LASTENSUOJELU. Lapsiperheiden hyvinvointiin kannattaa investoida. Hannu Rusama ja Kati Palsanen: UUDISTUVA nro 2/ 2017 LEHTI. Sinulle ammattilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELU. Lapsiperheiden hyvinvointiin kannattaa investoida. Hannu Rusama ja Kati Palsanen: UUDISTUVA nro 2/ 2017 LEHTI. Sinulle ammattilainen"

Transkriptio

1 UUDISTUVA nro 2/ 2017 LASTENSUOJELU Hannu Rusama ja Kati Palsanen: Lapsiperheiden hyvinvointiin kannattaa investoida LEHTI Sinulle ammattilainen Sote-uudistusta toteutetaan jo - sivu 4 Tiedolla vaikuttavia palveluja - sivu 8

2 PÄÄKIRJOITUS Marja Pajulahti, SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja, Tässä lehdessä: 3 Pääkirjoitus 4 Sote-uudistusta toteutetaan jo kentällä Ruohonjuuritasolla ei seistä tumput suorina, vaan sote-uudistuksia tehdään jo, sanovat Tuija Brax ja Marja Pajulahti. 6 Kynävieras Markus Kanerva: Kohti tutkittuja toimintamalleja 7 Mihin kaikki katosi? Elämänkaaren aikana on monia kohtia, joissa on mahdollista toimia tai valita toisin. 8 Hyvän tekeminen vaatii tietoa Näkökulmia sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden kehittämiseen esittävät Saila Tykkyläinen, Ohto Kanninen, Kimmo Lipponen ja Jonna Heliskoski. 12 Lapsiperheiden hyvinvointiin kannattaa investoida Hannu Rusama ja Kati Palsanen kertovat, miten SOS-Lapsikylä tutkii ja kehittää palveluidensa vaikuttavuutta. 14 Suurista unelmista totta SOS-Lapsikylässä nuoruutensa viettänyt Anthony Ubaud on repaleisen lapsuuden jälkeen päässyt toteuttamaan suuria unelmia. 18 Lapsella on oikeus laadukkaaseen lastensuojelun dokumentointiin Dokumentointi on lastensuojelutyön ydintä jäsentäessään asiakkaan tilannetta, tehdessään näkyväksi tehtyä työtä ja vahvistaessaan asiakkaan oikeusturvaa. 20 SOS-Lapsikylän palvelut SOS-Lapsikylä tarjoaa monipuolisia palveluja lastensuojeluun ja lapsiperheiden varhaiseen tukeen sekä palvelujärjestelmän uudistamiseen. 22 Uutisia Painotuote Päätoimittaja Marja Pajulahti Toimituspäällikkö Aija Rikala Toimitussihteeri Elina Pitkäranta TILAA LEHTI maksutta itsellesi tai tuttavallesi lähettämällä yhteystiedot sähköpostilla osoitteeseen sos-lapsikyla.fi SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa Julkaisija: SOS-Lapsikylä Kumpulantie HELSINKI puh. (09) PEFC/ ISSN (painettu) ISSN X (verkkojulkaisu) Ulkoasu Elise Liikala Graafinen suunnittelu Elise Liikala Kansikuva Pekka Lähteenmäki Paino PunaMusta Me haluamme saada aikaan Me SOS-Lapsikylässä emme ole jääneet odottamaan sote-uudistusta, vaikka seuraammekin sen etenemistä aktiivisesti. Heikoimmassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet eivät voi odottaa, vaan asioita pitää parantaa koko ajan. On hienoa, että myös moni muu asian parissa toimiva on ajatellut samoin ja lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisestä käydään vilkasta keskustelua. Olemme pitkään satsanneet toiminnassamme laatuun. Nyt tavoitteemme on myös tuottaa ja hinnoitella palveluitamme vaikuttavuusperusteisesti. SOS-Lapsikylässä tuotettavien palveluiden vaikuttavuutta on työstetty tämän vuoden aikana palvelukohtaisissa työryhmissä. Matka on alussa, mutta jo tähän mennessä yhteistyössä eri tiimien kesken tehty pohdinta ja työ sekä keskustelut yhdessä asiakkaidemme kanssa ovat antaneet meille paljon sisäisesti. Työn tuloksena määritetyt mittaristot on mahdollista ottaa käyttöön alkuvuodesta Tämä mahdollistaa paitsi palveluidemme jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen vaikuttavuusseurannan avulla, myös sen, että kunnat ja maakunnat voivat jatkossa ostaa tuloksia. Pidemmällä tähtäimellä tarkoitus on myös säästää kuntien ja maakuntien lastensuojelutyön kustannuksissa. Kaikkein tärkeintä ovat ne vaikutukset, jotka näkyvät aikanaan lasten ja perheiden sekä heidän lähipiirinsä arjessa. Lapselle ja nuorelle vaikuttavuuden perustana on luottamus, jonka rakentamiseen panostamme vahvasti. Nyt ei ole aika odottaa sotea, vaan toimia. Tapaamme Uudistuva lastensuojelu -lehden merkeissä taas ensi keväänä. 2 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 3

3 Sote-uudistusta toteutetaan jo kentällä Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen sekä maakuntauudistuksen valmistelut saivat kesällä jatkoaikaa. Kentällä odotetaan pikaisesti tietoa siitä, miten raha vastedes liikkuu, miten tietojärjestelmät saadaan kuntoon ja miten tieto seuraa asiakasta. Ruohonjuuritasolla ei seistä tumput suorina, vaan uudistuksia tehdään jo. SOS-Lapsikylän rooli on tulevaisuudessakin olla lastensuojelutyön kehittäjä ja edelläkävijä, toimitusjohtaja Marja Pajulahti (vas.) ja SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuija Brax linjaavat. SOS-Lapsikylän vahvuus on, että se pystyy tarjoamaan sijaisperheen isommallekin sisarussarjalle. Teksti Anni Turunen Kuva Heli Blåfield Sosiaali- ja terveyspalvelujen parasta järjestämistapaa on pohtinut Suomessa hallitus toisensa jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2007 voimaan tulleessa kuntaja palvelurakenneuudistuksessa pienet kunnat velvoitettiin tarjoamaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Nyt sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä kokee vielä paljon suuremman mullistuksen, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2020 alussa. Palvelujen rahoitus, järjestäminen ja tuottaminen muuttuvat. Parisataatuhatta sote-alan ammattilaista siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakuntien palkkalistoille. Kesällä hallitus otti uudistuksen valmisteluun aikalisän. Sote-uudistuksen piti aiemman suunnitelman mukaan tulla voimaan jo Maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää ensi tammikuussa, mutta myös niitä lykättiin ja uudeksi ajankohdaksi ilmoitettiin lokakuu Uudistusten aikataulu meni uusiksi sen jälkeen, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta oli katsonut, että hallituksen esittämä maakuntien velvollisuus yhtiöittää sote-palvelut on perustuslain vastainen. Syksyllä sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti muuttavansa soteuudistusta koskevaa lakiesitystä. Maakuntien yhtiöittämisvelvollisuudesta luovutaan ja asiakkaiden valinnanvapausjärjestelmän voimaantuloa vaiheistetaan. SOS-kumppanuus edistää sote-uudistuksen tavoitteita SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtaja, entinen kansanedustaja ja oikeusministeri, nykyinen Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax luonnehtii itseään soteveteraaniksi, sillä hän on seurannut sote-uudistusta kohta 15 vuotta. Kaksikymmentä vuotta kansanedustajana toiminut, muun muassa perustuslakivaliokunnan jäsenenä ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vaikuttanut Brax kertoo käyneensä läpi koko tunneskaalan. Nyt mietin hyvin pragmaattisesti, mitä kaikkea tässä voidaan jo tehdä sekä lastensuojelussa että laajemmin sotekentällä. Tämä on ollut liian pitkä aika odottaa. Sote-kenttä tekee jo asioita eikä odota uudistusta, Brax sanoo. Esimerkiksi Varkauden kaupunki ja SOS-Lapsikylä kehittävät parhaillaan uudenlaisella SOS-kumppanuusmallilla vaikuttavampia palveluita ja toimintamalleja lasten ja perheiden hyväksi. Malli sisältää myös uudenlaisen tavan johtaa perheiden parissa toimivia kunnan työntekijöitä. Hankkeessa on kehitetty muun muassa perhekumppanipalvelua, jossa niin kutsuttu perhekumppani osallistuu tiiviisti tukea tarvitsevan perheen arkeen ja auttaa esimerkiksi palvelujen tarpeen selvittämisessä. Perheillä voi olla käytössään jo useita palveluita, ja tällöin perhekumppani toimii myös yhteyshenkilönä eri palvelujentuottajien välillä. Yksi keskeinen asiakkaiden kokemus on ollut se, että he kokevat tulleensa kuulluiksi, SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo. Varkaudessa pilotoidussa SOS-kumppanuusmallissa toteutuvat sote-uudistuksen tavoitteet madaltaa kynnystä palveluiden piiriin sekä ottaa asiakkaat entistä paremmin huomioon. Pajulahden mukaan SOS-Lapsikylä on mukana maakunnallistamassa mallia Pohjois-Savossa. Kiinnostusta on ollut esimerkiksi Kuopiossa. Sote-uudistus ei synny kertarysäyksellä Miten sote-uudistukseen otettu aikalisä pitäisi käyttää? Braxin mielestä siten, että tehdään nyt rajatusti kaikki välttämätön ja rakennetaan sen päälle lähivuosina lisää. Sotesta ei tule kerralla valmista. Tärkeintä on saada välttämättömät palaset paikalleen ja kertoa kentälle, miten ne menevät. Eli miten rahat jatkossa liikkuvat, miten tieto seuraa asiakasta ja miten tietojärjestelmät saadaan kuntoon, Brax listaa. SOTE-UUDISTUS LYHYESTI Edellisellä kaudella eduskunnan tarkastusvaliokunta selvitti laajasti nuorten syrjäytymisen syitä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimia. Valiokunta piti huolestuttavana sitä, että ennalta ehkäisevien palvelujen osuus on jatkuvasti pienentynyt korjaaviin palveluihin verrattuna. Tarkastusvaliokunta antoi vuonna 2013 mietinnön, jossa viitattiin muun muassa taloustieteen nobelistin James Heckmanin vuonna 2006 julkaisemaan tutkimukseen. Siinä havaittiin, että suurimmat taloudelliset hyödyt saavutetaan 0 3-vuotiaisiin suunnatuilla tukitoimilla ja toiseksi suurimmat 4 5-vuotiaisiin kohdistuneilla toimilla. Brax ja Pajulahti pitävät tärkeänä, että sote-uudistus toisi lisää tukea jo elämän alkutaipaleelle. Mitä myöhemmäksi tukitoimet jäävät, sitä työläämpiä ja kalliimpia ne ovat. Se, mitä tapahtuu raskausaikana ja ensimmäisinä vuosina, on hirveän tärkeää. Neuvoloita pitää kehittää yhteensopivaksi uuteen sote-järjestelmään mutta siten, että ne olisivat entistä selvemmin ohjaamassa varhaisen tuen palveluihin, Brax sanoo. - Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus uudistuvat. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. - Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua, tarjota yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä lisätä asiakkaiden valinnanvapautta. - Asiakas voi hankkia sote-palvelunsa maakunnan yhtiöltä, yksityiseltä yritykseltä tai järjestöltä. 4 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 5

