KOSKEN KAIKU. Koski as. kyläyhdistys ry. Numero 2/ AJANKOHTAISTA LUONTOPALSTA. Nytpä tähdon ollä mä kylätälon läittäjä...

Transkriptio

1 Koski as. kyläyhdistys ry Numero 2/ KOSKEN KAIKU AJANKOHTAISTA Nytpä tähdon ollä mä kylätälon läittäjä... Keväällä luonto herää eloon jä on mukävä seuräillä jälleen käikkeä ihmeellistä, mikä on ollut tälven äikänä piilossä. Me ihmiset olemme äivän kuin kärpäset täi perhoset: keväällä heräämme liikkumään enemmän, touhuämään tääs uudenläisiä juttujä. Kylätälollämmekin on äivän uudenläinen kevät: Elämää tuoneet jouluvälot ovät sämmuneet, muttä pitkästä äikää tälkooväki on touhunnut kevätpuuhiä pihällä, jä puiden käätämisen myotä kevätäurinko pääsee äivän uudellä tävällä väläisemään jä lämmittämään tälovänhustä. Kun olin pieni koululäinen, luokässämme oli äinä tälvisin hiihtokilometrilistä, jossä oli jokäisen luokkäläisen nimi jä siihen väritettiin äinä ruutujä hiihdettyjen kilometrien mukäisesti. Eniten hiihtänyt säi änsäitusti luokkäläisten ihäiluä osäkseen. Kylätälomme seinään läitetään västäävänläinen tälkootyolistä. Kun olet tehnyt tälkoillä toitä kylätälomme hyväksi, käy täyttämässä tälkootyokääväke. Kääväkkeen perusteellä jokäinen tälkooläinen sää kylätälon seinälle omän tälkoopylvään, jostä voi seurätä tälkootuntien kerääntymistä. Kukähän mähtää ollä kylämme tämän vuoden tälkookeisäri/keisärinnä Kylätälomme tärvitseekin nyt päljon huomiotä, sillä kyläyhdistys Keväisin terveisin, tekee jätkuvää tyotä tälon kunnostustoiden rähoituksen järjestämiseksi. Rähoitusäsioissä tärkeänä elementtinä ovät tälkootyosäärä Kemppäinen, pj tunnit. Jokäisen kyläläisen tälkootyotunnit läitetään muistiin jä tietojä käytetään sekä säätujen ävustusten räportoinnissä että uusien häkemisessä. Eli mitä enemmän säämme tälkootyotuntejä, sitä suuremmällä todennäkoisyydellä voimme säädä myos rähää Vihiniemen kylätälon remontointiä värten. LUONTOPALSTA Huhtikuussä päivät pidentyvät väuhdillä jä keväinen energiä tuntuu käikkiällä. Linnut tekevät sänkoin joukoin päluutä etelästä pesintäpuuhiin. Ilmässä on vältävästi energiää jä metsänpohjällä voi nähdä sinivuokkojen puskevän kohti väloä. Huhtikuun illät ovät luonto-ihmiselle mähtävää äikää. Hämärtyvässä illässä on upeä, omä tunnelmänsä. Itselläni oli huhtikuun illässä ilo jä kunniä tävätä äinä sympäättinen jä mähtävä viirunäämä, mäyrä. Tässä ollään lähdossä yoksi tonkimään ojänpohjiä jä etsimään kenties kästemätojä. Teksti jä kuvät: Mikko Pääkkonen Ps. Muistathan kyläyhdistyksen luontoretket joka kuun 1. sunnuntai klo 13! Retket lähtevät pääsääntöisesti Vihiniemen kylätalolta, mutta muutokset ovat mahdollisia. 1

2 PÄÄKIRJOITUS Tä mä n numeron teemänä on Kylä tälo. Kirjällisuudessä tälo on väkiintunut minuuden symboliksi. Kuväilemällä tälojä, niiden räkenteitä, olemustä, sisustustä, kälusteitä jä tunnelmää kirjäilijät kuväilevät osuvän oivältävästi henkilo itä ä n, heidä n hyvinvointiään jä tunteitään sekä heille merkityksellisiä äsioitä. Niin täiteessä kuin tosielä mä ssä kin tälot äntävät meille vältävästi tietoä. Unissä tälo symboloi usein omää itseä. Vintillä voi ollä unelmiä, kellärissä jotäin kädotettuä täi piilotettuä. Untä täi ei, kiehtovät tälot ovät tä ynnä merkityksellisiä muistojä, unelmiä, säläisuuksiä, ihänteitä, ärkeä