Kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus 18.1.

Transkriptio

1 Kuntoutuksen tulevaisuuden näkymät Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus- ja yhteistyötilaisuus

2 Sote ja Kela Asiakkaiden palvelujen ja etuisuuksien kokonaisvaltainen hallinta. Massojen toimeenpanokyvykkyys. Koko Suomen kattava yhtenäinen palvelujärjestelmä. 2

3

4 Kelan valinnanvapauden tiedonhallintapalvelut-hanke (KelaVV-hanke) - tausta ja lähtökohdat 4 Kela toteuttaa sote-valinnanvapauskokonaisuuden, johon sisältyvät seuraavat tiedonhallintapalvelut ja kokonaisuudet: Asiakkaan valinnan toteuttava palvelu Asiakkaan käyttöliittymä omakannassa Maakunnan käyttöliittymä asiakkaan valinnan tallentamiseen Palveluntuottajan käyttöliittymä tietojen katseluun Asiakkaan valintatiedot tallentuvat valinnanvapausjärjestelmään Tuottajanhallintapalvelu Maakunnan ja palveluntuottajan väliset sopimukset (sopimusrekisteri) Palvelutuotannon seurantapalvelu Palveluntuottajien ilmoittamat tiedot asiakkaan saamista palveluista Maksatus palveluntuottajille (ainakin suoran valinnan palveluiden osalta) Kansalaisviestintä ja neuvonta Henkilökohtaisen budjetin ja asiakasseteleiden kansallisten tietojen kerääminen ja varastointi

5 Suoran valinnan palvelut Suoran valinnan palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan. Pilotointi käynnistyy sote-keskusten valinnanvapaudella Jokaisella maakunnan asukkaalla on sote-keskus ja suunhoidon yksikkö Asiakas saa valita joko yksityisen tai julkisen tuottajan Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanottokäynnit, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit sekä sosiaalihuollon ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta sekä eräät lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavat sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelu Etunimi Sukunimi

6 Vaikuttavuustavoitteet Kelan sote-valinnanvapausjärjestelmä on kansallinen tietovarasto, johon tallennetaan maakuntien tekemät sopimukset palveluntuottajien kanssa asiakkaan valinnanvapaustiedot tiedot asiakkaan saamista palveluista maksut ja niiden perusteet. Asiakas näkee yhdestä palvelusta valinnavapaustietonsa Valinnanvapausjärjestelmä on yhteydessä Kantaan Valinnanvapausjärjestelmä käyttää yhtä kansallista palveluntuottajarekisteriä ja kansallisia koodistoja Kela toimittaa raportointia varten yhtenevää tietoa eri maakunnista 6

7 Kelan hankkeen konkreettiset tavoitteet ja tulokset Kela toteuttaa sote-valinnanvapausjärjestelmän hankekokonaisuuden ositettuna useampaan erillisen projektiin. Kaikki projektit rakentavat tavoitetilan mukaista ratkaisua. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan järjestelmä suoran valinnan pilotointia varten Myöhemmissä vaiheissa toteutetaan tavoitetilan mukaisia järjestelmiä esimerkiksi maksatukseen, henkilökohtaiseen budjettiin ja asiakasseteleihin sekä suun terveydenhuollon valinnanvapauteen Keskiössä on valinnanvapausjärjestelmä, johon tallennetaan asiakkaan tekemät valinnat, asiakkaan saamat palvelut, maakuntien tekemät sopimukset palveluntuottajien kanssa ja palveluntuottajille maksetut korvaukset 7

8 Kelan VV-hanke Kela toteuttaa sote-valinnanvapauskokonaisuuden, johon sisältyvät seuraavat tiedonhallintapalvelut ja kokonaisuudet: Asiakkaan valinnan toteuttava palvelu Asiakkaan, maakunnan ja palveluntuottajan käyttöliittymät/rajapinnat Valintatiedot tallentuvat valinnanvapausjärjestelmään Tuottajanhallintapalvelu Palveluntuottajien ilmoittautuminen ja ilmoitusten hallinta Tiedot suoran valinnan palveluntuottajista sekä maakunnan ja yksityisten palveluntuottajien välisistä sopimuksista (sopimustiedot) Palvelutuotannon seurantapalvelu Palveluntuottajien ilmoittamat tiedot asiakkaan saamista palveluista Maksatus palveluntuottajille (suoran valinnan palveluiden osalta, kiinteän korvauksen laskenta) Kansalaisviestintä ja neuvonta (kokonaisuus vielä tarkentumatta) Henkilökohtaisen budjetin ja asiakasseteleiden kansallisten tietojen kerääminen ja varastointi 8

9 9 Mitä Kuntoutuskomitean jälkeen -uudistusehdotukset Kelan näkökulmasta

10 Ehdotus vastuista STM vastaisi maakunnan vastuulla olevien kuntoutuspalvelujen valtakunnallisesti yhtenäisistä saatavuus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteereistä Sote-keskuksissa olisi lyhytkestoista kuntoutusta Kelalla ja muilla kuntoutuksen järjestäjillä nimetyt vastuut Maakunnille enemmän vastuuta kuntoutuspäätöksistä (mm. erilaiset päätöksenteon mallit) Kela osallistuu OTE-hankkeeseen (suorapäätökset, hakeminen ilman dg, suullinen hakeminen) Tehdään tarvittavat lainmuutokset Uudet mallit vakiintuneeseen käyttöön

11 Ehdotus sairauspäivärahalla olevista ja työkyvyn tuesta Sairaspäivärahaprosessin selkeyttäminen sekä työttömien että työllisten osalta Kelalle selkeä rooli tunnistaa ja ohjata kuntoutukseen Syksyllä 2017 menossa laajat koulutukset ja siirtyminen moniammatilliseen ratkaisutyöhön 11

12 Ehdotus työttömien kuntoutustarpeen tunnistamisesta Maakunnan velvollisuus selvittää työttömän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja kuntoutuksen tarve sekä monialainen palvelutarve 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta ja 3 kuukauden välein tehtävissä palvelutarvearvioissa (kehitetään) Maakunnalla on velvollisuus tarvittaessa ohjata työtön Kelaan ammatillista kuntoutusselvitystä varten viimeistään 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä palvelutarvearviosta. Kela kehittää ammatillista kuntoutusselvitystä tätä tarkoitusta varten. Kelan yhdessä maakuntien kanssa kehitettävä kuntoutukseen ohjaamista, tunnistaminen maakuntien tehtävä Iso joukko asiakkaita, joilla vaativa elämäntilanne Työttömistä 27 viikkoa tai enemmän on ollut työttömänä Näistä henkilöistä Kelan maksaman työttömyysetuuden piirissä oli Työttömistä viikkoa työttömyysturvaa saaneita oli yhteensä

13 Ehdotus vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja psykoterapiasta Kela järjestää toistaiseksi Järjestämisvastuun siirtoa maakunnille selvitetään maakuntien kanssa tehtävissä kokeiluissa Selvitetään miten maakunnat ovat ottaneet vastuun kuntien ja kuntayhtymien vastuulle tulevat palvelut maakuntien käynnistyttyä 2020 Miten rahoitus, muutoksenhaku ja asiakasmaksut määräytyvät Päätös järjestämisvastuun siirtämisestä tehdään aikaisintaan 2025 STM:n johdolla 13

14 Pohdittavaa Miten monikanavarahoituksen mahdollinen purkaminen voi vaikuttaa tähän ehdotukseen Kokeilut mahdollisia vasta kun maakunnat perustettu 14

15 Ehdotus tuotteistamisesta ja hankinnan avusta maakunnille Kela varmistaa palveluiden laadun ja hankkii omalla järjestämisvastuullaan olevat palvelut ja tarjoaa jatkossa maakunnille ostopalveluna kuntoutuspalvelujen laadun varmistamiseen ja ostopalvelujen hankintaan asiantuntija-apua niissä palveluissa, jotka ovat maakuntien vastuulla. Kelassa menossa tuotteistamisen ja hankinnan kehittäminen (REKKU-projekti) 15

16 Ehdotus Kelan harkinnanvaraisesta kuntoutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta, joka tarkoituksenmukaisella tavalla täydentää maakuntien järjestämää kuntoutusta. Kela tekee ja rahoittaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeita mm. vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta yhteistyössä maakuntien kanssa. Tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan eri maakunnissa. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja hankkeiden yhteistyön rajapinnat määritellään erikseen, ja niiden hallinnointi ja määrärahojen hallinta ovat edelleen Kelalla. Kela vastaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnitelman tekemisestä ja sen toteutuksesta ja hankkeiden toteuttamisesta yhteistyössä maakuntien kanssa. Tiivis yhteistyö maakuntien kanssa sekä palveluvalikon määrittelyssä että kehittämisessä 16

17 Ehdotus ammatillisesta kuntoutuksesta 17 Kela järjestää ja kehittää ammatillisen kuntoutuksen palveluja kohderyhmälle, joka ei ole oikeutettu työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja erityisesti nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti alentunut ja jotka tämän seurauksena ovat jääneet tai vaarassa jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle. (NEET-nuoret, ei dg) Ammatilliset apuvälineet osaksi maakuntien apuvälinekeskusta maakunnalliset apuvälinekeskukset Kela voi järjestää ammatillista kuntoutusta myös työeläkejärjestelmän piirissä oleville niissä palveluissa joita työeläkekuntoutuksessa ei ole

18 Ehdotus: selkeytetään työnjakoa työeläkekuntoutukseen Työeläkekuntoutuksen kriteerejä (säännös oikeudesta työeläkekuntoutukseen) muutetaan saadakseen työeläkekuntoutusta työntekijällä tulee olla työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita viimeisten 36 kuukauden aikana ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa Tarkoituksenmukaisuus edellytystä muokataan KKRL:iin lisätään uusi pykälä Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvastuiden välisestä rajanvedosta sekä yhteistyömenettelystä Palveluprosesseja kehitetään Yhteiset koulutukset 18

19 Ehdotus tapaturma- ja liikennevakuutuskuntoutuksesta Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten yhteistyötä työterveyshuollon, maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja työeläkelaitosten kanssa vahvistetaan. Jatkotyössä selvitetään yhteistyöprosessien toteuttamisvaihtoehtoja Vaatii laajempaa yhteistyötä yhteisten asiakasrajapintojen tunnistamiseen 19

20 Ehdotus järjestöjen roolista Asiakassuunnitelmassa on otettava huomioon asiakkaita edustavien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen integroiminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumisen prosessia. Sote-järjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö sekä turvattava se, että maakunnat tukevat ja avustavat kolmannen sektorin auttamistyötä STEA ja Kela tiivistä yhteistyötä sopeutumisvalmennukseen liittyen Tehdään jo nyt, yhteisyötä tiivistetään 20

21 21