4 Koeryhmän ja vertailuryhmän tulosten välinen ero kertoo suoraan, kuinka toimiva interventio oli. K Y N Ä V I E R A S Kohti tutkittuja toimintamalleja Markus Kanerva, erityisasiantuntija, Kokeileva Suomi -tiimi, Valtioneuvoston kanslia Pitkään sosiaalityötä tehneillä on selkeitä näkemyksiä siitä, mitkä toimintamallit ja lähestymistavat toimivat parhaiten. Monilla on varmasti myös omasta mielestään erinomaisia ideoita, kuinka tuoda helpotusta asiakkaidensa ongelmiin. Miten voimme tietää, mitkä näistä uusista ideoista tuottavat haluttuja tuloksia ja taloudellisesti tehokkaasti? Jos kaikki käyttöönotetut toimintatavat olisivat olleet niin hyviä kuin niiden aikanaan uskottiin olevan, SOS-Lapsikylää tuskin olisi olemassa. Kun lääkäri määrää meille lääkkeen, voimme tänä päivänä nauttia sen miltei pelkäämättä sivuvaikutuksia ja luottaen sen parantavaan vaikutukseen. Näin ei ole aina ollut luvulta lähtien lääkkeiden vaikutuksia alettiin tutkia satunnaistettujen vertailukokeiden avulla. Satunnaistetun vertailukokeen erikoisuus piilee siinä, että sen avulla voidaan selkeästi osoittaa syy-seuraus-suhteiden olemassaolo. Se on seurausta koeasetelmasta: Tutkimusjoukkoon kuuluvat koehenkilöt ohjataan arpomalla koe- ja vertailuryhmään. Ryhmien muodostaminen satunnaisotannalla johtaa siihen, että ne ovat lähtötilanteessa toistensa kaltaiset ja siksi vertailukelpoiset. Tutkimusvaiheessa koeryhmä altistetaan interventiolle eli esimerkiksi uudelle lääkkeelle. Vertailuryhmään kuuluville ei tehdä mitään tai korkeintaan varsinaista interventiota vastaava toimenpide, jolla ei ole vaikutusta lopputulokseen. Lääketutkimuksessa heille annettaisiin jotain olemukseltaan lääkettä muistuttavaa, mutta täysin tehotonta ja vaaratonta ainetta. Koeryhmän ja vertailuryhmän tulosten välinen ero kertoo suoraan, kuinka toimiva interventio oli. Edellä kuvatun koeasetelman käyttö on hyödynnettävissä myös käyttäytymisvaikutusten tutkimisessa. Siinä missä ihmiselimistö on äärimmäisen herkkä kokonaisuus, myös ihmisen päätöksenteko ja siihen vaikuttavat tekijät muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Rotterdamissa selvitettiin, minkälaiset vaikutukset uudella ohjelmalla oli moniongelmaisten nuorten käyttäytymiseen. Ohjelmaan kuului kymmenen kuukauden ajan monipuolista koulutusta ja tukea, jota annettiin sekä henkilökohtaisesti että ryhmissä. Ohjelmaan oikeutetut nuoret jaettiin satunnaisesti koeryhmään, johon sovellettiin uutta ohjelmaa, ja vertailuryhmään, jossa oli käytössä vanha toimintamalli. Tutkijat havaitsivat, että uuteen ohjelmaan osallistuneiden koulunkäyntiaktiivisuus tai työllisyystilanne ei poikennut vertailuryhmästä. Yllättäen koeryhmän jäsenet sen sijaan ajautuivat rikosten pariin todennäköisemmin kuin vertailuryhmään kuuluneet. Ilman epäilyksen siementä uuden ohjelman toimivuudesta, taloudellisesti tehoton ja sosiaalisesti jopa haitallinen ohjelma olisi otettu käyttöön. Mihin kaikki katosi? Antti oli nuoren äitinsä, Annan, elämän keskipiste. Vaikeasta taustastaan ja ympäristön epäluuloista huolimatta Anna oli päättänyt pitää Antin ja kantaa äitiyden vastuun. Jo raskauden aikana Anna pohti omaa lapsuuttaan ja suhdettaan omaan äitiinsä. Päihdeongelmien kanssa kamppailevaa äitiään Anna ei ollut nähnyt moneen vuoteen. Annan mieleen äiti piirtyi joskus hellänä ja turvallisena, usein vihaisena ja arvaamattomana, kasvoiltaan surullisen ja poissaolevan näköisenä. Kotoa karkaileva Anna oli murrosiässä sijoitettu lastensuojelulaitokseen toiselle paikkakunnalle. Siellä Anna sai kokemuksen turvallisesta ja rajoja sisältävästä kasvuympäristöstä, vaikkei se koskaan kodilta tuntunutkaan. Laitoksessa asuessaan Annalla oli ollut hyvä, luottamuksellinen suhde omaohjaajaansa. Suhde oli kuitenkin katkennut, kun Anna oli tullut täysi-ikäiseksi ja muuttanut jälkihuollon tukiasuntoon. Annaa harmitti, ettei hänen sosiaalityöntekijänsä ollut onnitellut häntä tulevasta vanhemmuudesta, vaan oli uutisen kuultuaan osoittanut avoimesti epäilyksensä Annan tulevaa äitiyttä kohtaan. Kyllä Anna itsekin ymmärsi, ettei äitiys toisi mukanaan pelkästään positiivisia tunteita ja että oma koettu elämä voisi asettaa jaksamiselle haasteita. Annasta tuntui, että viranomaiset olivat jo etukäteen päättäneet, ettei hänellä ole mitään Teksti Oskari Savisalo, projektikoordinaattori, Ylitse-hanke Oskari Savisalo mahdollisuuksia selvitä äitiydestä. Tämä tunne tuli myös neuvolassa. Raskausaika oli Annalle tärkeä. Anna halusi tarjota tulevalle lapselleen kaiken sen, mitä hänen äitinsä ei ollut kyennyt tarjoamaan. Tuntui, että oman kodin rakentaminen ja perheen perustaminen olivat juuri sitä, mitä hänen elämästään oli aina puuttunut. Iltaisin yksin pienessä asunnossa omat lapsuuden ajan kokemukset ja muistikuvat äidistä valtasivat kuitenkin Annan mielen. Muistojen tulva tuntui ahdistavalta ja pelottavalta. Antti eli elämänsä ensimmäiset vuodet epävarmuudessa. Anna ei luottanut siihen, että hänen ympärillään olevat viranomaiset halusivat auttaa, vaan pelkäsi jatkuvasti, että Antti otetaan huostaan. Annan ja Antin elämä keskittyi, kauppareissuja ja satunnaisia ulkoiluja lukuun ottamatta, kotiin neljän seinän sisälle. Anna oli kuitenkin saanut yhteyden äitiinsä, joka vieraili Annan ja Antin luona tihenevään tahtiin. Kotona Antti oli usein omissa oloissaan. Hän oli jo varhain oppinut, että märkä vaippa ei vaihdu huutamalla. Kontatessa hiekanmurikat raapivat polviin naarmuja. Lattia oli tahmea ja ilma savuinen. Äkilliset ja kovat äänet säikäyttivät, mutta Antti oli tottunut siihen, etteivät ne olleet vaarallisia. Antti oppi, että riitely ja tappelut kuuluvat aikuisten maailmaan. Pahinta oli kuitenkin nälkä. Ja se, ettei äiti enää hymyillyt. Anna ei muista juuri mitään päivästä, jolloin Antti otettiin huostaan. Hän ei voinut ymmärtää, miksi Antti ei voinut elää hänen kanssaan. Toisaalta sisimmässään Anna ymmärsi, ettei hän kyennyt täysin huolehtimaan pojastaan. Elämään syntyneen tyhjiön aiheuttama paha olo pakotti Annan kyseenalaistamaan kaikki viranomaisten ehdotukset ja päätökset. Vain taistelu pojan kotiin saamiseksi oli merkityksellistä. Anna toivoi, että voisi olla enemmän Antin elämässä läsnä. Yhteydenpito Antin sijaisvanhempien kanssa päätyi poikkeuksetta väittelyyn. Oman äidin tuesta oli tullut korvaamattoman tärkeää Annan taistelussa viranomaisia vastaan. Anna tunsi saavansa koko ikänsä kaipaamaansa huolenpitoa, kun äiti seisoi hänen rinnallaan ja puolusti häntä. Tämä kertomus on fiktiivinen. Kertomuksessa kuvattu elämänkaari tai sen palaset voivat kuitenkin olla osalle meistä todellisuutta. Löysitkö sinä kertomuksesta kohtia, joissa joku olisi voinut toimia tai valita toisin? SOS-Lapsikylän Ylitse-projektissa tavoitteena on vaikuttaa lastensuojelun ylisukupolvisten asiakkuuksien vähenemiseen. Kolmivuotista hanketta tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Nuorten kokemusasiantuntijoiden näkemykset toimivat tärkeänä pohjana, kun mietitään, miten sijaishuollossa kasvaneita nuoria voitaisiin paremmin tukea itsenäisen elämän kynnyksellä. Lue lisää: 6 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 7