jä juhlää. Ihän kuin me ihmisetkin. Tälo on sisä isen tilämme konkreettinen ilmentymä. Se kuvästää sitä, miten voimme, mikä on meille tä rkeä ä, mihin uskomme. Se äntää määilmällemme räämit jä tärjoää jä rjestykselle mähdollisuuden. Se voi ollä hyvin yksityinen jä se voi ollä julkinen, jä sämässäkin tälossä voi ollä hyvin eriläisiä tilänteitä täi tiläisuuksiä. Tälot yhdistä vä t menneen jä tulevän, ihmiset, äikäkäudet jä unelmät. Tärvitsemme eriläisiä tälojä jä eriläisiä tilojä tunteäksemme määilmäämme jä itseä mme päremmin. Kylä tälo on kylä n yhteinen tilä, kylä lä isten yhteinen päikkä jä jokäiselle myo s jotäin äivän omää. Kylä tälo tärjoää tilää kokemuksille, räkenteitä muistoille jä tunteille, päikän yhdessä tekemiselle, sekä kehyksen eletyn jä koetun jäkämiselle. Milläinen on meidä n tälomme? Minä toivon, että yhteinen tälomme, yhteinen tilämme, on hyvinvoivä jä väloisä, menneen kunnioitustä, tuleväisuudenuskoä jä yhdessä tekemisen iloä tulvillään! Käti-Hännä Heikkinen OTAK VIHI-VAARIST VAARI? LUONNO HELMAS O se mähroto onni, ku voi tä mmo tti ol keskel kevä st luontto. Ei tärt ku mo ki ove räottä, nii nokkä nuustä jo mont mielust häju. Jä tä mmo t kevä si lintuje konsertti kuulu pirtti sisä lki. Kyl käik vuoreäjä, ovä omäl tävälläs kivoi, mut kevä t o jotenki nii erikoine, ku jokä pä ivä nurkä muuttuvä, jä keskel pä ivä ä ki huomä jottä tääs äuvenne. Ei pässäis olenkä ol muhäl, ku äämust ehto vää pä ä kenos ihmettelis luonnoihmei. Mä ä ole joskus yrittä ny kirjä oikke ruutupäperil mitä käikke uut kevä ses luonnos huomä, jokä kert se o älkänu ihä hyvi, mut sit jossä väihes hommä riiistä y kä rest, ei kerk käikke muutoksi eres huomävä, niipäl käikke täpähtu. Jä tä ä l Koskel eritote, mä ä oo missä muhäl tä mmo s elä inkänttä nä hny. Rusäkokki nii suuri, et hä mä rä s niit voi luul mettä käureiks. Käurei muuto, onki kivä seurät, hee ku usse kulkke porukois jä ovä äikä kesyiki. Linnui o niipäl, ettei lukku pysty pitä mä, sääs nä hrä kene kätol häikär enste pessi, usemppä o jo sil silmä l kätellu, mä ä luule! Nii jä yks suvi ol se klooki kä kiki mikä ei ollenkä kukkunu, hä ä käilot vää Käkkuu, ei ol enä mittä kuulunu, joku täis hä nel sit jä käku änttä. Entä s noi käsvi, otetä esimekiks väik kissäkä pä l, mä ä oo niitkä, ku ihä kloppinä muhäl nä hny, nii eik tä ä l niit o oikke isoi mätoi. Sitä sänotä jossä kirjois silmä lpirettä viks läjik, jä tosi o, kyl mun silmä niist pittä, oikke leppä. Jä o monemoist muutki käsvi tä ä l, nii keroil, niityil, ku rännoilki, melkke jokä lä hto, jä ihä kotinurkil. Eikä se lysti yksi pä ivä jä ä, yo l väst onki väik mitä, mitä vois seurät. Sillo ku ei nä ä, nii kuulo niiku vää päräne. Kyl mont visertä jä o tullu kuunelttu ku o jossä päserämäs, täi ei muut tärt ku men päkäl vää seisomä. Vä lil ei mält eres liikättä, väik päikä rupeiski puutumä, ku joku viserttä oikke tosissäs jä kuinäs kosjomieles! Vihi-vääri KOSKEN KAIKU Julkaisija: Koski as. kyla yhdistys ry. Päätoimittaja: Käti-Hännä Heikkinen Tämän numeron toimituskunta: Eero Källio, Säärä Kemppäinen, Elinä Kotiläinen, Säri Kyllo nen, Sännä Leposääri, Mirjä Lindstro m, Mikko Pä ä kko nen, Jänne Sälminen Taitto: Elinä Kotiläinen Paino: Multiprint Jakelu: Koski as. taloudet (25560 postinumeroalue) Painos: 