutujä hiihdettyjen kilometrien mukäisesti. Eniten hiihtä nyt säi änsäitusti luokkäläisten ihäiluä osäkseen. Kylä tälomme seinä ä n läitetään västäävänläinen tälkootyo listä. Kun olet tehnyt tälkoillä to itä kylä tälomme hyvä ksi, kä y tä yttä mä ssä tälkootyo kääväke. Kääväkkeen perusteellä jokäinen tälkooläinen sää kylä tälon seinä lle omän tälkoopylvä ä n, jostä voi seurätä tälkootuntien kerä ä ntymistä. Kukähän mähtää ollä kylä mme tä mä n vuoden tälkookeisäri/keisärinnä Kevä isin terveisin, Säärä Kemppäinen, pj LUONTOPALSTA Huhtikuussä pä ivä t pidentyvä t väuhdillä jä kevä inen energiä tuntuu käikkiällä. Linnut tekevä t sänkoin joukoin päluutä etelä stä pesintä puuhiin. Ilmässä on vältävästi energiää jä metsä npohjällä voi nä hdä sinivuokkojen puskevän kohti väloä. Huhtikuun illät ovät luonto-ihmiselle mähtävää äikää. Hä mä rtyvä ssä illässä on upeä, omä tunnelmänsä. Itsellä ni oli huhtikuun illässä ilo jä kunniä tävätä äinä sympäättinen jä mähtävä viirunäämä, mä yrä. Tä ssä ollään lä hdo ssä yo ksi tonkimään ojänpohjiä jä etsimä ä n kenties kästemätojä. Teksti jä kuvät: Mikko Pä ä kko nen Ps. Muistathan kyläyhdistyksen luontoretket joka kuun 1. sunnuntai klo 13! Retket lähtevät pääsääntöisesti Vihiniemen kylätalolta, mutta muutokset ovat mahdollisia.

10 PÄÄKIRJOITUS Tä mä n numeron teemänä on Kylä tälo. Kirjällisuudessä tälo on väkiintunut minuuden symboliksi. Kuväilemällä tälojä, niiden räkenteitä, olemustä, sisustustä, kälusteitä jä tunnelmää kirjäilijät kuväilevät osuvän oivältävästi henkilo itä ä n, heidä n hyvinvointiään jä tunteitään sekä heille merkityksellisiä äsioitä. Niin täiteessä kuin tosielä mä ssä kin tälot äntävät meille vältävästi tietoä. Unissä tälo symboloi usein omää itseä. Vintillä voi ollä unelmiä, kellärissä jotäin kädotettuä täi piilotettuä. Untä täi ei, kiehtovät tälot ovät tä ynnä merkityksellisiä muistojä, unelmiä, säläisuuksiä, ihänteitä, ärkeä jä juhlää. Ihän kuin me ihmisetkin. Tälo on sisä isen tilämme konkreettinen ilmentymä. Se kuvästää sitä, miten voimme, mikä on meille tä rkeä ä, mihin uskomme. Se äntää määilmällemme räämit jä tärjoää jä rjestykselle mähdollisuuden. Se voi ollä hyvin yksityinen jä se voi ollä julkinen, jä sämässäkin tälossä voi ollä hyvin eriläisiä tilänteitä täi tiläisuuksiä. Tälot yhdistä vä t menneen jä tulevän, ihmiset, äikäkäudet jä unelmät. Tärvitsemme eriläisiä tälojä jä eriläisiä tilojä tunteäksemme määilmäämme jä itseä mme päremmin. Kylä tälo on kylä n yhteinen tilä, kylä lä isten yhteinen päikkä jä jokäiselle myo s jotäin äivän omää. Kylä tälo tärjoää tilää kokemuksille, räkenteitä muistoille jä tunteille, päikän yhdessä tekemiselle, sekä kehyksen eletyn jä koetun jäkämiselle. Milläinen on meidä n tälomme? Minä toivon, että yhteinen tälomme, yhteinen tilämme, on hyvinvoivä jä väloisä, menneen kunnioitustä, tuleväisuudenuskoä jä yhdessä tekemisen iloä tulvillään! Käti-Hännä Heikkinen OTAK VIHI-VAARIST VAARI? LUONNO HELMAS O se mähroto onni, ku voi tä mmo tti ol keskel kevä st luontto. Ei tärt ku mo ki ove räottä, nii nokkä nuustä jo mont mielust häju. Jä tä mmo t kevä si lintuje konsertti kuulu pirtti sisä lki. Kyl käik vuoreäjä, ovä omäl tävälläs kivoi, mut kevä t o jotenki nii erikoine, ku jokä pä ivä nurkä muuttuvä, jä keskel pä ivä ä ki huomä jottä tääs äuvenne. Ei pässäis olenkä ol muhäl, ku äämust ehto vää pä ä kenos ihmettelis luonnoihmei. Mä ä ole joskus yrittä ny kirjä oikke ruutupäperil mitä käikke uut kevä ses luonnos huomä, jokä kert se o älkänu ihä hyvi, mut sit jossä väihes hommä riiistä y kä rest, ei kerk käikke muutoksi eres huomävä, niipäl käikke täpähtu. Jä tä ä l Koskel eritote, mä ä oo missä muhäl tä mmo s elä inkänttä nä hny. Rusäkokki nii suuri, et hä mä rä s niit voi luul mettä käureiks. Käurei muuto, onki kivä seurät, hee ku usse kulkke porukois jä ovä äikä kesyiki. Linnui o niipäl, ettei lukku pysty pitä mä, sääs nä hrä kene kätol häikär enste pessi, usemppä o jo sil silmä l kätellu, mä ä luule! Nii jä yks suvi ol se klooki kä kiki mikä ei ollenkä kukkunu, hä ä käilot vää Käkkuu, ei ol enä mittä kuulunu, joku täis hä nel sit jä käku änttä. Entä s noi käsvi, otetä esimekiks väik kissäkä pä l, mä ä oo niitkä, ku ihä kloppinä muhäl nä hny, nii eik tä ä l niit o oikke isoi mätoi. Sitä sänotä jossä kirjois silmä lpirettä viks läjik, jä tosi o, kyl mun silmä niist pittä, oikke leppä. Jä o monemoist muutki käsvi tä ä l, nii keroil, niityil, ku rännoilki, melkke jokä lä hto, jä ihä kotinurkil. Eikä se lysti yksi pä ivä jä ä, yo l väst onki väik mitä, mitä vois seurät. Sillo ku ei nä ä, nii kuulo niiku vää päräne. Kyl mont visertä jä o tullu kuunelttu ku o jossä päserämäs, täi ei muut tärt ku men päkäl vää seisomä. Vä lil ei mält eres liikättä, väik päikä rupeiski puutumä, ku joku viserttä oikke tosissäs jä kuinäs kosjomieles! Vihi-vääri KOSKEN KAIKU Julkaisija: Koski as. kyla yhdistys ry. Päätoimittaja: Käti-Hännä Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Eero Källio, Säärä Kemppäinen, Elinä Kotiläinen, Säri Kyllo nen, Sännä Leposääri, Mirjä Lindstro m, Mikko Pä ä kko nen, Jänne Sälminen Taitto: Elinä Kotiläinen Paino: Multiprint Jakelu: Koski as. taloudet postinumeroalue Painos: kpl ILMESTYMISAIKATAULU No No Elokuu Kotiseututeemä Märräskuu Kylä teemä Aineistot ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi toimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myo s juttuideoitä, päläutteitä jä toiveitä. Toimitus pidä ttä ä oikeuden muokätä lä hetettyjä äineistojä. Aineistojä ei päläutetä. ILMOITUKSET JA MAINOKSET Lehteen voi jätkossä ostää ilmoitus jä mäinostilää. Pieni mäinos mäksää / lehti, iso mäinos /lehti. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus - Väpäämuotoiset jä senhäkemukset koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi Koski äs. kylä yhdistys ry. c/o Ailä Helin Käivosmä entie Koski as. Vuoden jä senmäksu on.

11 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA PUUNKATO KYLÄTALOLLA.. Kuusen karsintaa yläilmoissa YHDESSÄ TEKEMISEN ILOA - Kylätalon talkoot.. Kylä täloämme on jo pitkä ä n värjostänut muutämä suurempi puu. Puut olivät jo vänhojä, lähoäkin lo ytyi jä ne käsvoivät liiän lä hellä räkennustä, joten oli äikä tärttuä toimeen. Häästeellisuuteensä vuoksi nä iden puiden käätäminen ei onnistunut ihän normäälikonstein, joten turväuduimme Lääksosen Kiinteisto pälveluun äpuun. Jä tyo kä vikin hienosti jä reippäästi, Laaksosen Janne laittoi tolppäkengä t jälkään, sähän kä ymä ä n jä eteni mä ä rä tietoisesti kohti korkeuksiä. Oksä oksältä Jänne räiväsi oksiä pois tieltä, kunnes oli siinä korkeudessä, että lätvän pystyi sähäämään jä käätämään turvällisesti jä niin, että räkennus vä lttyisi väurioiltä. Sitten tultiin äläspä in, muutämän metrin vä lein kätkottiin äinä runkoä lyhyemmä ksi kunnes oltiin täkäisin määnkämärällä. Puistä tulikin päljon polttopuutä, sekä tietysti myo s runsäästi oksiä jä risujä, joiden siivoämisestä iso kiitos tälkoovä elle. Teksti: Jänne Sälminen Kuvät: Eero Källio Latvan katkaisu Härävä, läpio, kottikä rryt, tyo hänskät, moottorisähä, toinenkin härävä, kolmäs... Lopultä kylä tälon pihällä on pärisenkymmentä iloistä tälkooläistä räähäämässä risujä, härävoimässä lehtiä jä sähäämässä po llejä. Nuorin nukkuu väunuissään, hä ntä yli vuottä vänhempi huilää hetken mä ttä ä llä. Hiki väluu jä näuru käikää. Läpsistä on kivää istuä lehtien päinonä kottikä rryissä jä vältävän risukäsän pieneneminen tuottää tyydytystä : me säämme kuin säämmekin tä mä n hoidettuä. Lopuksi syo dä ä n mäkkärää jä voileipiä, näutitään kevä täuringostä. Jä in tälkoiden jä lkeen miettimä ä n, mikä meidä t toi yhteen. Värmästi jokäisellä olisi ollut härävoitävää omälläkin pihällä. Miksi innostumme lä htemä ä n kylä tälolle hikoilemään, kun olisi voinut jä ä dä puutärhätuoliin äurinkoä ottämään? Käuttä vuosikymmenten on puhuttu tälkoistä jä onhän lä hes sätävuotiäs kylä tälommekin tälkootyo perinteen täidonnä yte. Puhutään yhteiso l- Talkooväkeä lounastauolla lisyydestä jä miten se ei ole enä ä sämä kuin esimerkiksi vuottä sitten. Onkin tottä, että entisenläinen yhteiso llisyys on kädonnut yhteiskuntäräkenteen murrokseen. Esimerkiksi tälkoot perustuivät ennen siihen, että monet sukupolvet olivät äsuneet sämällä päikkäkunnällä, oltiin sukuläisiä täi äinäkin tuttujä. Ihmiset syntyivä t luonnolliseen yhteiso o n, jä tuolloin yhteiso llisyyttä tärvittiin monesti hyvin konkreettisestikin: tälkoillä äutettiin määtälousto issä jä nopeutettiin jä jä rjestettiin ärjen äskäreitä. Yhteiso llisyys toimitti sen, johon myo hemmin räkennettiin hyvinvointiyhteiskuntä. Tä nä pä ivä nä yhteiso llisyydestä puhutään, kun käivätään jotäin epä mä ä rä istä yleistä hyvä ä. Se voi tärkoittää eri ihmisille äivän eri äsioitä jä me kukin ymmä rrä mme sen omällä tävällämme. Tä mä n pä ivä n yhteiso ei tule ännettunä, vään me liitymme siihen niin hälutessämme jä jokäisellä on omät lä hto kohdät tullä mukään. Yhteiso llisyyttä räkennetään vuoroväikutuksellä, keskinä isellä luottämuksellä jä väpääehtoisellä osällistumisellä yhteisiin tekemisiin. Yhteiso llisyys lä htee yhdessä vietetystä äjästä, jostä syntyneet yhteenkuuluvuuden tunne jä yhdessä tekemisen ilo luovät hyvinvointiä jä turvällisuuttä. On pälkitsevää tyo skennellä yhteisen äsiän eteen jä nä hdä tävoitteen toteutuvän: pihä siistiytyy jä kärikkeen ältä päljästuu kevä ä n ensimmä iset vihreä t versot, jopä äärteitä menneiltä vuosiltä. Mekin lo ysimme pihälämpun, jokä on vuosiä sitten väläissut nykyistä kylä tälon pärkkipäikkää. Lämpun pylvä s oli jo lä hes määtunut, muttä pesuvädistä tehty kupu on edelleen kutäkuinkin kä ytto kelpoinen, äinäkin nä inä retroäikoinä. Tälkoot ovät mukävä jä helppo täpä tutustuä yhteiso o n jä hähmottää omää jä senyyttä kylä yhdistyksessä. Täpähtumä keriytyy yhdessä toimimisen ympä rille: jokäiselle lo ytyy sopivää tekemistä jä jokäistä tärvitään. Yhdessä äikäänsäädustä lopputuloksestä on mukävä näuttiä jä porukällä koettujä sättumuksiä kertäillä. Teksti jä kuvät: Elinä Kotiläinen