5 VAIKUTTAVUUS Teksti Minna Seppä Hyvän tekeminen vaatii tietoa Sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää toiminnan tavoitteiden ja mittareiden määrittelyä. Saadulla tiedolla tuotetaan tehokkaita palveluja ja autetaan asiakasperheitä parempaan elämään. Tehokkuus syntyy vain tekemällä Koeasetelmat käyttöön myös sosiaalipalveluiden tutkimuksessa Saila Tykkyläinen On tärkeää, että mietitään, mitä seurataan. Tavoitteena on saada tietoa, joka avulla toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan, Saila Tykkyläinen muistuttaa. Vaikuttavuustieto antaa välineitä palvelujen ostajalle ja myyjälle. Saila Tykkyläinen on tutkija ja yrittäjä, joka on tehnyt SOS-Lapsikylän kanssa yhteistyötä osana Sitran vuoden 2016 Vaikuttavuuskiihdyttämö-koulutusta. Tykkyläinen valmistelee väitöskirjaansa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon yhteiskunnallisten yritysten kasvusta. Yrittäjänä hän on laatinut vaikuttavuuden arviointeja, kouluttanut ja valmentanut. Vaikuttavuuden kehittämisellä on Tykkyläisen mukaan kaksi tärkeää, toisiinsa linkittyvää tavoitetta. Palvelujen ostajaa, joko kuntaa tai maakuntaa, kiinnostaa se, että asiat tehdään tehokkaasti, ja esimerkiksi lasten sijoituksista aiheutuvat kulut saadaan hallintaan. Palvelujen vaikuttavuutta koskeva tieto auttaa ostajaa ostamaan tuloksia. Sosiaalipalveluissa on niin, että päämäärään, tehokkuuteen, päästään vain tekemällä inhimillisesti hyvää. Tämä onnistuu toimijoilta, jotka auttavat ajoissa ja kokonaisvaltaisesti. Vaikuttavuuden seuranta antaa palveluntuottajille työkaluja toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Tykkyläinen näkee kehitystyöhön tarvetta. Auttaminen on liian pirstaleista ja byrokratiavetoista: esimerkiksi vammaisten lasten on vaikeaa saada heille kuuluvia palveluita. Mittaaminen on strategista työtä Sosiaalipalveluiden vaikutusten mittaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Yhteiskunnalliset hyödyt nähdään usein vasta vuosien kuluttua, mutta ihmisten elämässä tapahtuvaa muutosta voidaan seurata ensimmäisistä vuosista lähtien. On tärkeää, että mietitään, mitä seurataan. Tavoitteena on saada tietoa, joka avulla toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Jos haluttuja tuloksia ei saavuteta, on haettava yhteistyökumppaneita, joiden kanssa niitä syntyy. Yksiselitteiset mittarit hälytyskelloina Oikeat mittarit löytyvät vaikuttavuuden mallintamisen kautta. Ensimmäinen askel on kuvata ja selvittää miksi ja miten tietty palvelu tuottaa halutut muutokset ja vaikutukset. Tämän jälkeen pohditaan, millä mittareilla niitä voidaan seurata, ja lähdetään keräämään tietoa. Esimerkiksi lastensuojelun perhetyössä voidaan seurata vaikkapa asiakasperheen aikuisten vanhemmuustaitoja, psyykkisiä valmiuksia, talouden hallintaa ja parisuhdetaitoja. Valmiuksien kehittyminen antaa ulkopuoliselle eli ostavalle taholle näyttöä palvelun toimivuudesta. Perheelle itselleen omien tulosten seuranta taas on parhaimmillaan voimaannuttavaa. Lapsen ja nuoren hyvinvointia kuvaavaan kokonaisvaltaiseen mittaristoon voi sisältyä koulumenestystä kuvaava yksiselitteinen mittari, esimerkiksi lintsauspäivien määrä, joka toimii hälytyskellona laajemmista vaikeuksistakin. Jos mahdollista, kannattaa hyödyntää yleisesti tunnettuja, esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietokannoista löytyviä mittareita, sillä tämä helpottaa palvelujen ostajan tekemää toimittajavertailua. Ohto Kanninen peräänkuuluttaa ennakkoluulotonta otetta. Perustulo on kuuma peruna. Julkistalouteen ja erityisesti tulonsiirtojen vaikuttavuuteen perehtynyt vanhempi tutkija Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta suosittelee kärsivällisyyttä. Kaksivuotisessa kenttäkokeessa on päästy vasta alkuun. Laajalla interventiolla on potentiaalisesti isoja sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Kukaan ei vielä voi sanoa varmuudella, mitä ne ovat, perustuloa valmistelleeseen tutkijaryhmään kuuluva Kanninen sanoo. Perustulon vaikuttavuutta kokeillaan tavalla, jota pitäisi Kannisen mukaan laajemminkin soveltaa sosiaalipolitiikan ja -työn tutkimuksessa: on rakennettu luonnontieteestä tuttu satunnaistettu koeasetelma, jonka avulla seurataan niin koeryhmän kuin verrokkiryhmänkin käyttäytymistä. Ryhmien käytöksen ero on perustulon vaikutus. Kun tutkitaan lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuutta, keskeinen kysymys on, mitä olisi tapahtunut ilman tätä interventiota, esimerkiksi huostaanottoa? Toimenpiteen vaikuttavuus nähdään, kun verrataan huostaanotetun lapsen hyvinvointia siihen hyvinvoinnin tasoon, joka olisi toteutunut ilman huostaanottoa. Ohto Kanninen Sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimisessa on haasteensa, mutta vaiva kannattaa nähdä, Ohto Kanninen sanoo. Toinen tarkastelun taso on euromääräinen: kun vaihtoehtojen kustannukset on laskettu, voidaan arvioida, maksoiko interventio itsensä takaisin. Palvelut testiin ennen markkinoille pääsyä Kullakin lapsella ja nuorella on vain yksi elämä, joten empiirisen tiedon saaminen siitä, mitä olisi tapahtunut ilman tiettyä lastensuojelullista toimenpidettä, on vaikeaa. Kanninen kuitenkin kannustaa pohtimaan, miltä osin satunnaistettuja koeasetelmia voitaisiin sosiaalityön tutkimuksessa hyödyntää. Sosiaalityössä on palvelupaketteja, joiden avulla ihmisiä voidaan samoissa elämäntilanteissa auttaa eri tavoin. Esimerkiksi lasten oikeuksista ei voida tinkiä, mutta vaihtoehtojen vaikuttavuuden eroja pitäisi tutkia. Terveydenhuollon tuotteet ja palvelut käyvät ennen markkinoille pääsyään läpi perusteellisen testauksen. Sosiaalipalveluissa sen sijaan voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin osaan parantaa alkoholisteja. Vastaus on ahaa, okei -tasolla. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja. On pohdittava, miltä osin luonnontieteellisen tutkimuksen malleja voidaan hyödyntää: siellä ollaan sata vuotta sosiaalipoliitiikan tutkimusta edellä, sillä poliota torjutaan rokottein, syrjäytymistä ei. Kanninen myöntää, että sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimisessa on haasteensa. Tutkimushankkeissa onkin oltava mukana alansa substanssiasiantuntijoita, jotka osaavat ottaa tärkeät vaikutussuhteet huomioon. Tämän jälkeen pitää vain määritellä tavoitteet ja mitata niiden toteutumista. Vaiva kannattaa: saamme sosiaalityön eurot parhaaseen mahdolliseen käyttöön, ja oikeat interventiot toteutetuiksi oikeille lapsille oikeaan aikaan. Näin heistä kasvaa paremmin voivia aikuisia. 8 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 9

