" Ääni. " Ääni. " Ääni

Transkriptio

1 ja 55a a 5b , 1 ja Pohjola-USA Pohjola-USA Pohjola-USA 14 I.... Pohjola-USA 14 IV.... Suomi-jugoslavia 154 (2 kop.) Suom. urheilijoita jugoslaviassa... jugoslavia-suomi Suomi-Unkari Suomi-Ranska 153 osa.... Suomi Ranska -53 I..... Suomi-Ranska Suomi-Ranska Saksa-Suomi osa Saksa-Suomi 155 osa.... Suomi-Saksa ja Suomi-Unkari Suomi-Saksa Suomi- Ruotsi 154 I Suomi - Ruotisi Suomi-Ruotsi Ruotsi-Suomi Suomi-Ruotsi 15 päivä.... Suomi-Ruotsi -53, Suomi-jugoslav Suomi-Ruotsi 15 1 ja (3 kop.) Suomi-Unkari 157 (2 kop.) Suomi-Unkari Suomi-Ruotsi Suomi- Ranska Suomi-Unkari 157 (2 kop.) Suomi-Saksa 157 (2 kpp.) Suomi- Saksa 157 (4 kop.)..... Rll0tsi - Suomi Olympiakisat 152, miehet I osa... Olympiakisat 152, miehet osa... Suomi-Saksa Suomi-Saksa 157 (2 kop.) Kalevan Kisat Kalevan Kisat Suomi-Ruotisi Suomi-Ruotsi -5 (4 kop.) Suomi - Ruotsi -5 (2 kop.) Melbourne I Melbourne.... Melbourne I.... Suomi - Ranska Kalevan Kisat Kalevan Kisat -5 (2 kop.) Suomi- Unkari Suomi-Unkari -5 (4 kop.) Suomi - Unkari M~~kä min DDR - Suomi -ottelu -5 I DDR- Suomi -ottelu -5 Ruotsi-Suomi -5 (2 kop.) Suomi - Iso-Britannia Suomi - Iso-Britannia -5 (3 kop.)... Suomi - Iso-Britannia -5 (2 kop.) Italia- Suomi -5 (2 kop.).... Suomi-Ruotsi Suomi - Ruotsi -0 (5 kop.) SuoDlen Vohnisteluliitto Rekki.... ojapuut (2 kpo.).... Saksa-japani..... Suomi - euvostoliitto..... Kaarien varassa Taitoa ja kuntoa.... Suomi - Unkari - Tshekkoslov. 1 osa Suomi - Unkari - Tshekkoslov. osa Varsovan kansainväl kilp japanilaiset H :ssä Olympia 152 pakolliset (miehet Ja naiset) MM-kilp. 154 pakoll. (miehet ja naiset) Olymp. -5 Ja MM -5 miesten pakoll Olymp. -5 ja MM -5 naisten pakoll Gymnaestrada 1 osa Gymnaestrada o_a... Olymp MM -3 ja -50, pakoll (miehet) Suom. Voimistelupäivät Turengissa 1~ Suomi-Saksa MM-kilp. Moskova Suom. Voimistelupäivät -5 Suom. voimistelijat Amerikassa M ykkä mm min. 1 min. min. 1 35!I

2 I Kesäiset uimakoulut min. Suusta-suuhun menetelmä (Väri) I! Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitolta saa tilata seuraaat filmit (vuokra mk 300 : - esityskerralta) : ll I,i rl I i SVUL:n Nuoret ja ja 253 Nuoriso oikeille teille (2 kop.) Ole pelastaja (Hengenpelastusfilmi) Opi pelastamaan (Nielsen menetelmä)..... Metsäkylän kisailijat 1 (2 kop.) Metsäkylän kisailijat (2 kop.) Inln. 3 Nimi Varala, naisten paratiisi Liikunnan iloa Liikuntarytmiikan aakkosia Liikunnan kauneutta - rytmin iloa..... Naisvoimistelumme juhlaa ja arkea Rytmin siivin Naisvoimistelu 1 Naisvoimistelu Lapsivoimistelua PituuS: min. 1 Ii I I Ylläolevien filmien lisäksi on vielä saatavissa seuraavat Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolle kuuluvat f~mit: I I SuoDlen Uinlaopetus- ja Hengenpelastusliitto Op~ krooii~~i..... Op~ s~lkau~nt~.... OPI rmtaumh.... *) Ole pelastaja (2 kop.) *) Bliv livräddare *) Opettaja opettaa kesälläkin (2 kop.) min.