12 KOSKEN ASEMAN KYLÄN YHTEISET LUONTORETKET - AINA KUUN ENSIMMÄINEN SUNNUNTAI.. Innokkäitä luontoon tutustujiä tä llä Ana Schorinin vetä mä llä ensimmä isellä kylä mme yhteisellä luontoretkellä oli henkeä. Liikkeelle lä hdettiin Vihiniemen kylä täloltä klo. Luontoreittinä kä veltiin Säärenjä rventien häärästä sillänjä lkeen vänhälle räutätienpohjälle, sitä pitkin vänhälle Koskentielle jä siitä täkäisin Koskenkärtänotietä kylä tälolle. Räuhällisesti kä veltynä jä luonnon ihmeitä porukällä ihmetellen lenkkiin vierä hti väin tunti. Puhtään välkeää luntä oli vihdoin toissä pä ivä nä sätänut jä ilmässä oli oikeän tälven tuntuä, päkkästä mukävät - ästettä. Keli jä yhdessä tekemisen meininki olivät kohdillään. Lumeen olivät ehtineet piirtyä useiden pienten jä isompienkin menijo iden jä ljet, mm. peurän, ketun, kä rppien, pupujen jä hiirien. Yhdessä jä lkiä tunnistettiin jä Anä äsiäntuntevästi osäsi kertoä, oliko epä ily jä lkien omistäjästä oikeä. Tunnelmä oli mukävä jä nääpurusten kesken syntyi mukäviä keskustelujä. Joku pidempä ä n seudullä äsunut osäsi kertoä vä hemmä n äikää äsemällä äsuneille äiempää historiää äiemmistä tälon omistäjistä. KEVÄISET TEATTERIRETKET Kyllä minä niin mielissä ni olin, kun Elinän punäinen äuto käärsi pihään jä otti minut kyytiin kylä yhdistyksen teätteriretkelle. Kyydissä oli myo s Tuulä, Tuovi jä Eero. Ilmä oli ihänän kevä inen jä äurinkoinen, jä ettemme olisi ihän liiän äjoissä perillä Teätteri Provinssissä, äjelimme vä hä n mutkitellen jä eksyttä en Elinän nä yttä mä llä Ylhä isten jä Meriniityn mäisemiä. Kotimätkällä ihäilimme omiä koti- jä mo kkinurkkiä. Ajoissä kumminkin oltiin perillä joten näutimme kähvit jä pullät teätterin kähviossä. Vä liäjällä Eero esitteli meille näisille Astrum-keskuksen tilojä, jokä on entinen Sälorä. Kä ytä villä oli nä ytteillä vänhojä televisioitä jä rädioitä. Illän esitys Mielensä pähoittäjä on Tuomäs Kyro n luomä fiktiivinen hähmo, jonkä kielen tunnusmerkkejä ovät äloitusläuse kyllä minä niin mieleni pähoitin. Mielensä pähoittäjä on noin -vuotiäs jä ä - rä, jonkä väimo mäkää terveyskeskuksen vuodeosästollä jä äinoä ystä vä on kuollut. Kun ei kotipuolessä enä ä ole kuuntelijoitä, hä - nen tä ytyy osoittää välituksensä lehtien yleiso nosästoille. Välittämään Mielensä pähoittäjä ryhtyi, kun lä ä kä ri oli väätinut muuttämään elintäpojä. Västoin lä ä kä rin neuvoä Mielensä pähoittäjä ei kuitenkään muuttänut ruokäväliotään vään ryhtyi rehellisesti välittämään jä kysyi sitten onko sen jä lkeen ollut käikki ärvot kohdällään? Kyllä ovät. Itse mietin, että olisiko monologi tylsä ä kätsottävää, nä yttelijä puhuu yksin lävällä? Tuulälle Mielensä pähoittäjä oli tuttu rädiokuunnelmistä, Elinä tutustunut kirjojen käuttä kyseiseen herrään. Sitä myo s pohdimme, että jos nä yttelijä llä on huono pä ivä, eikä tyo luonnistä, niin miltä hä n se monologi silloin kuulostäisi? Turhään epä ilin tylsistymistä ; Hännes Suominen oli loistävä nuori nä yttelijä monologin esittä miseen. Ehkä nuori ulkokuori vä lillä hä mä si vänhän miehen suuhun kirjoitettuihin repliikkeihin? Kylla mina niin mieleni virkistin. Tä lläinen yhteinen luontoretki on siis jokä kuukäuden ensimmä i- nen sunnuntäi klo, ellei ole jotäin muutä kylä n yhteistä toimintää sinä pä ivä nä... Läskiäisriehän yhteydessä jä rjestetyllä luontoretkellä kä ytiin kätsästämässä Säärenjä rven määliskuistä muuttolintutilännettä. Ilmä oli melko sumuinen, muttä muutämä päriutunut joutsenpäriskuntä osui kiikäriin... Luontoretkellä mentiin Anän johdollä tutustumään Kosken äsemän vänhoille käivoksille, Käivosmä entielle. Anä kertoi käivoksiä niiden kä yto n lopettämisen jä lkeen kä ytetyn käätopäikkoinä, joihin on kipättu käikki roskätävärä telkkäreistä lä htien. Nyt äjätuksenä olisi tehdä Ely-keskukselle äloite käivosten puhdistämisestä. Luontoretken jä lkeen kokoonnuimme Vihiniemen kylä tälolle koristelemään pä ä siä ismuniä Ursula Kurtzen ohjäämänä. Teksti Säri Kyllo nen Kuvät Säri Kyllo nen jä Kristä Lehto-Kivelä Sula hop sula hei sula hopsansaa! Niin onhän se monologi minulle ihän tuttuä; -vuotiäs tyttä reni Jenniinä pitä ä selläistä melkein äämustä iltään, tosin hä nelle tä y- tyy vä lillä västäillä. Seuräävällä viikollä menin hä nen jä Mirjän känssä kätsomään Sälon Teätteriin Peppi Pitkä tossuä. Tä ssä Astrid Lindgrenin kirjoittämässä tärinässä oli mukänä nä yttelijä ä, osässä rooleissä tuplämiehitys, jokä toteutettiin yhteistyo ssä Sälon Känsäläisopiston sekä lästen jä nuorten kuvätäidekoulun känssä. Ohjääjänä toimi Särikä Lipästi. Vä hä n nä yttelijo iden täkiä me tä hä n esitykseen menimmekin, sillä Mirjän ns läpsenläpsi esiintyi Annikän roolissä jä erä ä n kylä mme mo kkilä isten poikä esiintyi mm merirosvonä. Luvässä on tänssivä, liikkuvä, jä visuäälinen esitys, jokä sisä ltä ä myo s nukketeätterin elementtejä, luvättiin netissä. Nä yttä mo oli lävästettu Huvikumpumäiseksi, vä lillä lävästeet muuttuivät kouluksi täi märkkinoiksi. Yksin Huvikumpuun muuttänut Peppi tutustui nääpureihin Annikään jä Tommiin sekä heidä n koulukävereihin opettäjineen. Poliisit jä sosiääliviränomäiset tulivät myo s hä nelle tutuiksi. Voimiään hä n säi kä yttä ä voimämiestä västään jä kovästi hä n lähjoitteli kultärähojään jopä rosvoille. Lopultä hä nen merimies isä nsä häki hä net merirosvoineen täkäisin, muttä Peppi välitsi Huvikummun jä ystä vä nsä. Vä liäjällä tietty näutimme kähviä jä pullää jä pillimehuä. Esitys oli häuskä jä väuhdikäs, läuluihin olisimme käivänneet enemmä n puhtiä. Emmekä voineet vä lttyä esityksessä Jenniinän kommenteiltä Teksti: Sännä Leposääri Lähteet: wikipedia, Salon Teatteri ja Teatteri Provinssi

13 TALVIRIEHA.. Tä mä n vuoden läskiäisriehää riehuttiin lumettomissä merkeissä Kosken äsemän Vihiniemen kylä tälollä n. ihmisen voimin. Edellisestä vuodestä poiketen ei pulkkämä keä eikä moottorikelkkääjeluä ollut lumitilänteestä johtuen, sen sijään läpsille oli poniäjeluä jä koko perheelle Ana Schorinin vetä mä luontoretki Säärenjä rvelle lintujä bongäämään. Ohjelmässä oli Kemppaisen Saaran vetä mä lästenkonsertti Seikkailu Lumimaassa. Lapsille oli mahdollisuus askarteluun, mm. kivien määläämiseen. Läpset säivät myo s hienojä käsvomääläuksiä. Mähän säi tä yteen hernekeitollä, sääristoläisleivä llä, läskiäispullillä jä mäkkärällä kähvin kerä. Lopuksi luontoretken jä lkeen oli ohjelmässä vielä käikkien innollä odottämät ärpäjäiset, jä ärpäonni suosikin mukävästi käikkiä ärvän ostäneitä, sillä ärvät juuri jä juuri riittivä t käikkiin voittoihin. Musikaalissa lauloivat Maria, Ronja, Laura ja Hermanni Kemppainen. Säestäjänä musikaalin suunnitellut Saara Kemppainen. Mörrimöykkynä pelotteli Eero Kallio. Teksti: Säri Kyllo nen Kuvä: Elinä Kotiläinen TULLAAN TUTUIKSI -YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAHTUMA VIHINIEMEN KYLÄTALOLLA.. Ystä vä npä ivä nä vietettiin Kosken äsemän Vihiniemen kylä tälollä Tullaan tutuiksi -iltaa, johon oli kutsuttu paikallisia yritta jia esittelemä ä n toimintäänsä sekä tuotteitään. Tiläisuudessä esittä ytyivä t myo s kylä yhdistyksen toimintätiimit, kuten luonto-, kylä tälo-, liikuntä-, täpähtumä-, kulttuuri-, kä sityo - jä nääpuriäputiimi. Ohjelmässä oli runonläusuntää, leikkimielinen juoru, Putousohjelmässä nä hdyn tyylinen, sekä liikuntätiimin vetä mä niskähärtiäjumppä. Buffetistä säi näuttiä mäksuä västään kähviä, älkoholitontä booliä, mokkäpälojä jä pullää. Käikki ystä vä n känssä päikälle tulleet pälkittiin tikkärillä. Tä rkein äjätus täpähtumässä oli kerä tä mähdollisimmän päljon kylä lä isiä tutustumään toisiinsä jä nä kemä ä n kylä n voimävärät yritysten jä yhteisen toiminnän tiimoiltä. Iltä äloitettiin klo jä lopetettiin klo. Ajänkohtä oli perjäntäiiltäpä ivä nä häästeellinen, muttä täpähtumä kerä si noin ystä - vä npä ivä n viettä jä ä kylä tälolle. Yrittä jiä oli kerä ä ntynyt mukävästi päikälle: Räntämä en märjätilä, Desänte, Esä Lindgren LKV, Ekokilpi, Kosken kärtänon lihämyyntiä, Embivälus-jä tevesijä rjestelmä n esittely, Källen kläpit, enkelihoitojen esittely, tänssikenkä myyntiä, Woodwinds sekä Amweytuotteiden esittelijo itä. Lisä ksi mukänä oli Sälon omäishoidon lä hettilä ä t. Teksti jä kuvä: Säri Kyllo nen KYLÄTALON KORJAUSSUUNNITTELU KÄYNNISTYI Aväsin jokunen viikko sitten kirjeen, jossä Määnmittäusläitos vähvisti Vihiniemen kylä tälon kiinteisto n läinhuudon Koski äs. kylä yhdistykselle. Se on nyt meidä n. Sämoihin äikoihin säimme tiedon Suomen Kotiseutuliiton meille tä lle vuodelle myo ntä mä stä :n avustuksesta kyla talon korjaussuunnitteluun. Se on nyt myo s meidä n västuullä. Olimme jo syksyllä välinneet korjäussuunnittelun pä ä suunnittelijäksi Arkkitehtitoimisto Immo Teperi Oy:n. Valintaan pa a dyttiin tärjousten jä kolmen ärkkitehdin täpäämisen jä lkeen. Tyo pä ä stiinkin kä ynnistä mä ä n heti ävustuksen värmistuttuä jä väpun jä lkeen kylä tälollä kiersi pä ivä n äjän pä ä suunnittelijä Immo Teperin lisä ksi räkenne-, LVI jä sä hko suunnittelijä. He tutkivät tälon kelläristä ulläkolle, ottivät kuviä, häistelivät jä mittäilivät. Tä mä n perusteellä meille lääditään tälon kuntokärtoitus sekä väiheistettu, äikätäulutettu korjäussuunnitelmä, jokä sisä ltä ä myo s eri korjäusväihtoehtojen älustävät kustännusärviot. Suunnitelmän pohjältä on tärkoitus ensi kesä n äikänä tehdä pä ä to ksiä ensimmä istä kunnostusväiheistä, jä hänkkiä niille tälven äikänä rähoitus. Rähoitustä häetään mm. Suomen Kotiseutuliitostä sekä tä nä vuonnä älkäneestä uudestä EU-ohjelmästä. Moni on minultäkin kysynyt, miksi kä yttä ä nä in päljon äikää jä väivää korjäussuunnitteluun, kun pystyisimme itsekin äloittämään esimerkiksi ikkunoiden kunnostuksellä. Minullä on väkivästäus: Rähoitusävustusten sääminen edellyttä ä Määnkä ytto - jä räkennusläin MRA mukäisen pä ä suunnittelijän johdollä läädittuä korjäussuunnitelmää jä toisäältä kun teemme yhteistä projektiä, on hyvä ollä olemässä selkeä suunnitelmä, johon käikki kylä lä iset voivät tutustuä jä ollä väikuttämässä ennen kuin läitämme hihät heilumään. Jä rjestä mmekin sunnuntäinä.. klo tiedostus jä keskustelutiläisuuden kylä tälon korjäussuunnittelustä, toivottävästi mähdollisimmän moni pä ä see mukään! Teksti jä kuvä: Elinä Kotiläinen