6 VAIKUTTAVUUS Tavoitteet kirkkaiksi Kimmo Lipponen Kimmo Lipponen kaipaa myös kansalaisia mukaan syrjäytymisen vastaisiin talkoisiin. Millaisia keinoja esimerkiksi junioreiden jalkapallovalmentajalla on puuttua havaitsemaansa lapsen hätään? Ainoa väline on lastensuojeluilmoitus, joka jää monelta tekemättä. Hyvän mitta -hankkeessa haetaan malleja vaikuttavuuden kehittämiseen. Jollei perustehtävä ole kirkas, on työn tulosten arviointi mahdotonta. Tämä havaittiin syksyllä 2016 käynnistyneessä Hyvän mitta -hankkeessa, jossa haetaan 13 järjestötoimijalle ja yhteiskunnalliselle yritykselle malleja toimintansa vaikuttavuuden toteamiseen ja kehittämiseen. Yhteiskunnallisten yritysten liiton arvon, Me-säätiön, Sitran, opetusja kulttuuriministeriön, STEA:n sekä Veikkauksen käynnistämän hankkeen ykkösvaihe päättyi keväällä. Tarkoituksemme oli keskittyä vaikuttavuuden seurantaan tarkoitettujen mittaristojen laadintaan, mutta jouduimme ensin monessa organisaatiossa määrittelemään sen perustehtävää: miksi organisaatio tai hanke on olemassa ja mihin se toiminnallaan pyrkii, Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo Lipponen sanoo. Vaikuttavuuden kehittämisen edellytyksiksi nousivat tavoitteen määrittelyn lisäksi johdon sitoutuminen ja yhteistyöverkostojen hyödyntäminen. Hankkeen tänä syksynä alkavassa kakkosvaiheessa paneudumme muun muassa vaikuttavuusperusteisiin hankintoihin. Vaikuttavuusketjusta työkaluja Palvelun vaikuttavuuden määrittely lähtee sen yhteiskunnallisen tarpeen määrittelystä, johon palvelulla pyritään vastaamaan. Jos tarpeena on esimerkiksi vähentää psyykkisistä ongelmista aiheutuvaa syrjäytymistä Tampereen seudulla, voidaan kouluttaa vertaispohjalta toimivia kokemusasiantuntijoita. Toiminnan tavoitteeksi määritellään toipumisen edistäminen: toiminta on tuloksellista, jos kokemusasiantuntijoista 80 prosentin ja autettavista 20 prosentin toipuminen edistyy. Toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus voidaan mitata vähentyneinä psykiatrisen laitoshoidon hoitovuorokausina, ja vaikuttavuus taas määritellä sen kautta, kuinka paljon kokemusasiantuntijat seudullisesti edistävät syrjäytymisen ehkäisyä. Vaikuttavuusketju tarjoaa työkalun toiminnan tavoitteiden määrittelyyn ja mallinnuksella voidaan konkretisoida tavoitteiden mukaisen toiminnan vaikutuksia: jos teemme näin, säästöt ovat x prosenttia. Halpa voi käydä kalliiksi Sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta seurataan Suomessa vielä vähän. Lipponen nostaa edelläkävijöihin SOS-Lapsikylän Varkaudessa kehitetyn SOS-kumppanuuden, joka on erinomainen esimerkki mallinnuksesta. Hän pitää kiinnostavana kehityssuuntana myös Sitran vuosina kehittämiä tulosperusteisia rahoitussopimuksia (SIB)*. Niihin tarvitaan tulosten ostaja (julkisen sektorin organisaatio), palveluntuottaja (joko yritys tai järjestö), palveluiden rahoittaja (yksityinen sijoittaja) ja sopimuksen koordinoinnista vastaava hankehallinnoija. Ajatuksena on, että ostetaan ja tuotetaan vain tuloksellisia palveluita. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen vaikuttavuusperusteisuuden lisääminen on kansantaloutemme kannalta tärkeää. Kuntien olisi hyvä muistaa, että tämän hetken halvin hinta ei välttämättä ole pitkässä juoksussa edullisin. Myöskään hankintalaki ei pakota ostamaan edullisinta, vaan korostaa toiminnasta aiheutuvien kokonaiskustannusten tai -säästöjen huomioon ottamista. Vaikuttavuuden kehittäminen vaatii myös uudenlaista johtamista Jonna Heliskoski teki vuosina yhteistyötä SOS-Lapsikylän kanssa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kesällä 2016 hän aloitti Kansallismuseon markkinointi- ja viestintätehtävissä, mutta sparraa edelleen sote-kenttää. Heliskoski vannoo vaikuttavuuden ekosysteemin nimiin: esimerkiksi lastensuojelun vaikuttavuus on keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä syntyvää yhteiskunnallista hyötyä, joka ei synny yksittäisen palvelun käytöstä, vaan useiden konkreettisten muutosten summana. Vaikuttavuutta voidaan mitata sekä subjektiivisin että objektiivisin indikaattorein: ensin mainitut kuvaavat yksilön tai perheen kokemusta hyvinvointinsa kehittymisestä, jälkimmäiset usein esimerkiksi seudullista palvelurakennetta. Kumpiakin tarvitaan. Kun vaikuttavuutta kehitetään, resurssit ohjataan tekemiseen, joka tuottaa halutun lopputuloksen. Kyse on siitä, mistä kannattaa maksaa, jotta Suomesta tulee paras mahdollinen yhteiskunta. Lastensuojelutyössä tavoitteena on toisaalta lastensuojelun tarpeen vähentäminen, toisaalta palvelun koetun laadun nostaminen: asiakkuuden tulisi synnyttää kokemus siitä, että elämä kantaa. Heliskoski on tutkinut kuntien välisiä lastensuojelun kysyntään liittyviä eroja osana vaikuttavuuden terävöittämistä koskevaa väitöskirjaansa. Tilastollisesti merkittävät tekijät liittyvät toimeentuloon ja perheen eheyteen. On absurdia ratkoa perheen tilannetta ottamatta huomioon vanhempien työllisyyttä ja lasten tilannetta koulussa. Mittaamisessa riittää haasteita Heliskoski näkee, että vaikuttavuuden tutkiminen on sosiaalipalveluissa vaikeampaa kuin terveydenhuollossa. Terveyspalveluissa ongelma on usein rajattu: kipeän polven hoitotilanteessa ei yleensä ratkota perheen toimeentulokysymyksiä. Sosiaalipalveluissa taas työntekijän edessä on hyvin monimuotoinen haastekenttä. Terveyspalveluissa vaikuttavuutta pystytään seuraamaan rakentamalla toimintaprosesseihin tai palveluketjuihin liittyviä mittareita. Sosiaalipalveluissa prosesseihin kytkettyjen mittareiden rakentaminen on haasteellisempaa, sillä asiakasperheet voivat käyttää jopa 12 palvelua. Vaikuttavuuden arviointi pitääkin rakentaa systeemitasolle. Johdetaan resursseja, ei organisaatioita Työn vaikuttavuuden kehittäminen haastaa myös sosiaalipalveluiden johtamisen. Jonna Heliskoski Sosiaalipalveluita tulisi kehittää myös seudullisesti. Samalla alueella voi toimia kymmeniä sosiaalipalveluiden tuottajia. Olisi tärkeää, että niiden tekeminen saadaan samaan suuntaan vetäväksi, Jonna Heliskoski sanoo. Vaikka lähtökohtana on asiakkaiden tilanteiden ainutlaatuisuus, työntekijöiden pitää toimia annetuissa kustannusraameissa. Palvelutarpeen määritys tulee yhä tärkeämmäksi, ja vaatii tukea: on johdettava resursseja ja tekemistä, ei pelkästään organisaatioita. Lastensuojelutyön ammattilaiset kantavat raskaimman taakan siiloutuneen organisaation vaikutuksista. Kun toimintaa uudistetaan, moniammatilliset tiimit ja asiantuntijaresurssit vähentävät painetta. Moniammatillisuus voidaan ymmärtää monella tavalla. SOS-Lapsikylän Varkaudessa pilotoidussa SOSkumppanuudessa kyse on siitä, että kehitetään omaa ydinosaamista ja tietoa siitä, mikä muu on mahdollista. SIB = Social Impact Bond 10 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 11

