Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn peruste

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr KAS-2005-R Salvor Oy PL LAHTI Viite / Hänvisning Asia / Ärende 1. HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Salvor Oy on toimittanut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994 muutettu 267/1999) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen hankkeesta, jonka päävaihtoehdon tarkoituksena on rakentaa käsittelykeskus pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille Kotkan kaupungin Heinsuolle. Hankkeen nimi Salvor Oy:n käsittelykeskus pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille (Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskus) Hankkeesta vastaava Salvor Oy Hankkeesta vastaavan käyttämä konsultti Ramboll Finland Oy Yhteysviranomainen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn peruste Salvor Oy:n hankkeessa sovelletaan YVA-asetuksen (268/1999) 6 :n mukaisen hankeluettelon 11 a, 11 b ja 11 d kohtien perusteella. Edellä mainittujen kohtien perusteella hankkeeseen sovelletaan YVA- menettelyä, koska hankkeen yhteydessä käsitellään jätteitä fys i- kaalis-kemiallisesti yli 100 tonnia vuorokaudessa, käsitellään ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä fysikaalis-kemiallisesti ja sijoitetaan jätteitä kaatopaikalle mahdollisesti yli tonnia vuodessa. Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Puh Faksi kirjaamo.kas@ymparisto.fi Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu Lappeenranta Puh Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi

2 2/19 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tavoitteena on edistää ympäristövaikut usten arviointia ja huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksen YVA-menettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti yhteysviranomaisena toimineelle Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle vireille Salvor Oy:n käsittelykeskusta pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille koskevan arviointiohjelman. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelmasta kuulutettiin Kuulemisaikana ympäristökeskukseen toimitetut lausunnot ja mielipiteet huomioiden yhteysviranomainen antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa Yhteysviranomaisen antamassa lausunnossa esitettiin arvio YVA-ohjelman riittävyydestä sekä ne kohdat joilta osin arviointiohjelmaa oli tarpeen tarkistaa. Hankkeesta vastaava Salvor Oy arvioi hankkeen ympäristövaikutukset arviointiohjelman ja siitä saamansa yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Arvioinnin tulokset on koottu YVA-selostukseen. Arviointiselostuksesta on kuulutettu Yhteysviranomaisen nyt laatima lausunto YVA-selostuksesta ja sen riittävyydestä päättää YVAmenettelyn. YVA-arvioinnin tuloksia käytetään hyväksi hankkeen edellyttämiä lupia käsiteltäessä. Hankkeen sijainti Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskushanke sijoittuu Kotkan Heinsuon suljetun yhdyskuntajätteen kaatopaikan pohjoispuolelle, noin 500 metrin etäisyydelle Pyhtään kunnan rajasta. Käsittelykeskus alue on nykyisin metsätalousaluetta. Kymenlaakson seutukaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Kymenlaakson maakuntava l- tuuston hyväksymässä, mutta vielä ympäristöministeriön vahvistamattomassa maakuntakaavassa alue on merkitty jätehuoltoalueeksi (EJ). Oikeusvaikutuksettomassa Kotkan yleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M), jolle voi sijoittaa kaatopaikan (EK). Samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa Kotkan kaupunki on valmistellut Heinsuon aluetta koskevaa asemakaavaa, johon keskeisesti sisältyy Salvor Oy:n käsittelykeskushankealue. Hankealueen kokonaispinta-ala on 23 ha, josta 19 ha on varattu jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn ja 4 ha suojaviheralueisiin ja tieyhteyksiin. Lähin asutus sijaitsee Kotkan Kaukolassa noin 1 km etäisyydellä hankealueesta ja etäisyys Sutelan tiehen on noin 1,5 km. Hankkeesta vastaavan tausta Hankkeesta vastaavan yhtiön Salvor Oy:n omistavat Tieliikelaitos sekä Lassila & Tikanoja. Yhtiön toimialueeseen kuuluvat mm. - pilaantuneiden maiden puhdistaminen ja tuotteistaminen maanrakennukseen - kaatopaikkojen eristeratkaisut: uusien kaatopaikkojen pohjarakenteet ja vanhojen kaatopaikkojen sulkeminen - teollisuuden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen maanrakentamisessa Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskus on osa yrityksen laajenevaa käsittelykeskusverkostoa. Yhtiöllä on tällä hetkellä neljä olemassa olevaa pilaantuneita maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelykeskusta: Lohjan Virkkalassa, Turun Topinojalla, Leppävirran Riikinnevalla sekä Iisalmen Peltomäen yrityspuistossa. Näiden lisäksi neljässä käsittelykeskuksessa on menossa ympäristölupamenettely ja kolmessa on menossa YVA-menettely.

3 Hankkeen tarkoitus ja tarkasteltavat hankevaihtoehdot 3/19 Hankkeen tarkoituksena on luoda Kymenlaaksoon ja Etelä-Suomeen riittävästi käsittelykapasiteettia teollisuuden jätteille ja pilaantuneille massoille. Hankesuunnitelman hankevaihtoehdon 1 (VE 1) mukaan alueella hyödynnetään, käsitellään sekä loppusijoitetaan teollisuuden ja voimalaitosten jätteitä ja erikseen käsiteltäväksi sovittavia ongelmajätteitä, kuten tuhkia, kuonia ja erilaisia prosessijätteitä vuosittain tonnia sekä epäorgaanisilla ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maita, lietteitä ja sedimenttejä vuosittain tonnia. Vuosittain käsittelykeskuksella vastaanotettava teollisuuden jätteiden ja pilaantuneiden maiden määrä voi nousta yhteensä tonniin (Taulukko 1). Hankevaihtoehdon 2 (VE 2) mukaan käsittelyalueella vastaanotetaan enintään tonnia pilaantuneita maita. Hankevaihtoehto 0 (VE 0) mukaan hanketta ei toteuteta, jolloin Salvor Oy:n sopimusasiakkailta tulevia pilaantuneita maamassoja ja teollisuuden jätteitä kuljetetaan käsiteltäväksi Salvor Oy:n muihin käsittelykeskuksiin muualla Suomessa. Taulukko 1. Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksessa vastaanotettavat jätteet ja pilaantuneet maat, arvio massojen suhteellista osuudesta, massojen kemialliset haitta-ainetyypit sekä käsittelymenetelmät. Pilaantuneet maat ja teollisuuden jätteet - Epäorgaanisilla ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneet maat % - Lietteet ja pilaantuneet sedimentit (ruoppaussedimentit, lietteet, sakat vedenpuhdistuksesta ja erotuskaivoista tai materiaalit, joilla on korkea vesipitoisuus10 30 %) - Hiekoitushiekan pesu 0 10 % Kemialliset haittaainetyypit yleisesti Epäorgaaniset haitta-aineet, kuten raskasmetallit, PAH yhdisteiet orgaaniset haitta-aineet mm. PCB, dioksiinit, furaanit, kloorifenolit, PCCD/F, CCA, PAH ja öljy-yhdisteet, torjunta-aineet ja liuottimet VOC yhdisteet Käsittelymenetelmät - stabilointi - kiinteytys - hyötykäyttö kiinteytyetylle maalle - loppusijoitus - pesutekniikka - puhdistetun maan hyödyntäminen -stabiloiminen -loppusijoitus - muu luvan omaava käsittely - alipainekäsittely -hyötykäyttö käsitellylle maalle - suodattimet luvan omaavalle käsittelijälle Määrä t/a Teollisuuden jätteet -energiatuotannon lento- ja pohjatuhkat, rikinpoiston lopputuote % -jätteiden ja ongelmajätteiden polton tuhkat ja kuonat 0-20 % -metalliteollisuuden jätteet, valimojätteet: valssihilse, sakat, lietteet, kuonat, pölyt, rikastushiekka 0 20 % -kaivannaisteollisuus: sivukivi ja rikastushiekka 0 10 %, - Paperiteollisuuden sakat, kuitusavi, kuitutuhka ja lietteet, valimohiekka % - Kemianteollisuuden prosessikipsi Tuhkat ja kuonat sisältävät raskasmetalleja sekä tuhkat lisäksi savukaasujen puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja, kuten kalsiumoksidi, natriumkarbonaatti, ammoniakki sekä aktiivihiilen jäänteitä. Näiden haittaaineiden leviäminen on mahdollista pölypäästöjen mukana - kiinteytys - hyötykäyttö käsittelyn jälkeen - loppusijoitus, jos materiaaleja ei ole saatu esikäsiteltyä hyödynnettäväksi Yhteensä