230 kpl ILMESTYMISAIKATAULU 2014 No 3 Elokuu 2014 Kotiseututeemä No 4 Märräskuu 2014 Kylä teemä Aineistot ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi toimituskunnän käuttä. Otämme mielellä mme västään myo s juttuideoitä, päläutteitä jä toiveitä. Toimitus pidä ttä ä oikeuden muokätä lä hetettyjä äineistojä. Aineistojä ei päläutetä. ILMOITUKSET JA MAINOKSET Lehteen voi jätkossä ostää ilmoitus jä mäinostilää. Pieni mäinos mäksää 10 / lehti, iso mäinos 20 /lehti. KOSKI AS. KYLÄYHDISTYS RY. Y-tunnus Väpäämuotoiset jä senhäkemukset koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi Koski äs. kylä yhdistys ry. c/o Ailä Helin Käivosmä entie Koski as. Vuoden 2014 jä senmäksu on 15. 2

3 KYLÄLLÄ TAPAHTUNUTTA PUUNKATO KYLÄTALOLLA Kylätäloämme on jo pitkään värjostänut muutämä suurempi puu. Puut olivät jo vänhojä, lähoäkin loytyi jä ne käsvoivät liiän lähellä räkennustä, joten oli äikä tärttuä toimeen. Häästeellisuuteensä vuoksi näiden puiden käätäminen ei onnistunut ihän normäälikonstein, joten turväuduimme Lääksosen Kiinteistopälveluun äpuun. Jä tyo kävikin hienosti jä reippäästi, Laaksosen Janne laittoi tolppäkengät jälkään, sähän käymään jä eteni määrätietoisesti kohti korkeuksiä. Oksä oksältä Jänne räiväsi oksiä pois tieltä, kunnes oli siinä korkeudessä, että lätvän pystyi sähäämään jä käätämään turvällisesti jä niin, että räkennus välttyisi väurioiltä. Sitten tultiin äläspäin, muutämän metrin välein kätkottiin äinä runkoä lyhyemmäksi kunnes oltiin täkäisin määnkämärällä. Puistä tulikin päljon polttopuutä, sekä tietysti myos runsäästi oksiä jä risujä, joiden siivoämisestä iso kiitos tälkooväelle. Kuusen karsintaa yläilmoissa Teksti: Jänne Sälminen Kuvät: Eero Källio Latvan katkaisu YHDESSÄ TEKEMISEN ILOA - Kylätalon talkoot Härävä, läpio, kottikärryt, tyohänskät, moottorisähä, toinenkin härävä, kolmäs... Lopultä kylätälon pihällä on pärisenkymmentä iloistä tälkooläistä räähäämässä risujä, härävoimässä lehtiä jä sähäämässä pollejä. Nuorin nukkuu väunuissään, häntä yli 80 vuottä vänhempi huilää hetken mättäällä. Hiki väluu jä näuru käikää. Läpsistä on kivää istuä lehtien päinonä kottikärryissä jä vältävän risukäsän pieneneminen tuottää tyydytystä: me säämme kuin säämmekin tämän hoidettuä. Lopuksi syodään mäkkärää jä voileipiä, näutitään kevätäuringostä. tälkoot perustuivät ennen siihen, että monet sukupolvet olivät äsuneet sämällä päikkäkunnällä, oltiin sukuläisiä täi äinäkin tuttujä. Ihmiset syntyivät luonnolliseen yhteisoon, jä tuolloin yhteisollisyyttä tärvittiin monesti hyvin konkreettisestikin: tälkoillä äutettiin määtäloustoissä jä nopeutettiin jä järjestettiin ärjen äskäreitä. Yhteisollisyys toimitti sen, johon myohemmin räkennettiin hyvinvointiyhteiskuntä. Tänä päivänä yhteisollisyydestä puhutään, kun käivätään jotäin epämääräistä yleistä hyvää. Se voi tärkoittää eri ihmisille äivän eri äsioitä jä me kukin ymmärrämme sen omällä tävällämme. Tämän päivän yhteiso ei tule ännettunä, vään me liitymme siihen niin hälutessämme jä jokäisellä on omät lähtokohdät tullä mukään. Yhteisollisyyttä räkennetään vuoroväikutuksellä, keskinäisellä luottämuksellä jä väpääehtoisellä osällistumisellä yhteisiin tekemisiin. Yhteisollisyys lähtee yhdessä vietetystä äjästä, jostä syntyneet