7 VAIKUTTAVUUS Lapsiperheiden hyvinvointiin kannattaa investoida SOS-Lapsikylä tutkii ja kehittää palveluidensa vaikuttavuutta. Teksti Minna Seppä Kuva Pekka Lähteenmäki Miten tutkia elämän vaikuttavuutta? Iso kysymys. Siihen ja moniin muihin vastaaviin haasteisiin hakee vastauksia SOS-Lapsikylä, joka kehittää palveluidensa vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että voimme pian hinnoitella tuottamamme palvelut vaikuttavuusperusteisesti. Kunnat ja maakunnat ostavat silloin tuloksia, eivät työtä, SOS-Lapsikylän kehitysjohtaja Kati Palsanen tiivistää. Tavoitteita pohdittu tiimeittäin Kun palvelujen vaikuttavuutta lähdetään kehittämään, määritellään toiminnan tavoitteet. Tämän jälkeen mallinnetaan prosessit ja resurssit, joilla päämäärät saavutetaan. Vaiheessa kolme valitaan mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan. Vanhempien työllisyys vaikuttaa paljon perheiden hyvinvointiin. Syrjäytymisriskissä oleva perheen hyvinvointi kohenisi paljon, jos se saisi tuekseen nimetyn, sosiaalityöntekijästä ja työvoimahallinnon virkailijasta koostuvan työparin, Hannu Rusama ja Kati Palsanen sanovat. SOS-Lapsikylässä palveluiden vaikuttavuutta työstettiin viime talvi palvelukohtaisissa työryhmissä. Vaikuttavuuden arviointiin määritetyt mittaristot on mahdollista ottaa käyttöön alkuvuodesta 2018, ja seurantatietoa käytetään palveluiden vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen. On ollut avartavaa pohtia, mitä haluamme lasten ja nuorten elämässä saada aikaan, ja mitä tekoja se palveluilta vaatii. Tavoitelluista muutoksista osa näkyy lyhyellä, osa pitkällä aikavälillä. Jo tämä tekee lastensuojelun palveluiden vaikuttavuuden osoittamisesta vaikeaa. Lisäksi asiakasperheiden ongelmat ovat moninaisia, ja heidän hyvinvointiinsa vaikuttavat useat tahot kouluista perheneuvoloihin. Hyvä mallinnus ottaa huomioon kaikki ne osa-alueet, joissa on onnistuttava, jotta myönteinen muutos tapahtuu. Sitä saadaan, mitä mitataan Palsasen mukaan pohdittavaa riittää myös mittareissa. Kohderyhmän kokemus hyvinvoinnistaan ja sen muutoksista on tärkeä mittari, mutta tarvitaan myös rakenteisiin ja talouteen liittyviä mittareita. On seurattava esimerkiksi sitä, miten nuoret kyseisessä kunnassa kiinnittyvät opiskelu- ja työelämään sekä paljonko käytetään rahaa korjaaviin toimenpiteisiin, kuten huostaanottoihin. Sosiaalipalveluiden vaikuttavuudesta on tehty vain vähän akateemista tutkimusta, joka helpottaisi lastensuojelutyössä käytettävien menetelmien valintaa ja niihin liittyvien mittaristojen määrittelyä. Toinen haaste on seurantamahdollisuuksien puute: jotta toimenpiteiden vaikutusta voitaisiin arvioida, asiakasperheen elämäntilannetta tulisi voida seurata vähintään yhdestä viiteen vuoteen. Tämä on nykyjärjestelmässä vaikeaa. SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama tuntee lastensuojelun laitosmaailman. Hän muistuttaa, että sitä saadaan, mitä mitataan. Jos mitataan liian yleisellä tasolla, esimerkiksi perheen vanhempien työllisyyden merkitys voi peittää alleen palveluiden vaikutukset. Toisaalta yksityiskohtaisetkaan mittarit eivät ole yksiselitteisiä. Jos vaikkapa perhekodin niin sanottujen hatkavuorokausien määrä vähenee 100:sta 20:een, jotakin on tapahtunut. Aina pitää kuitenkin selvittää, mitä: onko sijoitettujen nuorten ja henkilökunnan välinen luottamus kasvanut, vai onko nuori vain alistunut tilanteeseen, eikä todellista muutosta ole tapahtunut. Rusama muistuttaa, että kun sosiaalipalveluiden tuloksellisuutta mitataan, ollaan tekemisissä monimutkaisten vaikutussuhteiden kanssa. Mitä mittareita käytetään, jos tutkitaan perhehoidon vaikutusta puolivuotiaana huostaanotetun nuoren hyvinvointiin? Tutkimuskohteena on koko elämä, eikä vertailuryhmää ole. Pitäisi kokeilla erilaisia mittaamisen tapoja, ja luopua sellaisen tiedon keräämisestä, jolla ei toimintaa pystytä ohjaamaan. Varkaudessa uskotaan ennaltaehkäisevään työhön Mallinnustyö on pisimmällä ennaltaehkäisevässä työssä, josta esimerkkinä toimii Varkaudessa kehitetty SOS-kumppanuus. Sen kulmakiviä ovat palveluiden annon etupainotteisuus, erikoistuneen ammattiosaamisen, kuten lastenpsykiatrian, vieminen eturintamaan ja palveluiden yhteensovittaminen niin, että asiakkaalle syntyy kokemus vain yhdestä saadusta palvelusta. Varkaudessa uskotaan, että huostaanottojen määrä vähenee ennaltaehkäisevällä työllä. Tämä merkitsee, että myös palveluiden vaikuttavuutta kuvaavassa mittaristossa pitää ottaa huomioon syrjäytymistä ehkäisevät tekijät, kuten koulunkäynti, päättötodistus, harrastukset ja ystävyyssuhteet, Palsanen toteaa. Toisaalta on seurattava asioita, jotka liittyvät kohonneeseen syrjäytymisriskiin: vanhempien alhainen koulutustaso, perheen rikkoutuminen, mielenterveysongelmat ja päihteet. Näistä tekijöistä mikään ei yksinään välttämättä aiheuta ongelmia, mutta useampi voi jo tuoda haasteita. Ennaltaehkäisevään työhön kannattaa valjastaa myös paikalliset yhdistykset. Voidaan esimerkiksi houkutella kouluihin lasten tueksi varamummoja ja -pappoja. Jos lasten vanhemmilla ei ole töitä, heille voidaan kansalaistoiminnan avulla järjestää muita merkityksellisyyden kokemuksen mahdollistavia aktiviteetteja. Perhekuntoutus kannattaa, jos vaihtoehtona on huostaanotto Palsanen harmittelee sitä, että Suomessa on paljon tietoa, mutta palvelujärjestelmäämme ei johdeta tiedolla. Rusama korostaa, että vaikuttava sosiaalityö vaatii myös palveluiden ostajalta kykyä nähdä, milloin kalliimpi investointi tuleekin halvemmaksi. Hän nostaa esimerkiksi lastensuojelutaustaisille nuorille vanhemmille tarjottavan tuen. Säästyttäisiin monilta murheilta, jos ne vanhemmat, jotka ovat itse olleet sijoitettuina, saisivat perheellistyttyään viivytyksettä tukea. Jollei kotiapu riittäisi, pitäisi tarjota esimerkiksi intensiivistä perhekuntoutusta. Se jo maksaisi, mutta ehkäisisi monta pitkäkestoista huostaanottoa. 12 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 13

8 Anu ja Anthony Ubaudin vuoteen on mahtunut suurien unelmien toteutumisia: yhteinen lapsi ja Suuria unelmia -kampanja. Tuntuu hienolta, että unelma perheestä on muuttunut todeksi. Teksti Pirkko Soininen Kuvat Elina Pitkäranta ja Henrietta Soininen Suurista unelmista totta Varhaislapsuudestaan Anthony Ubaud, 39, ei muista paljoakaan. Repaleisen lapsuuden jälkeen SOS-Lapsikylässä nuoruutensa viettänyt Anthony on nyt päässyt toteuttamaan omia unelmiaan. Turvaton lapsuus vaihtui säännölliseen arkeen Nauravainen Anthony kanniskelee ylpeänä pientä tytärtään ja muistelee samalla omaa lapsuuttaan. Anthonyn äiti on suomalainen ja isä vietnamilais-ranskalainen. Vanhemmat erosivat Anthonyn ollessa viisivuotias, ja hän muutti äitinsä kanssa Ranskasta Suomeen. Äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, ja ala-asteikäisenä asuin sijaisperheessä sekä isovanhempieni luona Hyvinkäällä. Tapiolan lapsikylään tulin 13-vuotiaana. Sijoittamiseni lapsikylään oli isoäitini päätös, ja se oli hänelle varmasti hyvin raskas. Viihdyin kuitenkin lapsikylässä hyvin. Olin tosi liikunnallinen ja lapsikylässä sain harrastaa korista ja sählyä. Toin usein lapsikyläkotiin kavereita koulusta, eikä kukaan pitänyt kotiani mitenkään outona. Ennemminkin kaverit saattoivat olla hieman kateellisia omasta koriskentästä, Anthony nauraa. Anthony on yhä yhteydessä lapsikylä-äitinsä sekä samassa perheessä kasvaneen Osku-veljensä kanssa. - Käyn lapsikylä-äitini kanssa lounaalla silloin tällöin, ja hän oli myös mukana lapseni ristiäisissä. Vaikka asuinpaikkani vaihteli lapsena ja nuorena, kävin aina samaa ranskalaista koulua, joten kaverit pysyivät samoina. Myös biologinen isoäitini on aina ollut minulle hyvin läheinen. Nämä asiat ovat luoneet pysyvyyttä elämääni. 14 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 15