4 4/19 Edellä esitettyjen massojen lisäksi molemmissa hankevaihtoehdoissa käsittelyalueilla va l- mistaudutaan vastaanottamaan lievästi pilaantuneita maita, joita voidaan käyttää mm. kaatopaikan peittomaina. Lisäksi alueella on suunniteltu otettavan vastaan mm. rakennustyömailta sellaisia puhtaita ylijäämämaita, jotka eivät vaadi erityistä käsittelyä, näitä massoja on esitetty vastaanotettavaksi tonnia vuosittain. Edellä esitettyjen massojen lisäksi alueella varaudutaan vastaanottamaan äkillisissä onne t- tomuustilanteissa, kuten alusonnettomuudessa syntyviä öljyllä pilaantuneita maita käsiteltäväksi tai välivarastoitavaksi. Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksessa käytetään jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja puhdistukseen vakiintuneita ja tunnettuja käsittelymenetelmiä (taulukko 2). Taulukko 2 Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksen alueella käytettävät pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelymenetelmät ja niiden soveltuvuus. Menetelmä Soveltuvuus Kuvaus pesutekniikka lietteiden käsittely / kuivaus kiinteytys / stabilointi välivarastointi alipainekäsittely loppusijoitus pilaantuneet maat jotka on pilaantuneet raskasmetalleilla, syanideilla, PAH-yhdisteillä, pestisideillä, PCBllä, kloorifenoleilla ja mineraaliöljyllä Erilaiset lietteet ja sedimentit, teollisuudet sakat, jotka voivat sisältää raskasmetalleja, öljyyhdisteitä, tuhkaa, PAH- ja PCA - yhdisteitä tai kloorihiilivetyä Sementtistabilointi raskasmetalleilla pilaantuneet maat Bitumistabilointi öljyjakeilla sekä rajoitetusti metalli- ja PAHyhdisteillä pilaantuneet maat Teollisuuden prosessijätteet sakat ja lietteet tuhkat pilaantuneet maa-ainekset pilaantuneet maa-ainekset haihtuvia aineita (VOC) bensiiniä ja liuottimia sisältävät materiaalit hyödyntämiseen kelpaamattomat, kaatopaikkakelpoiset jätteet ja ongelmajätteet sekä pilaantuneet maat pesua käytetään hienoaineksen erottamiseen sekä haitta-aineiden liuottamiseen pesuaineiden avulla maamassoista Lietteestä erotetaan vesi erilaisilla kuivaustekniikoilla, mekaanisesti laskeuttamalla, puristamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Jäljelle jäänyt sakka voidaan käsitellä stabiloimalla, pesutekniikalla, loppusijoittamalla, Materiaalit sekoitetaan sementin tai bitumin sekä veden, tuhkan ja lisäaineiden kanssa massaksi, joka kovettuessaan estää haittaaineiden liuk enemisen. stabiloinnissa sideaineen avulla käsiteltävä massa kiinteytetään, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti sideaineina voidaan käyttää s ementtiä, kalkkia tai bitumia stabilointi pienentää massan vedenläpäisevyyttä, jolloin sen käyttö esimerkiksi tiivistysrakenteena paranee stabilointi parantaa jätteen kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuuksia stabiloinnin soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein käsittely tapahtuu alipaineistetussa hallissa tai peitetyssä aumassa alipaine synnytetään imulla imetty ilma puhdistetaan ja siihen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä tai muualla Kaatopaikkaläjitys valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista mukaisesti Liittyminen muihin hankkeisiin Hanke liittyy osana Salvor Oy:n koko maan kattavaan teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelykeskus verkostoon. Salvor Oy:n käsittelykeskuksen läheisyyteen suunnitellaan perustettavaksi Kotkan Energia Oy:n biopolttoaineisen välivarastointialuetta. Käsittelykeskus alueen läheisyydessä sijaitsee Kotkan kaupungin suljettu Heinsuon yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja alueella toimii lisäksi kiviaineksen louhintaa ja murskausta harjoittavat Suomen Kiviteollisuus Oy, Palin

5 5/19 Granit Oy, Lohja Rudus Oy sekä Lemminkäinen Oyj:n asfalttiasema. Näillä toiminnoilla ja Salvor Oy:n toiminnoilla on osittain alueen oloihin kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Hankkeen edellyttämät luvat, päätökset ja lausunnot Heinsuon alueen asemakaava, joka on parhaillaan käsittelyssä Kotkan kaupungissa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen rakennuslupa, jonka käsittelee Kotkan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen. Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa, jonka käsittelee Kaakkois- Suomen ympäristökeskus. Kemikaalilain ja asetuksen (59/1999)mukainen lupa Turvatekniikan keskukselta tai kemikaaleja koskeva ilmoitus kaupungin palopäällikölle tai kaupungin kemikaaliviranomaiselle. Yhdyskuntaviemäriin johdettavien jätevesien sopimuksen hyväksyy jäteveden vastaanottava jätevedenpuhdistamon pitäjä. 2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kuuluttanut ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu lisäksi Kymen Sanomissa Arviointiselostus on ollut nähtävillä arviointimenettelyn aikana seuraavissa paikoissa: Kotkan kaupungintalolla, os. Kustaankatu 2, Kotkan kaupungin ympäristökeskuksessa, os. Kotkantie 6, Pyhtään kunnanvirastossa, os. Siltakyläntie 175, Kotkan pääkirjastossa os. Kirkkokatu 24, sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen neuvonnassa os. Kauppamiehenkatu 4, Kouvola Ympäristövaikutusten arviointiselostus oli luettavissa myös internetsivuilla Arviointiselostuksesta pyydettiin toimittamaan lausunnot ja mielipiteet mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lausunnot pyydettiin seuraavilta tahoilta: Kotkan kaupunki, Pyhtään kunta, Kymenlaakson liitto, Etelä-Suomen lääninhallitus, Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri, Museovirasto, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Kymenlaakson maakuntamuseo, Kotkan Vesi, Ratahallintokeskus, Heinlahden metsästysseura, Luoteis-Kymeni erämiehet, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry, Kotkan Luonto ry., Kotkan Ympäristöseura ry., Kotkan omakotiyhdistys ry., Kotka-seura, Kymi-seura, Luoteis-Kotkan asukasyhdistys. Salvor Oy:n käsittelykeskushanketta ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Kotkan kaupungin Vanhassa Sutelassa Seuratalo Tapiolassa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä varten perustettu seurantaryhmä kokoontui arviointimenettelyn aikana neljä kertaa. Seurantaryhmään oli kutsuttu edustajat seuraavilta tahoilta: Salvor Oy (hankkeesta vastaava), Ramboll Finland Oy (konsultti), Kotkan kaupunki maankäyttö, ympäristökeskus ja tekniset palvelut, Kymenlaakson liitto, ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (yhteysviranomainen).