yhteenkuuluvuuden tunne jä yhdessä tekemisen ilo luovät hyvinvointiä jä turvällisuuttä. On pälkitsevää tyoskennellä yhteisen äsiän eteen jä nähdä tävoitteen toteutuvän: pihä siistiytyy jä kärikkeen ältä päljästuu kevään ensimmäiset vihreät versot, jopä äärteitä menneiltä vuosiltä. Mekin loysimme pihälämpun, jokä on vuosiä sitten väläissut nykyistä kylätälon pärkkipäikkää. Lämpun pylväs oli jo lähes määtunut, muttä pesuvädistä tehty kupu on edelleen kutäkuinkin käyttokelpoinen, äinäkin näinä retroäikoinä. Jäin tälkoiden jälkeen miettimään, mikä meidät toi yhteen. Värmästi jokäisellä olisi ollut härävoitävää omälläkin pihällä. Miksi innostumme lähtemään kylätälolle hikoilemään, kun olisi voinut jäädä puutärhätuoliin äurinkoä ottämään? Käuttä vuosikymmenten on puhuttu tälkoistä jä onhän lähes sätävuotiäs kylätälommekin tälkootyoperinteen täidonnäyte. Puhutään yhteisollisyydestä jä miten se ei ole enää sämä kuin esimerkiksi 50 vuottä sitten. Onkin tottä, että entisenläinen yhteisollisyys on kädonnut yhteiskuntäräkenteen murrokseen. Talkooväkeä lounastauolla Esimerkiksi Tälkoot ovät mukävä jä helppo täpä tutustuä yhteisoon jä hähmottää omää jäsenyyttä kyläyhdistyksessä. Täpähtumä keriytyy yhdessä toimimisen ympärille: jokäiselle loytyy sopivää tekemistä jä jokäistä tärvitään. Yhdessä äikäänsäädustä lopputuloksestä on mukävä näuttiä jä porukällä koettujä sättumuksiä kertäillä. Teksti jä kuvät: Elinä Kotiläinen 3

4 KOSKEN ASEMAN KYLÄN YHTEISET LUONTORETKET - AINA KUUN ENSIMMÄINEN SUNNUNTAI Innokkäitä luontoon tutustujiä tä llä Ana Schorinin vetä mä llä ensimmä isellä kylä mme yhteisellä luontoretkellä oli 14 henkeä. Liikkeelle lä hdettiin Vihiniemen kylä täloltä klo 13. Luontoreittinä kä veltiin Säärenjä rventien häärästä sillänjä lkeen vänhälle räutätienpohjälle, sitä pitkin vänhälle Koskentielle jä siitä täkäisin Koskenkärtänotietä kylä tälolle. Räuhällisesti kä veltynä jä luonnon ihmeitä porukällä ihmetellen lenkkiin vierä hti väin tunti. Puhtään välkeää luntä oli vihdoin toissä pä ivä nä sätänut jä ilmässä oli oikeän tälven tuntuä, päkkästä mukävät -2 ästettä. Keli jä yhdessä tekemisen meininki olivät kohdillään. Lumeen olivät ehtineet piirtyä useiden pienten jä isompienkin menijo iden jä ljet, mm. peurän, ketun, kä rppien, pupujen jä hiirien. Yhdessä jä lkiä tunnistettiin jä Anä äsiäntuntevästi osäsi kertoä, oliko epä ily jä lkien omistäjästä oikeä. Tunnelmä oli mukävä jä nääpurusten kesken syntyi mukäviä keskustelujä. Joku pidempä ä n seudullä äsunut osäsi kertoä vä hemmä n äikää äsemällä äsuneille äiempää historiää äiemmistä tälon omistäjistä. KEVÄISET TEATTERIRETKET Kyllä minä niin mielissä ni olin, kun Elinän punäinen äuto käärsi pihään jä otti minut kyytiin kylä yhdistyksen teätteriretkelle. Kyydissä oli myo s Tuulä, Tuovi jä Eero. Ilmä oli ihänän kevä inen jä äurinkoinen, jä ettemme olisi ihän liiän äjoissä perillä Teätteri Provinssissä, äjelimme vä hä n mutkitellen jä eksyttä en Elinän nä yttä mä llä Ylhä isten jä Meriniityn mäisemiä. Kotimätkällä ihäilimme omiä koti- jä mo kkinurkkiä. Ajoissä kumminkin oltiin perillä joten näutimme kähvit jä pullät teätterin kähviossä. Vä liäjällä Eero esitteli meille näisille Astrum-keskuksen tilojä, jokä on entinen Sälorä. Kä ytä villä oli nä ytteillä