3 2 3 Dosentti Saima Tawast-Rancken'in esitelmä SVUL:n liittokokouksessa.. 10: Nuorisotntne fyysinen kunto ja toitnenpiteet sen parantatniseksi Kun omat voimavaramme alkavat ehtyä, vaikka työllemme asettamamme päämäärä on vielä kaukana, niin kääntyy tällöin katse toivorikkaana nuorisoon, jonka uskomme kykenevän jatkamaan työtämme voitokkaaseen loppuun. Vuosi vuodelta näyttää ruumiinvoimiltaan heikentyneiden ja pienistäkin ruumiillisista ponnistuksista kipeytyvien määrä lisääntyvän. Koetamme lohduttautua sillä, että tämä on vain ohimenevä ilmiö. ykyinen sukupolvi on saanut ponnistella puolustaessaan ja rakentaessaan maataan tulevien polvien asunnoksi, jossa ne voisivat terveinä ja reippaina hankkia elantonsa uutterassa työssä ja vapaa-aikoinaan voitokkaa~ti mitellä voimiaan keskinäisissä kisailuissaan. Tämäntapainen on se toiveuni, jota me niin mielellämme katselisimme silloin, kun toiveet omista mahdollisuuksistamme pettävät. Emme kuitenkaan saa ikäänkuin katteettomilla shekeillä ostaa itsellemme mielenrauhaa ja päästöä siitä vastuusta, joka jokaisella polvella on fyysisen ja tietysti myös psyykisen kunnon säilymisestä ja jos mahdollista myös parantumisesta siltä o~alta, joka kuuluu kullekin meistä sukupolvien katkeamattomassa ketjussa. Olemmeko tässä mielessä täyttäneet tehtävämme? Millainen on nykyisen nuorison fyysinen kunto? Tämä kysymys askarruttaa monia kasvattajia eri sivistysmaissa. Yhdysvalloissa suoritetut ~estauskokeet ovat osoittaneet, että enemmän kuin puolet koululapsista on ruumiinvoimiltaan alikuntoisia ja kuitenkin ne harjoitukset, joita tähän testaukseen on käytetty, ovat erittäin yksinkertaisia ja siksi vähäistä lihasten voimaa kysyviä, että muutama vuosikymmen sitten siitä olisi pidetty naurettavan helppoina. Sama heikentymisilmiö on todettu monella taholla. Esim. Sveit~issä, jonka kansaa olemme tottuneet pitämään voimistelevana, urheilevana ja reipasta elämää harrastavana, on mainittu tilanteen olevan huolestuttavan. Meidän maassamme ei ole vastaavanlaisia testauksia suoritettu, mutta ryhti tutkimuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että juuri ne ryhtivirheet, jotka joh- Dosentti Saima Ta w a s t - R a n c ken esitelmöi VUL:n liittokokouksessa. tuvat selkälihasten ja muunkin lihaksiston sekä tukikudoksen veltostumisesta, ovat huolestuttavassa määrin lisääntyneet. Niinpä pojista 1/3 on ruumiilliselta kunnoltaan huomattavasti alle keskitason, ja tytöistä vain 1/3 täyttää normaaleiksi katsotut mitat. Tämä heikentyminen on alkanut jo aikaisella lapsuusasteella, sillä jo lastentarhoissa todetaan selviä heikentymisen merkkejä noin 30 % :lla lapsista. Tämä seikka ei ainakaan vielä tähän mennessä ole näyttänyt suurestikaan vanhempia huolestuttavan. Vanhemmille riittää, että lapsi pysyy terveenä siinä mielessä, että hän ei sairastu vilustumis- tai kulkutauteihin. Joskus myös vanhemmat