6 3. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ 6/19 Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksen YVA-selostuksesta toimitettiin Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle yhteensä kahdeksan lausuntoa. Hankkeen YVAselostuksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Lausuntojen keskeinen sisältö on esitetty seuraavissa tiivistelmissä: Kotkan kaupunki, kaupunginhallitus Kaupunginhallitus antoi lausuntonaan teknisen lautakunnan lausunnosta ilmenevän. Kokousaikatauluista johtuen ympäristölautakunta antaa oman lausuntonsa asiasta erikseen kokouksessaan Kotkan kaupunki, tekninen lautakunta Kotkan kaupunki on vuokrannut hankealueen pitkäaikaisella sopimuksella Salvor Oy:lle. Alueella on asemakaavan laatiminen vireillä. Kaava-alue koskee Heinsuon jäteaseman, Salvor Oy:n ja Kotkan Energia Oy:n omistamia tai vuokraamia alueita. Kaavaluonnoksessa alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi suojaviheralueineen. Asemakaavassa on huomioitu loppusijoitusalueen jätetäytön ja maisemointikerroksen ylin sallittu korkeusasema, joka jää nykyisen maaston korkeimman kohdan alapuolelle. Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolle mahdollinen kaatopaikka voidaan sijoittaa (EK). Ympäristöministeriön vuonna 2001 vahvistamassa seutukaavassa ja valmisteilla olevassa maakuntakaavaehdotuksessa alue on jätehuollolle osoitettua aluetta. Selostus on laadittu varsin kattavasti. Vaihtoehdot vaikutuksineen on selvitetty laajasti ja huomioiden monet osa-alueet. Käsittelykeskus sijaitsee alueella, joka kaikissa maankäyttösuunnitelmissa on merkitty erityisalueeksi erilleen muusta yhdyskuntarakenteesta ja tärkeistä vapaa-alueista ja joka liikenteellisesti sijaitsee valtateiden ja tulevan moottoritielinjauksen läheisyydessä. Jatkosuunnittelussa tulee ratkaista kaavoitussopimuksella alueen vesihuollon järjestäminen ottaen huomioon alueen koko käyttö. Kotkan kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomautettavaa. Kotkan kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta Laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on esitetty yva-asetuksessa arviointimenettelyltä edellytetyt asiat varsin kattavasti ja selkeästi. Arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen rakennusvaiheen vaikutukset sekä toiminnan aikaiset ja toiminnan jälkeiset vaikutukset. Vaikutukset muodostuvat pääosin pölypäästöistä ilmaan, vesienkäsittelyn häiriö- ja riskitilanteista, kuljetusten aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä, rakentamisen aikaisesta melusta sekä loppusijoitusalueen vaikutuksista maisemaan. Vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on esitetty toimenpiteitä, samoin vaikutusten seurannan järjestämisestä. Selvityksessä on otettu pääosin huomioon ympäristölautakunnan arviointiohjelmasta antamassa lausunnossa esille tuodut seikat.

7 7/19 Selvityksen perusteella kaikki tarkastellut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutustensa kannalta toteutettavissa. Vaihtoehdot 1 ja 2 eivät myöskään merkittävästi poikkea ympäristövaikutuksiltaan. Laitoksen jatkosuunnittelussa ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa tulee erityistä huomiota kiinnittää selvityksessä esitettyjen haittojen vähentämis- ja ennaltaehkäisytoimien siirtämiseen käytännöntoteutukseen. Välivarastoinnin jatkosuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan haittojen ehkäisemiseksi. Vastaanotetun materiaalin käsittelyn on arvioitu tapahtuvan 10 viikon ajan vuodessa ja käsittelyn tapahtuvan 1-2 vuoden välein. Tällöin materiaaleja tullaan välivarastoimaan alueella melko pitkiä aikoja. Hankkeessa on varauduttu onnettomuustilanteissa syntyvien jätteiden vastaanottoon. Varautuminen onnettomuustilanteissa syntyneiden maiden, kuten öljyisten maiden vastaanottoon ja varastointiin sekä käsittelyyn on tässä vaiheessa esitetty melko yleisluonteisesti ja vaatii jatkosuunnittelussa tarkentamista. Onnettomuustilanteet ovat äkillisiä ja syntyvät jätemäärät, haitta-aineiden pitoisuustasot yms. saattavat olla suuriakin ja vaikeasti ennakoitavissa. Käsittelyalueen lähiympäristössä toimii jo nykyisin ympäristöhäiriötä aiheuttavia kivenlouhintaa ja murskausta, lisäksi alueelle on tulossa Kotkan Energia Oy:n lähinnä puujätteen varasto- ja murskausalue. Jatkosuunnittelussa olisi tarpeen selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa esim. seurannan järjestämisessä ja vesihuo l- toratkaisuissa. Maisematarkastelua on havainnollistettu lopputilanteen havainne kuvin Heinsuon jäteaseman sekä Kotkan Energia Oy:n varastoalueen suunnasta. Maisemallisesti herkkää aluetta ovat asutus- ja virkistysalueet kalliolakia lueineen. Tekstissä mainitaan, etteivät loppusijoitusalueet näy poikkileikkaustarkastelujen mukaan asutusalueilta ja virkistysreiteiltä käsin. Havainnekuvat myös tältä suunnalta olisivat täydentäneet tekstinä esitettyä, esim. virkistykseen käytettäviltä lakialueilta avautuva maisema. Kaupungin jätevesiverkostoon johdettavien vesien laadun tulee täyttää Kotkan Veden asettamat vaatimukset. Jätevesien laatua tulee tarkkailla ennen verkostoon johtamista. Kuvassa 10 s. 41 tarkkailu on tältä osin epäselvästi esitetty. Pyhtään kunnanhallitus Pyhtään sosiaali- ja terveyslautakunta Arviointiselostuksessa on mm. otettu esille Pyhtäälle ulottuvia vaikutuksia, kuten pintavesien virtaus Niitynpään pohjavesialueen läpi Heinlahden luonnonsuojelualueen kautta mereen ja sitä kautta myös pohjavesivaikutuksia. Toisena Pyhtäälle vaikuttavana tekijänä on tarkasteltu ilman laatuvaikutuksia. Kaikkiaan arviointiselostuksessa käsitelty YVA- laissa mainittuja vaikutuksia ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon jne. Paikallisesti käsittelykeskuksen vaikutukset tuntuvat liikenteen ja melun lisääntymisenä, ilma-, pöly-, haju- ja hiukkaspäästöjen lisääntymisenä, sekä pinta- ja pohjavesivaikutuksina. Arviointiselostuksessa on käsitelty yllä mainittuja vaikutuksia riittävästi ja tämän jälkeen voi harkita hankkeelle ympäristöluvan hakemista, jossa annetaan määräykset laitoksen toiminnalle. Arviointiselostuksessa on käsitelty YVA- lain 1.luvun 2 mainittuja vaikutuksia riittävästi.