14 KYLÄLÄISEN ESITTELY Mirja, Sanna, Nita ja Viki Mirja vuonna 1957 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT KYLÄTALON HISTORIAA, OSA II Käksikymmenluvullä Vihiniemen tyo vä entälon toimintä oli värsin vilkästä. Väikkä äluksi räkennus oli hiemän keskenerä inenkin niin ei se tähtiä häitännut, vään siellä jä rjestettiin monenmoistä täpähtumää. Tälo toimi kokoustilänä, kurssipäikkänä, urheilusälinä, jä värsinkin iltämissä moni oppi tuntemään niin tälon, kuin myo s lä hiseudun kylä lä isiä. Jä usein äinäkin kesä n kohokohtään, ärpäjäisiin, tultiin joukollä käuempääkin. Tälollä vietettiin keskimä ä rin yli käksikymmentä eriläistä täpähtumää vuosittäin, missä tälon rävintolä oli kä yto ssä. Oli eriläisiä teätteriesityksiä, eri teemällä oleviä iltämiä, eksoottisimpänä niistä ehkä unkäriläinen iltä jä oli jopä sirkusesityksiä, silloin kun tälollä vieräili Seurue Empire. Elä vien kuvien nä yttä minen sentä ä n kiellettiin vielä vuosikymmenen älkupuolellä. Urheilutoimintä tälon ympä rillä oli myo s äktiivistä. Tälviäikään sisä llä voitiin väikkä päiniä jä perinteiset hiihtokilpäilut Vihiniemen määstossä olivät tälven odotettu täpähtumä. Kesä isin tääs yleisurheilu monine läjeineen innosti päikkäkunnän nuorisoä. Eikä omän kylä n pojän, Yrjö Ekqvistin, hieno neljä s sijä keihä ä n- heitossä Päriisin olympiäläisissä, äinäkään vä hentä nyt urheiluinnostustä. Täloon hänkittiin sä hko jä puhelin jo ennen -luvun puolivä liä, sämoihin äikoihin tälo myo s määlättiin vesimäälillä punäiseksi, sekä reunäläudät jä ikkunäpuitteet o ljymäälillä välkoiseksi. Tälvisin lumipyryn jä lkeen älustä oli värmästi tä ynnä luntä, joten käksikymmenluvun loppupuolellä pä ä tettiin tälon kivijälkäpilärien vä lit tä yttä ä, ensin oli äikomus ne läudoittää, muttä lopultä ne kuitenkin tehtiin sementtitiilistä. Tärkkäsilmä isimmä t ovät värmästi äsiän huomänneetkin vuoden heinä kuun älun ärpäjäiskuvästä, jossä tyo on jo osittäin välmis. Kuvä lo ytyy suurennoksenä sälistä jä kylä älläkän heinä kuun äukeämältä. Sisä llä tehtiin pärännuksiä jä lisä yksiä lä hes vuosittäin. Olkiä lävän älle, pehkuä, sähänpuruä jä turvettä eristeeksi sekä pinkopähviä jä mäsinäpäperiä seiniin. Ikkunoihin tehtiin sisä ikkunät jä muutämä niistä muutettiin äväutuväksi, jottä tuuletus jä rjestyi kesä kuumällä. Jätkuvä korjäuksen jä muutoksen kohde oli sälin lä mmitysjä rjestelmä. Se joutuikin kovälle, sillä hälkojä hupeni vuodessä montä mottiä. Kerrällä hänkittiin - syltä hälkoä jä kun syli on reilu kuutiotä, niin oli tuttu nä ky, kun tyo vä entälon piipuistä sävu tupruää. Teksti: Eero Källio

15 TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA Lukupiiri etsii vetäjää ja jäseniä Olisitko innostunut lukupiirin vetä misestä yksin täi väikkäpä yhdessä pärin känssä? Autän tärvittäessä toiminnän suunnittelussä jä toteuttämisessä. Lukupiiri voisi äloittää jo heinä - kuussä, jos ryhmä säädään kokoon. Käikki lukupiiritoiminnästä kiinnostuneet voivät ilmoittäutuä.. mennessä sä hko postitse osoitteeseen koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi puhelimitse p. -. Ideoitä jä toiveitä kokoontumisäjoistä jä -päikästä sekä luettävistä kirjoistä otetään myo s ilollä västään! Lukuisin terveisin, Käti-Hännä Heikkinen Koski as. nettisivut aukevat kesäkuussa Elä mme hetkiä, jolloin Kosken äsemälle älkää pä ä stä mutkäisten jä kuoppäisten teiden lisä ksi vältätietä. Kun kesä kuussä kirjoität seläimen osoiteriville koskiäs.fi, äukeää sinulle nä kymä kylä ä mme. Tuotä virtuäälistä mäisemää voit kätsellä luontokuvien, täpähtumien täi väikkä historiätietojen nä ko kulmästä. Kiitos jo tä ssä väiheessä käikille kuviä, tekstejä jä tietoä sivuille tuottäneille! Urheilukentän kunnostus suunnitteilla Kylä tälon pihään on suunniteltu täsoitettävän urheilukenttä ä, jossä voisi jätkossä pelätä väikkä pesä pälloä. Kentä n kunnostus kä ynnistynee kesä n äikänä.

16 SARJAKUVA TAPAHTUMAKALENTERI Säri Kyllo nen TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! PÄIVÄN PÄHKINÄN VASTAUS - LÖYTYIKÖ EURO? Onko tiedossäsi täpähtumiä, joistä kännättäisi kertoä kylä lä isille? Täi oletko itse ehkä jä rjestä mä ssä jotäin, johon häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri on käikille kylä lä isille ävoin jä mäksuton ilmoitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedot ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com. Voimme osallistua myös Tuohitun kyläyhdistyksen tapahtumiin. Katso Kosken Käiun edellisessä numerossä pohdittiin, mihin hotellivieräiden euro kätosi. Mekä ä n emme ole ihän värmojä, muttä tiedä m- me, mistä se lo ytyi: Helmikuussä tehdyssä kylä yhdistyksen kirjänpidossä huomättiin, että kä teiskässässämme on, ylimä ä - rä istä. Sinne se siis oli sujähtänut, jä vä hä n korkoäkin käsvänut!

17 Koski as. kyläyhdistys ry Numero /.8. KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA Kesä älkää pikku hiljää jä ä dä tääkse jä päähtävien helteiden myö tä äjätus viilenevistä syysillöistä ei tunnu öllenkään västenmieliseltä. Sädönkörjuun äikä ön töuhukästä, muttä ruökäpö ydä ssä ön ähkeröinnin jä lkeen mukävä näuttiä luönnön äntimistä. Kesä isten iltämien tiimöiltä yhdistyksemme jätkää perinteisten juhlien viettöä jä lökäkuussä kököönnummekin Kekrin merkeissä kylä tälölle. Luvässä ön jä lleen mukävän yhdessä ölön lisä ksi viihdyttä vä ä öhjelmää, tänssiä sekä tietenkin sädönkörjuun juhlää. Vöit tullä myymä ä n täi östämään lä hituötteitä sekä tietenkin viettä mä ä n Kekriä riehäkkäästi perinteiden siivittä mä nä. Kännättää jö nyt sätöä kerä tessä tärkkäillä, jöskö luöntöä iti ölisi lähjöittänut jönkin eriköisen nä kö isen vihänneksen, juureksen täi hedelmä n jä pöimiä se tälteen "Kummalliset kasvikset" kilpäiluun. Kesä n myö tä kylä n töimintään ön tullut päljön uusiä ihmisiä jä tä mä ön juuri se, jötä jöhtökunnässäkin töivömme: kököönnutään, tutustutään jä töuhutään yhdessä. Siitä se tä mä n- kin kylä n yhteishenki räkentuu, yhdessä tekemisen ilöstä! Syksyä ödötellen, Kuvä: Mikkö Pä ä kkö nen Saara Säärä Kemppäinen, pj LUONTOPALSTA Kötijökemme kesä inen käntä-äsukäs Härmäähäikärä ön luöntäisesti mestärisäälistäjä. Zenilä isellä tyyneydellä se seisöö hievähtämättä vedenräjässä säälistä ödötellen. Sääliskälän ilmääntuessä höllille härmäähäikärä iskee sälämännöpeästi kälän vedestä tikärimäisellä nökällään, juurikään erehtymä ttä. Jökäinen jökä ön härrästänut jössäin elä mä nsä väiheessä tuulästustä, eli äträin kälästustä tietä ä että vedessä nä kyvä kälä ei öle köskään tä smä lleen siinä köhtää jössä silmä t sen kertövät ölevän, vään nä ennä isestä sijäinnistään hiemän eteen, jöhtuen syystä, että vedessä välön sä teet eivä t kulje suörään. Häikäränkin ön siis ösättävä körjätä välön täittumisen vedessä äiheuttämä vä ä rä n tä htä yspisteen härhä. En tiedä kuinkä häikärä sen tekee, muttä ymmä rrä n että häikärän suvullä ön tä stä äsiästä kymmenien tuhänsien vuösien äjältä kökemustä. Sääliin, - muutämä pikkukälä - säätuään, syö tyä ä n häikärä kä y räukeäksi, pö rhistä ä itseä ä n hiemän, nöstää töisen jälkänsä ylö s vätsähö yhenten peittöön jä lepä ä. Kuvässä Härmäähäikärä ruökälevöllään. Teksti jä kuvä: Anä Schörin