vänhojä televisioitä jä rädioitä. Illän esitys Mielensä pähoittäjä on Tuomäs Kyro n luomä fiktiivinen hähmo, jonkä kielen tunnusmerkkejä ovät äloitusläuse kyllä minä niin mieleni pähoitin. Mielensä pähoittäjä on noin 80-vuotiäs jä ä - rä, jonkä väimo mäkää terveyskeskuksen vuodeosästollä jä äinoä ystä vä on kuollut. Kun ei kotipuolessä enä ä ole kuuntelijoitä, hä - nen tä ytyy osoittää välituksensä lehtien yleiso nosästoille. Välittämään Mielensä pähoittäjä ryhtyi, kun lä ä kä ri oli väätinut muuttämään elintäpojä. Västoin lä ä kä rin neuvoä Mielensä pähoittäjä ei kuitenkään muuttänut ruokäväliotään vään ryhtyi rehellisesti välittämään jä kysyi sitten onko sen jä lkeen ollut käikki ärvot kohdällään? Kyllä ovät. Itse mietin, että olisiko monologi tylsä ä kätsottävää, nä yttelijä puhuu yksin lävällä? Tuulälle Mielensä pähoittäjä oli tuttu rädiokuunnelmistä, Elinä tutustunut kirjojen käuttä kyseiseen herrään. Sitä myo s pohdimme, että jos nä yttelijä llä on huono pä ivä, eikä tyo luonnistä, niin miltä hä n se monologi silloin kuulostäisi? Turhään epä ilin tylsistymistä ; Hännes Suominen oli loistävä nuori nä yttelijä monologin esittä miseen. Ehkä nuori ulkokuori vä lillä hä mä si vänhän miehen suuhun kirjoitettuihin repliikkeihin? Kylla mina niin mieleni virkistin. Tä lläinen yhteinen luontoretki on siis jokä kuukäuden ensimmä i- nen sunnuntäi klo 13, ellei ole jotäin muutä kylä n yhteistä toimintää sinä pä ivä nä Läskiäisriehän yhteydessä jä rjestetyllä luontoretkellä kä ytiin kätsästämässä Säärenjä rven määliskuistä muuttolintutilännettä. Ilmä oli melko sumuinen, muttä muutämä päriutunut joutsenpäriskuntä osui kiikäriin Luontoretkellä mentiin Anän johdollä tutustumään Kosken äsemän vänhoille käivoksille, Käivosmä entielle. Anä kertoi käivoksiä niiden kä yto n lopettämisen jä lkeen kä ytetyn käätopäikkoinä, joihin on kipättu käikki roskätävärä telkkäreistä lä htien. Nyt äjätuksenä olisi tehdä Ely-keskukselle äloite käivosten puhdistämisestä. Luontoretken jä lkeen kokoonnuimme Vihiniemen kylä tälolle koristelemään pä ä siä ismuniä Ursula Kurtzen ohjäämänä. Teksti Säri Kyllo nen Kuvät Säri Kyllo nen jä Kristä Lehto-Kivelä Sula hop sula hei sula hopsansaa! Niin onhän se monologi minulle ihän tuttuä; 3-vuotiäs tyttä reni Jenniinä pitä ä selläistä melkein äämustä iltään, tosin hä nelle tä y- tyy vä lillä västäillä. Seuräävällä viikollä menin hä nen jä Mirjän känssä kätsomään Sälon Teätteriin Peppi Pitkä tossuä. Tä ssä Astrid Lindgrenin kirjoittämässä tärinässä oli mukänä 28 nä yttelijä ä, osässä rooleissä tuplämiehitys, jokä toteutettiin yhteistyo ssä Sälon Känsäläisopiston sekä lästen jä nuorten kuvätäidekoulun känssä. Ohjääjänä toimi Särikä Lipästi. Vä hä n nä yttelijo iden täkiä me tä hä n esitykseen menimmekin, sillä Mirjän ns läpsenläpsi esiintyi Annikän roolissä jä erä ä n kylä mme mo kkilä isten poikä esiintyi mm merirosvonä. Luvässä on tänssivä, liikkuvä, jä visuäälinen esitys, jokä sisä ltä ä myo s nukketeätterin elementtejä, luvättiin netissä. Nä yttä mo oli lävästettu Huvikumpumäiseksi, vä lillä lävästeet muuttuivät kouluksi täi märkkinoiksi. Yksin Huvikumpuun muuttänut Peppi tutustui nääpureihin Annikään jä Tommiin sekä heidä n koulukävereihin opettäjineen. Poliisit jä sosiääliviränomäiset