8 8/19 Kymenlaakson liitto Voimassa oleva Kymenlaakson seutukaava sekä hyväksymisvaiheessa oleva maakuntakaava mahdollistaisi kaavaselostuksissa esitetyin ehdoin jätteenkäsittelylaitoksen sijoittumisen Heinsuon alueelle (seutukaavan ET -aluevaraus / maakuntakaavan EJ -aluevaraus). Ympäristöselostuksessa todetaan, että "Heinsuon lisäksi ei ole tiedossa muita käsittelytoimintaan sopivia paikkoja Kymenlaaksossa" (sivu 13 ja 14). Korostamme, että maakuntakaavassa on esitetty laaja jätteenkäsittelyaluevaraus (EJ -aluevaraus) EKOPARK:in alueelle Anjalankoskella. Kymenlaakson Liitto pitää tärkeänä, että käsittelylaitoksessa on mahdollista käsitellä onnettomuustilanteissa syntyviä pilaantuneita maita (esim. öljykuljetusonnettomuuden jätteet). Toteamme, että vaikutukset on onnettomuusjätteitä vastaanotettaessa ja käsiteltäessä on arvioitu edelleen vain yleisellä tasolla. Ympäristöonnettomuusriskien hallinnan näkökulmasta olisi arvokasta saada mm. arviointi sitä, kuinka paljon pilaantuneita maita on mahdollista vastaanottaa tai käsitellä. Ympäristöselostuksen kappaleessa todetaan, että "Ylivuodot ovat yleensä lyhytaikaisia ja kestävät korkeintaan muutaman päivän....poikkeustilanteissa tapahtuvilla satunna i- silla ylivuodoilla ei arvioida olevan oleellista tai pysyvää vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan." Väite on kuitenkin ristiriidassa saman kappaleen ensimmäisen lauseen kanssa, jonka mukaan "Vesienkäsittelyssä merkittävin ympäristöön kohdistuva riski on käsittelemättömien suotovesien pääsy ympäristöön." Kappaleessa esitetään toimenpiteitä riskien lieventämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kymenlaakson Liitto katsoo, että ylivuodot tulee ehdottomasti ehkäistä. Asian merkitystä korosta se, että alue sijaitsee asutuksen läheisyydessä ja Heinlanden Natura kohteen vaikutuspiirissä. Heinlanden Natura alue on maakuntakaavassa esitetty Natura 2000-ohjelmaan kuuluvaksi alueeksi sekä SL alueeksi (sivu 72). Kaakkois-Suomen TE-keskus TE-keskus pitää hankkeesta laadittua arviointiselostusta kattavana ja asiantuntemuksella laadittuna. Selostuksen valossa hanke nähdään positiivisena ympäristön laadun parantamisen kannalta ja pilaantuneiden maa-ainesten keskitetyn käsittelyn osalta. Erikoistunut ja keskitetty käsittely tuonee mukanaan myös kokonaistaloudellisia yhteiskunnallisia säästövaikutuksia sekä osaltaan auttaa mahdollisuuksiin reagoida järjestelmällisesti esim. kemikaalionnettomuuksien tai -vuotojen aiheuttamiin maa-ainesten saastumisiin. Hankkeella uskotaan olevan työllisyyttä lisääviä vaikutuksia ja hanke tarjoaa osaltaan myös mahdollisuuksia yritysten erikoistumiseen sekä teknologioiden kehittämiseen pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä, kuljetuksissa ja analysoinneissa sekä puhdistusmenetelmissä. Museovirasto Museovirasto on käsitellyt asiakohdassa mainitun ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja ilmoittaa, ettei Museovirastolla ole arviointiselostuksesta muinaismuistolakiin (295/63) perustuvaa huomautettavaa.

9 9/19 Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Piiri pahoittelee, että arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa esiin tuotuja asioita ei ole huomioitu yva - selostuksessa. Sen vuoksi piiri viittaa edellä mainittuun asiakirjaan ja korostaa seuraavia asioita: - s.25. Muut käsittelytoimintaa tekevät yritykset: otsikon alla oleva luettelo on edelleen puutteellinen, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista. - s.26. Todetaan, että aktiivinen toiminta tapahtuu kesällä. Lintujen pesinnän kannalta melua tuottava toiminta tulisi ajoittaa loppukesään, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. - s Hankkeen luontovaikutukset: piirin mielestä aikaa selvitysten tekoon olisi ollut riittävästi. Nyt esitetyt luontoselvitykset eivät piirin mielestä täytä yva:lle asetettuja vaatimuksia ja yva-lain henkeä (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 8 / 2. mom ja 9 /l.mom. sekä Asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 12 / 1.mom. kohta 5). Kasvillisuuden tutkiminen on jätetty raportin mukaan pariin kertaan, eikä arviointimenetelmiä ole selostettu. Pesimälinnuston osalta todetaan, ettei sitä ole selvitetty lainkaan. Myös liito-oravaan liittyvät selvitykset on tehty epäedulliseen vuodenaikaan. Kaiken tämän perusteella on vaikea luotettavasti arvioida hankkeen luontovaikutuksia. Piirin mielestä vaikutukset luonnonympäristöön tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä. - s. 69. Selostuksessa todetaan, että alueella ei ole soita lainkaan. Kuitenkin luontoinventointien lohkot 6 ja 7 ovat Pertonrahka - nimistä suoaluetta. Tällaiset ristiriitaisuudet alentavat entisestään luontoselvitysten luotettavuutta. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri pitää todennäköisenä, että itäisellä Suomenlahdella tai muilla liikenneväylillä tapahtuu ennen pitkää öljy- tai kemikaalionnettomuus. Sen yhteydessä käsiteltäväksi tulee ongelmajätteitä, joiden vastaanottoon on syytä varautua. Siinä suhteessa yva selostus on positiivinen. Aineet on tarkoitettu käsittelykeskuksessa vain välivarastoitavaksi. Väliaikaisuudesta huolimatta varastointikentät on valmistettava niin, ettei ongelmajätteistä koidu haittaa ympäristölle ennen niiden toimittamista jatkokäsittelyyn. Kotkan luonto ry Yhdistys pitää selostusta selkeänä. Selvityksessä on otettu pääpiirteittäin huomioon yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta annetutussa lausunnossa mainitut lisäselvitystarpeet ja tarkennukset. Pysyvien yhdisteiden hetkellisesti korkeat pitoisuudet sekä pölypäästöinä ilmaan että vesien käsittelyn häiriö- ja riskitilanteiden seurauksena voivat olla hyvinkin haitallisia. Yhdistys haluaa korostaa, että ympäristön tilan seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seurannan tuloksista tiedottaminen tulee olla avointa ja suunnattu erityisesti tahoille, joihin vaikutukset voivat kohdistua. Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiepiiri esittää lausuntonaan seuraavaa: Rakentamisvaiheessa ulkoinen maansiirto aiheuttaa 100 ajoa kuorma-autolla päivässä ja vaihtoehdossa 1 arvioidaan toiminnan aiheuttavan noin 74 raskaan ajoneuvon lisäyksen arkivuorokausiliikenteeseen. Vaihtoehdossa 2 toiminnan aiheuttama liikenteen kasvu on noin 20 raskasta ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Lisäksi käsittelykeskukselle tullee kuljetuksia lauantaisin. Molemmissa vaihtoehdoissa on