18 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukijä! Elökuun numerömme teemänä ön kötiseutu. Kötiseutu ön vältävä vöimän lä hde. Sen tutut päikät jä ihmiset, muistöt jä hääveet käntävät jä vähvistävät hälki vuösien. Kötiseutuun kiintyy, sinne kuuluu, sieltä ön hyvä lä hteä seikkäilemään jä sinne ön äinä hyvä pälätä. Kä vä isemä ä n, äsumään, elä mä ä n. Osä-äikäisenä kösken äsemäseutuläisenä ölen syvä sti önnellinen mähdöllisuudestäni säädä ämmentää vöimää tä stä päikästä. Köskellä sään kuunnellä ihmisten häusköjä tärinöitä, täikkä väin tuulen suhinää, sään seurätä muurähäisten menöä jä öllä lä snä mähtävässä jätkuvästi muuttuvässä mäisemätäidegälleriässä. Tä ä llä sään näuttiä luönnöstä äntimineen jä sä vyineen jä vöin viettä ä kiireetö ntä äikää yhdessä hyvien ihmisten känssä. Tä ä llä ön tilää jä räuhää öllä jä elä ä. Tä ä llä ön hyvä tehdä tö itä jä hyvä unelmöidä. Hetki hetkeltä ölen käsvänut tä nne kiinni enemmä n jä enemmä n. Luön muistöjä, kerä ä n kökemuksiä jä käs- huömään kötiutuväni! Tä ssä numerössä älöittää käksi uuttä pälstää, Yritta ja n esittely jä Muistoja Unelmia. Seudullämme ön päljön hienöjä yrityksiä sekä mähtäviä jä kiinnöstäviä yrittä jiä, jöitä tulemme esittelemä ä n lehdessä sätunnäisessä jä rjestyksessä. Uskön, että kötiseutumme kuköistus, hyvinvöivät ihmiset jä menestyvä t yritykset, tekee hyvä ä meille käikille. Möni löistävä yritys ön älkänut väin yhdestä äjätuksestä, unelmästä jä lujästä usköstä siihen. Muistöjä Unelmiä-pälställä säämme lukeä muistelöitä kötiseutumme menneiltä äjöiltä sekä inspiröituä yhdessä unelmistä, jöitä kylä lä isillä ön. Myö s jö töteutuneistä unelmistä ön mukävä lukeä. Nä in syksyn kynnyksellä, sädönkörjuun äikään vöi näuttiä työ nsä tulöksistä. Vä hitellen vöi älkää myö s suunnätä äjätuksiä tulevään, siihen, mitä tulevän vuöden, tulevän sätökäuden töivöö tuövän tullessään. Mitä sitä häluäisikään käsvättää? Mikä ölisi käikkein pärästä, mitä vöisi säädä jä mitä vöisi täpähtuä? Victör Hugön sänöin: Unelmointi on paras tapa luoda tulevaisuutta. Kötöisää syksyä, luöviä unelmiä! Kati Käti-Hännä Heikkinen OIKAISU OIKAISU KOSKEN KAIKU-LEHDEN NUMERO / TULLAAN TUTUIKSI-YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAHTUMA VIHINIEMEN KYLÄ- TALOLLA..-JUTTUUN Pyynnö stä öikäisemme lehdessä kirjöitetussä jutussä mäinitun ösällistujän mäininnän, enkelihöitöjen esittely jä tänssikenkä - myynti ön siis virälliseltä yritysnimeltä ä n Tanssiva Enkeli Oy, jökä esitteli siis tuötteitään jä pälveluitään ystä vä npä ivä täpähtumässä.. Vihiniemen kylä tälöllä jä rjestetyssä Tullään tutuiksi-täpähtumässä. Pähöittelemme äsiänösäisille köitunuttä mielipähää yrityksen nimen unöhtämisestä. KOSKEN KAIKU ILMESTYMISAIKATAULU ILMOITUKSET JA MAINOKSET Julkaisija: Köski äs. kyläyhdistys ry. Päätoimittaja: Käti-Hännä Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Eerö Källiö, Säärä Kemppäinen, Elinä Kötiläinen, Säri Kyllö nen, Kristä Lehtö- Kivelä, Järi Lö fströ m, Mikkö Pä ä kkö nen, Jänne Sälminen, Sätu Särlin jä Anä Schörin Taitto: Käti-Hännä Heikkinen jä Elinä Kötiläinen Paino: XXX Jakelu: Köski äs. tälöudet pöstinumeröälue Painos: kpl Nö Nö Märräskuu Kylä teemä Helmikuu Aineistöt ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä ösöitteellä köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm täi töimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myö s juttuideöitä, päläutteitä jä töiveitä. Töimitus pidä ttä ä öikeuden muökätä lä hetettyjä äineistöjä. Aineistöjä ei päläutetä. Lehteen vöi jätkössä östää ilmöitus jä mäinöstilää. Hinnät jä periäätteet pä ä tetä ä n seuräävässä Köski äs. kylä yhdistys ry:n kököuksessä... Jöhtökunnän kököukset övät ävöimiä käikille. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus - Väpäämuötöiset jä senhäkemukset köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm täi Köski äs. kylä yhdistys ry. c/ö Ailä Helin Käivösmä entie Köski äs. Vuöden jä senmäksu ön.

19 TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KYLÄYHDISTYKSEN NETTISIVUT OVAT AVAUTUNEET! Perjäntäi :stä pä ivä sää mönet ihmiset kävähtämään köskä se ön jö Aku Ankkää lukemällä öpittu mieltä mä ä n epä önnen pä ivä k- si. Kesä kuussä ei kuitenkään vänhä uskömus västännut tödellisuuttä. Jös ölisi västännut, niin tuskinpä ölisimme sääneet nä in upeitä kylä yhdistyksen sivujä äuki juurikin kesä kuun :nä pä i- vä nä perjäntäinä. Kun kylä yhdistyksemme nä ki pä ivä nvälön kä vi nöpeästi selvä ksi että tiläustä ihän ömille nettisivuille ölisi. Väikkä mönenläistä ösääjää kylä llä mme äsustelee, niin söpivää dätän viilääjää ei jä - senluettelöistämme lö ytynyt. Kä ä nsimme siis kätseemme köhti Sälön käupungin kirkkäitä välöjä. Huölimättä siitä että Sälön mäine Suömen "piilääksönä" öli välunut viemä riin viimeistä ä n Elöpin työ nä ytteen myö tä, lö ytyi Sälön älueeltä kuitenkin vielä nuörtä jä tärmökästä IT-ösääjää. Tä ssä nimenömäisessä täpäuksessä ösääjä öli Turun Ammättikörkeäköulun öpiskelijä Tuukkä Bömän jökä täituröi käsään öpinnä ytetyö nä ä n meidä n upeät sivumme. Tuukkä ähersi jä viiläsi bittejä meidä n töiveittemme mukään jä löpultä sivut ölivät julkäisukunnössä. Väätimuksemme sivujen suhteen ölivät tiukät, muttä Tuukän kä sissä tävöitteet jä unelmät muuttuivät tödellisuudeksi. Uskällänpä hyvä llä ömällä tunnöllä vä ittä ä että sivustömme kestä ä vertäilun minkä tähänsä muun kylä yhdistyksen känssä. Nettisivumme elä vä t tiukässä symbiöösissä muiden yhdistyksen tiedötuskänävien känssä. Aktiivisessä kä ytö ssä öllut kylä yhdistyksen Fäceböök-ryhmä pä ivittä ä uutisensä nettisivuillemme sekä Kösken Käiun käikki ilmestyvä t numeröt lö ytyvä t myö s sivuiltä. Nä in myö s ne jä senemme jöiden pöstinumerö ön jöstäin syystä vielä vä ä rä niin vöivät näuttiä Kösken Käiun lukemisestä. Sivustöllä riittä ä runsäästi muutäkin mäteriääliä. Sieltä lö ytyy hyö dyllistä tietöä kylä stä mme, kylä yhdistyksen töiminnästä sekä härrästusmähdöllisuuksistä. Täpähtumäkälenteristä ön helppö tärkistää äinä kuluvän kuun kövimmät riennöt. Myö s käikki tärpeelliset yhteystiedöt lö ytyvä t sivuiltä jä jöpä yhdistyksen jä seneksi liittyminen önnistuu nyt sivujen käuttä! Kylä tälöstä lö ytyy mielenkiintöinen histöriäpäketti sekä tietöä tälön vuökräukseen liittyen. Gälleriään ön kööttu kylä llä väikuttävien välökuväustä härrästävien ihmisten upeitä ötöksiä. Sekä päljön, päljön muutä. Tä tä kirjöittäessäni sivujen kä vijä läskuri räksuttää päremmällä puölellä. Uskön, että tä tä lukiessänne ön luku köhtä nelinumeröinen. Miellyttä viä surffäushetkiä itse kullekin internetin kiehtövässä määilmässä! Eli kun seurääväksi kä ynnistä tte tietököneenne seläimen niin näputtelette väin Jä mätkä vöi älkää! Teksti: Järi Lö fströ m Kuvä: Kuvituskuvä

20 KYLÄLÄISEN ESITTELY Olen Mätti Lietz. Olen syntyperä inen Vihiniemelä inen jä äsunut tä ä llä kökö elä mä ni. Olen elä kkeellä ölevä määläri töisessä pölvessä. Säin isä ltä ni ämmättiin hyvä n köulutuksen. vuöttä työ skentelin YIT:n pälveluksessä. Työ mäitä ön öllut myö s Sälössä, Pörissä jä muuällä ympä ri kötimäätä. Perheeseeni kuuluu ävöväimö Terttu jä Mertsi pöikä. Härrästuksiin kuuluu metsä stys. Olen öllut hirvipörukässä vuöttä. Häitärin söittäminen kuuluu myö s härrästuksiin. Entisen Työ - vä entälön tänsseissä ölen mönet kerrät öllut söittämässä sekä hä issä. Arki kuluu elä kepä ivistä näuttien, kötönä puuhästellen kuten nurmikköä jä pihää höitäen jä tälvisin työ llistä ä lumityö t. Mielestä ni kylä yhdistys ön pösitiivinen äsiä, jökä tuö kylä lle elöä jä ön hyvä, että kylä tälöä kunnöstetään, ettei se pä ä se räppeutumään. Teksti jä kuvä: Jänne Sälminen KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA KOSKEN ASEMAN KYLÄYHDIS- TYKSEN ENSIMMÄISET ONKI- KILPAILUT Aurinköinen sä ä suösi läuäntäinä.. jä rjestettyjä Kösken äsemän kylä yhdistyksen histöriän ensimmä isiä önkikilpäilujä. Kilpäilu älöitettiin klö ilmöittäutumisellä Vihiniemen kylä tälölle. Kisään ösällistujiltä kerä t- tiin nimellinen ösällistumismäksu, jönkä jä lkeen siirryttiin sillänkupeeseen jöen värteen önkien, mätöjen jä evä iden känssä ödöttelemään nykimistä. Kisään ösällistui läpsiä Kemppäisten jä Eskölinien perheestä. Kemppäisten edustäjät önkivät lä hempä nä siltää näpsien kälöjä täsäiseen tähtiin. Eskölinin edustäjät önkivät hiemän etä ä npä - nä äläjuöksullä jä säivät seurätä nääpurin sänkön tä yttymistä ömän sängön säälistä ödöttäen. Klö vedettiin siimät jöestä jä lä hdettiin tälölle punnitukselle jä kähville. Vöitön, Mötönetin ärvöisen lähjäkörtin, lunästi Artturi Kemppainen g Käläsääliillä. Onneä vöittäjälle! Jökäinen önkijä pälkittiin önkimisen jä yhdessä ölemisen ilöllä. Ensikesä n önkitäpähtumään ödötetään hiemän runsäämpää ösällistujämä ä rä ä, kun perinne ön nyt säätu önnistuneesti ävättuä. Teksti: Säri Kyllö nen Kuvä: Eerö Källiö YRITTÄJÄN ESITTELY KOSKISEN OILIN KESÄPI- HAN PIRISTEET Säärenjä rventien löppupä ä stä vöi kesä äikään tehdä vä rikkä itä lö ytö jä. Oili Köskisen käsvihuöneissä käsvää mitä möninäisempiä kesä kukkiä, vä rilöistö ön hä ikä isevä. Oili ön pitä nyt kukkäpuutärhää jö vuödestä, jöten ensi vuönnä tulee tä yteen hienöt pyö reä t lukemät. Aiemmin töimintä öli lääjempää jä sesönki kesti käuemmin muttä nykyisin käusi kestä ä kesä n äjän. Tälvet Oili viettä ä änsäitusti lä mpimä mmissä mäisemissä. Reipäs törimyyjä kä y Tämmisäären jä Pöhjän töreillä jökä viikkö, muttä puutärhän övet övät äuki pä ivittä in. Kännättää ehdöttömästi kä ydä kurkkäämässä päikällinen kukkätärjöntä, sämällä vöi ihästellä Säärenjä rventien käuniitä mäisemiä jä pitä ä määseutuä elinvöimäisenä päikkänä äsuä jä yrittä ä. Teksti: Kristä Lehtö-Kivelä Kuvä: Kuvituskuvä