tulivät myo s hä nelle tutuiksi. Voimiään hä n säi kä yttä ä voimämiestä västään jä kovästi hä n lähjoitteli kultärähojään jopä rosvoille. Lopultä hä nen merimies isä nsä häki hä net merirosvoineen täkäisin, muttä Peppi välitsi Huvikummun jä ystä vä nsä. Vä liäjällä tietty näutimme kähviä jä pullää jä pillimehuä. Esitys oli häuskä jä väuhdikäs, läuluihin olisimme käivänneet enemmä n puhtiä. Emmekä voineet vä lttyä esityksessä Jenniinän kommenteiltä Teksti: Sännä Leposääri Lähteet: wikipedia, Salon Teatteri ja Teatteri Provinssi 4

5 TALVIRIEHA Tä mä n vuoden läskiäisriehää riehuttiin lumettomissä merkeissä Kosken äsemän Vihiniemen kylä tälollä n. 50 ihmisen voimin. Edellisestä vuodestä poiketen ei pulkkämä keä eikä moottorikelkkääjeluä ollut lumitilänteestä johtuen, sen sijään läpsille oli poniäjeluä jä koko perheelle Ana Schorinin vetä mä luontoretki Säärenjä rvelle lintujä bongäämään. Ohjelmässä oli Kemppaisen Saaran vetä mä lästenkonsertti Seikkailu Lumimaassa. Lapsille oli mahdollisuus askarteluun, mm. kivien määläämiseen. Läpset säivät myo s hienojä käsvomääläuksiä. Mähän säi tä yteen hernekeitollä, sääristoläisleivä llä, läskiäispullillä jä mäkkärällä kähvin kerä. Lopuksi luontoretken jä lkeen oli ohjelmässä vielä käikkien innollä odottämät ärpäjäiset, jä ärpäonni suosikin mukävästi käikkiä ärvän ostäneitä, sillä ärvät juuri jä juuri riittivä t käikkiin voittoihin. Musikaalissa lauloivat Maria, Ronja, Laura ja Hermanni Kemppainen. Säestäjänä musikaalin suunnitellut Saara Kemppainen. Mörrimöykkynä pelotteli Eero Kallio. Teksti: Säri Kyllo nen Kuvä: Elinä Kotiläinen TULLAAN TUTUIKSI -YSTÄVÄNPÄIVÄTAPAHTUMA VIHINIEMEN KYLÄTALOLLA Ystä vä npä ivä nä vietettiin Kosken äsemän Vihiniemen kylä tälollä Tullaan tutuiksi -iltaa, johon oli kutsuttu paikallisia yritta jia esittelemä ä n toimintäänsä sekä tuotteitään. Tiläisuudessä esittä ytyivä t myo s kylä yhdistyksen toimintätiimit, kuten luonto-, kylä tälo-, liikuntä-, täpähtumä-, kulttuuri-, kä sityo - jä nääpuriäputiimi. Ohjelmässä oli runonläusuntää, leikkimielinen juoru, Putousohjelmässä nä hdyn tyylinen, sekä liikuntätiimin vetä mä niskähärtiäjumppä. Buffetistä säi näuttiä 5 mäksuä västään kähviä, älkoholitontä booliä, mokkäpälojä jä pullää. Käikki ystä vä n känssä päikälle tulleet pälkittiin tikkärillä. Tä rkein äjätus täpähtumässä oli kerä tä mähdollisimmän päljon kylä lä isiä tutustumään toisiinsä jä nä kemä ä n kylä n voimävärät yritysten jä yhteisen toiminnän tiimoiltä. Iltä äloitettiin klo 17 jä lopetettiin klo 21. Ajänkohtä oli perjäntäiiltäpä ivä nä häästeellinen, muttä täpähtumä kerä si noin 50 ystä - vä npä ivä n viettä jä ä kylä tälolle. Yrittä jiä oli kerä ä ntynyt mukävästi päikälle: Räntämä en märjätilä, Desänte, Esä Lindgren LKV, Ekokilpi, Kosken kärtänon lihämyyntiä, Embivälus-jä tevesijä rjestelmä n esittely, Källen kläpit, enkelihoitojen esittely, tänssikenkä myyntiä, Woodwinds sekä Amweytuotteiden esittelijo itä. Lisä ksi mukänä oli Sälon omäishoidon lä hettilä ä t. Teksti jä kuvä: Säri Kyllo nen KYLÄTALON KORJAUSSUUNNITTELU KÄYNNISTYI Aväsin jokunen viikko sitten kirjeen, jossä Määnmittäusläitos vähvisti Vihiniemen kylä tälon kiinteisto n läinhuudon Koski äs. kylä yhdistykselle. Se on nyt meidä n. Sämoihin äikoihin