10 ohjelman mukaan kiinnitettävä huomiota Heinsuontien ylittävän kevyen liikenteen väylän turvallisuuteen. 10/19 Liikenteen ja varsinkin sen nykytilan osalta Tiehallinto pitää selvitystä kattavana. Siinä on esitetty arvio paitsi 1- ja 2-vaihtoehdoista, myös arvio 0-vaihtoehdon liikenteellisistä va i- kutuksista. Liikenteen melusta ja päästöistä on esitetty erillinen arvio. Tiehallinto pitää hyvänä, että myös liikenteen meluvaikutukset on otettu huomioon. Käsittelykeskuksen rakentaminen aiheuttaa Heinsuontiellä raskaan liikenteeseen selvän lisäyksen sekä rakentamisen aikana että laitoksen ollessa toiminnassa. Raskas liikenne lisää väistämättä alueen melu- ja tärinähaittoja sekä heikentää liikenneturvallisuutta. YVAselostuksessa on mainittu, että vaihtoehdossa 1 Heinsuontien melutaso kasvaa 3,88 db (A) nykyiseen verrattuna. Selostuksessa kuitenkin kerrotaan, että vaihtoehdon aiheuttamat muutokset melutasoissa ovat vähäiset. Tiepiiri toteaa, että 3,88 desibelin lisäys melutasossa on erittäin huomattava. Jatkossa meluhaittojen asutukselle kohdistamaan haittaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Liikenteen osalta arvioinnissa tulee ottaa huomioon se, että käsittelyalueen käyttöön oton jälkeenkin joudutaan käyttämään nykyistä tieverkkoa ja liittymäjärjestelyä vielä pitkään. Valtatien 7 osuuden Loviisa - Kotka yleissuunnitelmaa ollaan tarkistamassa, mutta hankkeen toteutuksen aikataulu on vielä avoin. Tiehallinto toteaa, että jos Salvor Oy:n käsittelykeskuksen lisäämä liikenne aiheuttaa tarvetta parantaa yleisen tien liittymää tulee kustannusvastuun kohdistua aiheuttamisperiaatteen mukaan tien varressa toimiville tahoille.

11 4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO 11/19 Salvor Oy:n hankesuunnitelman tarkoituksena on perustaa Kotkan Heinsuolle käsittelykeskus pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely tuli vireille , kun Salvor Oy toimitti hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelman) käsiteltäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-ohjelmasta Nyt käsittelyssä oleva ympäristövaikutusten arviointiselostus (myöhemmin YVA-selostus) toimitettiin ympäristökeskukseen Ympäristökeskus on tarkistanut YVA-selostuksen ja esittää seuraavana käsityksensä sen riittävyydestä. Ympäristökeskus on lausuntoa laatiessaan ottanut huomioon YVA-selostuksesta ympäristökeskukseen toimitetut mielipiteet ja lausunnot. 4.1 Hankekuvaus, hankevaihtoehdot sekä hankkeen vaatimat luvat ja päätökset Salvor Oy:n hankkeen tarkoituksena on käsittelykeskuksen perustaminen pilaantuneille maille ja teollisuuden jätteille kotkan Heinsuolle. Hankkeen tarve, tavoitteet ja hankevaihtoehdot on tuotu YVA-selostuksessa esille selkeästi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn on otettu tarkasteltavaksi kolme vaihtoehtoa: - VE 0 hanketta ei toteuteta - VE 1 käsittelykeskuksen perustaminen Kotkan Heinsuolle, vuosittain käsittelyyn vastaanotetaan pilaantuneita maita tonnia ja teollisuuden jätteitä tonnia. - VE 2 perustettavaan käsittelykeskukseen otetaan pilaantuneita maita vuosittain vastaa tonnia. VE1 ja VE 2 vaihtoehdoissa vastaanotetaan molemmissa lisäksi lievästi pilaantuneita maita ja rakennustyömailta puhtaita maamassoja yhteensä tonnia vuodessa, joita käytetään mm. kaatopaikan peittomaina. Hankkeen molemmat toteuttamisvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia ja siten vaihtoehdot ovat asianmukaisesti muodostettu. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot on perusteltu pätevästi valtakunnallisten tavoitteiden ja suunnitelmien lisäksi Kaakkois-Suomen ja sen lähialueiden alueellisilla tarpeilla sekä käsittelypaikaksi valitun Heinsuon käsittelyalueen keskeisellä sijainnilla. Hankkeelle ei ole esitetty vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, mikä tässä hankkeessa sijoittumispaikan maankäytöllinen valmius huomioiden on perusteltuakin. Hankkeen toteuttamisvaihtoehtoehtoihin liittyvät jätteenkäsittelymenetelmät on myös esitetty YVA-selostuksessa selkeästi. Myös hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset ilmenevät YVA-selostuksessa kokonaisuudessaan. 4.2 Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät, käytetyt kirjallisuuslähteet sekä arvioinnista vastaavat henkilöt on tuotu YVA-selostuksessa selkeästi esille. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat pääosin riittävät ja monipuoliset. 4.3 Hankealueen nykytilan kuvaus sekä hankkeen vaikutusten selvittäminen ja merkittävyyden arviointi vaihtoehtojen nollavaihtoehdon (VE 0 ) osalta YVA-selostuksesta ei ole erillistä yhteenvetoselostusta hankealueen nykytilasta tai nollavaihtoehdosta. Keskeiset tiedot hankealueen nykytilasta, sen luonnon ympäristöstä, muista aluetta kuormittavista toiminnoista ja liikenneyhteyksistä, Kymenlaakson ja sen lähialueen pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyalueista ja -tarpeista selviävät kuitenkin tekstistä lähinnä vaikutusten käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydestä.