21 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA ILTAMATANSSIT VIHINIEMEN KYLÄTALOLLA - LUVUN TYYLIIN Läuäntäinä.. jä rjestettttiin ensimmä iset tänssit Vihiniemen kylä tälöllä vuösiä kestä neen täuön jä lkeen. Menö öli kuin äinäkin menneinä vuösinä, -luvun teemän änsiöstä. Teemään liittyvä ä musiikkiä söitettiin kähden bä ndin vöimin, jöistä ensimmä inen öli kylä n ömä kököönpänö Vihipumppu jä myö hemmin illällä sitten Mä ntsä lä stä sääpunut Big Heäd-niminen bä ndi. Lisä ksi esiintyi Leticiä-kuörön vetä jä n Säärä Kemppäisen läpset läuläen mm. tuttujä suömäläisiä hymnejä. Tänssit älöitettiin klö : älkäneellä tänssikurssillä, jössä öpeteltiin tänssin älkeitä jä mm. föxin äskeleitä. Virällisesti tänssit kä ynnistyivä t klö, jöllöin älköi lipunmyynti nöstälgisesti tälön älkuperä isestä lipunmyyntiköjustä. Illän äikänä myytä vä nä öli myö s grillättuä mäkkärää, sekä buffetissä virvökkeitä, kähviä jä leivönnäisiä. tä llä inen kesä tänssitäpähtumäperinne elä ä edelleen jä vöisi Kösken äsemälläkin herä tä uudelleen henkiin jökä vuösi jä rjestettä - vä ksi täpähtumäksi. Päikälle sääpui illän äikänä käikkiään sätäkuntä henkeä, mikä kuväsi pösitiivisesti ihmisten edelleen innöstuvän tä mä n kältäisistä täpähtumistä. Täpähtumää öli märkkinöitu lehdissä jä sösiäälisessä mediässä sekä värmästi myö s puskärädiön käuttä. Päikällä tunnelmä öli räuhällinen jä käikenläiseltä hä irikö inniltä vä ltyttiin. Illän äikänä esitettiin jöhtökunnän vöimin jö ennestä ä n tutun Töivö jä Lempi-sketsin jätkö-ösä jä illän löppupuölellä välittiin illän päräs puku. Köskenkärtänön luömulihää vöittivät Ursulä Kurtze jä Eerö Källiö. Iltämän kännätus äntöi pösitiivisesti vihiä siihen suuntään, että Toivo ja Lempi, eli Eero Kallio ja Sari Kyllönen, estradilla iltamasketsissä. Teksti: Säri Kyllö nen Kuvä: Mikkö Pä ä kkö nen

22 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT Talon historiaa III Väikkä -luvun älku öli lämän äikää, öli töimintä Köskellä värsin virkeä tä. Tälöä vuökrättiin, jä ömiäkin iltämiä jä muitä täpähtumiä pidettiin sä ä nnö llisesti. Vuöden löpullä iltämien pitöön tuli kätkös, sillä kulkutäudin räjöittämiseksi mä ä rä tyt iltämäkiellöt köskivät myö s Köskeä, jönkä vuöksi vielä vuödenväihdekin meni kötösällä juhlien. Västä tälvipäkkäsillä pälättiin vänhään käävään jä töimintä vilkästui. Tälöön hömmättiin vuösikymmenen älussä useitä pikkuuudistuksiä: lipputänkö jä lippu, uusi keskeltä äukeävä esirippu, uudet verhöt jä messinkiset verhötängöt, eteiseen peili jä persöönällinen tuhkäkuppi! Myö s pälöntörjuntäkälustöä pärännettiin: vänhä yksimä ntä inen pälöruisku säi vä istyä uuden upeän yli märkkää mäksäneen käksimä ntä isen tieltä. Vuösikymmenen puölivä lissä tuli älkuperä isen, vänhän pä rekätön kunnöstäminen äjänköhtäiseksi. Ensiksi kättöä körjättiin, muttä jö seuräävänä vuönnä tiedusteltiin eri mäteriäälien hintöjä. Löpultä pä ä tettiin tehdä uusi pä rekättö, muutä sekin äie muuttui, jä elökuussä tälön reilut kättöneliö tä säi uuden pinnöitteen gälvänöidustä pellistä, kähdenkymmenenviiden märkän neliö hintään. -luvun löpun suurin körjäusuräkkä öli tälön pä ä tyjen läudöitus. Kösken sähältä hänkitut läudät näulättiin pystyläudöituksenä jä tuumän rimä säumän pä ä lle. Kääveli ösuus tehtiin köhötettunä. Työ öli väärällistä jä työ miehet väkuutettiin, värmuuden vuöksi. Aivän -luvun löpun Suömen histöriä, ön käikillä tiedössä, jä niiden täpähtumät köettiin tä ä llä Köskellä löunäissuömäläiseksi päikkäkunnäksi pöikkeuksellisen änkäränä. Suurempiä körjäuksiä öli ulköräkennuksen uusi sementtitiilikättö jä tälölle jöhtävän sillän väihtäminen kähdeksään sementtirenkääseen. Säärenjä rven tielinjäus öli siirtynyt jöelle pä in -luvun älkuvuösinä jä suuren öjän yli öli älun perin länkkusiltä. Teksti jä kuvä: Eerö Källiö KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA MOSAIIKKIKURSSI.. Kesä isen äurinköisenä sunnuntäipä ivä nä kököönnuimme Kylä tälölle öppimään mösäiikinteköä. Opettäjänämme öli Minnä Pösö Askärtelupuöti Mulperistä. Pö ydille käsättiin jös jönkinmöistä tärvikettä, öli liimää, ruukkujä, styrökspällöjä, läsipurkkejä, läättöjä, kerämiikkää, läsitävärää, väneriä, hyvin mönipuölistä mäteriääliä siis. Minnällä öli mukänään perustärvikkeet mösäiikinteköön jöillä jökäinen värmästi pä ä si työ s- sä ä n älkuun. Lisä ksi ösällä ösällistujistä öli ömiä mäteriäälejä mukänä, tä hä n pä i- vä ä n öli selvä sti välmistäuduttu huölellä etukä teen. Mösäiikinteön perusideä ön helppö jä yksinkertäinen, välitulle pöhjälle kiinnitetä ä n liimällä häluttu mäteriääli itseä miellyttä vä ä n muötöön jä ännetään kuivuä. Löpuksi työ säumätään jä ylimä ä rä inen säumäusäine pyyhitä ä n pöis. Tä mä tekniikkä söpii vällän mäiniösti myö s läpsien känssä tehtä vä ksi, ei tärvitse öllä turhän tärkkä pälästen äsettelun känssä. Kurssiläisillä öli jökäisellä ömä tyylinsä jä äjätuksensä työ n löpputulöksestä. Se önkin mielestä ni mösäiikinteössä hienöä, vöi luödä juuri ömän nä kö istä jä ömiin tärpeisiinsä söpivää täidettä. Käikki ölivät yhtä mieltä siitä että öli mukävää kökööntuä yhdessä tekemä ä n jä säämään vinkkejä, yksin ölisi öllut päljön tylsempä ä. Suunnitelmiä jätköstäkin kuului ölevän, pö y- dä n pinnöittämisestä lä htien. Itse innöstuin äsiästä sen verrän että tödennä kö isesti jöku käunis kesä pä ivä rupeän lästen känssä köristämään pihäpiiriä mme mösäiikillä. Teksti jä kuvät: Kristä Lehtö- Kivelä Mösäiikinteön lömässä säimme näuttiä kesä kähvilän äntimistä. Elinä öli jä lleen täikönut useämpää sörttiä herkkuä, mäkeää jä suöläistä.

23 OTAK VIHI-VAARIST VAARI? kuski, täi täitäis öl päre jös menist huiläämä, vöi löpuks huikät. Liikuta yhres Niin päl märmätettä nykysi töst liikentteest, kukä äjä liiä kövi jä kukä sitä västö tääs kö rö ttele hissukse. Sätäse räjötuksel äjetä mönttä nöpeut, jä öikeästäs nii tärttiski, vä hä kövemmi ku ö pä i- vä äik jä kuivä keli, jä ku älkkä hä mä rttä nii, et välö älkkä jöttä nä yttä, pitä is nöpeure tippu jä sämä sit käns sätteel, väik tömmöse kymmene rösetti tiä nöpeurest, se öls helppö ite läske. Ain käns kuule, et pölisei käivättäis kättömä sin sun tä n, ku jöku jössä tekke vilunki, et ite säi räuhäs kulkke. Muutönki tunttu tä mmö t käuvä sivust seuränneen, et töi liikennekuri ö vä hä pä ä ssy hö ltymä, ryhmittyminenki ihä unhötettu jä se iä ikune vilku kä yttö, tietenki käns. Ole sitä hunteeränu, et turhä enä vä hä ssi pölisei ön kuörmittä tömmöste ittestä s selvä l äsjäl, ku mitä yhreskulkemine ö. Siihe meil äntäis öivä ävu nykyäjä tekniikkäki. Vöitäis väik tä llä t piili kätöl simmöne pien mäjäkkä, mist töise nä kis, kui päl tärttis kutäki kuski pelkkä. Annäs mä ä reerä äsjä vä hä nuukemmi. Ku sä ä öle lä hrö s jöhöki liikkumä, sä ä enste ilmötät äutöl kukä ö kuski, siin ön mönenläistä täpä jä jöku värmä jä helppö välitä, läitte muistist häjettäis sun äikäsemmä äjö, pöhjäks. Tietty siin sämäs vöirä nuustä öleks jöttä pullö pöhji kurkännu jä mäsin ei sen jä lkke eres lä hr kä ymä, jös nii ö tullu tehty! Kä ske sun tilä täksi täi ehröttä häkke selvä Ole sit jö liikkeel, nii "Näri," ännön sil vehkeel tömmöse nime ku närinää sen käns äin tule, jä vöihä äjätel sen tulevä sänöist Nä i Ajä Reilust Ite. Näri seurä sun äjämist, väröttä jös kääsujälkä meinä öl liiä päinäv, jä jölle heivä nii se kätöl ölevä mäjäkä tuikku älkkä pikku hiljä muuttu vehreest kelläse käut heläkä öränsiks. Sämä juttu jös et kunniöit Stöp-merkki, kä ä nny risteä vä l tiä l, väik ei öl vilkku öllu käppälä äikkä pä ä l täi jös vää kättele mäisemi muu liikenteen tukkön, nii ei muutku värötust vää muil liikkujil. Näri ö äikä helppö läittä käikki simmössi öminäisuuksi, et yhreskulkemine kä y luönikkääst. Jölle ymmä r ite pittä esimerkiks turvävä li nii enstek värötettä suu, sit muit jä vöihä sen äin äutömätisöir nii, et vetö löppu sen verrä, et räkö syntty. Seuräävä äskel önki sit, et lä hties tä llä pänkkikörtti lä ppe, jä jös ei ös yhteissi pelisä ä nnö i nöurättä niin näpätä tililt äin pien säkkö, tiläntte mukkä, nii käuä ku säkkömä ä rä tä ytty jä äjölupä perutä tykkä nä s. Mut luule, et päräs lä ä ke tä s ö se, ku ei keht öikke punertävä välö käns kulkke. Siin pöjä täi flikänki ö ihä turhä kerttö, ett nä tist mä ä päpä Völvö käns tyyrä, täi ku isä nt ite mene kirkö menöi kuuntelemä, jä kätö pä ä lt nä kke, et syntti ö tullu tehryks. Sit simmöstki luule, et äinäki ensälkku, käikke heläkämmä vä rise piili lö ytyvä märkkettie övesuust. Vihivääri MUISTOJA UNELMIA Olen äsunut tä ä llä kylä llä ensimmä iset ikä vuöttäni jä sen jä l- keenkin melkein käikki viikönlöput jä köulujen lömä-äjät isä ni luönä. Tä tä nykyä vietä n tä ä llä mö killä käikki viikönlöput, jötkä suinkin ehdin jä lömät tietysti myö s ömän perheeni känssä. Muistän ömästä läpsuudestäni, että ölen äinä öllut vä hä n ömäpä i- nen jä kövä kärkäilemään. Erä ä nkin kerrän, nöin kölme/neljä vuötiäänä lä hdin kötipihästä Sepä ntälöstä Märi-tä tiä kätsömään. Märi-tä ti äsui Lietzin Mätin viereisessä tälössä. Tiesin, että kylä ä n mennessä pitä ä öllä jötäin viemistä jä näppäsin tömeränä Märitä din kukkäpenkistä muutämät tulppäänit, jötkä tä ti tyytyvä isenä västäänötti ömältä "näppisilmä ltä ä n", jöksi hä n minuä kutsui.serkkujeni Kärin jä Terön luö Kösken äsemälle ästi kärkäilin useämmänkin kerrän, en kyllä muistä, pä ä sinkö kertääkään perille, ennen kuin minut säätiin kiinni. Läpseni övät tulleet minuun kärkäilun suhteen. Kerränkin pöikäni,v öli höidössä Ukkilässä Hölfästillä, kun hä nelle tuli emä n- nä n känssä riitää jä pöikä pä ä tti lä hteä pikkusiskön,v känssä kärkuun. Menivä t jö kövää kyytiä tietä pitkin, kun emä ntä huusi pöjälleni, että muistä sitten väihtää pikkusiskön väippä hetken pä ä stä. Pöikä kä ä ntyi pikkusisköön pä in jä sänöi, että mene sinä kuule täkäisin Ukkilään, minä jätkänkin yksin eteenpä in. kin. Tyttö lö ytyi puölestä mätkästä mö kille jä suöstui sitten kuitenkin jö äikä nä lkä isenä jä jänöisenä tulemään Päpän möpön kyytiin jä täkäisin Mummilään. Nykyä ä n me käikki öllään niin kilttejä, että meitä ei tä ä ltä mö kiltä mikä ä n sää kärkäämään. Ollään siis lö ydetty ömä päikkämme. Ensimmä isestä kärkäilutärinästä ön äikää yli vuöttä jä viimeisestä kin jö kymmenen. Määilmä öli äikä eriläinen vuöttä sitten, kun itse kärkäilin. Vihiniemessä ei öllut muitä läpsiä jä äutöjä ei juuri kellä ä n. Liikenne öli hiljäistä, mitä nyt träktöreitä jä Ahölän käuppä-äutö. Terveisin Sätu Särlin Lästeni Mummiläkin öli tövin Köskenkärtänön tiellä, Kuppärissä. Siellä kin läpseni ölivät töisinään höidössä jä päkköhän heitä öli kömentää, kun eivä t tötelleet Mummiä. Kömentämisestä suuttuneenä tyttä reni sitten pä ä tti, että lä hdenpä tä stä meidä n ömälle mö kille pärin kilömetrin pä ä hä n, kun tä ä llä Mummilässä kerrän nä in huönösti köhdellään. Mö killä ei tuöllöin öllut ketä ä n, muttä tyttö äjätteli nöin nelivuötiäänä pä rjä ä vä nsä äivän hyvin jö yksin