4 4 oivaltaessaan lasten kunnon puutteelliseksi lohduttautuvat sillä e~ä kyllä ku?t~tila~ne paranee, kun lapsi joutuu kouluun, joss~ hanen ruumiillistakin kuntoaan tarkkaillaan ja mittailiaan sekä voimistelussa virheitä korjaillaan. Tähän ei koulu ole kuitenkaan kyennyt vaikuttamaan, sillä sitä mukaa kuin koulunkäynti edistyy, hsä.ä~tyvät huono~ lihaksiston kuntoa osoittavat ryhtivirheet. Poikien kohdalla ei prosenttiluku suuresti muutu, mutta virheet tulevat vaikeammiksi. Tyttöjen osalta lisääntyvät virheet prosentuaalisestikin koko kouluajan.. ~nko nyt ~itten heikkojen lasten osalta kunto tuomittu lopulhsesti huonoksi? Vastaus on kielteinen. Monesti on voitu todeta että. ~natomiselta rakenteeltaan alimittainen henkilö voi hyvällä harjoituksella ylläpitää varsin tyydyttävää ruumiillista kuntoa. Tällöin anatomiset puutteet ja virheet korvataan erinomaisella toimi~allisell~, fysiol~?isella kunnolla. Harjoittelun täytyy olla tarkoin suunruteltua, lukuntamuotojen monipuolista muokkausta antavia ja v~~an ~äytön l~sääntymisen tasaisesti edistyvää, jotta todella saatalsun VIelä kehityskykyiset jäsenet ja kudokset komp:ns~imaa~ hu~nosti ~oimivien osien työn. Niit-ten monien ryhtivirheisten Ja alikuntolsten osalta, joita lastemme ja nuortemme keskuudessa on niin runsaasti, on liikuntakasvatuksella suuri työkenttä. Helpompi ja varmempi keino on jo etukäteen ehkäistä huonon kunnon syntyminen. Kuntokasvatus on aloitettava riittävän varhain, sillä anatomisen rakenteen lopullinen muotoutuminen ta ~aht~1u m~nelt~ tärkeältä osalta jo aikaisessa lapsuudessa. LihaksIlle Ja muillekin kudoksille on järjegtettävä tilaisuus toimia edul- 1is~s~a olosuhteissa, jotta niiden keskinäinen pituus ja voima kehittyisivät hyvän asennon ja tehokkaan voimankäytön kannalta parhaalla tavalla. Pieni lapsi on tavallisimmin äidin hoivassa, mutta kyllä kuntokasvatuksessa on igillekin paljon toiminnan tilaa. En halua tässä y~tey~essä laajemmin syventyä tähän työhön, mutta muutamia seikkoja on kosketeltava, koska aikaista lapsuusikää on pidettävä kun~okasvatuksen pohjana. Aiti on tyytyväinen, jos lapsi viihtyy ulkona vaunuissaan vielä senkin j.älkeen kun on herännyt päiväunestaan. Lapsille hankitaan mielellään sellaisia leikkikaluja, joiden ääressä istuen he viihtyvät pitkään. Tällöin lapsi kuitenkin venyttelee huonossa ~senn~ss~ selkälihaksiaan ja se vähäinen aktiivinen harjoittelu, J?ka tassa. t~lee ky.sy~ykseen, kohdistuu vartalon etupuolen lihaksun. LapSI, Joka ei VIelä pysty kävelemään pitempiä matkoja, saa usein istua kärreissään koko ulkoiluttamisen ajan. Lapsen omakohtainen liikunta jää tällöin mitättömäksi. Onnellinen se lapsi, joka saa kasvaa ja kehittyä vapaasti, ryömiä ja temmeltää suuressa tuvassa, ja joka ulkoillessaan saa mielin määrin myllertää ja touhu ta ulkomaailman hälinästä rauhassa. Järjestettäessä asuntoja lapsirikkaille perheille on tämä seikka syytä ottaa huomioon. Pienille lapsille on järjestettävä sellaisia leikkivälineitä, jotka houkuttelevat heidät monipuoliseen liikuntaan. Pallon perässä ryömiminen ja renkaissa riippuminen esim. antavat hyvää harjoitusta. Lapsen voi myös opettaa hiihtämään heti, kun hän pysyy kunnolla jaloillaan, sillä mitä suurempaa ponnistelua tasapainon säilyttäminen häneltä vaatii, sitä monipuolisempaa vartalon harjoittelua hän saa yrityksissään. On myös syytä opettaa lapsi uimaan paljon aikaisemmin kuin meillä yleensä on ollut tapana. Vanhempien olisi oltava ainakin alussa uintiyrityksiä valvomassa ja opastamassa alusta pitäen kehittävämpiä uintimuotoja kuin lasten harrastamaa koiranuintia. Useissa kaupungeissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa joudutaan osa lapsista viemään päiväksi lastentarhaan. Ikävä vain, että lastentarhoissa on tavallisesti niin ahdasta, että niissä kyetään suorittamaan vain erittäin rajoitettua liikuntaa vaativia leikkejä. Kunnon kehittäminen vaatisi kiinnittämään pienten lasten liikuntaan entistä paljon enemmän huomiota. Muuttuneet asuntoolo~uhteet, äitien siirtyminen entistä enemmän kodin ulkopuolelle ansiotyöhön ovat sellaisia sosiaalisia tekijöitä, joiden aiheuttama huono ratkaisu kodin olosuhteissa näkyy lasten kunnon heikentymisenä. Koska tilanne koulussakaan ei parane, on liikuntakasvatusta syytä tänäkin ikäkautena tehostaa. Usein sisällytetään koululiikuntaan niin paljon uutta opittavaa, että varsinainen harjoittelu jää vähäiseksi. Tunnollinen opettaja yrittää käydä ns. kurssivaatimukset läpi, ja niinpä voi esim. urheilussa suurin osa harjoitteluajasta mennä vaatimusten mittaamiseen, sillä luokat ovat suuret ja tuntimäärät liikuntakasvatuksessa vähäiset. Koululiikunnasta kuten muustakin kouluopetuksesta pitäisi jäädä jotakin pysyvää. Sanotaankin, että sivistys jää, kun pienet yksityiskohdat opitusta unohtuvat. Mikä on se sivistys, joka voisi jäädä koulun liikuntakasvatuksesta? Arvokkain olisi hyvä ruumiillinen kunto ja halu vaalia sitä edelleen sekä keinot, joita vaalimiseen tarvitaan. Yleensä ovat ruumiin fysiologiset toiminnat tavallisella keskiikäisellä henkilöllä järjestyneet harjoittelun puutteen takia vain minimitarpeen tasolle. Jos tässä kunnossa joutuu tilapäisiin ruu- 5

5 I ' I! miillisiin ponnistuksiin, ei olekaan reservivoimia kunnolla suoriutumaan. Nykyisin on jo yleistä, että ennen suuria leikkauksia on usein syytä opettaa jo keski-ikäiselle potilaalle esim. kokonaishengitystä, jotta hän voisi kunnolla kestää leikkauksen aiheuttaman, monesti vain tilapäisen toimintojen vaikeutumisen. Tässä eivät siis ole auttaneet liikunnassa lapsena opitut konstit, vaan jatkuva, monipuolisesti kuntoa ylläpitävä harjoittelu olisi ollut tarpeen. Huonon ruumiillisen kunnon vaikutuksesta terveyteemme voin mainita esimerkkinä Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan :~ta selkäkipua ja rasitusta valittavasta potilaasta vam %:lla oli selkärangassaan sairaalloisia muutoksia. Kaikkien muiden kivut johtuivat vain selänkudosten huonosta kunnosta. Liikuntakasvatusjärjestöissä koetetaan vapaaehtoista tietä tarjota eri-ikäisille mahdollisuuksia kehittävään ja kasvattavaan vapaa-aikojen viettoon ja tarjota heille samalla mahdollisuuksia kehittää ruumiillisia taitojaan suurienkin vaatimusten tasolle. Tämän harjoittelun on annettava ripeää, aineenvaihduntaa vilkas tuttavaa liikuntaa, mutta se ei saa olla harjoittelumuodoiltaan yksipuolista, sillä hyvän ruumiillisen kunnon säilyttäminen ja ~dell~en.kehittäminen. vaativat liikuntakoneistoomme monipuolisesti vaikuttavaa harjoittelua.. Liikunta ei saa olla terveyspillerien nauttimista, vaan samalla kun se lisää ruumiillista kuntoa on sen oltava myös kasvattavaa ajanvietet.tä. Liikunnan kasvattavasta vaikutuksesta on paljon puhuttu Ja se on ehkä yleisimmin käytetty teema liikuntatilaisuuksien juhlapuheissa. Tottahan onkin, että liikuntaharjoituksi.ssa synt~y ~lante~ta, joiden paras ratkaisu vaatii omien positiivisten ommalsuukslen terästämistä ja