12 12/19 Hankkeen toteuttamatta jättämisen vaikutukset on vaikutustenarvioinnissa jätetty monessa kohdin toteamuksen "hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia" varaan. Nollavaihtoehdolla on kuitenkin sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia kuten toteutusvaihtoehdoillakin. Nollavaihtoehdon toteutuessa hankkeen sijaintialue pysyy hankealueen osalta koskemattomana, alueelle ei synny toiminnasta jätevesiä, melua, ilmapäästöjä, liikennettä tai vaikutuksia ihmisiin, mutta samalla esimerkiksi pilaantuneiden maiden kuljetusmatkat asianmukaiseen käsittelyyn saattavat lisääntyä, teollisuuden jätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelykapasiteetti alueella saattaa jäädä riittämättömäksi ja sinne tuotavat jätteet ja pilaantuneet maat joudutaan hoitamaan toisaalla ja toisin menetelmin. Erityisesti hankkeen tarpeen perustelemiseksi olisi ollut hyvä, jos nollavaihtoehdon osalta vaikutusten arviointia olisi esitetty syvällisemmin ja laajemmin. 4.4 Hankkeen vaikutukset ja niiden merkittävyyden arviointi toteuttamisvaihtoehtojen (VE 1 ja VE 2) osalta Hankkeen rakentamisen ja toiminnan lopettamisen aikaiset vaikutukset Hankkeen elinkaari voidaan jaotella hankkeen suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja toiminnan lopettamisen jälkeiseen vaiheeseen. Erilaisia ympäristövaikutuksia syntyy ja niihin voidaan vaikuttaa kaikissa elinkaaren vaiheissa, mutta vaikutusten luonne ja laajuus vaihtelevat hankkeen elinkaaren eri vaiheissa. Hankkeen vaikutuksia on Salvor Oy:n YVA-selostuksessa tarkasteltu elinkaaren kaikissa vaiheissa, pääpainon ollessa toiminnan aktiivivaiheen vaikutusten arvioinnissa. Hankealueen rakentamisen aikaisista vaikutuksista on tuotu esille merkittävimmät eli vaikutusten ajallinen kesto, meluvaikutukset, liikennevaikutukset ja maaperään kohdistuvien vaikutukset ja niiden ehkäisty. Hankkeen lopettamisen jälkeisten vaikutusten osalta vaikutusten arviointi jää YVAselostuksessa varsin vähälle huomiolle. YVA-selostuksessa on toiminnan jälkeisistä vaikutuksista todettu, että jätteenkäsittelytoiminnan kestävän alueella noin vuotta, jonka jälkeen seurataan rakenteita ja vesiä kunnes voidaan luotettavasti todeta, ettei vaikutuksia enää ole. Kuitenkin perustettaessa esimerkiksi jätteiden loppusijoituspaikkaa eli kaatopaikkaa, niin on muistettava se, että kaatopaikan vaikutukset eivät lopu kaatopaikkatoiminnan loputtua. Kaatopaikka on jatkossa tietynlainen pysyvä riski alueella. Kaatopaikan rakenteita ja suotovesiä joudutaan tarkkailemaan säännöllisesti kauas tulevaisuuteen, jotta voitaisiin varmistua siitä, että kaatopaikan tiivistysrakenteet pysyvät asianmukaisessa kunnossa ja siitä ettei kaatopaikasta aiheudu haittaa ympäristölle. Samalla tavoin myös alueelle pysyvästi stabiloitujen pilaantuneiden massojen vaikutuksia on tarkkailtava. Se, mihin saakka jatkuu toiminnanharjoittajan vastuu käsittelyalueen ja sinne perustettavan kaatopaikan ja muun loppusijoitusalueen tarkkailusta määritetään tarkemmin toiminnalle myönnettävässä ympäristöluvassa. Kaatopaikka-alueen käyttö asianmukaisesti suljettunakin muuhun toimintaan tulee aina perustua erillisiin selvityksiin ja tarkkaan harkintaan. Pilaant u- neiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyalueesta on maankäytöllisiä vaikutuksia kauas tulevaisuuteen, jonka vuoksi onkin tärkeää, että jätteiden käsittelyalueiden sijoittuminen harkitaan maankäytöllisessä menettelyssä ja mieluiten jo maakuntakaavassa, kuten tässä tapauksessa on tehtykin Käsiteltävät jätteet, pilaantuneet maat ja muut maamassat sekä käytettävät käsittelymenetelmät YVA-selostuksessa on esitetty riittävän yksilöity selvitys Heinsuon käsittelykeskuksessa käsittelyyn vastaanotettavista jätteistä, pilaantuneista maista, vastaanotettavista teollisuusjätteistä sekä niiden sisältämistä yleisimmistä haitta-aineista. Samoin on selkeästi kuvattu ja esitetty tällä hetkellä todennäköisimmin alueella käytettävät jätteiden ja pilaantuneiden

13 13/19 maiden esikäsittely- ja käsittelymenetelmät. Erityisen hyvä on YVAselostuksessa esitetty selvitys pilaantuneiden maiden sisältämien yleisimpien orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden ominaisuuksista ja vaikutusmekanismeista. YVA-selostuksessa jää pilaantuneiden maamassojen ja teollisuuden jätteiden välivarastointi ja siihen liittyvät toiminnot ja vaikutukset varsin vähälle huomiolle. Alueella käsiteltävät maamassat saattavat odottaa alueella käsittelyä pisimmillään lähes vuoden ja massoja läjitetään alueelle välivarastoon suuriakin määriä. YVA-selostuksessa olisi ollut tarvetta pohtia sitä miten taataan välivarastoinnissa olevien massojen vakavuus ja mitä vaikuttaa välivarastossa olevat massat vaikuttavat esimerkiksi käsittelyalueella muodostuviin jätevesiin suhteessa jo käsiteltyihin massoihin. YVA-selostuksessa on maininnan tasolla jäänyt myös vastaanotettavat lievästi pilaant u- neet maat ja puhtaat maamassat, vaikka massoja esityksen mukaan vastaanotetaan jopa tonnia vuodessa. Lisäselvitystä olisi ollut tarpeen esittää myös näiden massojen varastoinnista ja jatkokäsittelystä. Lisäksi YVA-selostuksesta ei selviä millä lailla puhtaiden maiden / lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely on huomioitu arvioitaessa liikenne-, melu- ja pöly- ja vesiin kohdistuvia vaikutuksia. YVA-selostuksessa on todettu, että Heinsuon käsittelyaluetta voidaan käyttää tarvittaessa myös alusonnettomuuden seurauksena syntyvien öljyisten massojen välivarastointialueena. Mahdollinen öljyalusonnettomuus aiheuttaa poikkeuksellisen tilanteen, johon on rannikkoalueella tarpeen varautua varaamalla riittävästi asianmukaisia öljyistenmassojen välivarastointialueita. Lähtökohtaisesti Salvor Oy:n esitys on siten hyvä. YVA-selostukseen olisi kuitenkin kaivannut yleispiirteistä asiantuntija-arviota välivarastoinnista ja sen vaikutuksista. Nyt avoimeksi jäivät mm. kysymykset: millaisin menetelmien välivarastointi voitaisiin järjestää, miten nopeasti käsittelykentällä voidaan vastaanottaa öljyisiä massoja ja miten suuria massamääriä voidaan alueella vastaanottaa? Toisaalta myös alustava arvio massojen välivarastoinnin vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista olisi ollut tarpeen esittää Maaperä- ja pohjavesi- ja pintavesivaikutukset sekä jätevesien käsittely Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa on painotettu hankkeen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin ja maaperään sekä hankkeen yhteydessä muodostuvia jätevesien käsittelyä, jätevesien vaikutusten tarkastelua sekä haitallisten vaikutusten vähentämistoimenpiteitä. YVA-selostuksessa on todettu, niin hankealue ei sijaitse pohjaveden ottoon soveltuvalla alueella tai pohjavesien muodostumisalueella. Hankkeesta ei siten aiheutune merkittävää vaikutusta pohjavesiin tai maaperään, mikäli suoto- ja valumavedet kootaan ja ohjataan käsittelykentiltä ja kaatopaikka-alueelta tasausaltaaseen ja edelleen käsiteltäväksi esitetyllä tavalla, ja mikäli maaperä suojataan esitetyn mukaisilla tiiviillä rakenteilla. YVA-selostuksen esitys on varsin selkeä ja havainnollinen muodostuvien pinta- ja pohjavesien sekä niiden vaikutusten osalta. Myös alueella muodostuvien käsittelyä tarvitsevien jätevesien laadun ja tarkkailun osalta tarkastelu on riittävää. YVA-selostuksessa on tarkasteltu kahta eri jätevesien puhdistustekniikkaa, jota yhteysviranomainen on edellyttänyt YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa. Eri menetelmien tarkastelu YVA-menttelyssä luo edellytykset vertailla eri menetelmiä ja niiden tehokkuutta ja sopivuutta sekä niiden kautta syntyviä vaikutuksia.