24 SARJAKUVA Särjäkuvä: Säri Kyllö nen TAPAHTUMAKALENTERI Elokuu.. Retki Ruötsi-ötteluun Helsinkiin Syyskuu Lukupiiri.. Muistelöpä ivä Lokakuu.. Elönkörjuumärkkinät jä kekrijuhlät. Yhdistyksen syyskököus Marraskuu.. Kösken Käiku / ilmestyy Kylä kälenteri ilmestyy Joulukuu.. Pikkujöululäulelöt.. Uuden vuöden juhlät Lisä tietöä täpähtumistä TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! Onkö tiedössäsi täpähtumiä, jöistä kännättäisi kertöä kylä lä isille? Täi öletkö itse ehkä jä rjestä mä ssä jötäin, jöhön häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri ön käikille kylä lä isille ävöin jä mäksutön ilmöitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedöt ilmestymiskuukäuden. pä ivä ä n mennessä ösöitteellä köskiäs.kyläyhdistys@gmäil.cöm.

25 Koski as. kyläyhdistys ry Numero /..4 KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA AIKA AIKAA KUTAKIN Vuosi on taas ka a ntynyt loppusuoralle. On mukava katsella taaksepa in kyla n ja kyla yhdistyksemme ela ma a. Tapahtumia toki on ollut, mutta kaikki se, mita niiden myo ta on tapahtunut, la mmitta a eritoten mielta ni. Kyla la iset ovat ko mpineet uteliaina koloistaan ja Kyla talolle ollaan tultu ihmettelema a n ja tutustumaan. Ja mika ihaninta: on tutustuttu uusiin ihmisiin ja jollakin tapaa la hennytty. Kyla, silloin kun se ela a ja voi hyvin, on meille kaikille voimavara. Kosken kyla on hera a ma ssa ja kasvamassa yhteiso ksi, jossa jokaisella kyla la isella on oma roolinsa ja paikkansa. Oma paikkani on ollut kahden vuoden ajan olla puheenjohtajana kyla yhdistyksessa mme. On ollut hienoa olla aloittamassa jotain uutta ja mielesta ni ta rkea a tyo ta. Kiitos na ista vuosista! Jatkan johtokunnassa, mutta puheenjohtajana ensi vuoden alusta toimii Eero Kallio. Saara Saara Kemppainen, pj Kekribuffetherkkuja Kylätalolla Kuva: Sari Kyllo nen KYLÄKALENTERI MYYNNISSÄ! Ensi vuoden kyla kalenterin teema on Kosken aseman rautatiehistoria. Vanhimmat kuvat ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin Koskella oli kaunis, idyllinen asemarakennus, asemapuutarha ja monipuolinen ratapiha vedenottamoineen ja makasiineineen. Kalenterin takasivulla on yhteenveto Kosken rautatiehistoriasta ja kalenterin sivuilta voi lukea tarkemmin mm. rautatiesillan uusimisesta huimalla, tunnin aikataululla, rantaradan oikaisusta ja uuden asemarakennuksen vaiheista aina rakentamisesta rakennuksen polttamiseen asti. Kalenterissa on pyha pa iva t, suomen- ja ruotsinkieliset nimipa iva t, kuun vaiheet seka kyla yhdistyksen ensi vuoden tapahtumat. Kalenteria myyda a n hintaan ja tuotto menee lyhenta ma tto - ma na kyla yhdistyksen toimintaan. Kalenteria voi ostaa yhdistyksen tapahtumista, esimerkiksi pikkujoululauleloista, tai Eero Kalliolta p. ja koskias.kylayhdistys@gmail.com. Voimme toimittaa kalentereita myo s postissa, jolloin hintaan lisa ta a n postikulut. Teksti: Elina Kotilainen

26 PÄÄKIRJOITUS Hyva lukija! Joulun alla lehtemme teemana on kyla. Mita kaikkea kyla merkitseeka a n? Kyla on ihmiset yhteen kokoava paikka. Se on paikka, jossa ka yda a n seka kyla lla etta kyla ssa. Kyla on ympa risto a mme, mutta kyla on myo s meida n jokaisen luona. Mita jos kyla ssa mme asuukin vain tuttuja, joista osa on jo tutumpia kuin toiset? Ja jokaiseen on kenties mahdollista tutustua viela paremmin? Mita jos luoksemme ei tulisikaan kyla a n vieraita vaan ysta via? Me kyla la iset olemme vahvoja yhdessa, toinen toistamme auttaen ja tukien. Saamme voimaa toisistamme. Ilomme kasvavat ja huolemme kutistuvat, kun jaamme niita yhdessa la hella asuvien kanssa. Naapuriapuakin on aina saatavilla. Voimme olla ylpeita kyla sta mme, lo ytyyha n ta a lta kaiken kauniin luonnon, upeiden ihmisten, hienosti hoidettujen pihojen, mielenkiintoisia tarinoita kuiskivien rakennusten ja periksi antamattoman kotiseudun arvostamisen lisa ksi myo s valtakunnallisesti merkitta va rakennettu kulttuuriympa risto, Kosken ruukin alue. Yhdessa voimme iloita kyla sta mme ja pita a sen kaikin tavoin hyva ssa kunnossa. Me jokainen vaikutamme siihen, miten kyla mme ja sen asukkaat voivat. Pideta a n na in pimea na vuodenaikanakin huolta toisistamme ja yhteisesta kyla sta mme. Tuodaan valoa toisillemme! Ehka pa kyla mme viela jonain pa iva na tunnetaan maailmalla lempinimella Valon kyla Valoisana paikkana, jossa kaikki voivat hyvin. Hyvinvointia lisa a myo s kyla ssa ka yminen, ihmisten tapaaminen ja yhteisten kokemusten jakaminen. Pikkujouluaikaan olet la mpima sti tervetullut mukaan Vihiniemen kyla talolle laulelemaan yhdessa muiden kyla la isten kanssa! Ja vuosi vaihtuu mukavassa seurassa kyla - talomme pihalla raketteja ampuen ja tinaa valaen. Helmikuussa taasen voimme ja lleen riehaantua yhdessa talven riemuista! Mita Sina toivoisit kyla lla mme tapahtuvan ensi tai vaikkapa sita seuraavana vuonna? Voit la hetta a ajatuksiasi, ehdotuksiasi ja toiveitasi kyla yhdistykselle esimerkiksi sa hko postitse osoitteeseen koskias.kylayhdistys@gmail.com. Olet myo s la mpima sti tervetullut mukaan kaikkiin kokouksiimme, johtokunnan kokouksia pideta a n noin kerran kuussa. Valoisin terveisin Kati Kati-Hanna Heikkinen TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA Sählyä pelataan taas keskiviikkoisin Ylikulmalla klo ! Kyläyhdistyksen nettisivujen QR-koodi VALOISA KYLÄLÄINEN Kosken aseman kyla yhdistys valitsi viime vuonna ensimma isen kerran Kyla n Valon. Ta ma arvonimi myo nneta a n henkilo lle, joka on toimillaan ja persoonallaan tuonut valoa kyla lle. Kyla n valo julkistetaan vuoden pa a tteeksi kyla yhdistyksen uuden vuoden juhlassa. Ensimma inen Kyla n Valo oli Jukka Virtanen, jolle ta ma arvonimi myo nnettiin tunnustuksena vuosikymmenien aktiivisesta toiminnasta Kosken asemanseudun yhdistyksissa ja kyla - la isten kannustamisesta yhteiseen tekemiseen ja kyla hengen ylla pita miseen. Johtokunta valitsee seuraavan Kyla n valon ehdokkaiden joukosta. Voit ehdottaa valoisaa kyla la ista Kyla n valoksi sa hko postitse koskias.kylayhdistys@gmail.com.. mennessa. KOSKEN KAIKU ILMESTYMISAIKATAULU ILMOITUKSET JA MAINOKSET Julkaisija: Koski as. kyla yhdistys ry. Päätoimittaja: Kati-Hanna Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Keijo Hillgen, Eero Kallio, Saara Kemppainen, Ronja Kemppainen, Elina Kotilainen, Sari Kyllo nen, Sanna Leposaari ja Ana Schorin Taitto: Kati-Hanna Heikkinen Paino: Multiprint Salo Jakelu: Koski as. taloudet postinumeroalue Painos: kpl No No Helmikuu Toukokuu Aineistot ilmestymiskuukauden. pa iva a n mennessa osoitteella koskias.kylayhdistys@gmail.com tai toimituskunnan kautta. Otamme mielella mme vastaan myo s juttuideoita, palautteita ja toiveita. Toimitus pida tta a oikeuden muokata la hetettyja aineistoja. Aineistoja ei palauteta. Lehteen voi jatkossa ostaa ilmoitus ja mainostilaa. Hinnat ja periaatteet pa a teta a n seuraavassa Koski as. kyla yhdistys ry:n kokouksessa. Johtokunnan kokoukset ovat avoimia kaikille. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus - Vapaamuotoiset ja senhakemukset koskias.kylayhdistys@gmail.com tai Koski as. kyla yhdistys ry. c/o Aila Helin Kaivosma entie Koski as. Vuoden ja senmaksu on.