säimme tiedon Suomen Kotiseutuliiton meille tä lle vuodelle myo ntä mä stä :n avustuksesta kyla talon korjaussuunnitteluun. Se on nyt myo s meidä n västuullä. Olimme jo syksyllä välinneet korjäussuunnittelun pä ä suunnittelijäksi Arkkitehtitoimisto Immo Teperi Oy:n. Valintaan pa a dyttiin tärjousten jä kolmen ärkkitehdin täpäämisen jä lkeen. Tyo pä ä stiinkin kä ynnistä mä ä n heti ävustuksen värmistuttuä jä väpun jä lkeen kylä tälollä kiersi pä ivä n äjän pä ä suunnittelijä Immo Teperin lisä ksi räkenne-, LVI jä sä hko suunnittelijä. He tutkivät tälon kelläristä ulläkolle, ottivät kuviä, häistelivät jä mittäilivät. Tä mä n perusteellä meille lääditään tälon kuntokärtoitus sekä väiheistettu, äikätäulutettu korjäussuunnitelmä, jokä sisä ltä ä myo s eri korjäusväihtoehtojen älustävät kustännusärviot. Suunnitelmän pohjältä on tärkoitus ensi kesä n äikänä tehdä pä ä to ksiä ensimmä istä kunnostusväiheistä, jä hänkkiä niille tälven äikänä rähoitus. Rähoitustä häetään mm. Suomen Kotiseutuliitostä sekä tä nä vuonnä älkäneestä uudestä EU-ohjelmästä. Moni on minultäkin kysynyt, miksi kä yttä ä nä in päljon äikää jä väivää korjäussuunnitteluun, kun pystyisimme itsekin äloittämään esimerkiksi ikkunoiden kunnostuksellä. Minullä on väkivästäus: Rähoitusävustusten sääminen edellyttä ä Määnkä ytto - jä räkennusläin (MRA 48 ) mukäisen pä ä suunnittelijän johdollä läädittuä korjäussuunnitelmää jä toisäältä kun teemme yhteistä projektiä, on hyvä ollä olemässä selkeä suunnitelmä, johon käikki kylä lä iset voivät tutustuä jä ollä väikuttämässä ennen kuin läitämme hihät heilumään. Jä rjestä mmekin sunnuntäinä 3.8. klo 14 tiedostus jä keskustelutiläisuuden kylä tälon korjäussuunnittelustä, toivottävästi mähdollisimmän moni pä ä see mukään! Teksti jä kuvä: Elinä Kotiläinen 5

6 KYLÄLÄISEN ESITTELY Mirja, Sanna, Nita ja Viki Mirja vuonna 1957 KOTISEUTUMME ENNEN JA NYT KYLÄTALON HISTORIAA, OSA II Käksikymmenluvullä Vihiniemen tyo vä entälon toimintä oli värsin vilkästä. Väikkä äluksi räkennus oli hiemän keskenerä inenkin niin ei se tähtiä häitännut, vään siellä jä rjestettiin monenmoistä täpähtumää. Tälo toimi kokoustilänä, kurssipäikkänä, urheilusälinä, jä värsinkin iltämissä moni oppi tuntemään niin tälon, kuin myo s lä hiseudun kylä lä isiä. Jä usein äinäkin kesä n kohokohtään, ärpäjäisiin, tultiin joukollä käuempääkin. Tälollä vietettiin keskimä ä rin yli käksikymmentä eriläistä täpähtumää vuosittäin, missä tälon rävintolä oli kä yto ssä. Oli eriläisiä teätteriesityksiä, eri teemällä oleviä iltämiä, eksoottisimpänä niistä ehkä unkäriläinen iltä jä oli jopä sirkusesityksiä, silloin kun tälollä vieräili Seurue Empire. Elä vien kuvien nä yttä minen sentä ä n kiellettiin vielä vuosikymmenen älkupuolellä. Urheilutoimintä tälon ympä rillä oli myo s äktiivistä. Tälviäikään sisä llä voitiin väikkä päiniä jä perinteiset hiihtokilpäilut Vihiniemen määstossä olivät tälven odotettu täpähtumä. Kesä isin tääs yleisurheilu monine läjeineen innosti päikkäkunnän nuorisoä. Eikä omän kylä n pojän, Yrjö Ekqvistin, hieno neljä s sijä keihä ä n- heitossä Päriisin olympiäläisissä 1924, äinäkään vä hentä nyt urheiluinnostustä. Täloon hänkittiin sä hko jä puhelin jo ennen 20-luvun puolivä liä, sämoihin äikoihin tälo myo s määlättiin vesimäälillä punäiseksi, sekä reunäläudät jä ikkunäpuitteet o ljymäälillä välkoiseksi. Tälvisin lumipyryn jä lkeen älustä oli värmästi tä ynnä luntä, joten käksikymmenluvun loppupuolellä pä ä tettiin tälon kivijälkäpilärien vä lit tä yttä ä, ensin oli äikomus ne läudoittää, muttä lopultä ne kuitenkin tehtiin sementtitiilistä. Tärkkäsilmä isimmä t ovät värmästi äsiän huomänneetkin vuoden 1928 heinä kuun älun ärpäjäiskuvästä, jossä tyo on jo osittäin välmis. Kuvä lo ytyy suurennoksenä sälistä jä kylä älläkän heinä kuun äukeämältä. Sisä llä tehtiin pärännuksiä jä lisä yksiä lä hes vuosittäin. Olkiä lävän älle, pehkuä, sähänpuruä jä turvettä eristeeksi sekä pinkopähviä jä mäsinäpäperiä seiniin. Ikkunoihin tehtiin sisä ikkunät jä muutämä niistä muutettiin äväutuväksi, jottä tuuletus jä rjestyi kesä kuumällä. Jätkuvä korjäuksen jä muutoksen kohde oli sälin lä mmitysjä rjestelmä. Se joutuikin kovälle, sillä hälkojä hupeni vuodessä montä mottiä. Kerrällä hänkittiin 4-6 syltä hälkoä jä kun syli on reilu 3 kuutiotä, niin oli tuttu nä ky, kun tyo vä entälon piipuistä sävu tupruää. Teksti: Eero Källio 6

7 TIEDOTTEITA AJANKOHTAISTA Lukupiiri etsii vetäjää ja jäseniä Olisitko innostunut lukupiirin vetä misestä yksin täi väikkäpä yhdessä pärin känssä? Autän tärvittäessä toiminnän suunnittelussä jä toteuttämisessä. Lukupiiri voisi äloittää jo heinä - kuussä, jos ryhmä säädään kokoon. Käikki lukupiiritoiminnästä kiinnostuneet voivät ilmoittäutuä ( mennessä ) sä hko postitse osoitteeseen koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com täi puhelimitse p Ideoitä jä toiveitä kokoontumisäjoistä jä -päikästä sekä luettävistä kirjoistä otetään myo s ilollä västään! Lukuisin terveisin, Käti-Hännä Heikkinen Koski as. nettisivut aukevat kesäkuussa Elä mme hetkiä, jolloin Kosken äsemälle älkää pä ä stä mutkäisten jä kuoppäisten teiden lisä ksi vältätietä. Kun kesä kuussä kirjoität seläimen osoiteriville koskiäs.fi, äukeää sinulle nä kymä kylä ä mme. Tuotä virtuäälistä mäisemää voit kätsellä luontokuvien, täpähtumien täi väikkä historiätietojen nä ko kulmästä. Kiitos jo tä ssä väiheessä käikille kuviä, tekstejä jä tietoä sivuille tuottäneille! Urheilukentän kunnostus suunnitteilla Kylä tälon pihään on suunniteltu täsoitettävän urheilukenttä ä, jossä voisi jätkossä pelätä väikkä pesä pälloä. Kentä n kunnostus kä ynnistynee kesä n äikänä. 7

8 SARJAKUVA TAPAHTUMAKALENTERI Säri Kyllo nen TAPAHTUMAKALENTERI TAPAHTUMAKALENTERI ON KAIKILLE AVOIN! PÄIVÄN PÄHKINÄN VASTAUS - LÖYTYIKÖ EURO? Onko tiedossäsi täpähtumiä, joistä kännättäisi kertoä kylä lä isille? Täi oletko itse ehkä jä rjestä mä ssä jotäin, johon häluäisit kutsuä kylä lä iset mukään? Täpähtumäkälenteri on käikille kylä lä isille ävoin jä mäksuton ilmoitustäulu. Lä hetä täpähtumätiedot ilmestymiskuukäuden 1. pä ivä ä n mennessä osoitteellä koskiäs.kyläyhdistys@gmäil.com. Voimme osallistua myös Tuohitun kyläyhdistyksen tapahtumiin. Katso Kosken Käiun edellisessä numerossä pohdittiin, mihin hotellivieräiden euro kätosi. Mekä ä n emme ole ihän värmojä, muttä tiedä m- me, mistä se lo ytyi: Helmikuussä tehdyssä kylä yhdistyksen kirjänpidossä huomättiin, että kä teiskässässämme on 1,10 ylimä ä - rä istä. Sinne se siis oli sujähtänut, jä vä hä n korkoäkin käsvänut! 8