14 14/19 Vaihtoehtoisia jätevesien käsittelymenetelmiä ei YVA-selostuksessa ole kuitenkaan tarkasteltu tasapuolisesti vaan pääpaino vaikutusten arvioinnissa on käsittelykeskuksen alueella tapahtuvan puhdistusmenetelmän eli reaktiivisessa suodatuksen vaikutusten arvioinnissa. Sinänsä on hyvä, että vähemmän tunnettua puhdistusmenetelmän tekniikkaa ja sen vaikutuksia korostetaan, mutta jotta eri menetelmien puhdistustehoa, soveltuvuutta ja vaikutuksia voitaisiin riittävästi vertailla, niin molempia menetelmiä tulisi arvioida samoilla kriteereillä. Nyt arvioinnista puuttuu lähes kokonaan arvio tavallisen jäteveden puhdistamon puhdistustehokkuudesta toiminnassa syntyville jätevesille sekä toisaalta puuttuu arvio käsittelykeskuksen jätevesien vaikutuksesta puhdistamotoimintaan yleensä sekä arvio siitä ovatko alueella muodostuvat jätevedet sellaisenaan jätevedenpuhdistamolle sove ltuvia. Lisäksi olisi ollut tarpeen esittää millaiset tekniset valmiudet jätevesien johtamiselle puhdistamolle on olemassa ja millaisia rakenteita ja toimenpiteitä mahdollisen viemärin ja käyttövesivalmiuden rakentaminen käsittelyalueelle vaatisi. Yhteysviranomainen on edellyttänyt YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa vaikutusten arvioinnin ulottamista jätevedenpuhdistamolle saakka. Nämä tiedot olisivat olleet eri puhdistusmenetelmien vertailua varten oleellisen tärkeitä. Nyt asianmukaista vertailua eri menetelmien välillä ei voida suorittaa. Viimekädessä ympäristöluvan yhteydessä määritellään sallittu jätevesien puhdistusmenetelmä. Myös Salvor Oy:n toiminnassa syntyvien jätevesien esikäsittelytarvetta tarvetta ennen kuin niistä saadaan viemäröintikelpoisia olisi ollut tarpeen pohtia enemmän kuin tekstissä on esitetty. Raportista puuttuu myös selvitys miten toimitaan, jos toiminnassa muodostuu jätevesiä joita ei voida puhdistaa normaalilla puhdistusmenetelmällä ja missä jätevedet tällöin voidaan käsitellä. YVA-selostuksen sivulla 41 on esitetty kaavio vesien käsittelystä. Kaavio on havainnollinen ja kertoo vesien käsittelyn ja tarkkailun monimutkaisen kokonaisuuden. Kuitenkin kaaviota on tarpeen täsmentää muutaman yksityiskohdan osalta: - Käytössä olleilta, mutta tyhjiltä käsittely- ja välivarastokentältä ei yleensä voida johtaa hulevesiä maastoon, tai poikkeustapauksissa jos toiminta sallitaan, niin hulevesien puhtaudesta on etukäteen varmistuttava erityisellä tarkkailulla. - Yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien tulee laadultaan täyttää Salvor Oy:n toiminnalle annettavan ympäristöluvan ja toisaalta jätevedenpuhdistamon pitäjän (Kotkan Veden) viemäriin johdettaville jätevesille asettamat laatuvaatimukset. Tämän vuoksi ennen jätevesien johtamista viemäriin jätevesien laadusta tulee varmistua ja niitä tulee tarvittaessa esikäsitellä, jotta asetettu vaatimustaso täyttyy. Hulevesien esikäsittelytarve on mainittu tekstissä, mutta tältä osin olisi ollut tarpeen selkeyttää millaista käsittelyä tarkoitetaan esikäsittelyllä. YVA-selostuksessa on todettu, että pesumenetelmän prosessivedet pidetään erillään käsittelyalueen pintavesistä, mikä on asianmukaista. YVA-selostuksessa ei kuitenkaan ole esitetty sitä, miten ja missä prosessivedet puhdistetaan Vaikutusalueen rajaus Vaikutusalueen rajausta ei ole YVA-selostuksessa ole yksiselitteisesti määritelty minkään vaikutus tyypin osalta. Pääosa vaikutusten rajauksista ilmenee epäsuorasti osasta tekstistä vaikutusten arvioinnin yhteydessä ja useimmat ovat sinänsä asianmukaisia. Jätevesien käsittelyn osalta yhteysviranomainen edellytti YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että vaikutusten arviointi tulee ulottaa jätevedenpuhdistamolle saakka. Tältä osin vaikutusalueen rajausta ei voida pitää riittävänä.