27 TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KYLÄTALON KORJAUS KÄYNNISTYNYT Kaikkeen tottuu, sanotaan. Se tuli mieleeni, kun kekrimyyja isten yhteydessa ja lleen kerran mietin, mitka keittio n laitteista voin laittaa yhta aikaa pa a lle ilman, etta sulakkeet palaa. Jonain pa iva - na ehka viela istumme kivasti korjatussa kyla talossa ja na ita kin aikoja muistelemme. Jokunen hetki siihen kuitenkin viela menee. Saimme ta na kesa na valmiiksi kyla talon korjaussuunnitelman. Se tehtiin yhdessa arkkitehti Immo Teperin johtaman tiimin kanssa, johon kuului pa a suunnittelijan lisa ksi rakennus-, LVI- ja sa h- ko suunnittelija. Korjaussuunnitelma jakautuu usealle eri vuodelle ja tarkoitus on edeta sellaisissa vaiheissa, johon rahoitus ja talkoohenki riitta va t. Ta rkea a kuitenkin on, etta suunnitelma on laadittu, silla se on kaikkien jatkorahoituksien perusta ja antaa myo s raamit kyla yhdistyksen toiminnansuunnittelulle. Varsinainen korjaustyo aloitettiin kunnostamalla salin uuni. Sen metallikuori paikattiin talkoovoimin ja muurari muurasi uuniin uudet tiilet. Uunin toimivuutta pa a stiin kokeilemaan kekrimyyja i- sissa ja kuten paikalla olleet pystyiva t huomaamaan: hyvin la m- mitti! Seuraavat kunnostettavat kohteet ovat talonmiehen asunnon romahtanut lattia ja sa hko liittyma n muuttaminen kolmivaiheiseksi. Olemme hakeneet ta ha n Suomen Kotiseutuliiton korjausavustusta ja mika li rahoitus ensi keva a na saadaan, aloitetaan korjaus talonmiehen asunnon lahonneen, romahtaneen lattian purkamisella. Lattiasta on murtunut useampi lattiaparru, joka on aiheuttanut lattian vajoamisen. Korjaustyo tarkentuu, kun na h- da a n, miten paljon lattiaa joudutaan purkamaan, mutta todenna - ko ista on, etta lattian korjaus vaatii myo s wc-tilojen lattian, seka talonmiehen asunnon ja wc-tilojen va lisen seina n korjaamista. Kuva 1: Romahtanut lattia alapohjasta kuvattuna Kyla talon yksivaihesa hko liittyma on pakko muuttaa kolmivaiheiseksi jo pelka sta a n rakennusaikaisten koneiden ka yto n vuoksi. Samalla siita seuraa automaattisesti uuden pa a keskuksen hankkiminen nykyajan sa hko ma a ra ysten mukaiseksi. Kunnostustyo t vaikuttavat kyla talolla tapahtuvaan toimintaan ensi kesa na. Talonmiehen asunnon vuokraukseen tulee ainakin vuoden tauko ja olemme varautuneet siihen, etta lattian purku ja korjaus vaikuttaa myo s talon muuhun ka ytto o n, ainakin jos wc- ja ravintolatilojen lattiaa joudutaan purkamaan. Yhdessa tekemisen iloa siis tiedossa ennen kaikkea talkooto issa! Teksti: Elina Kotilainen Kuva: Eero Kallio KYLÄYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS VA- LITSI JOHTOKUNNAN JA KUNNIAJÄSE- NEN Koski as. kyla yhdistys ry:n sa a nto ma a ra i- nen syyskokous pidettiin.. klo Vihiniemen kyla talolla. Paikalla oli parisenkymmenta kyla yhdistyksen ja senta ja kokousta johti Ilpo Halonen. Ennen kokousta nautimme edellisen pa iva n kekrimyyja isista ja a neita herkkuja ja sitten pa a - simmekin tekema a n pa a to ksia tulevasta toimintakaudesta. Toimintasuunnitelma- ja talousarvioesitys hera ttiva t keskustelua la hinna kyla talon tulevan remontin osalta ja esitykset hyva ksyttiin sellaisenaan. Ja senmaksu on ensi vuonnakin. Ta ma n ja lkeen oli vuorossa esityslistan ja nnitta vin kohta: puheenjohtajan valinta. Saara Kemppainen oli jo aiemmin ilmoittanut, etta ei ole ena a ka ytetta vissa puheenjohtajaksi, joten kokouksen tehta va oli valita uusi henkilo niita saappaita ta ytta ma a n. Eri na ko kulmia painottavan keskustelun ja lkeen puheenjohtajaksi valittiin Eero Kallio. Johtokunnan valinta oli suoraviivaisempi ja johtokunta jatkaa ensi toimintakaudella ka yta n- no ssa nykyisella kokoonpanolla: Kati -Hanna Heikkinen, Saara Kemppainen, Elina Kotilainen, Sari Kyllönen, Krista Lehto-Kivelä, Sanna Leposaari, Jari Löfström, Janne Salminen ja Jukka Virtanen. Keskustelimme myo s taloudenhoitajan ja sihteerin tehta vista ja totesimme, etta sa a nto jen mukaan uusi johtokunta valitsee na ma vastuuhenkilo t uuden toimikautensa alussa. Yhdistyksen sa a nno issa on mahdollisuus kunniaja senyyteen ja syyskokous valitsikin yhdistyksen ensimma isen kunniaja senen: Mirja Lindströmin. Valintaa perusteltiin mm. Mirjan vahvalla panostuksella kyla talon ylla pitoon niina kin vuosina, jolloin talolla ei juurikaan ollut toimintaa ja aktiivisella talkooosallistumisella kyla yhdistyksen nykyiseen toimintaan. Kunniaja sen on vapautettu kyla yhdistyksen ja senmaksusta ja kyla - talon vuokrasta. Lopuksi pa a tettiin, etta johtokunnan ja senille kyla talon vuokra ja tapahtumien osallistumismaksut ovat vapaaehtoisia, ellei erikseen toisin ole pa a - tetty. Teksti: Elina Kotilainen

28 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT TALON HISTORIAA, OSA IV Vaikka -luku aloitettiin sodan melskeessa, vakiintui tilanne melko nopeasti rauhan saavuttua maaliskuussa. Taloa vuokrattiin ja iltamia pidettiin. Vasta kesa kuussa merkinna t la hes loppuvat, ainoastaan kiinteista menoista lo ytyy merkinna t, uutena merkinta na ovat lisa a ntyneet kukkakaupan laskut. Sotatilanteen vakiinnuttua talo eli omaa rauhallista ela ma a nsa, melko paljon sita vuokrattiin ja va ltta ma tto ma t kunnostustyo t tehtiin. Mita a n juhlatoimintaa sotavuosina ei ollut, jos jotain oli, niin niista ei ainakaan ole ja a nyt mainintaa asiakirjoihin. Vasta vuoden Tapaninpa iva na oli iltamat, monen vuoden tauon ja lkeen, ja seuraavana vuonna iltamia ja muita tapahtumia ja rjestettiin jo useita. Merkillepantavaa on sodan ja lkeen talkoohengen voimakas esiintulo. Esimerkiksi purunkantotalkoot oli la hes jokakesa inen voimanna yto s. Talohan ei ole tehty hirresta vaan on rankorakenteinen talo, jonka eristeena on sahanpuru. Ajan myo ta puru laskeutuu ja purua lisa ta a n la mpo eristyksen parantamiseksi. Taloa voisi kutsua myo s purutaloksi. Urheilutoiminta elpyi myo s varsin nopeasti ja sangen monipuoliseksi, uutena lajina vanhojen rinnalle tuli nyrkkeily, kun nyrkkeilyhanskat hankittiin talolle. Suurin sodan ja lkeinen korjaus -luvulla, normaaleita muurien ja palomuurien korjauksia lukuun ottamatta, on terassin ja portaiden betonivalu toukokuussa. Jotain naulattavaakin oli, kun anottiin ostolupaa, sementin lisa ksi, kilolle nauloja. Sodan ja lkeen alkaa myo s kantakirjoissa, tiheneva a n tahtiin, esiintya monissa tyo - ja luottamustehta vissa, kyla nvalomme Jukka Virtasen nimi. KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA Teksti ja kuva: Eero Kallio LUONTORETKI.. Pa iva on aurinkoinen ja kuulas, kun kokoonnumme Kosken Vihiniemen kyla talolle. Talolle saapuvat retken veta ja Ana Schorin ja Tatu Kemppainen. Siirrymme Anan kyytiin ja la hdemme ajelemaan kohti Kuovilaa. Jo matkan varrella saamme nauttia todella kauniista metsa maisemasta. Mieleen nousee ajatus, etta ta ma on oikeaa luontoretkeilija n unelmaseutua. Saavumme vanhalle Kuovilan koululle, jossa en ole koskaan ennen ka ynyt. Koulu vaikuttaa todella hyva kuntoiselta, mika ilmeisesti kertoo paikallisen yhdistyksen yhteistyo sta. Tekemisen henki vaikuttaa olevan hyva lla mallilla, ja koulu onkin nykyisin kuovilalaisten kokoontumispaikka. Koulu on sisa lta kuin kyla koulumuseo, todellinen na hta vyys vanhoine pulpetteineen. Pihalle kera a ntyy pikkuhiljaa noin parinkymmenen hengen porukka innokkaita kuovilalaisia luontoretkeilijo ita. Kuovilalaiset peittosivat meida t kosken asemaseutulaiset ainakin osallistumisinnokkuudessa ta na a n. Anan johdolla la hdemme ajamaan paikkaan, josta maastoudumme metsa a n. Ensimma inen kohde on kallioluolasto, jonka sisa lle mahtuu ha m- ma stelema a n ta ta luonnon muovaamaa ihmetta. Matkalla luolalle Ana na ytta a paikan, jossa ha n kahden viikon ajan hetki hetkelta kuvasi metson poikasten kuoriutumista. Seuraavaksi jatkamme matkaa paikkaan, jossa on n. vuotta sitten ollut vanha merenpohja. Siita muistuttavat kiviro ykkio t, joista pystyy tulkitsemaan vesirajan veta ytyneen asteittain. Viimeiseksi ka velemme viela paikkaan, johon on pystytetty risti muistomerkiksi metsuri Yrjo J. Laaksolle, joka kuoli ta lla paikalla.. ollessaan metsa to issa. Retkemme lopuksi luvassa on makkaran paistoa Kuovilan koululla. Ta mmo isia ela myksia ihmisen sielu kaipaa. Yhdessa oloa ja luonnon la heisyytta. Teksti ja kuvat: Sari Kyllo nen Linkki ja QR-koodi Anu Hakalan kirjoittamaan Geologia.fi-sivustolta lo ytyva a n Ita meren historia- juttuun: index.php/----- /-----/-- ---/itaemeren-historia

29 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA KOSKEN KYLÄYHDISTYKSEN ENSIMMÄINEN KEKRIJUHLA JA ELONKORJUUMARKKINAT.. Tapahtumassa oli myo s arpajaiset. Koko tilaisuuden ajan sai ostaa myo s uunituoretta kymmenen euron hintaista vuoden seina kalenteria, jonka aiheena on ta lla kertaa Kosken aseman rautatie. Kalenteria voi edelleen tiedustella esimerkiksi sa hko - postitse osoitteesta koskias@gmail.com. Arpajaisvoitot oli tarkoitus arpoa tanssien ja lkeen klo :, mutta talon tyhjetessa pikavauhtia myyja isten ja lkeen pa a tettiin arvonta suorittaa aikaistetussa aikataulussa. Arvonta suoritettiin ja ljella olevien todistajien la sna ollessa, ja voitot toimitettiin ja lkitoimituksena jo paikalta poistuneille voittajille. Onnittelut arpajaisissa voittaneille, ja kiitos kaikille arvan ostaneille! Kekreissa kera tyilla tuloilla katetaan yhdistyksen toiminnan kuluja, mm. talosta koituvia menoeria seka tapahtumien ja rjesta misista koituvia kuluja. Paikalle saapui elonkorjuuta juhlistamaan noin nimensa vieraskirjaan kirjoittanutta juhlijaa. Kiitos jokaiselle paikalle saapuneelle, teitte juhlasta omanna ko isemme, la mminhenkisen tapahtuman virkista ma a n kyla mme pimenevia syysiltoja! Lauantaina.. klo alkaen vietettiin Kosken aseman Vihiniemen kyla talolla yhdistyksen ensimma iset elonkorjuumarkkinat seka kekrijuhla, joissa ohjelmassa olivat klo alkaneet myyja iset ja klo : alkavaksi suunnitellut tanssit. Ohjelma hioutui illan mittaan hieman erilaiseksi oman muusikkomme Saara Kemppaisen ja a dessa sairastumisen takia pois. Ela va musiikki korvattiin levytanssimusiikilla, mika ei riitta nyt houkuttelemaan yleiso a ja a ma a n tanssiaisiin myyja isten ja lkeen. Ilta sujui mukavissa merkeissa, paikalle saapui n. klo aikaan n. myyja a pista ma a n po yta n- sa koreaksi, myynnissa oli mm. ka sito ita, syksyn vihannessatoa, hilloja, piirakoita ym. leivonnaisia, sisustus- ja lahjatavaroita seka paljon muuta houkuttelevaa. Myyja isten ohella taisteltiin kyla kamppailua Pernio n kirkonkyla n yhdistyksesta saapuneita edustajia vastaan. Kamppailussa lajeina olivat mm. kekriaiheinen tietokilpailu, pukkitappelu, valehtelijoiden klubi, kekrimiimi ja ko yden veto. Kamppailun voiton vei ta lla kerralla oman kyla mme joukkue! Myo s nuoremmille juhlimaan saapuneille perheenja senille oli omaa ja rjestettya ohjelmaa, mm. valokuvasuunnistusta, kasvomaalausta ja ongintaa. Na iden toteutuksesta kiitos kuuluu reippaille Kemppaisten tyto ille! Kyla yhdistys tarjosi kaikille hernekeittoa, kasvissosekeittoa ja saaristolaisleipa a. Lisa ksi pienta kustannusta vastaan sai buffetista ostaa kahvia ja teeta, syksyn sadosta leivottua piirakkaa. Herkutella saattoi palasella kaali-, raparperi- ja sienipiirakkaa mokkapalojen, kuivakakun ja pullien lisa ksi. Teksti Sari Kyllo nen Kuvat: Sari Kyllo nen ja Elina Kotilainen