suhtautumisessa tovereihin oikeaa sosiaalista mieltä. Liikunta on hyvä kasvatusväline mutta välineen käyttäjän on oltava kasvattaja. '. Liikuntakasvatuksella on käsissään erittäin arvokas työkenttä, Jolla työskentelevien tarve näyttää vuosi vuodelta vain lisääntyvän. Kuntokasvatus kodeissa, kouluissa ja järjestöt yössä olisi saatava entistä laajempaan ja entistä tehokkaampaan käyttöön. Mikä merkitys kuntokasvatuksella on huippusuorituksiin tähtäävässä liikuntakasvatuksessa, sen varmaan oivaltavat monet valmentajat.. ~aljon on tämän vuosisadan aikana ollut puhetta muodon ja tolmmnan suhteesta hyvään urheilu tulokseen. Vuosisadan alussa pidettiin hyvää muotoa tärkeänä edellytyksenä hyvälle suoritukselle. Myöhemmin osoittautui, ettei tämä olekaan niin välttä- I mätöntä, koska todettiin, että asennon puolesta keskinkertaista huonommiltakin näyttävät yksilöt voivat suoriutua suurista ponnistuksi~ta, jos he harjoittelulla olivat saaneet toiminnallisen puolen kehittymään hyväksi ja jos heillä oli riittävästi ponnisteluun tarvittavaa tahdonvoimaa ja sitkeyttä. Tästä oli seurauksena muodon merkityksen aliarvoiminen. Hyvällä muodolla ymmärrettiin vuosisadan alussa määrättyä asentoa, jonka omistaminen ei nykyisen käsityskannan mukaan ilrnaisekaan parhaan toiminnallise? kyvyn?mistamista. Nykyisin muoto, ryhti on paljon laajempi käsite. e ei ole asento, vaan ominaisuus. Meidän on omistettava hyvä nivelten liikkuvuus, voimakas lihaksisto ja sellainen ruumiin eri osien asennon keskinäinen suhde, että fysiologiset toiminnat tapahtuvat parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Nykyisin hyvän muodon vaatimu on samalla myös parhaan toiminnan edellyttämistä. Jos yleinen ruumiillinen pohjakunto olisi parempi, niin meillä olisi suurempi valinnan vara huippukuntoon koulutettavissa. Hyvältä pohjatasolta on helpompi antautua huippukunnon saavuttamisen vaatimiin. ponnistuksiin. Mitä kireämmäksi kilpailu muodostuu, sitä tärkeämpää on saada raivatuksi tieltä kaikki ruu ~et estot. Ei siis saisi olla sellaisia tekijöitä, joiden kompen SOlIDlseen on käytettävä osa voimasta, ja tässä mielessä on hyvällä m~odolla luonnollisesti tärkeä merkitys. Siksipä se aines, josta me toivomme hyviä edustusurheilijoita, on etsittävä joukosta, jonka kuntokasvatuksesta on huoledittu alusta pitäen oikealla tavalla_ Henkinen laukaisuvoima ja sitkeys ovat luonnollisesti välttämättömiä, mutta on syytä muistaa, että suurikin panos saa aikaan parhaan luodin lennon, jos ase on malliltaan ja laukaisuominaisuuksiltaan oikea. 7

6 SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Puheenjohtajan tervehdys Yleiskatsaus SVUL:n jäsenet I. SVUL:n kunniajäsenet IV. Liittokokoukset V. Liittohallitus ja valiokunnat VI. SVUL:n keskustoimisto ja toiminnanhoito V. Liiton 0-vuotisjuhla, piirien ja seuroje~ juhlia... VI. Suomen Urheilulehti IX. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa X. J äsenliittojen ja piirien johto ja toiminta XI. Talousasiat ja tilinpäätös X. Vuonna 10 myönnetyt SVUL:n ansiomerkit, plaketit ja standaarit n XI. Loppusanat VUL:n Tuen toiminta Jakeluluettelo Elokuvaluettelo Dosentti Saima Tawast-Ranckenin esitelmä: Nuorison fyysinen kunto ja toimenpiteet sen parantamiseksi

7 r i!, 1 : I Helsinki 11. K1r:!a-Mono Oy. I L