9 Lapsikylästä Pariisiin Lapsena Anthony ei haaveillut sen kummemmin valokuvaajan urasta. Halusin olla motocross-urheilija tai keksijä. Olin hyvä piirtämään ja yläasteikäisenä halusin AD:ksi eli visuaaliseksi suunnittelijaksi mainostoimistoon. Armeijan jälkeen nuorimies päätyi kuitenkin toisenlaiselle urapolulle. Anthony oli juhlimassa yökerhossa, kun hänet bongattiin esiintymään musiikkivideolle. Videon kautta aukesi tie mallitoimiston listoille Pariisiin. Osasin ranskaa, joten lähteminen oli siinä mielessä helppoa. Minulle povattiin hyvää uraa, mutta keskityin enemmän hauskanpitoon ja tein vain sen verran töitä, että pystyin elämään. Asuin hotelleissa, juhlin ja tapasin Hollywood-tähtiä. Olihan se parikymppiselle hauskaa elämää. Uusi yhteys isään Ranskassa asuessaan Anthony halusi tavata isänsä, jonka kanssa hän ei ollut pitänyt mitään yhteyttä sitten vanhempien eron. Tuohon aikaan, 2000-luvun alkupuolella, ei ollut sosiaalista mediaa, jonka kautta etsiä ihmisiä. Perhetutun kautta isä kuitenkin löytyi parin tunnin junamatkan päästä Normandiasta. Soitin hänelle ja sovimme, että tulisin käymään hänen luonaan. Paria päivää ennen sovittua tapaamista yritin soittaa isälle, mutta hän ei vastannut. Päätin silti lähteä. Perillä kukaan ei odottanut Anthonya rautatieasemalla, eikä isä vastannut puhelimeen. Onneksi hänellä oli kuitenkin isänsä siskon puhelinnumero. Täti neuvoi Anthonyn ravintolaan syömään ja majoitti hänet hotelliin. Kävin saapumisiltana syömässä ja ajattelin sitten, että olisi kiva lähteä jonnekin drinkille. Lähdin kävelemään vailla päämäärää ja päädyin jonkun satunnaisen privaattiklubin eteen. Olin siinä vaiheessa jo ehtinyt asua Ranskassa jonkin aikaa, ja mallielämä oli totuttanut minut klubeihin. Portsari päästi minut sisään ja astuin hämärään baariin. Baaritiskillä istui kukas muu kuin isäni. Selvisi, että isä oli kadottanut kännykkänsä, eikä häntä siksi saanut kiinni. Isä eli tuolloin vielä aika villiä elämää, mutta aloimme kuitenkin kohtaamisemme jälkeen pitää yhteyttä. Nykyisin hän on rauhoittunut ja haluaa olla mukana myös pienen lapseni elämässä. Hyvän asian puolesta Vuoden mittaiseksi jääneen mallinuran jälkeen Anthony palasi Suomeen joululomalle ja päätti jäädä pysyvästi. Hän muutti SOS-Lapsikylän asuntoon Töölöön ja työskenteli autolähettinä. Hain Taideteollisen korkeakoulun valokuvauslinjalle, mutta en päässyt sisään. Ystäväni isä työskenteli valokuvaajana, ja hän opetti minulle valokuvausta ja filmikuvien kehittämistä. Pääsin tunnetun muotikuvaajan Kira Gluschkoffin assistentiksi. Se oli kova koulu, sillä Kira oli todella vaativa, mutta opin paljon. Assistentin työn jälkeen Anthony aloitti valokuvaajan opinnot oppisopimuksella Fotonokassa. Opiskelu kuitenkin jäi pian, sillä Anthony mursi lantionsa lumilautaillessaan ja joutui puolen vuoden sairauslomalle. Opiskelu ei oikein innostanut minua, ja sairausloma tarjosi syyn jättää opinnot. Sain kuitenkin jäädä Fotonokkaan ja sillä tiellä olen edelleen. Valokuvaajana Anthony on tutustunut useisiin julkisuuden henkilöihin. Ajattelin, että haluaisin käyttää näitä suhteita jonkin hyväntekeväisyysprojektin hyväksi. Aluksi en keksinyt, mihin haluaisin kohdentaa projektin tuotot. Sitten mielessäni välähti, että totta kai SOS-Lapsikylään! Olen itse saanut SOS-Lapsikylältä niin paljon, että halusin antaa myös jotain takaisin. Näin syntyi Suuria unelmia -kampanja. Haluan tukea etenkin lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, koska ne olivat itselleni nuorena todella tärkeitä. Kukaan ei tiedä, mihin lapsena aloitettu harrastus voi johtaa. Moni projektiin kuvaamistani julkkiksista on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Oma unelma todeksi Ennen nykyisen vaimonsa Anun tapaamista kolmekymppisen Anthonyn elämä oli täyttynyt työstä ja juhlimisesta. Tunsin olevani oravanpyörässä. Vaikka ympärilläni pyöri paljon ihmisiä, tunsin välillä olevani todella yksin. Ehkä taustani vaikutti siihen, että minun on aina ollut vaikea kertoa tunteistani ja jakaa asioita. Tämä on vaikuttanut myös aiempiin parisuhteisiini. Sinkkuaikanani moni kaveri sai perheenlisäystä ja aloin itsekin haaveilla perhe-elämästä, vaikka yksin ollessa se tuntuikin kaukaiselta ajatukselta. Vuonna 2013 Anthony tapasi töissä Anun, joka työskenteli tuolloin aikakauslehden toimituspäällikkönä. Heistä tuli pari, ja samalla Anthonysta isäpuoli Anun kahdelle pojalle. Viime vuoden lopulla parille syntyi yhteinen lapsi. On vähän kliseistä puhua siitä, että nainen muutti elämäni, mutta minulle todella kävi niin. Yhtenä aamuna istuin autossa aamuruuhkassa matkalla töihin ja tajusin, että unelmani perheestä oli muuttunut todeksi. Se tuntuu uskomattoman hienolta. Kukaan ei tiedä, mihin lapsena aloitettu harrastus voi johtaa. Moni projektiin kuvaamistani julkkiksista on tehnyt harrastuksestaan ammatin. 16 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 17

10 Teksti Johanna Hedman Kuva Thinkstock Lapsella on oikeus laadukkaaseen lastensuojelun dokumentointiin Laadukkaaseen lastensuojeluun kuuluvat keskeisesti arvostava kohtaaminen, vaikuttavat palvelut sekä asiakkaan osallisuuden tukeminen. Laadukas lastensuojelu parantaa lapsen hyvinvointia. Hyvän laadun mahdollistavat osaava ja koulutettu henkilöstö, riittävät resurssit, palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeista lähtien ja toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen. Dokumentointi lastensuojelutyön ydintä Lastensuojelu on ensisijaisesti vuorovaikutustyötä, mutta tärkeässä roolissa ovat myös lastensuojelusta tuotettavat asiakirjat. Niiden avulla jäsennetään asiakkaan tilannetta, tehdään näkyväksi tehtyä työtä ja ennen kaikkea vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa. Dokumentointi on siis lastensuojelutyön ydintä. Lastensuojelussa kohdataan paljon tilanteita, joissa voidaan joutua tekemään perusoikeuksia koskevia päätöksiä. On asiakkaana olevan lapsen kannalta tärkeää, että perusteet päätöksiin tai rajoituksiin ovat hyvin ja oikeudenmukaisesti dokumentoitu. Lastensuojelun asiakkuuden ja esimerkiksi perhekuntoutuksen aikana tuotettuihin asiakirjoihin, päivittäiskirjauksiin ja lausuntoihin voidaan palata vielä useita vuosia jakson päättymisen jälkeen. Käytetyillä sanoilla ja syy-yhteyksillä on suuri merkitys, kun pohditaan esimerkiksi huostaanoton tai sijaishuollon tarvetta. Lapsi tehtävä näkyväksi Lapsen tulee olla näkyvissä omissa dokumenteissaan. Lastensuojelua koskevat asiakirjat eivät voi keskittyä ainoastaan vanhempien tilanteen kuvaamiseen, vaan lapsen omat toiveet, mielipiteet ja ajatukset tulee kirjata ylös. Dokumentointi ja kohtaava asiakastyö kietoutuvat yhteen. Asiakirjoissa tulee näkyä myös ratkaisujen perusteet juuri kyseisen lapsen kohdalla. Valmiilla fraasiteksteillä ei voi korvata sitä, että kirjoittava työntekijä perustelee, miksi juuri tämän kyseisen lapsen etu vaatii tiettyjä toimia. Asiakirjat eivät pelkkä syntilista Lastensuojelun asiakkaana olleet kokemusasiantuntijanuoret ovat kuvanneet, miten pahalta voi tuntua lukea esimerkiksi omia asiakassuunnitelmiaan tai muita itsestä kirjoitettuja dokumentteja. He kertovat lukevansa itsestään pelkästään negatiivista raportointia, ikävien elämänkokemusten seuratessa jatkuvasti dokumenteissa muistuttamassa aiemmista teoista. Nuorten mukaan esimerkiksi koulusta tai kaverisuhteista kirjoitetaan vain huolestuttavat asiat, jolloin työskentelykin keskittyy vahvasti huolten ympärille. Nuoren vahvuudet ovat varmasti myös työntekijän tiedossa, mutta virallisissa asiakirjoissa ne eivät näy. Keskeistä laadukkaassa dokumentoinnissa on kirjoittaa myös vahvuuksia ja onnistumisia. Esimerkiksi lastensuojelulaitoksen päivittäinen kirjaaminen ei saa olla luettelo lapseen liittyvistä huolista tai käyttäytymisen vaikeuksista, vaan myös positiivisia asioita tulee tuoda tasapuolisesti esiin. Joskus on ollut tilanteita, joissa niin sanotuista hyvistä päivistä ei ole kirjoitettu juuri mitään, mutta huonosti menneet päivät on kirjattu tarkasti ja jokainen suuttuneena lausuttu sana on tallennettu moniksi vuosiksi eteenpäin. Työntekijän tehtävänä on dokumentoida asiakkaasta avoimesti ja arvostavasti, mutta myös rehellisesti. Mahdollisia huolenaiheita ei tule piilottaa tai jättää kirjoittamatta, mutta sanavalinnoilla työntekijä voi vaikuttaa siihen, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Dokumentointi on myös tärkeä vuorovaikutustyön väline. Osallistava dokumentointi tukee yhteistyötä Monesti asiakastyön kirjaamisen on ajateltu olevan ainoastaan työntekijän oikeusturvasta huolehtimista tai välttämätön työtehtävä. Kirjoittamista ja asiakirjojen luomista voi kuitenkin hyödyntää myös osana asiakkaan kohtaamista. Avoimesta dokumentoinnista puhutaan silloin, kun asiakkaalla on mahdollisuus nähdä työntekijän kirjoittamat asiakirjat ja olla tietoinen, mitä esimerkiksi pidetystä neuvottelusta on kirjattu. Asiakkaan voi ottaa myös mukaan kirjaamiseen. Osallistavassa dokumentoinnissa asiakirjat laaditaan yhdessä ja asiakas on mukana vaikuttamassa siihen, millaisiksi tekstit muodostuvat. Se ei tarkoita työntekijän äänen häivyttämistä asiakkaan äänen voimistaminen ei ole työntekijän asiantuntijuudesta pois. Lastensuojelua koskevassa keskustelussa on voimistunut kumppanuuden korostaminen, johon osallistava dokumentointi ja yhdessä tuotetut asiakirjat soveltuvat. Osallistava dokumentointi ei tarkoita samaa kuin asiakkaan toiveiden mukaan työskentely, mutta tilannetta tarkastellaan yhdessä, ja käyty pohdinta kirjataan näkyväksi. Viranomaisjargon ei kerro laadusta Asiakirjojen kieli muuttuu kiireisessä työssä helposti lyhenteitä viliseväksi viranomaisjargoniksi. Monesti ajatellaan, että monimutkaisilla termeillä kuvataan laadukkaasti tehtyä arviointityötä. Laadukas ja asiakasta kunnioittava teksti on sujuvaa ja kirjoitettu ensisijaisesti asiakkaalle. Jos asiakas ei ymmärrä tekstin sisältöä, miksi se ylipäätään on tehty? Jos asiakas ei koe tekstin kuvaavan hänen elämäänsä tai kertomaansa, voiko yhdessä tehty työ jopa vesittyä? Kansainvälisten tutkimusten mukaan kirjoitetulla tekstillä on suuri vaikutus muun työskentelyn tuloksiin, ja esimerkiksi osallistavan dokumentoinnin on nähty johtavan laadukkaampaan työn sisältöön. Hyvien dokumentointitaitojen onkin tutki- musten perusteella nähty olevan olennaisia tuloksekkaan työskentelyn saavuttamiseksi. Dokumentit palvelemaan asiakasta entistä paremmin Parhaillaan Suomessa on käynnissä Kansa-hanke, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa sosiaalihuollon tiedontuotantoa sekä asiakasprosesseja ja sitä kautta myös asiakasasiakirjoja. Samalla valmistellaan siirtymistä sosiaalihuollon osalta potilastietoja keräävään Kanta-palveluun. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus lukea lähes reaaliajassa hänestä tehdyt kirjaukset verkkopankkitunnuksia käyttäen. Muutoksen myötä kirjausten merkitys kasvaa ja ne palvelevat entistä enemmän sitä henkilöä, jota kuuluukin: asiakasta. Siirtymään liittyen on järjestetty koulutusta ja valmennusta hyvästä dokumentoinnista. Koulutusten tavoitteena on lisätä työntekijöiden valmiutta kirjoittaa uusien asiakastietomallien ja sosiaalihuollon asiakkaan asemaa säätävien lakien mukaisesti. Myös SOS-Lapsikylä on ollut näissä valmennuksissa mukana. Syksyn 2017 aikana koko SOS-Lapsikylän lastensuojelun asiakastyötä tekevä henkilöstö koulutetaan kirjaamiseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on parantaa lastensuojelun asiakasasiakirjojen laatua entisestään sekä pitää huolta siitä, että SOS-Lapsikylän asiakkaana oleva lapsi saa laadukkaan hoidon ja huolenpidon lisäksi myös laadukkaat itseään koskevat asiakirjat. 18 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 19

