GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio /2017. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat
|
|
- Anton Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 22/2017 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat Mikkelin kaupunki Mikkelin vesiliikelaitos Geologian tutkimuskeskus MIKKELIN PORRASSALMEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS JA POHJAVEDEN VIRTAUSMALLINNUS SEKÄ MIKKELIN POHJAVESIALUEIDEN (Hanhikangas, Pursiala, Porrassalmi) RAKENNE- JA VIRTAUSMALLINNUSAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN Arto Hyvönen
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopio KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro / 22/2017 Tekijät Arto Hyvönen Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat, Mikkelin kaupunki, Mikkelin vesiliikelaitos ja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Mikkelin Porrassalmen pohjavesialueen geologinen rakennetutkimus ja pohjaveden virtausmallinnus sekä Mikkelin pohjavesialueiden (Hanhikangas, Pursiala, Porrassalmi) rakenne- ja virtausmallinnusaineistojen yhdistäminen Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen pohjavesiyksikkö valmisteli ja toteutti Mikkelin Porrassalmen pohjavesialueen geologisen rakennetutkimuksen ja siihen liittyvän pohjaveden virtausmallinnuksen. Tutkimukseen liitettiin aikaisemmin laaditut (GTK) Hanhikankaan, Pursialan ja Mikkelin taajama-alueen eteläosan (Setrinmäki) geologiset rakennetutkimustiedot sekä pohjaveden virtausmallinnusaineistot. Työn tavoitteena oli saada nykyistä parempi ja kattavampi käsitys koko alueen (Hanhikangas, Pursiala, Porrassalmi) geologisista ja hydrogeologista olosuhteista alueen maankäytön ja pohjaveden oton suunnittelua ja toteutusta varten. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempaa näkemystä siitä, että hydrologisesti tarkasteltuna Hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueet ovat Mikkelin alueen tärkeimmät ja kooltaan sekä antoisuudeltaan suurimmat pohjavesialueet. Ne eivät kuitenkaan muodosta yhtä yhtenäistä aluetta, vaan jakautuvat omiksi pohjavesialtaikseen. Porrassalmen pohjavesialueeksi rajattu harjun osa on puolestaan kapea ja järvivesivaikutteinen kapea harjuselänne, joka muodostaa erillisen pohjavesialueen Mikkelin Moision alueen eteläpuolella. Pohjavesialueiden yhdistämiselle tai niiden rajausten muutoksille ei ole suoranaista tarvetta. Pursialan ja Hanhikankaan alueilta on laadittu aiemmin pohjaveden virtausmallit (v.2013 ja 2015). Tässä työssä laadittiin pohjaveden virtausmallit Pursialan pohjavesialueen pohjoisosan (Mikkelin keskustan alue) sekä Porrassalmen pohjavesialueen osalta. Virtausmalinnuksessa saatujen tulosten mukaan Hanhikankaalta pumpattavaksi suunnitellun pohjaveden ottomäärän kaksinkertaistataminen (4 500 m 3 /d) johtaisi alueen pohjaveden pinnan tasojen selvään alenemaan varsinkin ottamokaivojen alueilla, mikäli ottamolle harjukerrosten kautta suotautuvan pintaveden määrä pysyisi vakiona. Huomattava osa pohjavedestä imeytyy alueen pintavesitöistä (Hanhilampi, Hanhijoki). Pursialan pohjavesialueella pääosa ottamolle virtaavasta pohjavedestä tulee ottamon eteläpuolisten imeytysaltaiden alueelta sekä pohjoisesta Kattilahden ja Pursialanlahden suunnilta. Alueelle toteutettu suojapumppauskaivo katkaisee pohjavesien virtausta pohjavedenottamon itäpuolella sijaitsevan vanhan kyllästämö alueen suuntaan. Kapea Porrassalmen pohjavesialue on järvivesivaikutteinen. Virtausmallinnuksessa saatujen tulosten mukaan huomattava osa Hietalahden ottamon pohjavedestä on todennäköisesti harjun läpi suotautunutta pintavettä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Hanhikangas, Mikkeli, Pursiala, Porrassalmi, harjurakenne, pohjavesi, pohjaveden virtausmallinnus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Etelä-Savo, Mikkeli Karttalehdet M5221F, M5221E, M5212F Muut tiedot Arkistosarjan nimi Kokonaissivumäärä 13 Kieli Suomi Yksikkö ja vastuualue Geologian tutkimuskeskus, Pohjavesiyksikkö (PVI), Arkistotunnus 22/2017 Hinta Hanketunnus Julkisuus on julkinen Allekirjoitus/nimen selvennys /Jussi Ahonen Allekirjoitus/nimen selvennys /Arto Hyvönen
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopio Sisällysluettelo Kuvailulehti 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE 4 2. PORRASSALMI: MAASTOTUTKIMUKSET Painovoimamittaukset Painovoimamenetelmän perusteista Mittausten suoritus Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta Keksiraskaat GM100 kairaukset 6 3. PORRASSALMEN POHJAVESIALUE Moisio Porrassalmi alueen geologiset olosuhteet ja hydrogeologiset piirteet Porrassalmi: Maakerrospaksuudet Porrassalmi: Pohjavedenpinnan asema 8 4. MIKKELIN HARJUJAKSON GEOLOGISET JA HYDROGEOLOGISET YLEISPIIRTEET Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Maakerrospaksuudet 9 5. POHJAVEDEN VIRTAUSMALLINNUS Hanhikangas Mikkelin taajama (Setrinmäki) ja Pursiala Porrassalmi JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 12 Lähdeaineisto 13 Liitteet 13
4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 4 (13) MIKKELIN PORRASSALMEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS JA POHJAVEDEN VIRTAUSMALLINNUS SEKÄ MIKKELIN POHJAVESIALUEIDEN (Hanhikangas, Pursiala, Porrassalmi) RAKENNE- JA VIRTAUSMALLINNUSAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN 1. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö valmisteli ja toteutti Mikkelin Porrassalmen pohjavesialueen geologisen rakennetutkimuksen ja siihen liittyvän pohjaveden virtausmallinnuksen. Edellä mainitun työn lisäksi tutkimukseen liitettiin Geologian tutkimuskeskuksen aikaisemmin laatimat Hanhikankaan, Pursialan ja Mikkelin taajama-alueen eteläosan (Setrinmäki) geologiset rakennetutkimustiedot niin, että saatiin yhtenäinen kuva kalliopinnan asemasta, maakerrospaksuuksista ja pohjavesipinnan asemasta koko tutkimusalueelta (liite 1). Lisäksi raporttiin koottiin keskeiset virtausmallinnussimulaatiot Hanhikankaan, Mikkelin taajama-alueen, Pursialan ja Porrassalmen osalta. Työ toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat toimialojen sekä Mikkelin kaupungin, Mikkelin vesilaitoksen ja GTK:n yhteisesti rahoittamana projektina. Porrassalmen rakennetutkimuksen ja virtausmallinnuksen sekä aikaisemmissa tutkimuksissa saatujen aineistojen ja niiden yhdistämisen tavoitteena oli saada nykyistä parempi ja kattavampi käsitys koko alueen (Hanhikangas, Pursiala, Porrassalmi) geologisista ja hydrogeologista olosuhteista alueen maankäytön ja pohjaveden oton suunnittelua ja toteutusta varten. 2. PORRASSALMI: MAASTOTUTKIMUKSET Porrassalmen alueen tutkimukseen liittyvät maastotyöt tehtiin vuoden 2016 aikana. Tutkimuslupien hankinnasta vastasivat Mikkelin kaupunki ja GTK. Tutkimuslinjoja tai tutkimuspisteitä ei raivattu maastoon, eikä tutkimuksista jäänyt käytännössä jälkiä maastoon. Alueelle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta sovittiin etukäteen maanomistajan kanssa. Porrassalmen kaikkia suunniteltuja tutkimuksia ei kuitenkaan voitu toteuttaa suunnitelmien mukaisesti alueen keskeisten maaomistajien kieltäessä kaikenlaiset tutkimukset maillaan. Maastotutkimuksiin kuuluivat painovoimamittaukset ja keskiraskaat porakonekairaukset sekä kairauksiin liittyen pohjavesiputkiasennus (liite 2). Painovoimamittauksen teki GTK. Painovoimamittausten suunnittelusta ja niiden tulkinnasta vastasivat geofyysikko Juha Mursu ja geologi Arto Hyvönen. Kairaukset ja putkiasennuksen teki Suomen GPS mittaus Oy. Kairausten ja putkiasennuksen valvoja oli GTK:n tutkimusassistentti Arto Kiiskinen. Tutkimuspisteiden paikannukset (x, y ja z koordinaatit, N2000) tehtiin VRS GPS -mittauksena.
5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 5 (13) Aikaisempien selvitysten aineistot olivat käytettävissä nyt tehdyssä selvityksessä. Käytettävissä oli myös Geologian tutkimuskeskuksen maaperän peruskartoituksen ja kallioperäkartoituksen aineistot Painovoimamittaukset Painovoimamenetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta ja tilavuutta. Koska maapeitteen tiheys on huomattavasti pienempi kuin kallioperän tiheys, voidaan painovoimamittauksia käyttää maapeitteen paksuuden arviointiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan noin +/-10 % maapeitteen paksuudesta. Painovoimamittausten avulla ei pystytä erottelemaan eri maalajeja eikä myöskään pystytä määrittämään pohjavedenpinnan tasoa. Maapeitteen paksuutta määritettäessä painovoimamittauslinjat pyritään sijoittamaan maastoon siten, että niiden alku- ja loppupäät ovat kalliopaljastumilla tai pisteillä, joissa kalliopinnan sijainti tunnetaan. Lisäksi mittauslinjat pyritään suunnittelemaan siten, että ne kulkevat tunnettujen pisteiden kautta ja mielellään myös siten, että mittauslinjat kulkevat toistensa yli (liite 2). Näin voidaan arvioida painovoimakentän alueellista vaihtelua, joka on perustasona paikallisille painovoimavaihteluille. Maanpinnan tarkka korkeustieto mittauslinjan matkalta on tunnettava (korkeus mitataan yleensä letkuvaa'alla tai VRS-GPS -mittauksilla). Kun maapeitteen ja kallion välinen tiheysero tunnetaan, voidaan painovoima-anomaliasta laskea maapeitteen paksuus. Maapeitteen todellinen paksuus on hyvä kontrolloida kairauksilla, koska sekä alueellinen painovoimataso, että ainesten tiheydet voivat muuttua Mittausten suoritus Painovoimamittaukset tehtiin välisenä aikana. Mittauksissa käytettiin Scintrex CG-5 Autograv -gravimetrejä. Mittaukset tehtiin 20 metrin pistevälillä, linjojen yhteispituuden ollessa noin 6,5 kilometriä. Kaikkiaan painovoima mitattiin noin 330 pisteessä. Mittauslinjojen päät sekä joitakin pisteitä linjan keskiosista sidottiin maastoon VRS-GPS mittauksilla ja samalla näihin pisteisiin tehtiin korkeussidonnat (korkeus sidottiin mittauksissa N60-järjestelmään, mutta korjattiin myöhemmin N2000- järjestelmään). Mittauspisteiden väliset suhteelliset korkeuserot mitattiin letkuvaa'alla ja sidottiin linjalla oleviin korkeussidontapisteisiin Mittaustulosten käsittely ja tulosten tulkinta Painovoimamittaustulokset reduktoitiin Bouguer-anomaliaksi keskitiheydellä 2670 kg/m 3. Tämän jälkeen Bouguer-anomalialle tehtiin ns. topografinen korjaus Geosoftin Oasis montaj ohjelmistolla (topografisella korjauksella pyritään poistamaan maanpinnan topografiavaihtelun aiheuttamia painovoima-anomalioita). Korjauksessa käytet-
6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 6 (13) tiin laserkeilausaineistoa, johon oli lisätty painovoimamittauksen yhteydessä mitatut korkeusarvot. Painovoimamittausaineiston tulkinta tehtiin Encomin ModelVision Pro ohjelmistolla. Paikallisesta painovoima-anomalian vaihtelusta tulkittiin maapeitteen paksuus olettaen, että painovoimavaihtelu aiheutuu pääasiassa maa-aineksesta. Tulkinnassa arvioidun pohjavesipinnan yläpuolisille maa-aineksille käytettiin tiheyttä 1600 kg/m 3, arvioidun pohjavesipinnan alapuolisille maa-aineksille 2000 kg/m 3 ja kalliolle 2670 kg/m 3. Malli sidottiin pisteissä, joissa kallion pinnan taso tunnettiin (kairauspiste, kalliopaljastuma tai muu tunnettu piste). Tulkitut painovoimaprofiilit on esitetty liitteessä , ja tuloksia on hyödynnetty Porrassalmen alueen kalliopinnan mallin interpoloinnissa (liite 3) Keskiraskaat GM150 -kairaukset Porrassalmen alueelle tehtiin maaperäkairauksia GM-150 tela-alustaisella keskiraskaalla monitoimivaunulla. Alueelle tehtiin 4 uutta kairausta (POR2 POR4) maapeitteen paksuuden ja sen laadun sekä kalliopinnan tason selvittämiseksi (kairauspisteiden sijainti: liite 2). Kaikkiin tutkimuspisteisiin tehtiin kolmen metrin kalliovarmennus ja yhteen kairauspisteeseen asennettiin pohjavedenhavaintoputki (POR4). Kalliovarmistuksilla saatiin painovoimamittausten tulkinnalle tärkeää referenssitietoa (myös aiemmin tehtyjä kairauksia ja pohjavesiputkiasennusten tietoja käytettiin hyväksi tulkinnoissa, vrt. liite ). Kairaukset ja yhden pohjavesiputken asennuksen teki Suomen GPS mittaus Oy ja ne on esitetty liitteissä Maalajien vaihtelu sekä kairauksen eteneminen rekisteröityivät kairaajan toimesta tallentimeen. Maalajien laatua arvioitiin aistinvaraisesti paineilman maanpinnalle nostamasta maa-aineksesta sekä maaputkinäytteistä (liitteet ). Varsinaisia maaperänäytteitä ei kuitenkaan otettu analyyseihin. Pohjaveden pinnantaso mitattiin kairauksen yhteydessä. Asennetun pohjavedenhavaintoputken materiaali on HDPE-muovia, ulkohalkaisija 60 mm, sisähalkaisija 50 mm. Siiviläosa on varustettu laserleikatulla rakosiivilällä (0,3 mm). Putken maanpäällinen osa suojattiin galvanoidusta materiaalista valmistetulla GWM-2000 lukollisella suojaputkella. Siiviläosuus on asennettu koko pohjavesivyöhykkeen matkalle (liite 18.5). 3. PORRASSALMEN POHJAVESIALUE Porrassalmen pohjavesialue sijoittuu Mikkelin kaupungin eteläpuolelle noin neljän kilometrin etäisyydelle taajama-alueesta. Porrassalmen pohjavesialue ja sen pohjoispuolelle noin vajaan kilometrin etäisyydelle sijoittuva Pursialan pohjavesialue on puolestaan rajattu niin, että niiden väliin jää osa Moision aluetta, jota ei ole rajattu kuuluvaksi kumpaankaan em. pohjavesialueeseen (liite 1).
7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 7 (13) 3.1 Moisio - Porrassalmi -alueen geologiset olosuhteet ja hydrogeologiset piirteet Pursialan vedenottamon imeytysaltaiden eteläpuolella Moision alueella on Karjalammin itäpuolella kalliomäki, jonka korkeimmat kohdat kohoavat tasolle n m mpy (liite 3). Tämä mäkialue on aikoinaan jakanut osan jäätikön sulamisvesistä Karjalammen suuntaan, jolloin lammen pohjoispuolelle kallioselänteiden väliin on kerrostunut karkeampaa lajittunutta harjumateriaalia. Harjuselännettä ei alueella enää nykyisen ole, vaan alue on vanhaa monttualuetta, jonka reunaosissa kallio on monin paikoin paljastuneena (liite 2). Vanhan monttualueen pohja on tasolla n m mpy, kun vesipinta sen eteläpuolella sijaitsevassa Karjalammessa on tasolla 92 m mpy. Jäätikön sulamisvesien päävirtaus on Pursialan imeytysaltaiden eteläpuolella kuitenkin aikoinaan suuntautunut alueella olevan kalliomäen itäpuolitse, jolle alueelle on kerrostunut Moision alueen keskeisin ja karkealajitteisin harjun osa. Moision kapean harjuytimen (vrt. liite 3) alueella kalliopinta on alimmillaan tasolla n m mpy, joten topografisesti tarkasteltuna harjualueen kalliopinta yhdessä Moision alueen korkeimpien kalliomäkien kanssa muodostaa ylängön, joka käytännössä erottaa toisistaan Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueet. Alueen kallioperän jyrkästä ja pienipiirteisestä topografiasta johtuen on kuitenkin mahdollista, että ainakin osa Moision ylänköalueelle sijoittuneen keskeisen harjunosan pohjavesistä voi virrata alavammalla alueella sijaitsevan Pursialan pohjavesialueen suuntaan. Vastaavalla tavalla kalliopinnan vieton ohjaama pohjaveden virtaus voisi tapahtua myös Annilanselän luoteispuolisilta Moision alueilta Porrassalmen pohjavesialueen suuntaan. Tämän tutkimuksen tutkimuspisteverkon tiheys ei ole kuitenkaan riittävä yksityiskohtaisen kalliopinnan topografian laatimiseen, joten pohjavesien virtauksesta ja virtaussuunnista Moision alueella ei voi tämän tutkimuksen tietojen perusteella enempää sanoa. Sen sijaan Pursialan vedenottamon imeytysaltaiden itäpuolella jyrkästi kohoava kallioselänne, joka on nykyisin kaivettu maakerrosten alta näkyviin, katkaisee todennäköisesti harjun pohjavesien hydrauliset yhteydet itään päin rakenteilla olevan asuntomessualueen suuntaan. Moision alueella harjuselänne jatkuu ylänköalueen läpi yhtenäisenä kapeiden kalliopainanteiden ohjaamana sekä vanhojen monttualueiden viitoittamana Annilanselän (Saimaa n. 76 m mpy) rantaan saakka. Täältä harju jatkuu polveillen etelään päin Porrassalmen alueelle ja sieltä edelleen Olkkolanniemen suuntaan. Kalliopinta on monin paikoin järven rantaan sijoittuvan harjun osalla yleisesti tasolla n. 60 m mpy, paitsi Pellosniemen pohjoispään itäpuolisilla sekä Iso-Surnun itäpuolisilla harjualueilla, jossa kalliopinta kohoaa tasolle n. 70 m mpy. Pikku-Surnu lammen (yhteydessä Saimaan vesistöön) eteläosan alueelta harjuselänne kääntyy kaakkoon kohden Ukonvesi järveä, johon harju painuu Hietalahden alueella. Pikku-Surnun ja Ukonveden välisellä alueella kalliopinta vaihtelee tasolla n. 75 m mpy 80 m mpy kohoten paikoin tasolle n. 85 m mpy (liite 3). Tässä yhteydessä on huomioitava, että em. alueen kalliopinnan taso ja maakerrospaksuusarvio perustuu geologian tutkimuskeskuksen geofysiikan matalalentoaineiston (ns. lentogeofysiikka) tulkintaan.
8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 8 (13) 3.2 Porrassalmi: Maakerrospaksuudet Kokonaismaakerrospaksuus Porrassalmen pohjavesialueen kattamalla harjunosalla on keskimäärin vajaat 20 metriä (liite 6). Paksuimmat (25 30 m) lajittuneen ja hyvin vettä johtavan maakerroksen alueet sijoittuvat kapean harjuytimen (harjun keskiselänne) alueelle. Poikkeuksen tästä tekee Pikku-Surnun ja Ukonveden välille sijoittuva luode-kaakkosuuntainen harjunosa, jonka alueella kokonaismaakerrospaksuudet ovat lentogeofysiikan aineiston tulkinnan perusteella yleisesti vajaan 10 metrin luokkaa, paikoin alle 5 m. On myös mahdollista, että alueen lajittunut maa-aines on keskimäärin muuta Porrassalmen alueen harjua hienojakoisempaa. Pohjavedenpinnan yläpuolisen lajittuneen maakerroksen paksuus vaihtelee Porrassalmen alueella kymmenen metrin (10 m) molemmin puolin, ollen paikoin viidentoista metrin luokkaa. Ukonveden pohjoispuolisella osalla pohjavedenpinnan yläpuolinen maakerros on paikoitellen todennäköisesti vain muutaman metrin luokkaa (liite 4). Pohjavedenpinnan alapuolinen maakerrospaksuus (eli pohjavedellä kyllästynyt maakerros, liite 5) vaihtelee: Annilanselän länsilaidan harjunpuoleisella alueella sekä Tonttulan alueella se on 15 m:n luokkaa, kun se Reuhkalammen sekä sen eteläpuolisilla harjualueilla on 10 metrin luokkaa. Surmansalmen uimarannan länsipuolen harjuselänteessä maakerrospaksuus kohoaa 15 metriin, paikoin 17 metriin. Golfkentän kaakkoispuolella maakerrospaksuus voi olla paikallisesti yli 20 m alueella, jossa on nykyään vanha soistunut sorakuoppa. Mutta tästä alueesta eteläkaakkoon, Porrassalmen kuntoutussairaalan ja Pellosniemen välisellä harjunosalla, pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on alle 10 metriä, (6 8 metrin luokkaa). Lomakartanon pohjoispuolella, kapean Porrassalmen harjun osalla, maakerrospaksuus on 15 metrin luokkaa. Harjualueella Hietalahden pohjavedenottamon suuntaan edettäessä pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus ohenee ollen enää keskimäärin 7 metrin luokkaa. Pikku-Surnun ja Ukonveden välisellä harjualueella voi olla osa-alueita, joissa ei esiinny pohjavettä ympärivuotisesti (vrt. liite 5). Mutta em. asian varmistaminen vaatisi alueen tarkempaa tutkimusta kairaamalla (maanäytteenotto). 3.3 Porrassalmi: Pohjavedenpinnan asema Porrassalmen pohjavesialueen kapea harjuselänne rajautuu monin paikoin Saimaaseen harjun reunaosien painuessa monin paikoin järvivedenpinnan tason alle. Tästä johtuen Porrassalmen harjun pohjavesiolosuhteille on luonteenomaista, että alueen pohjavedenpinnan tasoa kontrolloi Saimaan pinnan taso, joka on tasolla noin 76 m mpy (liite 7). Porrassalmen pohjavesialue voidaan rajata tässä tutkimuksessa saatujen tutkimustietojen ja niiden tulkintojen mukaan pohjoisessa Annilanselän luoteispuolella kohoavan kalliokynnyksen ja vastaavasti Pikku-Surnun ja Ukonveden välillä kohoavan kallio (ja/tai moreeni) kynnyksen väliselle alueelle (vrt. liite 5). Porrassalmen alueen pohjavesiolosuhteita tarkastellaan tarkemmin jäljempänä tämän raportin kappaleessa 6 (sivu 11, kappale 6.2), joissa käsitellään Mikkelin tutkimusalueella tehtyjä pohjaveden virtausmallinnussimulaatioita ja niiden tuloksia.
9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 9 (13) 4. MIKKELIN HARJUJAKSON GEOLOGISET JA HYDROGEOLOGISET YLEIS- PIIRTEET Tämän raportin tutkimusalueeksi rajattu Mikkelin Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen -pohjavesialueille sijoittuva harju (liite 1) on osa pohjois-eteläsuuntaista harjujaksoa (n. 30 km pitkä), joka alkaa Mikkelin pohjoispuolella sijaitsevan Kyyvesi järven kaakkoisosasta. Täältä se jatkuu kapeana ja paikoin katkeilevana selänteenä aina Mikkelin taajaman pohjoispuoliselle Kalevankankaan alueelle saakka (Hanhikankaan pohjavesialue), jossa se yhdessä Mikkelin keskustan sekä Pursialan (Pursialan pohjavesialue) alueiden kanssa muodostaa laajempialaisen, joskin hydrogeologisesti epäyhtenäisen harjukompleksin. Pursialan pohjavesialueen eteläpuolisilla Moision alueilla kalliopinta kohoaa niin, että se muodostaa ylänköalueen, joka erottaa Pursialan pohjavesialueen Porrassalmen pohjavesialueesta. Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueet voidaan erottaa omiksi altaikseen jo kalliopinnan mallia tarkastelemalla (liite 8). Parhaiten pohjavesialueita erottava kynnysalue erottuu tarkastelemalla karttaa, jossa on esitetty pohjavedellä kyllästyneen maakerrosten paksuus (liite 10). Myös Porrassalmen pohjavesialue erottuu kalliotasoltaan alavampana alueena. Porrassalmen osalta alueen tarkempi tarkastelu on tehty tämän raportin kappaleessa 4 (sivut 7 8) sekä pohjaveden virtausmallinnuksen osalta jäljempänä kappaleessa 6.2.(sivu 11). Hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueilta on GTK laatinut aikaisemmin laajemmat tutkimusraportit, joissa kuvataan tarkemmin alueiden geologisia ja hydrogeologisia olosuhteita. Edellä mainittuihin raportteihin (lähdeaineisto sivu 12) sisältyy pohjaveden virtausmallinnussimulaatioita, jotka on esitetty jäljempänä tässä raportissa (kappale 6, sivut sekä liitteet 13-16). 4.1 Hanhikangas - Pursiala - Porrassalmi: Maakerrospaksuudet Alueen kokonaismaakerrospaksuudet on esitetty liitteessä 11. Paksuimmat lajittuneen harjuaineksen harjukerrokset sijoittuvat Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueille. Hanhikankaalla vedenottamon ympäristössä kokonaismaakerrospaksuus on ainoastaan metriä, koska alue on osin vanhaa maa-ainestenottoaluetta. Yleisemmin Hanhikankaan pohjavesialueen harjun kokonaismaakerrospaksuudet ovat keskimäärin metrin luokkaa. Hanhilammen ja Pankajoen itäpuolisella harjualueella sekä Ahvenlammen pohjoispuolella lajittuneen aineksen kokonaismaakerrospaksuus on paikoin metriä. Pursialan alueella kokonaismaakerrospaksuus on yleisesti metriä, paikoin jopa 40 metriä tai yli. Paksuimpien maakerrosten alueet sijoittuvat pohjavedenottamon pohjoispuolisen harjuselänteen alueelle (Kattilanlahti ja Pursialanlahti). Porrassalmen osalta kokonaismaakerrospaksuustarkastelu on tehty kappaleessa 4.2. Pohjavedenpinnan tason yläpuolisten maakerrosten paksuus on esitetty liitteessä 9. Ohuimmat maakerrokset (vaaleanapunainen sävy) sijaitsevat vanhoilla monttualueilla,tai alueilla, joissa on vesistöjä, jotka liittyvät harjun pohjavedenpinnan tasoon. Ylei-
10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 10 (13) sesti pohjaveden yläpuoliset maakerrokset Hanhikankaan ja Pursialan alueella ovat 5 10 metrin luokkaa. Paksuimmat pohjaveden yläpuoliset maakerrokset (20-25 m) sijoittuvat Mikkelin taajaman sekä Moisiolammen pohjoispuolisille alueille. Porrassalmen osalta kokonaismaakerrospaksuustarkastelu on tehty kappaleessa 4.2. Pohjaveden pinnan alaisen maakerroksen paksuus (eli pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus) on esitetty liitteessä 10. Hanhikankaan alueella se on yleisesti metriä. Hanhilammen ja Pankajoen itäpuolella se on 20 metrin luokkaa. Pursialan alueella pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus on yleisesti m, paikoin m ja paksuimmillaan 40 metrin luokkaa tai jopa sen yli. Porrassalmen osalta kokonaismaakerrospaksuustarkastelu on tehty kappaleessa 4.2. Ohuimmillaan pohjavedenpinnan alaiset maakerrokset (vrt. liite 10: keltainen väri) ovat Mikkelin keskusta-alueen hautuumaan ja tuomiokirkon välisellä alueella, jossa kalliopinta kohoaa niin, että Hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueiden välille muodostuu kalliokynnys. Tämä kynnys käytännössä erottaa hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueet hydraulisesti ja hydrologisesti toisistaan. Hanhikankaan tutkimusraportissa em. alueelle suositellaan tarkentavia kairaustutkimuksia, jotta kalliokynnys ja sen asema pohjavedenpintaan nähden saataisiin selvitettyä tarkemmin. Ohuen kyllästyneen maakerroksen alueita (liite 10) on lisäksi Porrassalmen Annilanselän luoteispuolella sekä Pikku Surnu lammen ja Hietalahden välisellä harjujaksolla, jotka kynnykset puolestaan erottavat Porrassalmen pohjavesialueen muista alueista omaksi alueekseen (vrt. luku 4.3). 5. POHJAVEDEN VIRTAUSMALLINNUS 5.1 Hanhikangas, Mikkelin taajama ja Pursiala Hanhikankaan alueelta on laadittu virtausmalli vuonna 2015 (Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus, GTK 2015). Mallinnuksen keskeiset tulokset on esitetty liitteissä , joissa simuloidaan kahta erilaista ottotilannetta (pohjavedenotto m 3 /vrk ja m 3 /vrk). Molemmilla ottomäärillä pohjavedenoton vaikutus kattaa lähes koko Hanhikankaan harjualueen. Lisäksi pintavesiä imeytyy ottamokaivojen suuntaan Hanhilammen sekä pohjoisempaa harjun poikki virtaavan Hanhijoen suunnalta. Hanhikankaan alueella voidaan simulaatiotulosten mukaan ottaa suurempikin vesimäärä, mutta silloin pohjavedenpinta harjumuodostumassa alenisi simulaatiotulosten mukaan voimakkaasti varsinkin ottamokaivojen ympäristöissä. Mikkelin taajama-alueelle, joka on osa Pursialan pohjavesialuetta, ei ole aiemmin laadittu virtausmallia. Aluetta on tutkittu aiemmin (Pitkäjärvi-Setrinmäki geologinen rakennemalli, GTK 2015), kun selvitettiin Setrinmäen pesulan haitta-aineiden mahdollisia leviämisreittejä (GTK, Ramboll). Tämän työn yhteydessä Mikkelin keskustan alueelle laadittiin alustava 1 kerrosvirtausmalli, jonka tulokset on esitetty liitteessä 14. Kuvasta havaitaan, että pohjaveden liike on Mikkelin keskustan alueella länsiluoteesta itäkoilliseen kohden taajama-alueen keskeistä harjualuetta. Tältä em. harjualueelta
11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 11 (13) pohjavesien virtaus suuntautuu edelleen etelään kohden Kattilalahtea sekä osin kohden Kaihunlahtea. Pursialan pohjavedenottamoalueen virtausmalli tehtiin aiemmin nk. Polaris projektin yhteydessä (Mikkeli, Pursialan pohjavesialueen tutkimukset, Rakenne- ja virtausmallinnus, GTK 2013). Virtausmallinnuksen tulokset on esitetty liitteissä Liitteessä 15.1 on esitetty tilanne, kun Pursialan vedenottamolta pumpataan pohjavettä m3/vrk. Kuvasta havaitaan, että pohjavesi tulee Pursialan vedenottamolle kahdelta suunnalta, etelästä imeytysaltaiden suunnalta sekä pohjoisesta Kattilalahden ja Pursialanlahden suunnilta. Idästä, vanhan kyllästämöalueen suunnasta virtaavat pohjavedet purkautuvat Pursialanlahden suuntaan. Kuvassa 15.2 on esitetty vastaava tilanne kuin liitteen 15.1 kuvassa, mutta alueelle on lisätty suojapumppauskaivo. Kuvasta voidaan havaita suojapumppauskaivon vaikutus, eli miten se kerää vanhan kyllästämöalueen suunnalta tulevia pohjavesiä. 5.2 Porrassalmi Porrassalmen alueen virtausmallinnustulokset on esitetty liitekuvissa Liitteessä 16.3 on esitetty Hietalahden ottamo ja pohjavedenoton välittömässä vaikutuspiirissä oleva harjualue. Porrassalmen Hietalahden vedenottamon välittömässä vaikutuspiirissä oleva harjualue on pinta-alaltaan n. 3.5 ha. Pohjaveden virtausmallin antamien tulosten mukaan ottamon välitön vaikutuspiiri yltää lännessä Pikku-Surnu lammen rantaa saakka, josta simulaatiotulosten mukaan tapahtuisi voimakasta pintavesien imeytymistä harjun läpi ottamon suuntaan. Harjualueella pohjoisen suuntaan ottamon vaikutusalue ulottuisi noin 300 m:n etäisyydelle aina Lomakartanon eteläpuolisille kapealle harjualueelle saakka. Tällä em. alueella on maaperäkartan mukaan harjun liepeillä moreeniselänne (liite 16.3). Moreeniselänteen mahdollinen jatkuminen länteen harjun lajittuneiden maakerrosten alle voi muodostaa paikallisen pohjaveden virtausta rajoittavan kynnyksen. Tämä em. asia tulisi varmistaa kairaamalla. Annilanselän, Tonttulan ja Surmansalmen välisellä harjujaksolla Porrassalmen pohjavesialueen harjupohjavesien virtaus suuntautuu kohden Saimaata (liitteet 16.1 ja 16.2). Kyyhkylän alueella on simulaatiotulosten mukaan pohjavedenjakaja (liite 16.2), jonka alueelta pohjavesien virtaus harjussa jakautuu kohden etelää ja pohjoista: Kyyhkylän eteläpuolella harjun pohjavedet purkautuvat Iso-Surnu -lampeen, kun vastaavasti Kyyhkylän pohjoispuolella kohden Surmansalmea (Liite 16.2). Annilanselän luoteispuolella kalliopinta kohoaa selänteeksi niin, että alueelle muodostuu pohjaveden virtausta rajoittava kynnys. Myös Pellosniemen koillispuolella olevalla harjujaksolla voi kalliopinta kohoaa niin (liite 3), että se voi osaltaan rajoittaa pohjaveden virtausta alueella. Ja kuten aikaisemmassa kappaleessa todettiin, myös Lomakartanon alueella oleva moreeniselänne voi painua harjualueen suuntaan niin, että se voi osaltaan muodostaa yhdessä alueella kohoavan kalliopinnan tason (liite 3) kanssa harjualueelle pohjaveden virtausta rajoittavan kynnyksen.
12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12 (13) 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tähän tutkimukseen koottujen harjun rakennetietojen sekä pohjaveden virtausmallinnuksessa saatuja tietojen (eri virtausmallinnuksissa simuloidut pohjaveden liike- ja tasotiedot) perusteella saatiin kattavampi ja yhtenäisempi kuva Hanhikangas Pursiala -Porrassalmi -pohjavesialueiden harjurakenteesta ja pohjavesiolosuhteista. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempaa näkemystä siitä, että hydrologisesti tarkasteltuna Hanhikankaan ja Pursialan pohjavesialueet ovat Mikkelin alueen tärkeimmät ja kooltaan sekä antoisuudeltaan suurimmat pohjavesialueet. Ne eivät kuitenkaan muodosta yhtä yhtenäistä aluetta, vaan jakautuvat omiksi altaikseen Mikkelin taajamaalueen pohjoisosissa kohoavan kalliokynnyksen alueella. Pursialan pohjavesialue rajautuu eteläosistaan (vedenottamon imeytysaltaiden alue) kalliomäkialueisiin. Pursialan alueella pohjavedenpinnan taso noudattelee Saimaan vesistön tasoa (76 m mpy) tai on hieman sen yläpuolella. Hanhikankaan alueella pohjavedenpinta on keskimäärin selvästi korkeammalla tasolla (n m mpy), kuin Pursialassa. Virtausmalinnuksessa saatujen tulosten mukaan Hanhikankaalta pumpattavaksi suunnitellun pohjaveden ottomäärän kaksinkertaistataminen (4 500 m 3 /d) johtaisi alueen pohjaveden pinnan tasojen selvään alenemaan varsinkin ottamokaivojen alueilla, mikäli ottamolle harjukerrosten kautta suotautuvan pintaveden määrä pysyisi vakiona. Huomattava osa pohjavedestä imeytyy alueen pintavesitöistä (Hanhilampi, Hanhijoki). Hanhikankaan alueelle suositellaan näytteenottokairauksia Hanhilammen ja vedenottamon väliselle alueelle, jotta saataisiin tarkempi kuva maaperän lajittuneiden maalajien kerrosjärjestyksestä ja kerrosrajapintojen tasoista (m mpy). Vastaavia kairauksia suositellaan myös Hanhikankaan vedenottamokaivojen itäpuoliselle alueelle Kovalanlammen suuntaan. Pursialan pohjavesialueella pääosa ottamolle virtaavasta pohjavedestä tulee ottamon eteläpuolisten imeytysaltaiden alueelta sekä pohjoisesta Kattilahden ja Pursialanlahden suunnilta. Ottamon koillispuoliselle alueelle toteutettu suojapumppauskaivo katkaisee pohjavesien virtausta kauempana pohjavedenottamon koillispuolella sijaitsevan vanhan kyllästämöalueen suuntaan. Porrassalmen pohjavesialueeksi rajattu harjun osa on kapea ja järvivesivaikutteinen harjuselänne, joka muodostaa erillisen pohjavesialueen Mikkelin Moision alueen eteläpuolella. Järvivesivaikutteisuus (Saimaan vedenpinta n. 76 m mpy) on havaittavissa mm. Porrassalmelle laaditun virtausmallin antamissa tuloksissa (liite 16.3), jossa simulaatiotulosten mukaan Hietalahden ottamolle imeytyy harjun läpi pintavesiä (Pikku- Surnu). On todennäköistä, että Porrassalmen alueen kapea harju jakautuu hydrologisesti useampiin osa-alueisiin. Lisäksi Pikku-Surnun ja Hietalahden välisellä harjualueella kallioja moreenipinta voi kohota paikoin niin, että em. mainitulla alueilla ei välttämättä ole paikoitellen pysyvää ympärivuotista pohjavesikerrosta tai se on hyvin ohut. Mahdollisten veden virtausta rajoittavien kynnysalueiden selvittämiseksi Porrassalmen alueella tulisi tehdä lisää raskaita kairauksia maalajimäärityksineen ja niihin liittyen pohjavesiputkiasennuksia.
13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 13 (13) Nyt ja aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueet ovat kalliokynnysten erottamia pohjavesialtaita ja siten myös erillisiä pohjavesialueita, eikä alueiden yhdistämiselle ole nähtävissä geologisia tai hydrogeologisia perusteita. Pohjavesialueiden rajausten muutoksille ei myöskään ole tarvetta. Lähdeaineisto: Mikkeli, Pursialan pohjavesialueen tutkimukset, Rakenne- ja virtausmallinnus: Geologian tutkimuskeskus, 2013 Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus: Geologian tutkimuskeskus, Etelä- Savon ELY-keskus, Mikkelin kaupunki, Mikkelin vesilaitos, 2015 Pitkämäki-Setrinmäki geologinen rakennemalli: Geologian tutkimuskeskus, 2015 LIITTEET: 1. Tutkimusaluekartta ja Mikkelin alueen maaperä 2. Porrassalmi: Tutkimuspistekartta ja alueen maaperä 3. Porrassalmi: Kalliopinnan taso 4. Porrassalmi: Maakerrospaksuus pohjavedenpinnan tason yläpuolella 5. Porrassalmi: Maakerrospaksuus pohjavedenpinnan tason alapuolella 6. Porrassalmi: Kokonaismaakerrospaksuus 7. Porrassalmi: Pohjavedenpinnan taso 8. Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Kalliopinnan taso 9. Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Maakerrospaksuus pohjavedenpinnan tason yläpuolella 10. Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Maakerrospaksuus pohjavedenpinnan tason alapuolella 11. Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Kokonaismaakerrospaksuus 12. Hanhikangas-Pursiala-Porrassalmi: Pohjavedenpinnan taso 13. Hanhikangas: Pohjaveden virtausmallinnussimulaatiot (v. 2015) 14. Setrinmäki: Pohjavedenpinnan tasot (virtausmallinnussimulaatio v. 2017) 15. Pursiala: Pohjaveden virtausmallinnussimulaatiot (v. 2013) 16. Porrassalmi: Pohjaveden virtausmallinnussimulaatio (v. 2017) 17. Porrassalmi: Pohjavesiputkikortit 18. Porrassalmi: Kairausprofiilit 19. Porrassalmi: Valokuvat kairauksiin liittyen 20. Painovoimalinjatulkinnat Kuopiossa geologi Arto Hyvönen
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotAakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017 Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 19.05.2017
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 1.11.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Lisätutkimukset Matinvuoren, Pukurinsuon ja Helvetinvuoren
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ LISÄTUTKIMUKSET PÄSSINLUKKOJEN ALUEELLA
Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.3.2006 Arkistoraportti 3/2017 Hausjärven kunta Hyvinkään Vesi Hämeen ympäristökeskus Riihimäen Vesihuoltolaitos POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HAUSJÄRVELLÄ
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotAakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotMikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)
Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
Lisätiedot16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus
16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotPohjois-Savon PaMa -hanke
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 2.5.2015 Pohjois-Savon PaMa -hanke Pohjavedenpinnan alaisten maa-ainesten tutkimus kahdeksalla harjukohteella Pohjois-Savon alueella Arto Hyvönen Anu
LisätiedotKARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS JA VAIKUTUS POHJAVESIOLOSUHTEISIIN
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ARKISTORAPORTTI 22/2014 Raportti 07.05.2002 UUDENMAAN YMPARISTOKESKUS: KARKKILAN HONGISTON POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/4299/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Ruskon kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotPALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET TUTKIMUKSET
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ARKISTORAPORTTI 32/2014 Etela-Suomen aluetoimisto Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO puh. 90-46931 fax. 90-462 205 PALKANEEN ISOKANKAAN JA KANGASALAN VEHONIEMENHARJUN GRA VIMETRISET
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotJanakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys
Maankäyttö ja ympäristö E/16/42/2007 29.6.2007 Espoo Hämeen ympäristökeskus Janakkalan Vesi Janakkalan Tanttalan pohjavesialueen rakenneselvitys Pohjavesialueen rakenneselvitys Janakkala, Tanttala Geologian
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotPOHJAVESIALUEIDEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
ARKISTORAPORTTI 133/2013 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 16.10.2007 Porvoon vesi Uudenmaan ympäristökeskus POHJAVESIALUEIEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS PORVOOSSA ILOLAN JA NORIKEN TUTKIMUSALUEILLA
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotSIILINJÄRVEN KÄRÄNGÄNMÄEN POHJAVESIALUEEN GEOLOGINEN RAKENNETUTKIMUS
Itä-Suomen yksikkö Kuopio 30.11.2012 8/2014 Pohjois-von elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/liikenne- ja infrastruktuurit sekä ympäristö ja luonnonvarat Siilinjärven kunta Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4210/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kemijärven kaupunki Hallituskatu 4 98100 Kemijärvi Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Kemijärvi Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKoivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKoverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017
Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 Hangon kaupunki Maiju Juntunen, Esa Kallio 12.1.2018 Koverharin hydrogeologiset tutkimukset 12/2017 12.1.2018 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 TUTKIMUKSET...
LisätiedotSEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA
Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen
LisätiedotPOHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS FORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA
ARKISTORAPORTTI 92/2013 POHJAVESIALUEIEN RAKENNE JA POHJAVESISELVITYS ORSSA, JOKIOINEN JA HUMPPILA TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ORSSAN VIEREMÄN POHJAVESIALUEELLA GEOLOGIAN
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotPieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus
Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/536/2017 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Turun kaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotMaa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
Maankäyttö ja ympäristö Dnro K594/42/2004 31.12.2009 Kuopio Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä Rudus Oy, Siilinjärven kunta Tutkimusraportti no 13/2009 Maa-aines- ja pohjavesitutkimukset Repomäellä
LisätiedotAntti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio
Pohjaveden kulkeutuminen Kaakkolammen kaatopaikalla Antti Pasanen, Anu Eskelinen, Jouni Lerssi, Juha Mursu Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reitit,
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET & KALLIO JA p ohja VESIPINNAN MALLINNUS Hakkila- Hiekkaharju- Koivukyla, Vantaa
ARKISTORAPORTTI 37/214 GOLOGIAN TUTKIMUSKSKUS Betonimiehenkuja 4 tehi-suomen aluetoimisto 215 SPOO puh. 25 5 11 fax. 25 5 2197 V ANTAAN KA UPUNKI/ UUDNMAAN YM.P ARISTOKSKUS: PAINOVOIMAMITTAUKST & KALLIO
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (10) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotRaportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016
1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka
LisätiedotRaportti. Hyhkyn-Pispalan välisen pohjavesialueen maatutkaluotauksen (Geo-Work Oy 2018) rakennetulkinta
Raportti Hyhkyn-Pispalan välisen pohjavesialueen maatutkaluotauksen (Geo-Work Oy 2018) rakennetulkinta 28.03.2018 Mäkinen Joni FT Maantieteen ja Geologian laitos Turun Yliopisto 0 1. Johdanto Tämä raportti
LisätiedotAurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys - hanke TUTKIMUSRAPORTTI
Aurinkovuoren pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys hanke TUTKIMUSRAPORTTI POHJAVESIALUEEN GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS ASIKKALAN AU RINKOVUOREN POHJAVESIALUEELLA Geologian tutkimuskeskus EteläSuomen
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muuttaminen, Kolari
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/964/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Kolarin kunta Isopalontie 2 95900 Kolari Pohjavesialueiden luokitusten muuttaminen, Kolari Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotLisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Lisätutkimukset Lähteelän pohjavesialueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.11.2012 152-P19621 Tutkimusraportti 1 (2)
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotTeilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 Teilinummen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 20.12.2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari
Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
Lisätiedot2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotKemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna
LisätiedotLAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotNokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys Nokian Maatialanharjun pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Oripään kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2058/2018 7.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Oripään kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKoepumppaus Rohvostinrinteen alueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAVONLINNAN VESI Koepumppaus Rohvostinrinteen alueella VARMA-VESI Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 152-P22628 Tutkimusraportti 1 (10) J.Arjas Sisällysluettelo
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:
Päivämäärä 19/12/2017 TÄYDENNYS Bastukärrin louhinta-alue, Sipoo Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista pohjavesimääristä Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20
Lisätiedot