15 15/ Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Hanke sijoittuu Kymenlaakson oikeusvaikutteisen seutukaavan mukaan yhdyskuntateknisen huollon alueelle (ET). Maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntakaavassa laitosalue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ). Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa hanke alue sijoittuu kaatopaikka-alueelle (EK) ja metsätalousalueelle (M). Samanaikaisesti YVA-menettelyn rinnalla on viety Kotkan kaupungissa eteenpäin hankealueen ja sen ympäristön asemakaavoitushanketta. Hankkeen sijoittumista voidaan pitää maankäyttösuunnitelmien mukaisena, eikä hankealueen lähistölle ei ole esitetty aluevarauksia hankkeen vaikutusten kannalta herkille toiminnoille kuten asutukselle. Hankkeen maisemalliset vaikutukset on selvitetty riittävällä tasolla ja havainnekuvien mukaan toiminnasta ei aiheutune merkittävää maisemallista haittaa lä hiasutukselle. Toimintaalueen ympäristöä käytetään kuitenkin ulkoiluun ja virkistykseen, jonka vuoksi toiminnassa tulee varmistaa myös se, ettei käsittelyalueesta aiheudu maisemallista haittaa myöskään virkistys alueena käytettävälle metsäalueelle. YVA-selostuksessa on esitetty että hankealue on 23 ha, josta alueesta varataan suojaviheralueiksi ja tieyhteyksiin yhteensä 4 ha. YVA-selostuksessa ei ole esitetty selkeää suunnitelmaa kuitenkaan siitä millaiset suojaviheralueet varataan ja miten suoja-alueita hoidetaan. Maisemallisen haitan ehkäisemisessä tulee muistaa, että maisemallisen haitan ehkäisy ei saa perustua toisen maanomistajan maa-alueella olevaan metsään tai muuhun maamuodostelmaan. Toiminnanharjoittajan tulee varautua varaamaan riittävät suojavyöhykkeettömältä toiminta-alueeltaan. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kaatopaikkoja koskevissa ympäristöluvissa on pääsääntöisesti edellytetty 50 metrin levyisen suojavyöhykkeen perustamista. Erityisen tärkeää suojavyöhyke on siltä osin kun jätteen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalue rajoittuu toisen maaomistajan luonnontilaiseen maahan tai muuhun toiminnan kannalta herkkään alueeseen. Ympäristölupahakemuksen yhteydessä on tarpeen esittää suunnitelma paitsi suojavyöhykkeen laajuudesta, niin myös mahdollisesti tarvittavan suojapuuston istuttamisesta ja ylläpidosta. YVA-selostuksen kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvassa arvioinnissa on selvitetty luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista vain liito-oravan esiintyminen, joka on vain yksi luontodirektiivillä suojelluista lajeista. Kuitenkin kun otetaan huomioon alueen luontotyypit ja niiden luonnontilaisuus, voidaan selvitystä pitää riittävänä Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisen terveyteen, elinoloihin, liikkumiseen, viihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen ja alueen identiteettiin. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tärkeä osa on ihmisten mielipiteiden ja näkemysten kokoaminen. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan ole sama asia kuin ihmisten mielipiteet hankkeesta. Ihmisten mielipiteitä ja näkemyksiä tulisi sen sijaan käyttää tausta-aineistona, jonka perusteella analysoidaan hankkeen todellisia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia.

16 16/19 Lähialueen asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä on YVA-menettelyn aikana pyritty selvittämään monin tavoin YVA-prosessin ajan. Salvor Oy:n YVA-menettelyssä annettiin kuitenkin varsin vähän palautetta hankkeesta. Koko YVA-prosessin ajan kerätystä mielipiteistä voi kuitenkin hyvin saada esille lähialueen asukkaiden hanketta koskevat mielipiteet ja näkemykset. Salvor Oy:n YVA-selostuksessa esitetyn analyysin mukaan hankkeella ei ole lähialueen asukkaihin tai toimijoihin kohdistuvia terveysvaikutuksia, eikä oleellisia viihtyvyyshaittoja. Käsittelykeskuksen lähialueen virkistysalueeseen kohdistuu satunnaisia haitallisia vaikutuksia lähinnä meluna ja kovalla tuulella kohonneina pölypitoisuuksina. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia on kuitenkin tarpeen jatkaa myös hankkeen toteuduttua avointa tiedottamista ja vuoropuhelua lähialueen asukkaiden kanssa on tarpeen jatkaa hankkeesta ja siinä tapahtuvista mahdollisista toiminnan muutoksista, kuten YVAselostuksessa on todettukin Vaihtoehtojen vertailu Salvor Oy:n hankkeen toteuttamisvaihtoehdot eroavat toisistaan kokonsa puolesta. Hanke toteutetaan joko täydessä laajuudessaan (VE 1), jolloin käsittelykeskuksessa vastaanotetaan teollisuusjätteitä ( t/a) ja pilaantuneita maita ( t/a). Hankkeen toisessa toteuttamisvaihtoehdossa (VE 2) käsittelykeskuksessa vastaanotetaan vain pilaantuneita maita ( t/a). Hankkeen molempien toteuttamisvaihtoehtojen vaikutukset kohdistuvat samoihin kohteisiin, mutta vaikutusten suuruudessa on mitä ilmeisimmin eroja eri vaihtoehtojen välillä esimerkiksi liikennemäärien ja käsittelyä tarvitsevien suoto- ja valumavesien osalta. Hankkeen eri toteuttamisvaihtoehtojen välillä ei ole YVA-selostuksessa esitetty kuitenkaan olevan juurikaan eroa toisistaan, vaan vaikutukset esitetään samanlaisina kaikilta muilta paitsi liikennevaikutusten osalta. Eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointia olisi ollut tarpeen terävöittää YVA-selostuksessa vaihtoehtojen eroavuuksien osalta. Hankkeella ei ole esitetty vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtojakaan. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdon sijoituspaikka on maankäytönsuunnitelmissa todettu juuri kyseiseen toimintaan soveltuvaksi, joten yhden sijoittumispaikan esittämistä YVA-menettelyssä voidaan tässä tapauksessa pitää perusteltuna. Vaihtoehtojen asiallinen vertailu on YVA-selostuksessa tärkeää, koska siinä tiivistetään, jäsennetään ja tulkitaan päätöksentekoa varten kaikki YVA-menettelyssä tuotettu info r- maatio. Selkeän vertailuesityksen pohjalta myös maallikoiden on helpompi hahmottaa ja vertailla eri vaihtoehtojen niin positiiviset kuin negatiivisetkin vaikutukset. Salvor Oy:n YVA-selostuksessa on toteuttamisvaihtoehtojen ja nollavaihtoehdon vaikutukset esitetty tiivistetysti vaihtoehtojen vaikutuksia vertailevassa kaaviossa (YVAselostuksen liite 3), jossa vaikutuksia on arvotettu vaikutuskohteittain. Vertaileva esitys antaa tiivistetysti oleellisimman tiedon hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksista ja esitys on siten yksi YVA-selostuksen tärkeimmistä kohdista Hankealueen ja sen lähistöllä olevien muiden toimintojen yhteisvaikutukset Salvor Oy:n toiminta sijoittuu Heinsuon alueelle, johon on sijoittunut myös muita alueita kuormittavia toimintoja, kuten Heinsuon käytöstä poistettu kaatopaikka, Suomen kiviteollisuus Oy:n, Palin Granit Oy:n ja Lohja Rudus Oy:n louhinta- ja murskaustoimintaa sekä Lemminkäinen Oyj:n asfalttiasema. Alueelle on tulossa myös Kotkan Energia Oy:n biopolttoaineet varastointi- ja murskauskenttä. Lähtökohtaisesti on hyvä, että YVAselostuksessa on yleisellä tasolla pohdittu Salvor Oy:n ja sen lähelle sijoittuvien toimintojen yhteisvaikutuksia mm liikenteen ja melun osalta.