11 Tutustu tarkemmin SOS-Lapsikylän palveluihin: SOS-Lapsikylän palvelut SOS-Lapsikylä on lastensuojelun ja lapsiperheiden varhaisen avun asiantuntija ja palvelujärjestelmän uudistaja. Lastensuojelutyön ensisijaisena tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä niin, että lapset voivat elää omassa kodissaan. Silloin, kun tämä ei ole mahdollista, SOS-Lapsikylä tarjoaa lapselle mahdollisuuden elää sijaisperheessä. SOS-kumppanuus SOS-kumppanuus-toimintamallin tavoitteena on samanaikaisesti lisätä perheiden hyvinvointia ja vähentää perhepalveluiden kustannuksia. SOS-kumppanuus perustuu kehittämäämme hyvinvoinnin tukemisen viitekehykseen. SOS-kumppanuus-toimintamallin keskeinen ajatus on tuottaa lapsiperheiden palveluja perheiden tarpeita ymmärtäen. Oleellista on, että lapsiperheiden palveluiden resursseja tulee johtaa uudella tavalla. Perhekumppani Perhekumppanipalvelu sopii tilanteisiin, joissa perhe tehdyistä interventioista huolimatta ei näytä hyötyvän palveluista. Perhekumppanin tehtävänä on auttaa perhettä ja palvelujärjestelmää ymmärtämään tilanteen juurisyyt sekä saamaan tarvittavaa apua niihin. Tukiperhetoiminta Ammatillinen tukiperhetoiminta soveltuu lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen. Ammatillisella tukiperhetoiminnalla voidaan vastata myös perhehoidossa olevien lasten tarpeisiin, esimerkiksi haettaessa turvallista paikkaa sijaisvanhempien vapaiden ajaksi. Perheterapeuttinen perhekuntoutus Perhekuntoutus on tarkoitettu lastensuojelun asiakasperheille, joissa aikuiset tarvitsevat erityistä tukea arjen sujumisessa psyykkisten ongelmien, traumatisoitumisen tai muun kuormittumisen vuoksi. SOS-Lapsikylässä jokaiselle kuntoutukseen tulevalle perheelle on varattu oma kalustettu asunto, jonka koko mahdollistaa suurenkin perheen kuntoutusjakson. Kuntoutuksessa työskentelee moniammatillinen tiimi, jossa on vähintään yksi koulutettu perheterapeutti. Perheille tarjotaan tukea vuorokauden ympäri. Toimeksiantosuhteinen perhehoito SOS-Lapsikylä tuottaa yhteisön ja moniammatillisen tiimin tukemaa toimeksiantosuhteista perhehoitoa. Uudenmuotoisissa, integroiduissa lapsikylissä sijaisperheet asuvat tavallisissa kerros- ja rivitaloissa, lähellä toisiaan. Kodit sulautuvat alueen asuinkortteleihin ja ympäröivään yhteisöön. Samalla asuinalueella sijaitsee myös tukityöntekijöiden toimisto ja lapsikylän yhteiset tilat. Tilavat perheasunnot, lapsikyläyhteisö ja läheltä saatava tuki mahdollistavat isonkin sisarussarjan sijoittamisen perheeseen. Integroituja lapsikyliä on Espoossa, Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla. Toimeksiantosuhteista perhehoitoa on tarjolla myös perinteisten lapsikylien yhteydessä. Luvanvarainen sijaishuolto lapsikylässä Lapsikyläyhteisö tarjoaa sijoitetulle lapselle turvallisen kodin, virikkeellisen kasvuympäristön sekä ammattitaitoiset työntekijät. Sijoituksella turvataan lapselle tasapainoinen kasvu ja kehitys sekä edistetään läheisyyden, kiintymyksen ja jatkuvuuden toteutumista lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Sijoituksen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen läheisten kanssa asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti. Läheisten on muun muassa mahdollista yöpyä lapsikylässä tapaamisten ja neuvottelujen yhteydessä. Luvanvaraista sijaishuoltoa tarjotaan lapsikylissä Espoossa, Jyväskylässä (nuorisokoti), Kaarinassa, Punkaharjulla, Vihannissa ja Ylitorniolla. Nuorten itsenäistymisen tuki SOS-Lapsikylän asumisharjoittelun, jälki- ja jatkohuollon palveluiden tarkoituksena on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeentulevaksi aikuiseksi, jolla on tukenaan oma sosiaalinen verkostonsa. Palveluiden avulla lastensuojelun piirissä kasvaneen nuoren on mahdollista harjoitella itsenäistymisessä tarvittavia taitoja turvallisesti aikuisten tukemana ja ohjaamana. Nuori saa mahdollisuuden tuetusti opetella hoitamaan omia asioitaan ja päättämään niistä. Nuoren tarpeita kartoitetaan muun muassa käyttämällä SOS-Lapsikylässä kehitettyä nuoren hyvinvoinnin ja valmiuksien arviointia. SOS-Lapsikylä tarjoaa myös omarahoitteista jatkohuoltoa lapsikylissä sijoitettuna olleille yli 20-vuotiaille nuorille aikuisille. Lastensuojelun lakimiespalvelu SOS-Lapsikylä tarjoaa lapsen oikeuksiin erikoistuneen lakimiehen palveluita. Lakimies VT Mirjam Aranevan erityisosaamisalueena on lastensuojelun juridiikka ja lapsen oikeudet sosiaalihuollossa. Hän tarjoaa lastensuojelun sekä muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville oikeudellista asiantuntija-apua laaja-alaisesti 20 vuoden kokemuksella. Pakolaislasten auttaminen SOS-Lapsikylä auttaa alaikäisinä yksin tulleita turvapaikanhakijoita kotoutumaan ja kokemaan olevansa tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Perheryhmäkoti-, tuettu asuminen- ja jälkihuoltopalvelut muodostavat kokonaisuuden, josta lapsi tai nuori saa tarvitsemansa avun ja tuen koko kotoutumisprosessin ajan. 20 Uudistuva lastensuojelu Kuva Thinkstock Uudistuva lastensuojelu 21