30 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA MARKKINAHUMUA JÄRJESTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Kivaa, kun kyla lla taas ja rjestella a n tapahtumia ja kyla la iset kokoontuvat yhteen! Nyt oltuani vuoden johtokunnassa olen ollut myo s mukana na ita tapahtumia ja rjesta ma ssa, ja kielta ma tta kylla siina hommia riitta a Elonkorjuumarkkinoita ja kekrijuhlaa suunniteltiin jo syyskuun alusta alkaen. Mina otin vastuulleni myyjien hankkimisen seka koristelun ja toimin myo s apuna buffetissa ja siivouksessa. Elina hoiti mainonnan, ostokset ja buffetin siivouksen ja ja rjestelyt. Saara hoiti etuka teen kyla yhdistysten va lisen kilpailu-ohjelman, ja ha nen tyto t hoitivat hienosti lapsille tarkoitetut viihdykkeet. Eero huolehti kyla talon la mmityksesta ja kettera na poikana ha a ra ili verhojen kimpussa - ja viela pesi ikkunatkin! Kyla talon kamiinaa oli hitsailtu ja muurailtu uudelleen joten po lya riitti salissa. Hiki siina tuli imuroidessa kiitos Janne imurin lainasta! ja muutamia ha ma ha kinverkkoa tuli huiskittua seinista ja kattolistoista. Toimittajakin ka vi siina juttua tekema ssa lehteen. Perjantaina, pa iva a ennen h-hetkea siivosimme Elinan kanssa loput, kannoimme po yda t ja koristelimme syksyn teemaan sopien oranssien seinien mukaan. Kurpitsat ja lyhdyt loivat tunnelmaa ulkoportailla. Talokin alkoi pikkuhiljaa la mmita vai johtuiko se vaan silitysraudan la mmo sta? Eeron mittarin mukaan la mpo tila oli vasta, astetta. Sari haravoi illan pimetessa pihaa ja me kuuntelimme levytanssien soittolistaa rennossa tunnelmassa salin puolella. Myyja t tulivat paikalle lauantaina kolmen maissa, heita oli paikalla eika enempa a oikein olisi mahtunutkaan. Kiitokset heille hyva sta yhteistyo sta ja arpajaisvoitoista! Kiitoksia myo s kyla la isille buffettiin tuoduista tarjoilusta, po yta notkui herkullisista leivonnaisista! Toivottavasti myo s kyla yhdistyksen tarjoamat sopat maistuivat markkinava elle, Kristan tekema kasviskeitto sopi hyvin sadonkorjuuteemaan. Na in ja rjesta ja n silmin tapahtuma meni mukavasti, nyt sitten aletaan ja nnitta a saadaanko laskiaisriehaan lunta... Teksti: Sanna Leposaari MUISTOJA UNELMIA PYÖLINKOSKEN LEIRIPAIKKA Lyhyt muisteloni sijoittuu -luvun loppupuolelle. Niihin aikoihin romanikansa vietti erityisesti kesa aikaan varsin kierta va a ela ma a. He poikkeilivat myo s maaseudulla taloissa liinojansa myyden seka hevoskauppoja tehden. Paikoin eiva t olleet niin kovasti toivottua va kea, kunhan vain eiva t meille tulisi. Jossakin kohtaa kesa a kokoontui sitten romanileiri Vihiniemen kulmille Pyo linkosken rantaan. Paikka oli Tenholan puolella sillan pielessa Hultaan pa in menta essa vasemmalla puolella. Kun sana kiiri leirila isten saapumisesta, piti meida n pojannassikoiden ja tyto ntyllero iden pyo ra illa sinne sitten sita ihmetta katselemaan vanhempien hienoisesta vastustuksesta huolimatta. Siella ha n olikin melkoisesti leiriytyjia hevosineen ja ka rryineen seka tietysti leirinuotio. Seuranpidon a a ni oli melkoinen. Me seurasimme tapahtumaa katseella maantielta ka sin polkupyo ra t kotiinpa in ka a nnettyina silta varalta, etta jos tulee vaikka a kkila hdo n tarve. Eiha n sielta mita a n a kkila hto a tullut, kun kumpikaan osapuoli ei sekaantunut toistensa tekemiseen eika olemiseen. Aikamme ihmeteltya mme pyo ra i- limme taas turvalliseen kotiin. Mielenkiinnolla pohdimme, etta tulevatkohan taas ensi kesa na. Terveisin Keijo Hillgen SAARISTOLAISLEIPÄ -appelsiinimehu tai piima l -hiiva pkt - suola rkl -maltaita dl esim. Tuoppi tai Rantasen mallas -vehna lese dl - ruisjauho dl - vehna jauho - dl -siirappi dl vuokaa, myo s kertaka ytto iset ka yva t La mmita mehu ka denla mpo iseksi ja lisa a murusteltuun hiivaan. Lisa a mausteet ja jauhot. Alusta kulhossa, jaa kolmeen osaan ja laita vuokiin. Taikinasta tulee todella lo ysa a. Kohota leipia, t vuoissa. Paista -asteisessa uunissa tunti ja voitele leiva t siirappitilkalla. Paista viela puoli tuntia. Leipa on hyvin sa ilyva a, mutta sita voi myo s pakastaa. LUONTOPALSTA Minulla on tapana kuljeskella kamerani kanssa kyla mme ympa risto n metsissa va ha n kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Retkilla ni tapaan monenlaisia metsa nela via, ja aina kohtaaminen on ollut luonteeltaan lempea. Olen lukuisia kertoja katsonut hirvea suoraan silmiin ha myisen metsa n sisa lla. Olen ollut vain muutaman metrin pa a ssa hirvesta, joka hyvin levollisena on minua katsellut. Mietin usein, miksi metsa nela imet suhtautuvat minuun niin luottamuksellisesti, enka keksi siihen selkea a syyta. Ehka ta ma nkin kuvan hirvi on seuraillut liikkeita ni pienesta vasasta pita en ja tieta a etten ole sille milla a n lailla vaaraksi. Se tunne, jonka koen la hella ela inysta via ni, on vilpito n luottamus ja kaveruus. Semmoisina hetkina tunnen erityisen voimakkaasti olevani minulle siina ainoassa oikeassa tyo ssa, johon minut on todella luotu. Ensisijaisesti olen luonnonvalokuvaaja. Teksti ja kuva: Ana Schorin

31 OTAK VIHI-VAARIST VAARI? ERES PÄNNÄ KÄRES Kappala aikka takasi ma a kuuli ratjost, vai luvik ma josta, et kaunokirjotus meinata tykka na s lopetta kouluis. Mihi ta a maailma o menos? Ena mma ois pita ny ittelki aikonas sita lai ol, tai ta mmo t koneel senta, jonku sana itekki saa selva, mita yritta kirjotta! Mut et kokonas lopetetta kirjottamine. Se verra pa nna ka res pireta, et jotta via l tekstata. Koht on taas puumerki muoris ku ei osat eres oma nime kirjotta. Enka nyy tarkot paremma puolisko tatuoitei. Perustelun tommosel o kaunokirjotukse lopettamisel o, et saa sit paremmi sisa ltto teksti, ku ei alvaaris tart ol nii skarppin, ett kirjame mene oikke. Ma a naura, tai kuka ties se autta? Opita pilku ja iso etukirjame nimisanois ja jos yhrysanakki meneva viel umpiluuhu, niin kait se sit o hyva. Niis o nii pal petrattava nykysi jos hiukanki o jossa ihmiste kirjotus na hny. o. Pa a slaskemine ei tul eres miele. Paperil laskemine o, joksiki niitte varas kuka o aikoinas kansakoulu ka yny. Jos nyy esimerkis joku luku, vaik tarttis jakka vaik tol meiti postinumerol, muistak eres sen, se o. Jakokulmaaki voi jouttu hunteerama ku niita ki o monelaist, mut kyl toi ny pita is helpost men paperil, ku vastauksenki o nii tuttu lukusarjaki. Olkko see sit vaik vihjeen! Pruuvaas! Ku aikka mene ettespa i, nii entis enemma o ihmissi jokka ei saa pra ntist ena mitta tolkku, ja ei os ite ainaka mitta teksti tuotta. Kaik kone tartte saara ajatuksen kans toimima nii ei tart turha puhukka. Sit o erikse simmone ammatikunt, joka ossa viel ka si kirjotta, jos viel simmosta taitto tarvita, sama sit mya s laskuje osal. Eli kaik o taas hyvi! Vihivaari Laskemine o jo menetetty. Jos vaik kui mita ta to n lasku tarttis laske niin jo roplata pove, tai mita hullui, ka res se ka nny valmiin Vihivaari KYLÄLÄISEN ESITTELY Olen Ronja Kemppainen ja asun aivan Vihiniemen kyla talon takana korkealla ma ella. Olen -vuotias ja ka yn koulua Moisiossa, koska olen musiikkiluokalla. Koulupa iva t ovat melko pitkia, koska kulkuyhteydet ovat huonot. La hden kouluun aamuisin puoli kahdeksan aikoihin isa n kyydilla ja tulen kotiin illalla yleensa kahdeksan aikoihin. Koulupa iva n ja lkeen teen kirjastossa tai musiikkiopistolla la ksyja ja odottelen harrastuksia. Kotiin pa a sen sitten, kun itsella ni tai sisaruksillani harrastukset ovat pa a ttyneet. Harrastan kuvaamataitokerhoa, suunnistusta, viulunsoittoa, kuoroa ja tanssia. Soitan myo s kahdessa eri orkesterissa ja opiskelen musiikin teoriaa Salon musiikkiopistossa. Perheeseeni kuuluu lisa kseni isa, a iti, isosisko, pikkusisko, kolme pikkuveljea seka minipossu. Ronja ja viulu Osallistuin siskojeni innoittamana kesa lla Voice of Kids - kilpailuun. En oikein tiennyt, minka laulun olisin laulanut kilpailuissa ja innostuin jodlaamisesta. Esitinkin kilpailuissa sitten englanninkielisen jodlauslaulun, joka oli aika hauska. Kilpailukokemus oli kiva, vaikkakin kuvauspa iva t olivat raskaita. Kilpailusta ja i mukavia muistoja ja tietenkin jodlaamisen taito. Kuva: Saara Kemppainen On mukava, kun kyla lla on alkanut olla toimintaa. Joskus harmittaa, kun ei ehdi osallistua mieluisiin tapahtumiin, kun on niin paljon muuta. Ja joskus on ta rkea a leva ta kin. Minusta on kuitenkin ihanaa asua maalla ja olla luonnon rauhassa. Terveisin Ronja Ronja Kemppainen

32 SARJAKUVA TAPAHTUMAKALENTERI Sarjakuva: Sari Kyllo nen Marraskuu Joulukuu.. Pikkujoululaulelot Vihiniemen kyla talolla klo.. Ehdota seuraavaa Kylän valoa osoitteeseen ta ha n pa iva a n mennessa!.. Uudenvuoden Rakettiampujaiset Vihiniemen kyla talolla klo - Tammikuu Helmikuu.. Koko perheen Talvirieha Vihiniemen kyla talolla klo - Kosken Kaiku / ilmestyy Lisa tietoa tapahtumista TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA KYLÄLÄISET LÄHELLÄSI NAAPURIAPUA SAATAVILLA Haluaisitko itsellesi tai Kosken aseman asukkaalle hyva n mielen? Onko sinulla ylima a ra ista aikaa, taitoa ja hyva syda n? Tuntuuko joskus silta, etta on vaan kaksi ka tta ja ha da n hetkella niita voisi olla useampi? Talkooapua kenties? Tai joudutko perumaan menon ela in- tai lapsenvahdin puuttumisen vuoksi? Iskiko flunssa, etka kykene lumito ihin tai hakemaan rohtoa kirkonkyla lta? Vai olisiko vaan kiva saada seuraa lenkille tai pa iva kahviseuraa? Kaipaatko kimppakyytia auton hajotessa tai apua renkaitten vaihtoon? Onko nurkissa kaiken maailman vempeleita, joita voisi lainata niita tarvitseville? Mo kkila inen, haluatko etta joku ka y katsomassa paikkoja etta ovat kunnossa, varsinkin na in talvisaikaan? Ei ha ta a, kyla la iset auttavat! Ta lla hetkella on mukavasti ilmoittaneita kimppakyytiapuun, lapsenvahteja ja tietokoneen ongelmiinkin saa apua! Ikkunoiden ja mattojen pesuun sai apua kesa lla minulta, ja kissoja ka yn mielella a n syo tta ma ssa. Traktorin hevosvoimaa saa maanviljelijo ilta. Kyla la inen, laitathan minulle viestia sa hko postitse tai puhelimella, jos tunnet halua auttaa muita kyla la isia, ja kerro taitosi tai aikataulusi ja yhteystiedot. Allekirjoittanut toimii va lika tena avun saajan ja antajan va lilla. Ja sina joka kaipaat apua, ota myo s ylo s na ma yhteystiedot ja pirauta ha da n iskiessa! Terveisin Sanna Sanna Leposaari puh. - sannaleposaari@hotmail.com