12 UUTISIA! SOS-Lapsikylällä uusia toimipisteitä Pääkaupunkiseudulla SOS-Lapsikylän toiminta on käynnistynyt syksyn alussa uusissa lapsikylissä Espoon Niittykummussa ja Vantaan Kivistössä. Samalla perinteisen Tapiolan lapsikylän toiminta siirtyi Niittykumpuun integroituun lapsikylään. Integroiduissa lapsikylissä sijaisperheiden kodit sijaitsevat lähellä toisiaan muun asutuksen lomassa, eivät enää samalla SOS-Lapsikylän tontilla kuten Tapiolassa. Sekä Niittykumpuun että Kivistöön tulee kumpaankin kahdeksan sijaiskotia vuoteen 2020 mennessä. Vantaalla toiminta käynnistyi sijaisperhetoiminnan ohella perhekuntoutuksella. Myös Kuopion Saaristokaupunkiin SOS-Lapsikylä on ryhtynyt rakentamaan integroitua, kaupunkiympäristöön sulautuvaa lapsikylää. Toiminta käynnistyi kevään aikana perheterapeuttisella perhekuntoutuksella, joka on vahvaa tukea tarvitseville lastensuojelun asiakasperheille tarkoitettu, ympärivuorokautinen, intensiivinen palvelu. Alkuvuodesta 2018 Kuopiossa avautuu kaksi ensimmäistä sijaiskotia. Lähivuosina tavoitteena on hankkia neljä kotia lisää niin, että kaikkiaan alueella toimisi kuusi sijaiskotia. Syksyllä 2017 SOS-Lapsikylä avaa myös Rovaniemelle intensiivisen perheterapeuttisen perhekuntoutuksen yksikön. Rovaniemen perhekuntoutusyksikkö palvelee koko laajan Lapin alueen perheitä. Kuva Thinkstock SOS-kehittäjänuoret sosiaalityöntekijöiden avuksi SOS-kehittäjänuoret julkaisivat syyskuussa järjestetyillä Lastensuojelupäivillä videon, jossa he nostivat esiin omasta näkökulmastaan näyttäytyviä epäkohtia sosiaalityössä. SOS-kehittäjänuoret ovat lapsikylissä asuvia nuoria, jotka ovat kiinnostuneita lastensuojelun ja sijaishuollon kehittämisestä sekä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämisestä. Finlandia-talolla julkistettu video toimi lähtölaukauksena kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtävälle yhteistyölle. Videolla SOS-kehittäjänuoret myös kutsuvat sosiaalialan ammattilaisia kehittämispäiville, joilla on tarkoitus pohtia lastensuojelun sosiaalityön ongelmakohtia ja etsiä niihin ratkaisuja. Kehittämispäiviä järjestetään eri puolilla Suomea marraskuusta alkaen. Voit katsoa nuorten videon SOS-Lapsikylän verkkosivuilta osoitteesta SOS-Lapsikylän pakolaistyömalli esimerkkinä parhaista käytännöistä Suomen SOS-Lapsikylän malli alaikäisten turvapaikan saaneiden kotoutumisen tukemiseksi on valittu yhdeksi esimerkiksi pakolaistyön parhaista käytännöistä Eurochild-verkoston vaikuttamistyöhön käytettävään julkaisuun. Eurochild-verkosto etsi julkaisuunsa positiivisia kertomuksia siitä, miten Euroopassa on pystytty vastaamaan turvapaikkaa hakeneiden ja saaneiden, erityisesti yksin maahan tulleiden lasten tarpeisiin. Suomen SOS-Lapsikylän malli alaikäisten turvapaikan saaneiden kotoutumisen tukemiseksi valittiin julkaisuun esimerkkinä pakolaistyön parhaista käytännöistä. Julkaisulla pyritään tehostamaan Euroopan tasolla vaikuttamistyötä ja rahoitusta. Kuva: Thinkstock Mirjam Araneva lapsioikeuslakimieheksi SOS-Lapsikylään Kuva Elina Pitkäranta VT Mirjam Araneva on aloittanut SOS-Lapsikylän lapsioikeuslakimiehenä 1. syyskuuta. Araneva siirtyi SOS-Lapsikylään hyvinvointi- ja lastensuojelupalveluita tarjoavalta Merikratokselta. Araneva on lapsen oikeuksiin erikoistunut lakimies, jonka erityisosaamisalueena on lastensuojelun juridiikka ja lapsen oikeudet sosiaalihuollossa. Hän on myös perehtynyt sosiaalihuollon yleislakeihin, hallintomenettelyyn sekä tietosuojaan. SOS-Lapsikylässä Araneva tarjoaa lastensuojelun sekä muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville oikeudellista apua laaja-alaisesti 20 vuoden kokemuksella. Palvelua on saatavissa kunnille ja muille järjestöille koko Suomen alueella. Tutustu tarkemmin: Yhteydenotot: YHDISTÄ KOTI JA TYÖ! Espoo Vantaa Tampere Kuopio Rovaniemi Oletko lastensuojelun ammattilainen? Tule meille sijaisperheeksi: sos-lapsikyla.fi/ sijaisperheeksi 22 Uudistuva lastensuojelu Uudistuva lastensuojelu 23

13 Kuva: Thinkstock Monipuolisia ja räätälöityjä palveluja lasten ja perheiden tarpeisiin: SOS-kumppanuus Perhekumppanipalvelu Tukiperhetoiminta Perheterapeuttinen perhekuntoutus Rovaniemi Toimeksiantosuhteinen perhehoito Ylitornio Luvanvarainen sijaishuolto Nuorten itsenäistymisen tuki Vihanti Lastensuojelun lakimiespalvelu Pakolaislasten auttaminen Jyväskylä Kuopio Kuopio Yleishyödyllinen toiminta Tampere Kaarina Espoo Vantaa Keskustoimisto Punkaharju Lastensuojelun paikka- ja palvelutiedustelut toimipisteistä, yhteystiedot: tai lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer, p

Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi

Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi Keitä olemme Eija Ruotsalainen Kokemus Palvelualuepäällikkö, vastaanottopalvelut,

Lisätiedot

Hyvinvointia ja säästöjä...

Hyvinvointia ja säästöjä... Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä

Lisätiedot

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Liikkuja polku verkostotapaaminen Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti

Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti Perhekumppanuus Hyvinvointia vaikuttavasti Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa? Erityistä tukea tarvitsevat perheet ovat keskimäärin 6 eri palvelun piirissä samanaikaisesti Kokonaiskuva perheestä jää muodostumatta

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12. Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.2017 Esitelmän sisältö Mitä ovat hyvinvointi-investoinnit?

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa!

Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke Pelastakaa Lapset ry Vuonna 1922 perustettu kansalaisjärjestö, jossa tehdään töitä lapsen

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön hedelmiä

Alueellisen yhteistyön hedelmiä Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ

PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ PERHEIDEN PUOLELLA UUDISTUVA SOS-LAPSIKYLÄ 4 S uomessa ainakin joka kymmenes lapsi kasvaa ilman riittävää huolenpitoa. SOS-Lapsikylä taistelee sen puolesta, että yhä useampi haavoittuvassa asemassa oleva

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta 1 Ennakoivat ja pitkäjänteiset investoinnit luovat hyvinvointia ja kutistavat kestävyysvajetta. 2 Vaikuttavuuden perusta on kirkas tulostavoite. 3 Huolellinen mallinnus

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A M i t e n n u o r t e n a s u m i s e n h a a s t e i s i i n v a s t a t a a n SUOMESSA ON 1600 ASUNNOTONTA ALLE 25-VUOTIASTA.

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018 JAETTU VANHEMMUUS Turun Kaupungin sijaishuolto Sosiaaliohjaajat Taija Vuorinen, Anu Kosonen 8.11.2018 Turun Kaupungin Sijaishuolto/Ulkopuoliset sijoitukset Johtava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue Valtakunnallinen OT-päivä 12.6.2018 Jussi Ketonen Työryhmä 11/17 4/18 Jussi Ketonen, pj. Anniina Kaittila, siht. Pekka Kuru Kim

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja 1 2 Hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa: varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Sijaishuoltopaikkaan tulo

Sijaishuoltopaikkaan tulo Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,

Lisätiedot

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN

SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ASIANTUNTIJALAUSUNTO SUHTEESSA SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN

Lisätiedot

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1

VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6

Lisätiedot

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla

Lisätiedot

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia Esko Oikarinen, Johanna Suvanto Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Syrjäytymisen hinta THL:n ja Sitran (Tiina Ristikari,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA

LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA LAPSEN OIKEUKSIIN JA TIETOON PERUSTUVA TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMASSA Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 14.11.2017 Projektipäällikkö Kati Honkanen, THL Hankepäällikkö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä.

LAPE-päivät Helsingissä Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. LAPE-päivät Helsingissä 21.9.2017 Miten teemme ja juurrutamme muutosta LAPE -viestinnällä? Ydinviestit vaikuttamisen välineinä. Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), VTL, YTT (h.c) Maria

Lisätiedot

Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä

Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä 1 Ankkuri-toiminnasta ja elävästä elämästä Keskeisenä tavoitteena Ankkuri-toiminnalla on saada nuoret ymmärtämään, miten he voisivat vaikuttaa omaan elämäänsä ja saada sille paremman suunnan. Tehtyjen

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen

Pohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen Pohjois-Savon ELY Valinnanvapauspilotti Jussi Pyykkönen 4.9.2018 Tilaisuuden ohjelma Hankkeen tausta (Jan Blomberg) Hankintakokonaisuus (Jussi Pyykkönen) Pilotoinnista Kilpailutuskonsepti Hankintamalli

Lisätiedot

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetoinnin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta - valtakunnallinen kehittämishanke 2016-2019 Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja Vaikuttavuusinvestoiminen Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja 12.12.2017 Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. impact investing) on yksityisen pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, joka tavoittelee sekä

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot